Celian Daisy-äänikirjojen tuotantovaatimukset Vaatimukset Celialle tuotettavista Daisy-äänikirjojen rakenteesta, laadusta ja teknisestä toteutuksesta 15.9.2014 Celia-kirjasto
Sisällys Johdanto... 3 DAISY-formaatista... 3 Celian Daisy-äänikirjat... 3 Daisy-äänikirjojen äänitykseen liittyvät vaatimukset... 4 Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset... 4 Yleistä... 4 Äänenvoimakkuus... 4 Äänekkyys (loudness)... 4 Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset... 5 Alku- ja loppukuulutukset... 5 Alkukuulutukset muissa kuin lastenkirjoissa... 5 Loppukuulutukset muissa kuin lasten kirjoissa... 7 Alkukuulutukset lasten kirjoissa... 7 Loppukuulutukset lasten kirjoissa... 8 Äänikirjan otsikoiden merkitseminen... 9 Malli 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa... 10 Malli 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo... 11 Malli 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin... 14 Malli 4: Runokirja... 15 Malli 5: Novellikokoelma... 17 Malli 6: Yksinkertainen tietokirja... 17 Sivunumeroiden merkitseminen... 19 Daisy-äänikirjojen vaativuusryhmät... 25 Vaativuusryhmä 1... 26 Malli 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita.26 Malli 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan... 26 Malli 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia... 27 Vaativuusryhmä 2... 28 Vaativuusryhmät pähkinänkuoressa... 30 Vaativuusryhmä 1... 30 Vaativuusryhmä 2... 30 Daisy-äänikirjan viimeistely... 31 Daisy-kirjojen metadata... 31 1
Merkistön koodaus... 31 Daisy-kirjojen regenerointi... 32 Daisy-kirjojen validointi... 32 Celiaan toimitettavat tiedostomuodot... 33 LIITE... 34 Yleisimpiä Celian Daisy-äänikirjoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia... 34 Miksi kirjoihin pitää merkitä otsikot ja tehdä rakenne?... 34 Miksi Celian alku- ja loppukuulutusten lukemiseen/tekemiseen pitää kiinnittää niin paljon huomiota?.. 34 Mitä on metadata / Mitä ovat metatiedot?... 34 Mikä on merkistökoodauksen tarkoitus?... 34 Miksi kirjat on validoitava?... 34 Miksi kirjat on regeneroitava?... 34 Miten Daisy-kirjat tehdään käytännössä?... 35 Jos kirjan otsikot ovat erityisen pitkiä, voinko tarvittaessa hieman lyhennellä niitä kirjoittamalla esim. ainoastaan otsikon kolme ensimmäistä sanaa ja kolme pistettä?... 35 Mitä jos jossakin tapauksessa painetun kirjan rakenteen toistaminen äänikirjassa on mahdotonta? Kuinka paljon saan tehdä muutoksia?... 36 Alkuperäisessä kirjassa on sadoittain otsikoita/osioita, joihin jokaiseen sisältyy vain muutama lause. Pitääkö todella kaikki nämä otsikot/osiot merkata erillisiksi otsikoiksi?... 36 2
Johdanto Celia-kirjasto tuottaa ja välittää lukemisesteisille äänikirjoja kansainvälisessä DAISY-formaatissa. Tässä dokumentissa esitetään vaatimukset Celian tuottamille Daisy-äänikirjoille. Daisy-formaatilla tuotettujen kirjojen tarkoitus on olla Celian asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja helposti käytettäviä. Vaatimukset koskevat Daisy-kirjojen äänityslaatua, rakennetta ja tekniikkaa. Äänikirjojen luennasta on olemassa erilliset ohjeet 1. Kaikkien äänittämöiden, jotka tuottavat Celialle äänikirjoja Daisy-muodossa, on noudatettava tässä dokumentissa esitettyjä vaatimuksia. Tarvittaessa Celia voi tilausvaiheessa tarkentaa vaatimuksia kirjakohtaisesti. Jos äänittämö on epävarma vaatimuksista, tulee sen ottaa yhteyttä tilaajaan. Celialla on oikeus muuttaa tässä dokumentissa esitettyjä vaatimuksia. Muutoksista ilmoitetaan Celialle äänikirjoja tuottaville äänittämöille. DAISY-formaatista DAISY on lyhenne sanoista Digital Accessible Information SYstem (digitaalinen saavutettava tietojärjestelmä). DAISY-formaatissa tehdyt Daisy-äänikirjat sisältävät kirjan tekstin ääneen luettuna sekä painetun kirjan rakenteen, mikä mahdollistaa Daisy-äänikirjan selailtavuuden otsikoiden ja sivunumeroiden avulla. Äänikirjatuotannon tuloksena on pakkaamattomia wav- tiedostoja ja mp3- pakattuja Daisyäänikirjoja, jotka molemmat toimitetaan Celiaan arkistoitaviksi ja asiakaskäyttöön. Celia tuottaa Daisy-äänikirjat Daisy 2.02 standardissa. Celian kirjat tehdään standardissa määritellyn 2. tyypin mukaan, johon sisältyy ääni ja rakenne ( Daisy 2.02, Type 2, Full audio with NCC only ). Daisy 2.02 standardin tarkempi esittely: http://www.daisy.org/z3986/specifications/daisy_202.html?q=publications/specifications/daisy_202.html Daisy-kirjojen tuottamiseen käytetään yleensä Daisy-tuotanto-ohjelmia. Tietoa erilaisista tuotantoohjelmista: http://www.daisy.org/tools/production. Celian Daisy-äänikirjat Kansainvälisen Daisy-konsortion määritelmän mukaan Daisy 2.02 tyypin 2 mukainen Daisy-äänikirja koostuu äänitiedostojen lisäksi yhdestä ncc.html-tiedostosta ja useista smil-tiedostoista. Näiden lisäksi kirjassa voi olla master.smil-tiedosto, joka sisältää kaikkien smil-tiedostojen järjestyksen. Celian tuottamat Daisy-äänikirjat sisältävät seuraavat osat: 1. ncc.html-tiedoston, joka sisältää äänikirjan selattavuuteen liittyviä tietoja sekä määrittää, missä järjestyksessä Daisy-kirjaa toistava ohjelma lukee smil-tiedostot. Ncc-tiedostossa kuvataan äänikirjan otsikkorakenne ja sivunumeroiden kohdat. Ncc.html sisältää myös kirjan metatiedot. (NCC = Navigation Control Center) 2. Smil-tiedostoja, joissa on määritelty äänitiedostojen rakenne. Celian Daisy-äänikirjoissa käytetään äänitiedostojen jakamista fraaseihin. Smil-tiedostot sisältävät fraasien tiedot sekunnin tuhannesosan tarkkuudella. Yleensä smil-tiedostoja on yhtä monta kuin audiotiedostoja. Myös smiltiedostoissa on jonkin verran metatietoja. (SMIL = Synchronized Multimedia Integration Language) 3. Audiotiedostoja (mp3). Yleensä audiotiedostoja on yhtä monta kuin smil-tiedostoja. 1 http://www.celia.fi/lukijoiden-ohjeet 3
