Ystävien kanssa Johannes Gustavsson Alina Pogostkina TORSTAINA 13.2.2014 KLO 19 MADETOJAN SALI
Ohjelma Torstaina 13.2.2014 klo 19 YSTÄVIEN KANSSA Johannes Gustavsson, kapellimestari Alina Pogostkina, viulu Carl Nielsen (1865 1931): Viulukonsertto op. 33 Praeludium: Largo Poco adagio Rondo: Allegretto scherzando väliaika 20 min. Jean Sibelius (1865 1957): Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52 Allegro moderato Andantino con moto, quasi allegretto Moderato Allegro (ma non tanto) Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.35
Carl Nielsen: Viulukonsertto op. 33 Tanskalainen Carl Nielsen (1865 1931) oli Sibeliuksen ikätoveri ja molemmat aikansa ja Pohjoismaiden merkittävimpiä sinfonikkoja, mutta luonteeltaan maanläheinen Nielsen ja aristokraattisuuteen taipuva Sibelius eivät olisi voineet olla erilaisempia. Nielsen oli antiromantikko, joka pyrki sulauttamaan musiikkinsa vastakohtaiset ainekset kaiken läpäiseväksi energiaksi, jonka takaa kuulsi luontainen optimismi. Tällaiseen elämänylistykseen päättyi vuonna 1911 sävelletty kolmas sinfonia, Sinfonia espansiva, ja sama henki puhaltaa myös vuonna 1911 valmistuneessa viulukonsertossa. Nielsenin myöhemmät konsertot edustavat klassistisemmin rakennettua, mutta myös modernimpaa tyyliä kuin sinfonisesti latautunut viulukonsertto. Nielsenille soiva todellisuus oli eräänlainen vastakohtien ykseys ja tämä johti hänet käyttämään keskenään vastakkaisilta tuntuvia teemoja ja aiheita. Viulukonsertto op. 33 on rakenteeltaan tarkoin harkittu teos, mutta myös siinä vastakkaiset ainekset törmäävät toisinaan kirskahdellen yhteen, mikä sai Nielsenin puolustelemaan teostaan: Voimme ehkä sanoa, että ensimmäinen osa on eloisampi ja täynnä temperamenttia, mutta onko se sen vuoksi myös parempaa musiikkia? Minun mielestäni ei: yritin kovasti painottaa rondo-osassa, että ympäristö on nyt muuttunut ja että teoksen loppu itse asiassa kieltää kaiken, mikä voisi häikäistä tai tehdä vaikutuksen. Minusta tuntuu, että tämä on ilmaistu mahdollisimman selkeästi. Olisi ollut helppoa päättää teos näyttävästi, mutta no, ehkä olin typerä. Käytännöllisen herätteen viulukonserttoon Nielsen sai vieraillessaan Edvard Griegin lesken kutsusta edesmenneen säveltäjän kotona Troldhaugenissa. Muistot Griegin pianokonsertosta innostivat Nielseniä tarttumaan omaan instrumenttiinsa ja säveltämään uudenlaista soolokonserttoa. Sinfonioistaan omaksumalla kehittyvän tonaliteetin periaatteella (viulukonsertto etenee G-duurista D-duuriin) hän loi aikansa moderneimman viulukonserton. Ehkä Sibelius onnistui vähän aiemmin syntyneessä viulukonsertossaan soveltamaan vakuuttavammin sinfonisia periaatteita konserttoformaatissa, mutta Nielsenin viulukonsertto ansaitsee tulla paremmin tunnetuksi. Teos rämähtää käyntiin forteiskulla, jota seuraa viulun tulinen soolokadenssi (Praeludium). Seuraavaa hidasta jaksoa (Largo) hallitsee viulun lyyrisenä laulava G-duuri-teema, jolle antavat vauhtia monenlaiset taiturikuviot. Sonaattimuotoinen pääjakso (Allegro cavalleresco) esittelee kaksi kontrastoivaa teemaa, joita kehitellään täysimittaisesti. Tätä seuraa entistä vaikeampi kadenssi, kertaus ja presto-kooda, joka kiidättää osan loppuun taiturillisesti kipunoiden.
