Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist
2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät asiat lähdeviittauksien ja lähdeluettelon tekemisestä. Sisältää myös muutamia esimerkkejä aivan keskeisimmistä tapauksista. Perusteellisemmin asioista löytyy kirjasta: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007 (tai uudempi). Tutki ja kirjoita. Helsinki:Tammi.
Tärkeää huomata! Lähdeviittauksilla ja lähteiden merkitsemistavoilla on ns. tieteellisissä teksteissä tiettyjä yleisesti sovittuja periaatteita ja käytänteitä, joiden mukaisesti ko. alan teksteissä pyritään toimimaan. Näissä asioissa on paljon teknisiä yksityiskohtia, joihin meidän ei ole tarkoitus omissa kirjoitelmissamme mennä, mutta tietyt keskeiset isot asiat yritetään saada asianmukaisesti kuntoon.
Lähdeviitteet
Lähteisiin viittaaminen Jouni Enqvist Lähdettä on lainattava oikein. Lainausta ei saa irrottaa asiayhteydestään niin, että sen merkitys muuttuu alkuperäisestä toisenlaiseksi. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä on oltava täsmällinen, yksikäsitteinen vastaavuus. (H-R-S)
Mitä teksteissä lainataan? Jouni Enqvist Ajatuksia, käsitteitä, määritelmiä ja näkökulmia, joita voidaan omassa tekstissä kehitellä edelleen. Voidaan esitellä aikaisempien tutkimusten menetelmiä ja tuloksia ja suhteuttaa niitä omiin menetelmiin ja tuloksiin. Referointien avulla yritetään osoittaa, mitä jo tiedetään, mistä voidaan lähteä, mikä on tuttua ja testattua tietoa tiedeyhteisössä, ja mikä taas on vielä tutkimatta ja selvittämättä. (Luukka 2002, 20)
Lähdemateriaalin käyttö Lähdemateriaalia on aina itse ajatuksellisesti prosessoitava, jotta sitä voi käyttää ja hyödyntää mielekkäästi. Käytettävää lähdeaineistoa on pyrittävä analysoimaan, arvioimaan, tiivistämään, sanomaan omin sanoin, kommentoimaan, kritisoimaan, jne. Näin viittauksista saadaan kiinteä, kunnolla integroitunut osa omaan tekstiin.
Viittaustekniikan yleisperiaate Viitemerkinnöissä tekstissä pyritään suppeaan, mutta tarkkaan esitystapaan. Viitteeseen kuuluvat tekijän sukunimi (tai tekijöiden sukunimet) julkaisun painovuosi mahdollisesti sivunumero(t). Sukunimen ja julkaisuvuoden väliin ei tule pilkkua; sivunumeron ja julkaisuvuoden väliin tulee pilkku. (H-R-S)
Viittausesimerkit: yksi tekijä Hakanen (2004) tarkasteli opettajan ammatin kuormitustekijöinä - - Metakognitiolla tarkoitetaan tietoisuutta omasta ajattelusta (Flavell 1979). Senge (1994, 65) korostaa, että systeemiajattelu on tärkeä kulmakivi sille, miten oppivat organisaatiot jäsentävät - -
Viittausesimerkit: kaksi tekijää Jouni Enqvist Nämä tekijät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi sosiaalisia (Järvenoja & Järvelä 2009) tai kognitiivisia (Winne & Perry 2000). tai Järvenojan ja Järvelän (2009) mukaan, nämä tekijät voivat olla luonteeltaan sosiaalisia, ja Winne ja Perry (2000) esittävät, että ne voivat olla kognitiivisia.
Viittausesimerkit: ei henkilötekijää Opettajankoulutus 2020 -raportissa (2007) todetaan, että koulutuksen kehittäminen - - Lähdeluettelossa on tällöin: Opettajankoulutus 2020. 2007. Helsinki: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 44.
Viittaus yhteen virkkeeseen Jouni Enqvist Sen lisäksi lapset haluavat nähdä itsensä parhaassa mahdollisessa valossa ja kiistävät edes mahdollisuuden epäonnistua. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että myös lapset pystyvät säätelemään strategisesti omaa oppimistaan ja arvioimaan realistisesti omaa suoritustaan, jos pedagoginen konteksti tukee itsesäätelyä (Perry & VandeKamp 2000).
Viittaus kahteen virkkeeseen - - Oppivan organisaation ominaisuuksia ovat Sengen (1990) mukaan systeemiajattelu, toimintaa ohjaavat mentaalit mallit, itsehallinta, tiimioppiminen sekä jaettu visio. Tärkein näistä ulottuvuuksista on systeemiajattelu, koska se yhdistää organisaation muut osat toisiinsa. (Senge 1990, 6 13, 69.)
Lähdeluettelo
Lähdeluettelon tehtävät Jouni Enqvist 1. Luetellaan kaikki ne lähteet, joihin tekstissä viitataan; lähdeluettelossa on vain ne lähteet, joihin tekstissä on viitattu. 2. Lähdeluettelo antaa nopean kuvan kirjoittajan empiirisistä ja teoreettisista lähtökohdista. 3. Lähdeluettelo auttaa aiheesta kiinnostunutta lukijaa kirjallisuushaussa mielekkäiden lähteiden äärelle. (H-R-S)
Lähdeluettelon yleisrakenteesta Lähdeluettelo aakkostetaan ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos luettelossa on samalta kirjoittajalta useita teoksia, vanhimmasta uusimpaan. Jos samalta tekijältä, samalta vuodelta useampia, indeksoidaan ne painovuoteen, esim. 2003a. ja 2003b.
Lähdeluettelon Jouni Enqvist lähdemerkinnän ydinrakenne Kuka Milloin Mitä Missä Kirjoittaja Aika Otsikko Julkaisija Niiniluoto, I. 1983. Tieteellinen päättely ja selittäminen. Helsinki: Otava. (H-R-S)
Lähdeluettelon lähdetyyppejä (1/2) Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated learning: Legitimate peripheral participation. New York: Cambridge University Press. Kinnunen, J. 2002. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta tekniikan alalla. Teoksessa J-P. Liljander (toim.) Omalla tiellä ammattikorkeakoulut kymmenen vuotta. Helsinki: Edita, 236 255.
Lähdeluettelon lähdetyyppejä (2/2) Kupari, P. 2007. PISAn kertomaa. Kasvatus 38 (4), 301 303. Attwell, G. 2007. Personal learning environments the future of elearning? elearning Papers 2 (1). Viitattu 4.11.2009.Saatavilla pdf-muodossa. http://www.elearningeuropa.info/files/media/media11561.pdf
Sähköisten lähteiden merkintä Seuraavilla neljällä sivulla olevat esimerkit (Esim. 1 Esim. 4) esittävät, kuinka erilaisiin sähköisiin lähteisiin viitataan ja kuinka ne merkitään lähdeluetteloon.
Esim. 1: E-kirja (kirja, joka Viittaus tekstissä: (Rheingold 1993) Jouni Enqvist saatavissa sähköisessä muodossa Lähdeluettelossa: Rheingold, H. 1993. The Virtual Community: Homesteading on the Electronic Frontier. Viitattu 4.6.2012. Saatavilla html-muodossa. http://www.rheingold.com/vc/book/
Esim. 2: Sähköisenä julkaistu Viittaus tekstissä: (Wihersaari 2011) väitöskirja Jouni Enqvist Lähdeluettelossa: Wihersaari, J. 2011. Kohtaaminen opettajuuden ydin? Acta Universitatis Tamperensis 1577. Viitattu 4.6.2012. Saatavilla pdf-muodossa. http://acta.uta.fi/pdf/978-951- 44-8310-3.pdf
Esim. 3: Artikkeli elektronisessa Viittaus tekstissä: (Bartholomew, Moeed, & Anderson 2011) Lähdeluettelossa: lehdessä Bartholomew, R., Moeed, A., & Anderson, D. 2011. Eurasia Journal of Mathematics, Science & Technology Education, 7(1), 53 61. Viitattu 4.6.2012. Saatavilla pdf-muodossa. http://www.ejmste.com/v7n1/eurasia_v7n1_ Bartholomew.pdf
Esim. 4: Kotisivut, esim. virastot Viittaus tekstissä: (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Lähdeluettelossa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Viitattu 4.6.2012. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/etusivu
Kirjoittamisen tyyli
Sujuvan tekstin luominen Jouni Enqvist Luo tekstiisi kulkemaan punainen lanka, jota lukijan on helppo seurata. Esitä asiat suunnitelmallisessa järjestyksessä siten, että ne liittyvät toisiinsa. Luo yhtenäistä tekstiä virkkeistä, kappaleista ja luvuista siten, että niistä jokainen vie tekstin juonta eteenpäin. (http://www.kielijelppi.fi/)
Otsikoinnin sietämätön vaikeus (1/2) Työn nimeen liittyy ristiriitaisia haasteita. Sen pitää olla yhtä aikaa informatiivinen, sisältöä hyvin kuvaava, kiinnostava, riittävän tarkkarajainen ja spesifi, ja kuitenkin iskevä. Sen siis pitäisi olla lyhyt mutta tarkka. Tämä otsikko yleensä ratkaisee sen, tarttuuko lukija tuotokseen vai ei. Houkutteleeko nimi asian äärelle? (H-R-S)
Otsikoinnin sietämätön vaikeus (2/2) Lukujen otsikot ja väliotsikot jäsentävät ja kuljettavat tekstiä. Väliotsikoiden tavoitteena on kuvaavuus ja kiinnostavuus. Otsikon pitäisi ilmaista käsiteltävän asiakohdan keskeinen sisältö. Alaotsikolla on oltava alisteinen suhde pääotsikkoon (H-R-S)
Mikä aikamuoto? (1/2) Jouni Enqvist Ei voi vaihdella epämääräisesti raportissa. Preesens: yleisluonteisiin väittämiin käsitteiden ja termien selityksiin jatkuvasti ja yleisesti päteviin ja voimassa oleviin määritelmiin teoriakatsauksiin, teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksiin taulukoihin, kuvioihin ja kuviin viittaamiseen tulosten ja johtopäätösten esittämiseen. (H-R-S)
Mikä aikamuoto? (2/2) Jouni Enqvist Imperfekti: viittaukset aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin (käytetään myös perfektiä) viittaukset oman työn kulkuun ja siihen liittyviin valintoihin (mitä teit, miten teit) viittaukset omiin ja toisten tuloksiin Perfekti: Tekeminen on kestänyt nykyhetkeen tai on merkityksellinen vielä nykyhetkenä (H-R-S)