4. master.smil tiedoston, joka ei ole kirjan toiminnan kannalta välttämätön. Siinä on listattuna smiltiedostojen järjestys. Daisy-äänikirjojen äänitykseen liittyvät vaatimukset Celialle tuotettavien äänikirjojen äänenvoimakkuus- ja laatuvaatimukset Yleistä Celian äänikirjoissa äänenvoimakkuuden huippuarvojen on oltava riittävät ja tiedostojen äänekkyyden (loudness) tason sopiva. Lisäksi signaalin ja taustakohinan välisen eron on oltava riittävän iso. Alla on tarkemmin määritelty riittävät arvot. Äänikirjatuotannossa voidaan käyttää kompressointia ja limitointia. Niitä tulee kuitenkin käyttää kohtuullisesti, jotta ääni kuulostaa luonnolliselta. Äänenvoimakkuus Äänenvoimakkuuden huippuarvojen pitää olla välillä -2,0 0 dbfs 2 tai -2,0 0,5 dbtp 3. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedostot normalisoidaan, esim. -0,3 db normalisointitaso on sopiva. Äänekkyys (loudness) Äänekkyyden (loudness) mittaamiseen on selkeintä käyttää Integrated Loudness -arvoja, joiden yksikkö on LUFS (Loudness Units relative to Full Scale) 4. Tämä arvo säilyy suhteellisen samana analyysiohjelmasta riippumatta. Sopiva Integrated Loudness -arvo on välillä -25 (-13) LUFS. Äänekkyyden Integrated Loudness -arvo ei saisi ylittää -13 LUFS. Alarajaa pienemmät arvot koetaan puheen vaimeutena ja heikkona äänenä. Lisäksi se saattaa kertoa siitä että äänihuiput eivät yllä 0 db-tason lähelle. Jos arvo on liian suuri, saatetaan ääni kokea rasittavan kovana ja päällekäyvänä (esim. radiomainokset). Vanhemmat analyysiohjelmat eivät tunne näitä uusia loudness-arvoja. Vastaavantyyppisiä loudness-arvoja niissä ovat pitkäaikaista äänekkyyttä kuvaavat arvot, joita kutsutaan usein termeillä RMS-, average- tai long term -loudness. Esimerkiksi Wavelabin RMS-menetelmällä analysoituna sopivat arvot asettuvat välille -20 db (-9 db). Nämä arvot kuitenkin vaihtelevat ohjelmasta riippuen, joten suosittelemme käyttämään LUFSarvoja. Signaalikohinasuhteen pitää olla suurempi kuin 40 db. 2 Yksikkö dbfs (db Full Scale) on käytännössä sama kuin db. dbfs-arvoja käytetään digitaalisessa äänentoistossa, sillä se tarkoittaa voimakkuutta verrattuna digitaaliseen huippuarvoon (0 db). 3 dbtp on suurin sallittu digitaalisen äänenvoimakkuuden True-Peak-maksimiarvo. Esim. YLE:n HDTV-äänimateriaalin suurin sallittu arvo on 1,0 dbtp. 4 Inregrated Loudness on koko äänitiedostosta analysoitava, ohjelman suhteellista äänekkyyttä kuvaava ohjearvo. Vastaavia termejä ovat Target Loudness ja Program Loudness. ITU-BS.1170 ja R-128 -standardien suositusarvo HDTVohjelmien äänekkyydelle on 23 LUFS (+- 1 LU). Musiikkia sisältävien cd-levyjen LUFS-arvot saattavat vaihdella välillä 19 (-7) LUFS. Termiä ei pidä sekoittaa Momentary Loudness- ja Short Term Loudness -arvoihin, jotka ovat hetkellisiä äänekkyysarvoja. 4
Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset Tässä luvussa on esitelty kaikkien Celian tuottamien Daisy-äänikirjojen rakenteeseen liittyvät vaatimukset, jotka koskevat kirjojen alku- ja loppukuulutuksia, sivunumeroiden merkitsemistä ja kirjojen otsikoiden merkitsemistä. Äänikirjan otsikoiden merkitsemistä käsitellään esimerkkien avulla myös luvussa Daisyäänikirjojen vaativuusryhmät. Alku- ja loppukuulutukset Alku- ja loppukuulutusten avulla kerrotaan äänikirjan käyttäjälle/kuuntelijalle tietoa sekä alkuperäisestä kirjasta että äänikirjasta. Celian tuottamissa äänikirjoissa alku- ja loppukuulutusten tiedot esitetään aina samassa järjestyksessä huolimatta siitä, missä järjestyksessä tiedot esitetään painetussa kirjassa. Alkukuulutukseen luetaan tiedot kirjan nimestä, tekijöistä, laajuudesta, äänikirjan selattavuudesta ja käyttöoikeudesta. Loppukuulutus ilmaisee äänikirjan päättymisen. Poikkeuksen muodostavat lastenkirjat, joissa äänikirjan alkukuulutukset ovat hyvin lyhyet ja kirjan tiedot luetaan loppukuulutuksessa. Lapsiasiakkaan tarpeita palvelee paremmin se, että kirjan varsinainen teksti alkaa heti. Jos kirjaan halutaan lasten alkukuulutus, Celia ilmoittaa sen aina kirjakohtaisesti tilauksessa. Alkukuulutukset muissa kuin lastenkirjoissa Alla on esitetty alkukuulutuksessa luettavat tiedot siinä järjestyksessä kuin on ne luettava Celian äänikirjaan. Alkutietojen jäsentelyssä käytetään otsikoita, jotka merkitään äänikirjaan. Ohjeiden otsikkotasoja on noudatettava. Huomaa, että otsikon tekstit, jotka kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa tai voidaan luoda etukäteen ennen kirjan luentaa, toimitetaan, jotta äänikirjan tietojen selaaminen helpottuisi. Joidenkin otsikoiden jälkeen luetaan myös muuta tekstiä. HUOM! Ensimmäinen otsikko on aina luettava samaan fraasiin. Tällöin äänikirjan käyttäjä kuulee kirjan koko nimen. Daisy-äänikirjan ensimmäinen otsikko: Otsikon teksti: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon luenta: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki 1: Seitsemän veljestä Esimerkki 2: Laulujoutsen: Ultima Thulen lintu Toinen otsikko: Otsikon teksti: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme tekijää) Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon luenta: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki 1: Tekijä: Aleksis Kivi Esimerkki 2: Tekijät: Holger Thesleff, Juha Sihvola Esimerkki 3: Tekijät: Aino Virta ym. 5
Huom: Jos kirja on toimitettu, toimittajan nimi merkitään omaksi otsikokseen ja käytetään alla olevaa ohjetta. Jos kirjalla on tekijä ja toimittaja, käytetään kumpaakin otsikkoa. Otsikon teksti: Toimittaja: Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme toimittajaa) Toimittajat: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon luenta: Toimittaja: Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Toimittajat: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki 1: Toimittaja: Stephan Pastis Esimerkki 2: Toimittajat: Carl Barks, Stephan Pastis Esimerkki 3: Toimittajat: Unto Hämäläinen ym. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Tietoa kirjasta Otsikon luenta: Tietoa kirjasta Otsikon taso: H2 / Taso 2 Tämän otsikon jälkeen luetaan seuraavat tiedot alkuperäisestä kirjasta ja tietoja äänikirjasta: (luettavat esimerkit lainausmerkkien välissä, suluissa olevia tekstejä ei lueta): (Jos tekijän (tai tekijöiden) nimi vierasperäinen, tavataan tekijän nimi): Tekijän nimi kirjoitetaan: E- T-U-N-I-M-I. Etunimi. S-U-K-U-N-I-M-I. Sukunimi. Etunimi Sukunimi. Esimerkki: Tekijän nimi kirjoitetaan: G-E-N-E Gene [dʒiːn]. W-O-L-F-E Wolfe [wulf]. Gene Wolfe [dʒiːn wulf]. (Huom. kirjainten ääntäminen: gee, ee, än, ee; kaksois-vee, oo, äl, äf, ee) (Painos:) esim. Kolmas painos (Kustantajatiedot) esim. Helsinki WSOY 2000 (Sivumäärä:) esim. 350 sivua. (Alkuteoksen nimi): esim. Englanninkielinen alkuteos: The Book Title: subtitle. (Suomentaja): Suomentaja: Etunimi Sukunimi (Copyright): esim. Copyright. 