Rauhallinen Poco adagio saa syventyessään salaperäisiä sävyjä ja musiikin mietteliäs olemus tuo mieleen Šostakovitšin vastaavat osat. Pastoraaliset puhallinäänet ja staattinen bassolinja kannattelevat viulusooloa. Finaalirondo (Allegro scherzando) alkaa ilman taukoa ja jo teeman esittelyssä on ilkikurinen pilkahdus. Orkesteri unohtaa solistin myötäilyn ja tunteellisilla levennyksillään pikemminkin ironisoi solistin totista näyttämisenhalua. Laaja soolokadenssi palauttaa virtuoosispektaakkelin valokeilaan: kaikki akrobaattiosat Tartinin paholaistrilleistä alkaen on mahdutettu mukaan. Sen jälkeen osa tanssahtelee tiehensä ja loppuakordissa paiskaa oven kiinni mennessään.
Jean Sibelius: Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52 Jean Sibelius (1865 1957) pyrki toisen sinfoniansa jälkeen tietoisesti irti kansallisromanttisesta tyylistä. Eräs merkki oli muutto Helsingistä Järvenpään Ainolaan vuonna 1904, sillä pääkaupungin humussa ja intriigeissä "minusta kuoli kaikki laulu". Vain metsissä tai maailman suurkaupungeissa saattoi Sibelius vaalia luovuuttaan. Kolmas sinfonia valmistui säveltäjän mukaan vuonna 1907 Lontoossa. Mutta fyysistä irtaantumista tärkeämpää oli ideologinen: kolmannen sinfonian ulkoiset piirteet ovat klassistisia lähes Haydnin hengessä ja kuten eräs ranskalaiskriitikko kirjoitti "vain Jumala kirjoittaa nykyään C-duurissa". Sen rinnalla on huomattava rytminen heräte, jolla tuntuu olevan tausta sekä vapaasti hahmotetussa kansanperinteessä että modernissa näkemyksessä teemoista. Jätettyään puhtaan kansallisromantiikan, Sibelius alkoi radikaalisti muokata sinfonisia rakennusperiaatteita. Tämä runsaasti aikaa, viiniä ja sikareita vaatinut prosessi teki kolmannesta sinfoniasta omaperäisen ja mainettaan moniulotteisemman teoksen, joka viitoitti tien pitkälle Sibeliuksen myöhäistuotantoon. Teoksen alku kertoo siitä, mitä tuleman pitää: sellojen rytminen, ostinatomainen aihe kiertää C-duuri-asteikkoa ja tästä erkanee ensimmäisen osan (Allegro moderato) valoisa marssiaihe. Haikea sivuteema kääntää kurssin tuntemattomille vesille ja pian käyvät jouset ja puhaltimet yksinäistä vuoropuhelua bassojen yllä. Kehittely tuntuu seikkailevan villiintyneessä, kuin motiivisen runsauden umpeen kasvattamassa satumetsässä. Sibeliuksen rytmiaiheistosta kasvaa esiin yhä uusia impulsseja pääteeman jolkotellessa tyytyväisenä eteenpäin; välillä laulaa sivuteema shamaanin noitarumpujen säestyksellä, välillä paistaa aurinko kirkkaassa C-duurissa. Lopussa jousien yllättävä pizzicatoepisodi johdattaa taivalluksen hartaaseen hymniaiheeseen, joka valaa orkesterin loppukommenttiin jykevää juhlallisuutta. Hitaan osan (Andantino con moto, quasi allegretto) kansanlaulumainen sävelmä tuntuu hiipivän kesäyön hämärässä. Sibeliuksen muunnelmat antavat tilaa pelkistyneelle yksinkertaisuudelle sekä romanttiselle nostalgialle. Finaali on kolmannen sinfonian hämmentävin luomus, teleskooppimaisessa rakenteessaan viidettä ja jopa seitsemättä sinfoniaa ennakoiva. Ehkä perustana on tuo "ajatuksen tiivistyminen kaaoksesta", josta säveltäjä on teoksen yhteydessä puhunut. Scherzomainen alkuosa (Moderato) tuo esiin lyhytjänteisinä pyrähtäviä sävelvälähdyksiä ja rytmisten sirujen singahtelua inspiroituneessa alkutilassa. Musiikillinen luonnonvalinta tekee tehtävänsä:
kuin varkain nousee ilmoille alttojen ja sellojen hymnimelodia (Allegro, ma non tanto), joka pian kokoaa ympärilleen orkestraaliset voimat. Hypnoottisesti vyöryvä loppunousu yltyy taustalla puhaltavista vaskista, jotka työntyvät huipennuksessaan jousien rytmisen liikkeen yli kuin mahtavat antiikkiset luurit. Kontrapunktisella vastaliikkeellä voimat paisutetaan vielä loppunousuun, viimeinen sointu kohisee itsevarmana C-duurissa. Antti Häyrynen
Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010. Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson oli Oulu Sinfonian taiteellinen partneri viime kauden ajan ja syksystä 2013 lähtien hän on orkesterin ylikapellimestari.
