56 PUHE TYÖVÄEN KANSANJUHLASSA OULUN TOIVONIEMESSÄ 14/7-194 0 SSaXSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSaSSSSSSSSSSSSSSBSSSSBSSSBSSS Pohjolan Työn" selostus. Nykyinen sukupolvi on saanut elää niin vaihtelevla aikoja, ettei sillä ole syytä valittaa yksitoikkoisuutta ja se on saanut olla historian tapausten vyöryissä vuoroin katsojana vuoroin osanottajana. Olemme eläneet tsaarin ajan sortokauden, maailmansodan, pari venäläistä vallankumousta, kansalaissodan omassa maas samme ja lopuksi käyneet itsekin sodan suurvastaa vastaan. / Tälläkin hetkellä elämme suurta murroskautta sillä suurta sotaa ei vielä ole käyty loppuun, emmekä voi sanoa mitä seurauksia se tulee maallemme ja kansallemme tuomaan. Ennen nykyistä suurvaltasotaa vallitsi jännitys Europan poliittisessa ilmassa suurvaltain välillä. Mutta ennenkuin sodanjulistus laukaisi jännityksen, tapahtui yllätys: Venäjän ja Saksan sopimus. Ei kukaan ollut osannut odottaa näiden niin erilaisten aatesuuntlen hallitsemien valtioiden yhtyvän, sillä niiden keskeinen erimielisyys oli perustotuuksia, joiden luultiin
- 2-57 olevan pysyväisiä. Syyskuussa alkanut suursota oli ensin hiljaiseloa, kunnes se sitten alkoi raivota täydellä voimallaan. Ja sen jälkeen onkin tapahtunut paljon, eikä vieläkään voida sanoa mikä on lopullinen tulos. Aavistaa voi kuitenkin Europan tulevan kehityksen. Jos asiat menevät siihen suuntaan kuin ne nyt näyttävät menevän, niin Europassa tulevat akselivallat siis molemmat suuret diktatuurivaltiot näyttelemään johtavaa osaa. Europassa tulee nähtävästi olemaan johtajavaltioita, joilla on aseet ja valta ja toisia, jotka tekevät työtä ja Joilla ei ole aseistusta ja joiden on elettävä herravaltioiden määräysten mukaan. Minkälaiseksi maanosamme talouselämä tulee muodostumaan, siitäkään ei ole varmuutta olemassa, mutta todennäköisesti Europa saa muodostaa ja yhdenmukaistuttaa talouselämänsä niiden mallin mukaan, jotka tämän sodan voittavat. Ainoa totuus, joka pitää palkkansa, on se, että sota tulee tavattomasti köyhdyttämään maailmaa ja tulee kestämään ehkä vuosikymmeniä ennenkuin sen vaurioista on entiselleen selvitty. Pienillä kansoilla ei ole näissä myllerryksissä mahdollisuutta määrätä omasta kohtalostaan. On saatu nähdä, etteivät mitkään sopimukset pidä paikkaansa eivätkä mitkään oikeusperiaatteet kestä väkevän voiman edessä. Pienet valtiot julistautuivat puolueettomiksi, luullen siten turvaavansa olemassaolonsa, mutta siltä huolimatta useimmat niistäkin ovat joutuneet suuren väkivallan uhriksi. Me täällä Suomessa jouduimme myöskin kokemaan sen. Meille esitettiin vaatimuksia, joita emme parhaalla tahdollakaan voineet täyttää. Ja niin jouduimme sotaan. Ja voin sanoa, ettei tässä maassa ole ketään,
58 joka voisi väittää, ettemmekö me käyneet kunniakkaasti sotaamme ylivoimaa vastaan, mutta me taistelimmekin maamme vapauden Ja kansamme itsenäisyyden puolesta. Sotamme päättyi raskaaseen rauhaan, mutta vapautemme ja itsenäisyytemme säilyi ja me voimme vapaana kansana jatkaa elämäämme. Valitettavasti emme vieläkään voi antaa vaara ohi-merkkiä, sillä yhä vielä olemme vaaravyöhykkeessä. Sota on monella tavalla järkyttänyt valtion, yhteiskunnan taloudellista elämää ja tuonut monia vaikeuksia, joista voidaan nousta vain uutteralla työllä. Paljon merkitsee tässä sekin, miten me suhtaudumme uusien olojerame tehtäviin. Ryhdymmekö syyttelemään toisiamme, masennummeko, vaiko toivorikkaina ja tulevaisuuteen luottaen käymme hoitamaan asioitamme. Yksi asia on varma. Nykyisissä oloissa meidän 1on oltava koossa ja ennen muuta on työväenluokan pysyttävä yhtenäisenä ja eheänä, sillä hajaannus voi johjtaa meidät vielä surullisempiin kokemuksiin kuin mitä i tähän mennessä olemme kokeneet. Tässä puhuja loi katsauksen muiden kansojen sisäisiin oloihin maailmansodan jälkeen Ja niihin syihin, jotka niissä johtivat nykyisten diktatuurien syntyyn. Sodan voimme käydä yksimielisinä, mutta rauhaa emme näy kestävän yhtä yksimielisinä, lausui ministeri siirtyessään koskettelamaan oman maamme oloja ja niitä tehtäviä, jotka rauha toi tullessaan. Nyt esiintyy ristiriitaa. Sitä ilmenee Karjalan väen ja muiden maakuntien väen kesken, sitä on jo olemassa työnantajien ja työntekijäin välillä huolimatta talvella tehdystä sopimuksesta. Varsinkin viimemainitussa suhteessa näytetään työnantajain taholla pyrittävän ennen sotaa vallinneeseen olotilaan. Myöskin puolueiden välillä esiintyy jo jyrkkiä ristiriitoja.
- 4-59 Surullisinta on että sodialidemokraattienkään keskuudessa el enää vallitse yhteishenki, vaan nyt jo esiintyy niitä, jotka kohdistavat arvostelunsa sekä asioihin, että niihin, jotka viime aikoina ovat joutuneet niitä ratkaisemaan. Kysellään, miksi el suostuttu syksyllä vaatimuksiin, miksi ei rauhaa tehty aikaisemmin, miksi rajoitetaan kansiaisvapauksia sekä moititaan nykyisiä elintar vedoja. Puhuja kiinnitti sitten huomiota n.s. viidenteen kolonnaan, jonka toiminta muissa maissa on esiintynyt niin räikeänä. Mainitsi sitä olleen meilläkin ja luulevansa, ettei sotaamme olisi syttynyt, ellei meidän viides kolonnamme olisi sitä edeltäneenä aikana antanut maastamme ja sen oloista vääriä tietoja Venäjälle. Toinenkin ikävä juttu on mainittava. Työväen keskuudessa ovat eräät henkilöt ottaneet asiakseen perustaa n.s. Venäjän ystävien seuran ja ystävällisten naapurivälien kehittämistä kylttinä pitäenryhtyä ajaman kokonaan muita tarkoitusperiä. Ikävintä on, että kaikki muut kansalaiset, jotka eivät tähän seuraan kuulu, ikäänkuin leimataan rauhan vastustajiksi, vaikka kaikki Suomen kansalaiset eivät varmastikaan toivo muuta kuin rauhallisten suhteiden kehittämistä tähän suureen naapurimaahan. Mutta tässäkin suhteiden kehittämisessä merkitsevät teot enemmän kuin sanat, ja hyvien naapurisuhteiden kehittämiseen tarvitaan molemminpuolista hyvää tahtoa. Mitä nyt on tehtävät Meidän on tärkeintä saada elämä säännöllisiin uomiinsa, ja työllä nostaa maa vaikeuksista, ^eidän on saatava työtä kaikille ja tuotanto tehokkaaksi. Tässä tarvitaan kaikkien voimat. On saatava siirtoväen asema korjatuksi ja suoritetuksi kaikkensa menettäneille korvaus. Suurin kysymys on palkt
-5 6 0 kakysymys, joka työväestön kannalta on tärkein, sillä elintarpeiden hinnat ovat nousseet, eikä sitä rasitusta saa asettaa yksin palkkatyöväen kannettavaksi. Tätä eivät kalkki työnantajat vielä näytä ottaneen huomioon. Puhuja selosti sitten elintarvetilannetta ja ulkomaankauppamme nykyistä asemaa, joka riippuu ulkomaiden tapahtumista. Mainitsi myös, ettei meillä tarvitse nähdä nälkää, sillä tärkeimpiä elintarvikkeita on riittävästi. Siirtyessään koskettelemaan maamme hallituksessa edustettuina olevien puolueiden keskinäisiä välejä, puhuja mainitsi, että 3 vuotta sitten aloitettuun sosialidemokraattien ja maalaisliiton yhteistyöhön nyt on ilmennyt pahoja säröjä. Osa maalaisliittoa - ihan puoluekokouksen päätöksellä - koettaa harjoittaa kiristystä, jota sosialidemokraatit eivät voi sallia. Ennen kaikkea tämä kiristys esiintyy siirtoväen asiassa, jossa maalaisliitto kalastaa suurilla korvauksilla entisiä karjalaisia äänestäjiään. Yhteistyö hallituspuolueiden kesken olisi kuitenkin saatava jatkumaan, sillä se w työkykyisen eduskunnan kanssa takaa sen, ettei yllätyksiä pääse tapahtumaan eikä asioita pääse johtamaan enempää oikeisto kuin vasemmistokaan. Olot ovat nyt raskaat ja tehtävät suuret ja vaikeat, nrutta ne voivat tulla vielä raskaimmiksi, sillä tapahtumain kulku muualla maailmassa vaikuttaa myös meillä. Mutta valkeissakin oloissa on kansamme ja ennen kaikkea sen työväestön pysyttävä yhtenäisenä ja luotettava tulevaisuuteen.