2012. Saska Saarikoski, Pentti Saarikosken oikeudenomistajat ja Kustannusosakeyhtiö Otava (luetaan painetusta kirjasta siinä muodossa kuin painettu) (ISBN): esim. ISBN 978-951-2-16124-4 (HUOM! Viivat luetaan: ISBN yhdeksän, seitsemän, kahdeksan, viiva, yhdeksän, viisi, yksi, viiva, kaksi jne.) (Yhteistuotanto/suorahankintakirjoissa myös äänikirjan ISBN): esim. Äänikirjan ISBN 978-951-2-22424-1 (Tieto äänikirjan tuottajasta): Äänikirjan tuottaja Celia-kirjasto (Yhteistuotanto/suorahankinnoissa äänikirjan oikea tuottaja (yleensä painetun kirjan kustantaja) (Äänityspaikka ja -vuosi): esim. Äänitetty Celian äänittämössä vuonna 2012 (Lukijatieto) Lukija: Etunimi Sukunimi Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Käyttöoikeus Otsikon luenta: Käyttöoikeus Otsikon taso: H2 / Taso 2 6
Otsikon jälkeen luetaan teksti: Tämä kirja on valmistettu tekijänoikeuslain seitsemännentoista pykälän nojalla ja on tarkoitettu ainoastaan lukemisesteisten käyttöön. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Tietoa Daisy-kirjasta Otsikon luenta: Tietoa Daisy-kirjasta Otsikon taso: H2 / Taso 2 Otsikon jälkeen luetaan: "Äänikirja on selattavissa luku- ja sivutasolla. Sivunumeroita ei sanota." HUOM: Jos kirjan rakenne on erikoinen, esimerkiksi tekstin jako lukuihin puuttuu, se mainitaan tässä kohdassa. Samalla kerrotaan, millainen lukurakenne äänikirjaan on tehty. HUOM: Tässä kohdassa kannattaa kertoa mahdollisesta poikkeavasta sivunumeroinnista. Katso tarkemmin luku Sivunumeroiden merkitseminen. Seuraava Daisy-kirjan otsikko: Otsikon teksti: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Otsikon luenta: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Otsikon taso: H2 / Taso 2 Otsikon jälkeen luetaan kirjan takakansi ja liepeet, ellei toisin ole ohjeistettu. HUOM: Otsikko aina tässä muodossa, vaikka tuolla kohdalla olisi myös tekijän esittely. Alkukuulutusten jälkeen äänikirjaan luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö. Tarkemmat ohjeet sisällön merkitsemisestä ja otsikoista ovat luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen. Loppukuulutukset muissa kuin lasten kirjoissa Kun kirjan varsinainen sisältö on luettu, Celian äänikirjojen loppuun luetaan loppukuulutus, joka kertoo äänikirjan päättymisestä. Loppukuulutuksella on oma otsikkonsa. Otsikon teksti: Kirjan loppu Otsikon luenta: Tähän päättyi [Kirjan nimi]. Lukija Etunimi Sukunimi Otsikon taso: H1 / Taso 1 HUOM: Loppukuulutuksessa ei enää lueta tekijän nimeä. Alkukuulutukset lasten kirjoissa Celian äänikirjoissa alkukuulutukset lasten kirjoissa ovat hyvin lyhyet, jotta kirjaa kuunteleva lapsi pääsisi mahdollisimman nopeasti kuuntelemaan varsinaista kirjan sisältöä. Aikuisten äänikirjojen alkukuulutuksissa olevista tiedoista suurin osa luetaan lasten kirjoissa loppukuulutusten yhteydessä. Omistuskirjoitus tai motto luetaan lasten kirjoissa kuitenkin äänikirjan alkuun kuten aikuisten kirjoissa ja merkitään otsikolla. Daisy-äänikirjan ensimmäinen otsikko 5 : Otsikon teksti: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon luenta: Teoksen nimi: alaotsikko : alaotsikon alaotsikko Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki: 1: Peppi Pitkätossu Esimerkki 2: Keijujen maailma: lumottuja tarinoita keijujen valtakunnasta 5 Huom. Otsikot on aina luettava samaan fraasiin. 7
Toinen otsikko: Otsikon teksti: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI (Jos yli kolme tekijää) Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Luenta: Tekijä: Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi, Etunimi Sukunimi TAI Tekijät: Etunimi Sukunimi ym. Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki: 1: Tekijä: Astrid Lindgren Esimerkki 2: Tekijät: Aino Havukainen, Sami Toivonen Esimerkki 3: Tekijät: Aino Virta ym. Huom. Jos kirjalla on toimittaja(t), luetaan tekijän sijaan toimittaja(t). Kirjan tekijän jälkeen tulee lukijan nimi: Otsikon teksti: Lukija: Etunimi Sukunimi Luenta: Lukija: Etunimi Sukunimi Otsikon taso: H2 / Taso 2 Esimerkki: 1: Lukija: Inkeri Wallenius Alkukuulutusten jälkeen lasten äänikirjaan luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö. Tarkemmat ohjeet sisällön merkitsemisestä ja otsikoista ovat luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen. Loppukuulutukset lasten kirjoissa Kun kirjan varsinainen sisältö on luettu, Celian lasten äänikirjojen loppuun luetaan loppukuulutus, joka kertoo äänikirjan päättymisestä, ja jossa kerrotaan kirjan tarkemmat tiedot. Loppukuulutuksella on oma otsikkonsa. Otsikon teksti: Kirjan loppu Luenta: Tähän päättyi [Kirjan nimi]. Otsikon taso: H1 / Taso 1 Esimerkki: Tähän päättyi Peppi Pitkätossu. Tämän jälkeen lasten äänikirjaan luetaan lisää kirjan tietoja sekä käyttöoikeusteksti. Tiedot luetaan seuraavassa järjestyksessä: Kirjoittanut / toimittanut Etunimi Sukunimi. (Tässä kohtaa vierasperäinen nimi luetellaan kirjaimittain. ) Esimerkki. 1. Tähän päättyi Seitsemän koiraveljestä. Kirjoittanut Mauri Kunnas. Esimerkki. 2. Tähän päättyi Suomen lasten runotar. Toimittanut Kaarina Helakisa. Esimerkki. 3. Tähän päättyi Harry Potter ja viisasten kivi. Kirjoittanut J. K. Rowling. Nimi kirjoitetaan J, K, dzei kei, R, O, W, L, I, N, G, roulin. (Huom. kirjaimet äännetään: jii, koo ja är, oo, kaksois-w, äl, ii, än, gee.) Äänikirjan tuottaja Celia - kirjasto. Äänitetty äänittämön nimi äänittämössä vuonna äänitysvuosi Lukija: Etunimi Sukunimi Kustantaja esittelee kirjan: [takakannen teksti] 8
Kustantaja [kustantamo] [kustannuspaikka] [vuosi] Esimerkki: Kirjan kustantaja WSOY Helsinki 2011 Kirjassa on xx sivua. Esim. Kirjassa on 134 sivua. (Alku)kielinen alkuteos: xxx Esimerkki: Englanninkielinen alkuteos: Harry Potter and the Philosopher s Stone Suomentaja Etunimi Sukunimi Esim. Suomentaja Jaana Kapari Copyright (teksti painetusta kirjasta) ISBN numero Esim. ISBN 978-951-0-12345-6 Huom. Äännä kirjaimet: ii, äs, bee, än. Äänikirja on selattavissa luku- ja sivutasolla. Sivunumeroita ei lueta. (HUOM! jos sivunumerot on pyydetty lukemaan tilauksessa, luetaan Sivunumerot luetaan ). Käyttöoikeus Tämä kirja on valmistettu tekijänoikeuslain seitsemännentoista pykälän nojalla ja on tarkoitettu ainoastaan lukemisesteisten käyttöön. Loppu. (Huom. Tämä koko äänityksen viimeinen luettu sana. Näin kirjan käyttäjä tietää, että äänite loppuu.) Huom! Lasten kirjoissa ei käyttöoikeudelle tarvitse merkitä omaa otsikkoa. Riittää, että se on luettu kirjan loppuun. Äänikirjan otsikoiden merkitseminen Alkukuulutusten jälkeen Daisy-äänikirjoissa luetaan ja merkitään kirjan varsinainen sisältö, siis otsikot ja teksti. Tässä luvussa esitellään perusesimerkkejä äänikirjojen rakenteista. Lisäesimerkkejä ja hankalien ja erityistä toimitustyötä vaativien äänikirjojen otsikoiden merkitsemistä käydään läpi myös luvussa Daisyäänikirjojen vaativuusryhmät. Kirjan sivunumeroiden merkitseminen on esitelty seuraavassa luvussa. Kirjan sisältö merkitään Daisy-äänikirjaan pääpiirteissään seuraavien otsikoiden avulla: Sisällys (tai vastaava alkuperäisen kirjan otsikko) Motto Omistus Ensimmäinen luku Toinen luku N:s luku Viimeinen luku Hakemisto Yllä olevista otsikoista jää pois sellainen, jota ei ole alkuperäisessä kirjassa. Celia saattaa myös tilauksessaan ilmoittaa, että äänikirjaan ei lueta joitain osia, esimerkiksi hakemistoa. Lisäksi on huomattava, että äänikirjassa sisällysluettelo luetaan aina kirjan alkuun, vaikka se olisi alkuperäisessä kirjassa lopussa. Otsikoiden väliin on luennassa jätettävä aina 2-3 sekunnin mittainen tauko. 9
Alla on esitelty erilaisia kirjojen rakenteita ja niiden otsikoiden merkitsemistä Daisy-kirjassa. Malli 1: Yksinkertainen romaani ilman sisällysluetteloa Alla malli romaanista, jossa ei ole sisällysluetteloa, mutta kirjassa on otsikot. Otsikot voivat olla tekstinä (kuten esimerkiksi tässä dokumentissa) tai pelkkiä numeroita (1, 2, 3 jne.) tai numeroituja tekstejä (esim. 1. luku tai 1 Boromirin lähtö tai 1. luku: JÄLLEENNÄKEMINEN ). Kaikki kirjan otsikot ovat pääotsikoita: Alkukuulutuksen jälkeen kirjan kaikki otsikot merkitään otsikkotasolle 1. Kirjan otsikko kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa samanlaisena kuin se on painetussa kirjassa. Mahdollisia erilaisia kirjasintyylejä ei kuitenkaan merkitä. Esimerkiksi jos osa otsikosta on kirjoitettu suuremmalla fontilla tai lihavoitu, muotoiltua ei huomioida. Otsikoissa noudatetaan myös oikeinkirjoitussääntöjä vaikka painetussa kirjassa niitä ei noudatettaisi. Esimerkiksi luvun otsikon ensimmäinen kirjain ja otsikossa olevat erisnimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, vaikka painetussa kirjassa olisi käytetty vain pieniä kirjaimia. Jos oikeinkirjoitussääntöjen vastainen teksti on kirjassa käytetty tyylikeino, noudatetaan alkuperäistä kirjoitusasua. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Luku 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Luku 2 Taso 1 / H1: Luku 3 Taso 1 / H1: Luku 4 Taso 1 / H1: Luku 5 Taso 1 / H1: Luku 6 Taso 1 / H1: Luku 7 Taso 1 / H1: Luku 8 Taso 1 / H1: Luku 9 Taso 1 / H1: Kirjan loppu Vaikka alkuperäisessä kirjassa ei ole sisällysluetteloa eikä sitä myöskään lueta äänikirjaan, Daisy-äänikirjaan kuitenkin syntyy merkityistä otsikoista oma sisällysluettelo. Ncc.html-tiedosto mahdollistaa sen, että äänikirjan käyttäjä voi liikkua Daisy-lukuohjelmassa tai -laitteessa haluamaansa otsikkoon. Huom! Otsikkorakenteen kannalta ei ole merkitystä, onko luvun otsikko sivun alussa vai keskellä sivua. Esimerkki: Mika Waltari, Feliks onnellinen, WSOY 1958. Kirjassa on 11 lukua, ei sisällysluetteloa, ei omistuskirjoitusta. Taso 1 / H1: Feliks onnellinen Taso 2 / H2: Tekijä: Mika Waltari 10
Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 1 / H1: 1. Taso 1 / H1: 2. Taso 1 / H1: 3. Taso 1 / H1: 4. Taso 1 / H1: 5. Taso 1 / H1: 6. Taso 1 / H1: 7. Taso 1 / H1: 8. Taso 1 / H1: 9. Taso 1 / H1: 10. Taso 1 / H1: 11. Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 2: Yksinkertainen romaani, jossa on sisällysluettelo Esimerkki romaanista, jossa on sisällysluettelo. Sisällysluettelo voi olla painetun kirjan alussa tai lopussa. Alkukuulutuksen jälkeen merkitään otsikkotasolle 1 sisällysluettelon otsikko sellaisessa muodossa kuin se on alkuperäisessä kirjassa (Sisällys / Sisältö tms.). Seuraava kirjan otsikko merkitään otsikkotasolle 1 siinä muodossa kuin se on kirjoitettu sillä sivulla, jossa otsikko on. On huomattava, että Daisy-kirjan otsikot kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä kirjassa luvun alussa. Jos sisällysluettelossa olevan luvun otsikossa ja itse luvussa olevassa otsikossa on eroja, noudatetaan luvussa olevaa kirjoitusasua. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Luku 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Luku 2 Taso 1 / H1: Luku 3 Taso 1 / H1: Luku 4 Taso 1 / H1: Luku 5 Taso 1 / H1: Luku 6 Taso 1 / H1: Luku 7 Taso 1 / H1: Luku 8 Taso 1 / H1: Luku 9 Taso 1 / H1: Kirjan loppu 11
12
Esimerkki: Yasunari Kawabata, Kioto, Tammi 1984. Kirjassa on alla oleva sisällysluettelo (s. 5) Sisällys Kevätkukkia 7 Nunnaluostari ja ristikkoikkuna 24 Käsityöläiskortteli 45 Pohjoisvuoren setrit 67 Gion-juhla 88 Syysvärejä 111 Vihreät männyt 132 Sisarukset syysmyöhällä 157 Talvikukkia 173 Painetussa kirjassa on kuitenkin sivulla 7 otsikko: Ja sivulla 24 otsikko: ENSIMMÄINEN LUKU Kevätkukkia TOINEN LUKU Nunnaluostari ja ristikkoikkuna Daisy-äänikirjan otsikkorakenteessa noudatetaan kirjan luvuissa olevia otsikoita, jotka lukija lukee kirjan sisällössä. Daisy-äänikirjan rakenne: Taso 1 / H1: Kioto Taso 2 / H2: Tekijä: Yasunari Kawabata Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (Tämän otsikon jälkeen sisällysluettelo luetaan siten kuin se on kirjaan painettu ja sivunumeroiden kanssa. Otsikkorakenteessa ei kuitenkaan käytetä sivunumeroita ja noudatetaan luvuissa olevia otsikkomuotoja.) Taso 1 / H1: ENSIMMÄINEN LUKU: Kevätkukkia Taso 1 / H1: TOINEN LUKU: Nunnaluostari ja ristikkoikkuna Taso 1 / H1: KOLMAS LUKU: Käsityöläiskortteli Taso 1 / H1: NELJÄS LUKU: Pohjoisvuoren setrit Taso 1 / H1: VIIDES LUKU: Gion-juhla Taso 1 / H1: KUUDES LUKU: Syysvärejä Taso 1 / H1: SEITSEMÄS LUKU: Vihreät männyt Taso 1 / H1: KAHDEKSAS LUKU: Sisarukset syysmyöhällä Taso 1 / H1: YHDEKSÄS LUKU: Talvikukkia Taso 1 / H1: Kirjan loppu 13
Malli 3: Romaani, joka jakautuu osiin ja osat lukuihin Kun alkuperäinen romaani on jaettu rakenteeltaan osiin ja lukuihin, tarvitaan Daisy-kirjassa eri otsikkotasoja. Osien otsikot merkitään otsikkotasolle 1 ja lukujen otsikot alemmalle otsikkotasolle 2. Koko äänikirjan otsikkorakenne (ensin on ilmoitettu otsikkotaso) Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Osa 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 2 / H2: Luku 3 Taso 1 / H1: Osa 2 Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 2 / H2: Luku 3 Taso 2 / H2: Luku 4 Taso 1 / H1: Osa 3 Taso 2 / H2: Luku 1 Taso 2 / H2: Luku 2 Taso 1 / H1: Kirjan loppu Huom. Osan nimenä voi olla myös esim. kirja tai jakso. Esimerkki: J. R. R. Tolkien, Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia, WSOY 2002. Taso 1 / H1: Taru sormusten herrasta II. Kaksi tornia Taso 2 / H2: Tekijä: J. R. R. Tolkien Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys (tai muu muoto, joka on alkuperäisessä kirjassa) Taso 1 / H1: Motto Taso 1 / H1: KOLMAS KIRJA Taso 2 / H2: 1 BOROMIRIN LÄHTÖ Taso 2 / H2: 2 ROHANIN RATSASTAJAT Taso 2 / H2: 3 URUK-HAI Taso 2 / H2: 4 PUUPARTA 14
Taso 2 / H2: 5 VALKOINEN RATSASTAJA Taso 2 / H2: 6 KULTAISEN KARTANON KUNINGAS Taso 2 / H2: 7 HELMIN SYVÄNNE Taso 2 / H2: 8 TIE RAUTAPIHAAN Taso 2 / H2: 9 HYLKYTAVARAA Taso 2 / H2: 10 SARUMANIN ÄÄNI Taso 2 / H2: 11 PALANTÍR Taso 1 / H1: NELJÄS KIRJA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 1 SMÉAGOL KESYTETÄÄN Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 2 TIE SOITTEN POIKKI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 3 MUSTA PORTTI ON KIINNI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 4 YRTTEJÄ JA JÄNISPATAA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 5 LÄNNEN IKKUNA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 6 KIELLETTY LAMPI Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 7 MATKA TIEN RISTEYKSEEN Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 8 CIRITH UNGOLIN PORTAAT Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 9 LUKITARIN LUOLA Taso 2 / H2: Taso 2 / H2: 10 MESTARI SAMVAISIN VALINNAT Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 4: Runokirja Runokirjoissa tekstiä on vähän verrattuna romaaneihin, mutta äänikirjan käytettävyyden kannalta on tärkeää, että jokaiselle runolle merkitään otsikko. Jos alkuperäisessä kirjassa runoilla ei ole otsikoita tekstin joukossa, runoilla saattaa kuitenkin olla nimi sisällysluettelossa. Usein nimenä voi olla 2-4 ensimmäistä runon sanaa. Tällöin otsikoksi merkitään sisällysluettelossa oleva nimi. Huomaa, että runokirjojen otsikoinnissa perusperiaatteet ovat samat kuin romaaneissa: Jos runokirjassa on osia, osat merkitään otsikkotason 1 avulla ja itse runot otsikkotason 2 avulla. Runokirjan otsikkorakenne, kun runokirjassa ei ole eri osia: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Sisällys (Jos alkuperäisessä kirjassa on sisällysluettelo) Taso 1 / H1: Runo 1 (tai muu alkuperäisessä kirjassa oleva muoto) Taso 1 / H1: Runo 2 Taso 1 / H1: Runo n Taso 1 / H1: Viimeinen runo Taso 1 / H1: Kirjan loppu 15
Esimerkki: Mirkka Rekola, Ilo ja epäsymmetria, WSOY 1991. Painetussa kirjassa sisällysluettelo on kirjan lopussa ja sisällysluettelossa on runoilla nimenä alku runosta. Kirjan sisällysluettelon alkuosa: S I S Ä L L Y S Minä katsoin kuvaa 5 Kun istun ja odotan 7 Katselen talven 8 Kesät talvet 9 Se oli 10 Kallio kylmä 11 Aurinko usvassa 12 (Suupielessä naurun hiljainen aihe) 13 Ensimmäisen runon kaksi ensimmäistä riviä kirjan sivulla 5: Runon alku sivulla 11: Daisy-kirjan rakenne: Minä katsoin kuvaa: kummassakin kädessä miekka, lappeet ristissä. Miekan vartija miekka; minä painan Kallio kylmä tuulen heinää on aika kuunnella sinun puhettasi. Taso 1 / H1: Ilo ja epäsymmetria Taso 2 / H2: Tekijä: Mirkka Rekola Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisällys Taso 1 / H1: Minä katsoin kuvaa Taso 1 / H1: Kun istun ja odotan Taso 1 / H1: Katselen talvet Taso 1 / H1: Kesät talvet Taso 1 / H1: Se oli Taso 1 / H1: Kallio kylmä Taso 1 / H1: Aurinko usvassa Taso 1 / H1: (Suupielessä naurun hiljainen aihe) - - - Taso 1 / H1: Kirjan loppu 16
Malli 5: Novellikokoelma Novellikokoelmien otsikkotasot merkitään samoin tavoin kuin romaaneissa ja runoissa: Pääotsikot merkitään otsikkotasolle 1. Jos novellikokoelma on jaettu osiin, osien otsikkotaso 1 ja novellien otsikkotaso 2. Jos novellikokoelma koostuu usean eri kirjoittajan novelleista, otsikkoon merkitään novellin nimen lisäksi myös kirjoittajan nimi painetun kirjan mukaisessa järjestyksessä. Esimerkki: Tähtipuu 33 kotimaista tieteisnovellia, Ursa 1990. Taso 1 / H1: Tähtipuu 33 kotimaista tieteisnovellia Taso 2 / H2: Toimittajat: Harri Haarikko ym. Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisältö Taso 1 / H1: Lukijalle Taso 1 / H1: Osa I: Spin Taso 2 / H2: Tähtipuu, Olavi Markkanen (Painetussa kirjassa ensin novelli, sitten tekijä) Taso 2 / H2: Toinen kerta, Veikko Rekunen Taso 2 / H2: Paluu, Jouni Pohjola - - - Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 6: Yksinkertainen tietokirja Yksinkertaisissa tietokirjoissa alkuperäisen kirjan sisällysluettelo vastaa kirjan varsinaista sisältöä. Sisällysluettelo merkitään otsikkotasolle 1 ja otsikko kirjoitetaan siinä muodossa kuin se on painetussa kirjassa (esim. Sisältö / Sisällys / Sisällysluettelo). Sisällysluettelo luetaan sellaisenaan kuin se on painetussa kirjassa, jos kaikki sisällysluettelossa mainitut kokonaisuudet sisältyvät äänikirjaan. Jos jotakin sisällysluettelossa mainittua kokonaisuutta ei lueta äänikirjaan, sisällysluettelon loppuun lisätään huomautus asiasta, esim. "Huomautus: Äänikirjaan ei ole luettu seuraavia osioita: Kiitokset, Kirjallisuutta ja Henkilöhakemisto". Kirjan muut otsikot merkitään ja kirjoitetaan Daisy-tuotanto-ohjelmassa siten kuin ne on kirjoitettu kirjan sisällössä. Otsikkotasoina käytetään samoja otsikoita kuin painetussa kirjassa. Pääotsikot ovat otsikkotasoa 1 ja alaotsikot otsikkotasoa 2. Mahdolliset alaotsikoiden alaotsikot ovat otsikkotasoa 3. Tietokirjan otsikkorakenne pääpiirteissään: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä / Toimittaja: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Sisältö (tai muu otsikon muoto) Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: Lukijalle (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) 17
Taso 1 / H1: Osa I Taso 2 / H2: Osan I 1. luku Taso 2 / H2: Osan I 2. luku - - - Taso 1 / H1: Osa II Taso 2 / H2: Osan II 1. luku Taso 2 / H2: Osan II 2. luku - - - Taso 1 / H1: Hakemisto Taso 1 / H1: Kirjan loppu Esimerkki: Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi (toim.), Paholaisen asianajajan paluu. Opaskirja skeptikolle, Ursa 1997. Alkuperäisessä kirjassa on kaksi osaa. Osat sisältävät eri kirjoittajien tekemiä kirjoituksia, joissa käytetään alaotsikoita. Kirjan lopussa ovat luvut nimeltä Kirjoittajista ja Hakemisto. Kirjan sisällysluettelossa on merkitty kolme otsikkotasoa: osat (taso 1), eri kirjoittajien tekstit (taso 2) ja kirjoitusten alaotsikot (taso 3). Kirjan 17 kirjoituksesta 4 sisältää kuvia, joiden kuvatekstit luetaan. Daisy-kirjan rakenne: Taso 1 / H1: Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikoille Taso 2 / H2: Toimittajat: Risto Selin, Marketta Ollikainen, Ilpo V. Salmi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: ALKUSANAT Taso 1 / H1: SISÄLTÖ Taso 1 / H1: OSA I Taso 2 / H2: Jukka Häkkinen, USKOMUKSET JA HAVAITSEMINEN Taso 3 / H3: Hermostollisen tason oletukset Taso 3 / H3: Uskomukset ja havaitseminen Taso 3 / H3: Sosiaalinen paine Taso 3 / H3: Havaintopsykologia ja ufot Taso 3 / H3: Havaintojen muistaminen on rekonstruktiivista Taso 3 / H3: Olemmeko harhojen vallassa? Taso 2 / H2: Jukka-Pekka Puro, ARGUMENTOINTI, TIEDE JA NÄENNÄISTIEDE Taso 3 / H3: Näennäistiede jäljittelee tiedettä Taso 2 / H2: Marjaana Lindeman, ELÄMYSPERÄINEN JA RATIONAALINEN AJATTELU Taso 3 / H3: Sydän vai järki - - - Taso 1 / H1: Osa II Taso 2 / H2: Hannu Karttunen, UFOT JA TÄHTITIEDE Taso 3 / H3: Elämän todennäköisyys - - - Taso 1 / H1: Kirjoittajista 18
Taso 1 / H1: Hakemisto Taso 1 / H1: Kirjan loppu Sivunumeroiden merkitseminen Celian tuottamiin Daisy-äänikirjoihin merkitään Daisy-tuotanto-ohjelmassa sivunumerot, jotta Daisy-kirjaa voidaan selata sivunumeroiden avulla. Sivunumero on merkittävä aina ennen sivulla olevaa muuta sisältöä. Sivunumero sijoitetaan sopivaan kohtaan tekstiä, esimerkiksi kahden virkkeen väliin. Äänikirjan sivunumeroiden on vastattava mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen painetun kirjan sivunumeroita. Äänikirjan sivunumerointi aloitetaan siltä sivulta, josta kirjan varsinainen teksti alkaa. Kirjan alkulehtien sivunumeroita ei merkitä. Sivunumeroinnin on oltava jatkuvaa, kesken kirjaa ei voi jättää sivunumeroita pois ja myös kirjan keskellä olevien tyhjien sivujen numerot on merkittävä. Celia voi kuitenkin antaa tarkempia kirjakohtaisia ohjeita sellaisista kirjoista, joissa on poikkeava sivunumerointi. Sivunumerot luetaan ääneen vain, jos Celia on tilauksessa ilmoittanut, että sivunumerot sanotaan. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä sivulla, jossa on ensin otsikko ja sen jälkeen tekstiä: Otsikko on sivulla 12. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 12. Tämän jälkeen merkitään sivulla 12 oleva otsikko. Otsikon jälkeen luetaan sivulla 12 oleva teksti. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä sivulla, josta otsikko puuttuu, mutta johon äänikirjassa toimitetaan otsikko (esim. runokirja, jossa runojen nimet on esitelty sisällysluettelossa): Katso Malli 4: Runokirja: Uusi runo alkaa sivulla 5. Daisy-tuotanto-ohjelmassa merkitään ensin sivunumero, jonka arvoksi annetaan 5. Tämän jälkeen äänikirjaan merkitään otsikko tasolle 1, otsikon nimeksi annetaan Minä katsoin kuvaa. Otsikon jälkeen luetaan runo Minä katsoin kuvaa: kummassakin kädessä miekka - -. Huomaa, että äänikirjan käyttäjä selaa äänikirjaa eri tavoin sivunumerojen ja otsikoiden avulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että sivunumero merkitään tarkasti myös silloin, kun otsikointi on tiheää, kuten esimerkiksi runokirjoissa. Esimerkki sivunumeron merkitsemisestä silloin, kun virke jatkuu seuraavalle sivulle: Vaihtoehto A: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla on vielä tekstiä: Seuraavalle sivulle jatkuva virke luetaan loppuun ja sen jälkeen merkitään sivunumero ja sen oikea arvo. Lukemista jatketaan seuraavasta virkkeestä. Vaihtoehto B: sivunvaihdon yli jatkuvan virkkeen jälkeen sivulla ei ole muuta tekstiä: Sivunumero ja sen oikea arvo merkitään ennen kuin luetaan seuraavalle sivulle jatkuva virke. Sivunumeron jälkeen luetaan sivun vaihtokohdan yli jatkuva virke kokonaisuudessaan. Esimerkki kirjasta, josta puuttuu osa sivunumeroista: Sivunumerot merkitään myös niille sivuille, joista sivunumerointi puuttuu painetusta kirjasta. Tämä ei kuitenkaan koske kirjan alkusivuja tai normaalin sivunumeroinnin välissä olevia 19
mahdollisia (kuva)liitteitä. Daisy-kirjan sivunumerointi siis alkaa yleensä samalta sivuilta kuin painetun kirjan sivunumerointi, esimerkiksi sivulta 5. Esimerkki sivunumerojen merkitsemisestä kirjaan, jossa osasta sivuista sivunumero puuttuu ja jossa on sivunumerollisia kuvasivuja: Ville Haapasalo, Et kuitenkaan usko Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä, Docendo 2013. Sivulla 16 on tekstiä. Sivulla 17 on kuva. 20
Sivulla 18 on kuva. Teksti jatkuu sivulla 19, jolla ei ole sivunumeroa. Sivuilla 20-21 ja sivuilla 22-23 on kuva-aukeamat. Sivulla 24 on kuva ja sivunumero. Sivulla 25 on luvun otsikko 1 Teatterikoulu ja tekstiä sekä sivunumero. 21
Daisy-kirjassa sivunumerot merkitään seuraavasti: Sivunumero 16 merkitään, kun sivun 15 teksti on luettu. Sivunumeromerkinnän jälkeen luetaan sivulla 16 oleva teksti Syyskuussa 2010 olin - -. Kun sivun 16 teksti on luettu, merkitään sivunumerot 17, 18 ja 19 peräkkäin. Sivunumeron 19 merkitsemisen jälkeen luetaan sivulla 19 oleva teksti Ohitamme tavarataloja - -. Sivun 19 tekstin jälkeen merkitään kuva-aukeamien sivunumerot 20, 21, 22 ja 23. Myös sivunumerot 24 ja 25 merkitään. (Eli Daisy-kirjaan tulee siis peräkkäin 6 sivunumeromerkintää.) Sivunumeron 25 merkitsemisen jälkeen merkitään otsikko 1 Teatterikoulu ja sen jälkeen luetaan sivun 25 teksti. Sivulla 42 on tekstiä, joka jatkuu sivulla 45. Teksti katkeaa kesken virkkeen ja tekstin välissä on kaksi kuvasivua 43 ja 44. 22
Sivunumerot merkitään Daisy-kirjassa seuraavasti: Sivunumero 42 merkitään, kun sivun 41 teksti on luettu. Sivun 42 viimeinen virke luetaan loppuun sivulta 45. Sen jälkeen merkitään sivunumerot 43, 44 ja 45. Luentaa jatketaan sivulta 45. Tarkat painettua kirjaa vastaavat sivunumeromerkinnät Daisy-kirjoissa ovat tärkeitä sen vuoksi, että äänikirjojen käyttäjät voivat niiden avulla käyttää Daisy-kirjaa hakuteoksena ja tarvittaessa löytää viittaukset. Daisy-kirjassa voi siis olla peräkkäin sivunumeromerkintöjä. Esimerkki kirjasta, jossa on poikkeava sivunumerointi: David Lagercrantz, Minä Zlatan Ibrahimovic, WSOY 2012. Kirjan alussa on paljon kuvia ja kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55. Äänikirjaan ei lueta kuvatekstejä eikä kuvia selosteta. Tällaisessa tapauksessa kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta -otsikon alla on mainittava, että kirjan teksti alkaa vasta sivulta 55. Esimerkki kirjasta, jossa kuvasivut on numeroitu ja niitä on peräkkäin niin paljon, että Daisy-kirjassa sivunumeroinnissa hypätään kuvasivujen yli. Raili Ojala-Signell, Yksin tein tieni viitat, Helsinki 2014, s. 36-37 ja 44-45. 23
24
Sivulta 37 alkaa kuvaosuus, joka jatkuu sivulle 43 asti. Sivu 44 on tyhjä. Teksti jatkuu sivulta 45. Kirjan kuvia eli kuvatekstejä ei lueta. Daisy-kirjaan merkitään sivunumero 36. Sivunumeroiden 37-44 yli hypätään. Sivun 36 tekstin jälkeen merkitään sivunumero 45 ja sen jälkeen otsikko II Minä ja me. Daisy-kirjan alkukuulutuksissa kohdassa Tietoa Daisy-kirjasta on mainittava: Kirjan valokuvia ei lueta. Äänikirjassa ei ole sivuja 37-44. HUOM. Kun Daisy-äänikirjaan luetaan sisällysluettelo, sisällysluettelossa ääneen luettujen sivunumeroiden on vastattava äänikirjan sivunumerointia. Tarvittaessa painetun kirjan sivunumeron sijaan sisällysluetteloon luetaan Daisy-äänikirjaan merkitty sivunumero. Huom. Celia voi pyytää tilauksessa jättämään sivunumeroinnin kokonaan pois, esim. lyhyissä lastenkirjoissa. Tällainen on kuitenkin poikkeustapaus. Daisy-äänikirjojen vaativuusryhmät Celian tuottamat Daisy-äänikirjat jaetaan kirjan rakenteen ja luennan hankaluuden perusteella vaativuustasoltaan kahteen ryhmään. Vaativuustason ratkaisee teoksen sisältö ja se, täytyykö äänikirjaan tehdä runsaasti leipätekstin luennan ylittävää toimittamista. Suurin osa tuotettavista Daisy-äänikirjoista kuuluu vaativuusryhmään 1. Tällaisia kirjoja ovat romaanit, runokirjat, novellikokoelmat ja yksinkertaiset tietokirjat. Celian tuottamista Daisy-äänikirjoista 85-90 % on 25
vaativuusryhmän 1 kirjoja. Vaativuusryhmään 2 kuuluvat rakenteeltaan monimutkaisemmat kirjat, joissa Daisy-äänikirjan tuottaminen edellyttää rakenteen toimittamista. Jos kirjan toimitustyö on tehty valmiiksi Celiassa tilauksen yhteydessä, kuuluu kirja vaativuusryhmään 1. Celia määrittää tilaajana tuotettavan Daisy-äänikirjan rakenteen vaativuusryhmän. Vaativuusryhmä 1 Vaatimusryhmään 1 kuuluvat romaanit, runokirjat, novellikokoelmat ja otsikkorakenteeltaan selkeät tietokirjat. Daisy-äänikirjaan merkitään kaikki alkuperäisessä kirjassa olevat otsikot. Yleensä kaikki otsikot merkitään otsikkotasolle 1. Kirjan rakenteen vaativuusryhmään ei vaikuta otsikoiden määrä. Vaativuusryhmän määräytymiseen ei vaikuta kirjan kieli tai satunnaisten kuvien ja taulukoiden selostaminen. Yksinkertaisissa tietokirjoissa äänikirjan otsikkorakenne vastaa painetun kirjan otsikkorakennetta. Ns. kelluvia elementtejä (taulukoita, lisätekstejä) on korkeintaan 2-3 lukua kohden. Kelluvia elementtejä ei otsikoida, ellei tilaaja erikseen pyydä niiden merkitsemistä otsikoin. Luvussa Äänikirjan otsikoiden merkitseminen on esitelty kuusi mallia äänikirjojen otsikkorakenteesta. Alla on esitetty lisää malleja kirjoista, joiden rakenne saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta joihin on kuitenkin melko helppoa luoda otsikkorakenne. Nämäkin mallit siis kuuluvat vaativuusryhmään 1. Malli 7: Romaani, jossa lukujako osoitetaan aloittamalla luku uudelta sivulta. Luvuilla ei ole otsikoita. Usein romaanien lukujako saatetaan merkitä aloittamalla uusi luku uudelta sivulta. Painetun kirjan lukijalle lukujako näkyy selvästi, ja kirjaa selailtaessa uusi luku on helposti huomattavissa. Äänikirjan käyttäjälle on kuitenkin tehtävä lukujaon kohtaan otsikko. Jotta otsikko ei olisi tyhjä, otsikkojen tekstinä käytetään luvun kolmea ensimmäistä sanaa ja kolmea pistettä. Otsikkotaso on 1. Daisy-kirjan rakenne: Taso 1 / H1: Teoksen nimi Taso 2 / H2: Tekijä: Etunimi Sukunimi Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus (Jos alkuperäisessä kirjassa sellainen on) Taso 1 / H1: (1. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa Taso 1 / H1: (2. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa Taso 1 / H1: (3. luvun) Kolme ensimmäistä sanaa - - - Taso 1 / H1: Kirjan loppu Malli 8: Romaani, jossa ei ole mitään selkeää lukujakoa, vaan teksti jatkuu läpi kirjan Joissakin romaaneissa ei ole minkäänlaista selkeää lukujakoa vaan romaanin teksti jatkuu läpi koko kirjan ilman suuria katkoja. Tällöin Daisy-äänikirjan käytön helpottamiseksi äänikirjaan luodaan otsikkorakenne. Otsikot merkitään n. 50 sivun välein ja otsikkona käytetään virkkeen kolmea ensimmäistä sanaa. Jos 26
painetussa kirjassa on käytetty kappaleiden välissä pidempää väliä tai esimerkiksi tähtiä, otsikko pyritään merkitsemään tällaiseen katkokohtaan, jos se sattuu lähelle 50 sivun väliä. Tällaiseen kirjaan on luonnollisesti myös merkittävä sivunvaihtokohdat, joten äänikirjassa on käyttäjän kannalta tärkeää selattavuutta. Daisy-kirjan otsikkojako vaikuttaa kuitenkin äänikirjan äänitiedostojen muodostumiseen, joten luomalla oma otsikkorakenne voidaan varmistaa se, että äänitiedostojen koko on valmiissa Daisykirjassa kohtuullinen. Malli 9: Romaani, jossa käytetään erityyppisiä otsikoita ja otsikoimattomia osia Romaaneissa saattaa joskus olla käytetty erilaisia visuaalisia tehokeinoja aikasiirtymien, erilaisten tekstien tai eri kertojien osoittamiseksi. Alkuperäisessä kirjassa otsikoissa tai kokonaisessa luvussa voidaan käyttää erilaisia kirjasintyyppejä erojen osoittamiseksi. Joistain osista otsikot saattavat puuttua. Tällaisissa tapauksissa otsikkorakenne on toimitettava soveltaen edellä annettuja ohjeita. Otsikoimattomien lukujen tai osien merkitsemiseen käytetään tarvittaessa osan kolmea ensimmäistä sanaa ja otsikoidut osat merkitään kuten ne esiintyvät alkuperäisessä kirjassa. Esimerkki: Johanna Sinisalo, Auringon ydin, Teos 2013. Kirja koostuu minämuodossa kirjoitettujen tekstien lisäksi kirjeistä ja lainauksista erilaisista teoksista. Jokainen erilainen osa (luku) alkaa selvästi uudelta sivulta. Painetussa kirjassa käytetään erilaisia kirjasintyyppejä. Esimerkiksi kirjeet on kirjoitettu kursiivilla ja lainauksissa teoksista on käytetty erilaista fonttia kuin muussa kirjan tekstissä. Kirjeillä ei ole lainkaan otsikkoa, joten niiden otsikoksi merkitään kirjeen kolme ensimmäistä sanaa. Taso 1 / H1: Auringon ydin Taso 2 / H2: Tekijä: Johanna Sinisalo Taso 2 / H2: Tietoa kirjasta Taso 2 / H2: Käyttöoikeus Taso 2 / H2: Tietoa Daisy-kirjasta Taso 2 / H2: Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti Taso 1 / H1: Omistus Taso 1 / H1: Motto Taso 1 / H1: I OSA: KELLARI Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA (OTE) 9.10.2016 Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: Rakas sisko! On Taso 2 / H2: VANNA / VERA: LOKAKUU 2016 Taso 2 / H2: OTE NYKYSUOMEN SANAKIRJASTA ELOI Taso 2 / H2: Manna, minä muistan Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MARRASKUU 2016 Taso 2 / H2: Rakas sisko! Juuri - - - Taso 1 / H1: II OSA: AURINGON YDIN Taso 2 / H2: VANNA / VERA: TAMMIKUU 2017 Taso 2 / H2: JARE MUISTAA: ELOKUU 2013 Taso 2 / H2: VANNA / VERA: HELMIKUU 2017 Taso 2 / H2: MAAMME-LAULU Taso 2 / H2: VANNA / VERA: MAALISKUU 2017 27
Vaativuusryhmä 2 - - - Taso 1 / H1: JÄLKISANAT Taso 1 / H1: Kirjan loppu Vaativuusryhmään 2 kuuluvan kirjan määrittelee Celia tilatessaan kirjan. Vaativuusryhmässä 2 olevien Daisy-kirjojen otsikkorakenne edellyttää poikkeuksellista toimitustyötä. Usein syynä on alkuperäisessä kirjassa käytetty ulkoasu, joka saattaa olla otsikoinnissa epälooginen tai kirja saattaa sisältää runsaasti sellaisia osia, joita ei ole sisällysluettelossa, mutta joiden otsikointi Daisy-äänikirjassa on välttämätöntä äänikirjan käytettävyyden kannalta. Tällaisia otsikkojen avulla merkittäviä osia voivat olla tietokirjan lisätekstit, jotka eroavat leipätekstistä esimerkiksi taustavärin ansiosta. Vaativuusryhmään 2 kuuluvat myös sellaiset tietokirjat, joissa on poikkeuksellisen paljon merkittäviä otsikoita. Poikkeuksellinen määrä tarkoittaa, että koko kirjassa on lähes joka sivulla enemmän kuin yksi otsikko. Vaativuusryhmään 2 kuuluvien äänikirjojen toimittaminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten alkuperäisen kirjan sisältö on järjestettävä äänikirjaan. Painetussa kirjassa leipätekstin katkaisevat ns. kelluvat osat, taulukot, kuvat, kaaviot ja lisätekstit, on siirrettävä äänikirjassa sopivaan kohtaan. Kelluvien osien sijoittamisesta voidaan antaa vain yleisiä ohjeita, mutta jokaisen kelluvan osan sijoittelu on kuitenkin ratkaistava kirja- ja tapauskohtaisesti riippuen kirjan tekstistä ja kelluvan osan merkityksestä kirjassa. Pääohjeena voidaan pitää sitä, että kelluva osa sijoitetaan ja luetaan äänikirjassa kirjan sisällön ymmärtämisen kannalta sopivimpaan kohtaan. Leipätekstiä ei ole syytä katkoa ilman painavaa syytä. Esimerkiksi: Jos kelluva osa on leipätekstistä eroava lisäteksti, johon ei lainkaan viitata leipätekstissä, lisäteksti sijoitetaan sen luvun loppuun, jossa se esiintyy, vaikka se merkitsisi lisätekstin siirtämistä äänikirjassa eri sivulle kuin painetussa kirjassa. Lisäteksti otsikoidaan sopivalle otsikkotasolle. Jos taas leipätekstissä viitataan suoraan taulukon sisältöön, on taulukko sijoitettava ja luettava mahdollisimman lähelle viittauskohtaa. Taulukko otsikoidaan vain, jos äänikirjan käyttäjän kannalta on oleellista päästä siirtymään suoraan taulukkoon. Kaunokirjallisia teoksia sijoitetaan vaatimusryhmään 2 erittäin harvoin. Tajunnanvirtatekniikan laajamittainen käyttö, rakenteelliset tai tyylilliset kokeilut yms. erikoisuudet voivat olla peruste vaativammalle taksalle. Jos kirjassa on kokonaisia jaksoja yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, joiden ymmärtäminen on olennaista tekstin kokonaisuuden kannalta, määräytyy kirja vaatimusryhmään 2. Esimerkki tietokirjasta, jossa on runsaasti ns. kelluvia osia. Veijo Åberg, Lisää muistia! 50 vuotta tietotekniikkaa Helsingin yliopistossa, Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus 2010. 28
Kuva sivuista 32-33: Sivulla 33 on lisäteksti ASIAKKAAT JA TYÖT, joka on sijoitettu keskelle leipätekstiä, tässä tapauksessa aliluvun OMAT JA ULKOPUOLISET ASIAKKAAT keskelle. Lisäteksti on siirrettävä kyseisen aliluvun loppuun sivulle 34 ja otsikoitava. Äänikirjassa sivulle 33 jää siis vain siinä oleva leipäteksti. Sivulla 32 on kelluva osa kuva ja kuvateksti. Kuvateksti, joka käsittelee asiakkaita, siirretään myös äänikirjassa aliluvun loppuun. 29
Kuva sivuista 34-35: Sivulla 34 on kuva ja kuvateksti, joka kuuluu alilukuun VAPAA JA ITSENÄINEN TYÖ. Kuvateksti siirretään siis kyseisen aliluvun loppuun. Sivulla 35 on kolme kuvaa, jotka myös siirretään aliluvun loppuun. Näin sivulle 35 ei jää lainkaan äänikirjassa tekstiä. Äänikirjassa siis sivunumeromerkintää 35 seuraa heti sivunumeron 36 merkintä, jonka jälkeen leipäteksti jatkuu. Vaativuusryhmät pähkinänkuoressa Vaativuusryhmä 1 romaanit runokirjat yksinkertaiset, otsikkorakenteeltaan selkeät tietokirjat Vaativuusryhmä 2 poikkeuksellista toimitustyötä vaativat kirjat; esim. epälooginen otsikointi, paljon otsikoimista vaativia osia, joita ei ole sisällysluettelossa, poikkeuksellinen määrä merkittäviä otsikoita Kaunokirjalliset teokset, joissa runsaasti rakenteellisia tai tyylillisiä kokeiluja, tai tajunnanvirtatekniikan laajamittaista käyttöä laajoja jaksoja tekstiä yhdellä tai useammalla vieraalla kielellä, joiden ymmärtäminen on olennaista tekstin kokonaisuuden kannalta 30