Alina Pogostkina, viulu Vuoden 2005 Sibelius-viulukilpailun voittaja Alina Pogostkina on konsertoinut viime aikoina maailman huomattavimmilla festivaaleilla ja konserttitaloissa. Hänen yhteistyökapellimestareinaan ovat olleet mm. Vladimir Ashkenazy, Gustavo Dudamel ja Sakari Oramo. Kauden 2013/14 kohokohtiin kuuluvat esiintymiset seuraavien orkestereiden kanssa: Gustavo Dudamelin johtama Simón Bolívar -sinfoniaorkesteri, Quebecin Sinfoniaorkesteri WDR, Sinfonieorchester Köln ja Bamberger Symphoniker. Tammikuussa 2014 hän soitti kaikki Mozartin viulukonsertot Tapiola Sinfoniettan solistina. Maaliskuussa hänellä on laaja kiertue Australiassa. Tällä kaudella hän esiintyy myös Sakari Oramon johtaman Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa Kokkolassa ja Wienin Musikvereinissa. Pogostkina on esiintynyt hiljattain Los Angelesin filharmonikkojen, San Franciscon sinfoniaorkesterin, Ranskan kansallisorkesterin ja Philharmonia Orchestran solistina. Myös Mahler-kamariorkesteri, Suomen radio-orkesteri, Oslon filharmoninen orkesteri ja Ranskan radio-orkesteri ovat saaneet Pogostkinan solistikseen. Alina Pogostkina on armoitettu kamarimuusikko. Hänen partnereitaan ovat olleet mm. Steven Isserlis, Yuri Bashmet, Gidon Kremer ja Joshua Bell. Nykyisin hän keskittyy trio-kokoonpanoihin sellisti Andreas Brantelidin sekä pianisti Shai Wosnerin ja Christian Ihle Hadlandin kanssa. Uusi musiikki on Pogostkinalle läheistä. Keväällä 2012 ilmestyi Peteris Vasksin viulutuotannon kokonaislevytys. Myös monet musiikkijuhlat kuuluvat Pogostkinan kalenteriin: Schwetzinger Festspiele, Schleswig-Holsteinin ja Bergenin festivaalit, Beethovenfest Bonnissa, Salzburger Festspiele, Edinburgh International Festival, Dresden Musikfestspiele ja Lockenhaus Festival. Pietarissa syntynyt Pogostkina muutti Saksaan vuonna 1992. Hänen oma isänsä toimi ensimmäisenä viuluopettajana. Myöhemmin hän on opiskellut Antje Weithaasin oppilaana Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa. Pogostkinan instrumenttina on Nippon Foundationin omistama Antonio Stradivarin tekemä viulu Sasserno vuodelta 1717.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar www.sinfoniaorkesterit.fi emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh. 09-2709 1411. tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio association of finnish Symphony orchestras
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on menneestä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Anne Somero, äj * Emilia Neuvonen, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Nadya Pugacheva, väj * Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Antto Vanhala * Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Pia Kukkonen, väj * Andrus Järvi Anniina Matinlassi * Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Kenneth Sjöwall, väj Nora Niskanen Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Musiikin inspiroimat Olet kenties nähnyt Oulu Sinfonian soolosellistin paukuttamassa rumpua Kärppien lätkäottelussa tai tuttuja kasvoja orkesterin riveistä katumuusikkoina tai vierailulla paikallisessa koulussa. Oulu Sinfonian kannatusyhdistys Orkesterin Pulssi on jo pitkään jakanut tunnustuspalkintoja muun muassa niille soittajille, jotka tuovat eri tavoin orkesteria ja klassista musiikkia lähelle kaupunkilaisia. Parhaiten yhdistyksen historian tuntee musiikkineuvos Sointu Annala, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli 15 vuotta. Heti toimikautensa aluksi Annala ja orkesterin silloinen kapellimestari Arvo Volmer asettivat tavoitteet korkealle: Orkesteri pitää saada täysilukuiseksi, mikä tarkoitti 12 uutta vakanssia, ja sen tulee saada levyttää Leevi Madetojan orkesterituotanto. Jälkimmäinen tavoite toteutui, ensimmäisestä on saavutettu kahdeksan. Täysilukuinen orkesteri on edellytys entistä laadukkaammille konserteille ja sille, että ohjelmistoon voidaan ottaa vaativampia teoksia. Vierailevat kapellimestarit ovat järjestään kehuneet orkesterin työmoraalia ja ammattitaitoa, joten osaamista ja motivaatiota joukosta kyllä löytyy, kertoo Annala. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut jo yli 200:aan, ja vuosi sitten puheenjohtajan saappaisiin astui rovasti Juhani Räisänen. Räisäsen
Pulssin puheenjohtaja Juhani Räisänen ja hallituksen jäsen Riitta Karjarinta silmäilevät tulevaa. vahva side musiikkiin juontuu jo sukupolvien takaa, isoäidin kanteleensoitosta ja isän viulistinurasta. Erityisesti kamarimusiikkitoiminta on lähellä sydäntäni. Pulssi haluaa tarjota nuorille muusikoille tukea ja esiintymismahdollisuuksia, Räisänen kertoo. Entä miten Räisänen näkee Orkesterin Pulssin seuraavat vuodet? Päätavoitteenamme on edelleen lisätä Oulu Sinfonian vakansseja. Minimitavoitteesta puuttuu vielä neljä, joten sitä kohti mennään. Toinen ajankohtainen tavoite on tallennesopimus, jonka myötä orkesterin näkyvyys eri medioissa parantuisi ja orkesterilaiset saisivat tallenteista myös korvauksen. Suosittuja piha- ja kotikonsertteja pyrimme järjestämään edelleen, jos löydämme sopivia paikkoja, suunnittelee Räisänen. Sointu Annala toivoo lisäksi, että oululaiset ystävineen saapuisivat jokaiseen Oulu Sinfonian konserttiin. Orkesterin Pulssin 20-vuotista taivalta, johon on mahtunut niin tärkeitä saavutuksia, pettymyksiä kuin onnistumisia, juhlitaan Madetojan salissa 13.2. klo 16 18. Teksti: Katja Liesilinna Kuva: Timo Heikkala
Seuraavat konsertit Torstai 20.2. klo 19 Oulun tuomiokirkko VUODENAJAT VAIHTUVAT Malin Broman, viulu ja liidaus Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa Pjotr Tšaikovski: Serenadi C-duuri, op. 48 Liput 10 13 euroa Torstai 27.2. klo 19 Madetojan sali VAKA VANHA VÄINÄMÖINEN Anna-Maria Helsing, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Magnus Lindberg: Klarinettikonsertto Uuno Klami: Kalevala-sarja, op. 23 Jälkikaiku konsertin jälkeen Liput 8 24 euroa liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin yhteispalvelu, Ukkoherrankuja 10 B Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus