Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta

Transkriptio

1 To klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Pe klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET Suomen Sinfoniaorkesterit ry 50 vuotta Okko Kamu, kapellimestari Réka Szilvay, viulu Marko Ylönen, sello Heini Kärkkäinen, piano Kalevi Aho: Hiljaisuus (1982) Ludwig van Beethoven: Konsertto viululle, sellolle, pianolle ja orkesterille C-duuri op. 56 Kolmoiskonsertto Allegro Largo Rondo alla polacca väliaika 20 min. Jean Sibelius: Festivo op. 25 nro 3 (sarjasta Historiallisia kuvia nro 1) Harri Ahmas: Lux Arctica (2012; kantaesitys 23.4.)

2 Joonas Kokkonen: Sinfonia nro 4 (1971) Moderato Allegro Adagio Konsertti päättyy n. klo 21. YLE Radio 1 radioi konsertin. Pe klo 18 Sibelius-luento / Pääsali (vapaa pääsy) Pekka Hako: Jean Sibelius säveltäjänä ja ihmisenä - yhteistyössä Aplodit Orkesterille ry:n kanssa Sinfonisesti yhdessä: Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa Esitysmerkinnät: Adagio = Hitaasti Allegro = Nopeasti Largo = Hitaasti, leveästi Moderato = Kohtuullisessa tempossa

3 Johdatuksena konserttiin Lahdessa vuonna 1965 perustetun Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 50-vuotisjuhlakonsertteihin on laadittu ohjelma, joka alkaa yhdistyksen tämänhetkisen puheenjohtajan, Sinfonia Lahden kunniasäveltäjä Kalevi Ahon teoksella ja päättyy yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan, orkesterin kunniajäsen Joonas Kokkosen sinfoniaan. Juhlan kunniaksi konserteissa kuullaan lahtelaissäveltäjä Harri Ahmaksen orkesteriteoksen kantaesitys, ja kumarrus wieniläisklassisen orkesteriperinteen suuntaan tapahtuu Ludwig van Beethovenin kolmoiskonserton muodossa solistikaarti on koottu suomalaisista kärkimuusikoista. Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi on niin ikään edustettuna konserttien ohjelmassa. Aho Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n nykyinen puheenjohtaja Kalevi Aho (s. 1949) on kertonut, että hänen elämänuraansa koskenut tärkein päätös, säveltäjäksi ryhtyminen, tapahtui Lahdessa: Aho soitti joskus 1960-luvun lopulla solistina ja konserttimestarina Lahden kaupunginorkesterin silloisen kapellimestarin Urpo Pesosen luotsaaman Lahden musiikkileirin orkesterissa. Näytettyään Pesoselle joitakin pianosävellyksiään tämä kehotti häntä hakeutumaan Sibelius-Akatemiaan, jossa Aho suoritti diplomitutkinnon Einojuhani Rautavaaran johdolla käytyjen opintojen päätteeksi vuonna Kaksi vuotta myöhemmin Pesonen johti Lahdessa Ahon ensimmäisen sinfonian. Tämän jälkeen kului peräti viisitoista vuotta ennen kuin Ahon musiikkia oli seuraavan kerran Lahden orkesterin nuottitelineillä. Kysymyksessä oli jälleen ensimmäinen sinfonia, ja puikoissa nyt Osmo Vänskä, orkesterin uusi taiteellinen johtaja. Sinfoniaa seurasi jo kuukauden päästä orkesteriteos Hiljaisuus, ja keväällä 1989 viulukonsertto. Nämä kolme teosta levytettiin vielä samana kesänä. Kysymyksessä oli orkesterin kolmas äänilevy, ja sen onnistuminen antoi lähtölaukauksen ruotsalaisen BIS-yhtiön ja orkesterin saumattomalle yhteistyölle, joka on siis jatkunut jo yli neljännesvuosisadan ajan. Levyn ilmestymisen aikoihin orkesterin silloinen intendentti Tero-Pekka Henell oli kysynyt Kalevi Ahoa Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjän tehtävään, mutta asia sai virallisen vahvistuksen vasta vuonna Tällä hetkellä tehtävänimike on kunniasäveltäjä. Yhteistyö on tuottanut tähän mennessä useita kantaesityksiä, ja kaiken kaikkiaan Aho-esityksiä on kertynyt orkesterille kuutisenkymmentä. Orkesterin kiertueiden yhteydessä Ahon musiikkia on esitetty myös Varsovassa, Tallinnassa, Tukholmassa, Wienissä, Lontoossa, Amsterdamissa ja Pietarissa. Orkesteriteos Hiljaisuus on saanut innoituksensa Otto Mannisen samannimisestä runosta, mutta se ei ole tekstin tarkka musiikillinen kuvaus. Aho kirjoitti teoksen Yleisradion tilauksesta sarjaan, jossa etsittiin korkeintaan viiden minuutin kestoisia orkesterisävellyksiä käytettäväksi joko konserttien avausnumeroina tai radiolähetysten taukojen täytteinä. Aho tarkoitti Hiljaisuuden myös oman viulukonserttonsa johdannoksi. Lopun repeämistä lukuun ottamatta musiikin materiaalina on lähes pelkästään staattiset ja hiljaiset sointikentät. Beethoven Ludwig van Beethovenin ( ) sävellyksiä on ollut ohjelmistossa jo kunnallista kaupunginorkesteria edeltävissä kokoonpanoissa aina 1920-luvulta alkaen. Kunnallisen orkesterin ensimmäinen kapellimestari Martti Similä vakiinnutti ohjelmistoon 1950-luvulla sinfonioiden lisäksi myös konserttoja, mutta

4 ei jostain syystä kolmoiskonserttoa. Ennen tämänkertaista esitystä teos on nimittäin kuultu Lahdessa vain kerran (2001). Syynä saattaa olla muun muassa se, että kolmen solistin tehtävät eivät ole aivan tasavertaiset: sellon osuus on viuluun ja pianoon verrattuna hallitsevampi ja haastavampi. Mielenkiintoista on se, että Beethoven kirjoitti vain tämän teoksen kahdelle tai useammalle instrumentaalisolistille ja se, että erästä pientä pianokappaletta lukuun ottamatta Beethoven hyödynsi vain kerran poloneesia musiikissaan, kolmoiskonserton finaalissa. Sibelius Lahden kaupunginorkesterin (Sinfonia Lahti) Sibelius-traditio sai alkunsa jo heti kunnallisen taipaleen alkumetreillä, sillä orkesterin johtoon vuonna 1950 kiinnitetyllä Martti Similällä oli erittäin läheinen suhde säveltäjämestarin musiikkiin. Hän myös tunsi Sibeliuksen hyvin henkilökohtaisestikin. Helsingin kaupunginorkesterin johdosta Lahteen siirtynyt Similä oli johtanut Sibeliuksen musiikkia kaupungissa jo 1947, tosin ensimmäisen kerran oli Lahdessa esitetty mestarin sinfonia jo kolme vuotta aikaisemmin, jolloin Felix Krohn johti toisen sinfonian. Mielenkiintoisena anekdoottina kerrottakoon, että Similä johti Sibeliuksen orkesterimusiikkia myös mm. Shanghaissa vuonna 1955 toimiessaan tuolloin vielä Lahdessa; Sinfonia Lahden neljäs Kiinan-vierailu on toukokuussa 2015, ja Similän kyseisestä visiitistä tulee näin ollen kuluneeksi tasan 60 vuotta. Sibelius pysyi tukevasti ohjelmissa Similän jälkeenkin, mutta vasta Osmo Vänskä (orkesterin ylikapellimestari ) nosti hänen musiikkinsa uudelleen ohjelmiston vahvaksi tukipilariksi. Orkesteri ehti levyttää Vänskän kanssa Sibeliuksen orkesterituotannon lähes kokonaisuudessaan, ja etenkin sinfoniat ja viulukonsertto olivat (ja ovat edelleenkin) keskeistä ohjelmistoa orkesterin säännöllisillä ulkomaankiertueilla. Euroopan keskeisten musiikkimetropolien lisäksi orkesteri on esittänyt Sibeliusta myös mm. Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa, Kiinassa ja Japanissa. Sibelius oli tuttu nimi myös Vänskää seuranneen taiteellisen neuvonantajan Jukka-Pekka Sarasteen ohjelmissa, ja nykyisen ylikapellimestarinsa Okko Kamun kanssa Sinfonia Lahti on levyttänyt uudelleen muun muassa kaikki seitsemän sinfoniaa. Vuonna 2000 avatussa Sibeliustalossa järjestetään Sibelius-festivaali tänä vuonna jo kuudennentoista kerran, ja tämänvuotisesta festivaalista onkin muodostumassa musiikillisen sisältönsä puolesta koko Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kansainvälinen päätapahtuma. Jean Sibeliuksen ( ) Festivo on juhlava päätösosa kolmiosaisesta sarjasta Historiallisia kuvia nro 1. Festivo on alun perin osa Sanomalehdistön päivien juhlanäytäntömusiikista (niin kuin Finlandiakin), jossa se esiintyi nimellä Quasi bolero. Sibelius sävelsi musiikin alun perin kuvaelmaan, jonka aiheena on Juhana-herttuan hovi. Turun linnaan sijoittuvassa kuvaelmassa esiintyy myös Katariina Jagellonica hoviväkineen. Quasi bolero muokkaantui Festivoksi vuonna Oman eksoottisen värinsä musiikkiin tuovat kastanjetit. Ahmas Kun Harri Ahmas (s. 1957) siirtyi Radion sinfoniaorkesterin riveistä Lahden kaupunginorkesterin fagotin äänenjohtajaksi 1989, oli hänellä jo takanaan vankat opinnot mm.

5 Einar Englundin ja Einojuhani Rautavaaran sävellysluokilla. Aktiivinen työskentely säveltäjänä on tuottanut tulosta, sillä tällä hetkellä Ahmaksen teosluetteloon sisältyy mm. kaksi kamarioopperaa, kaksi sinfoniaa, useita orkesteriteoksia ja konserttoja sekä runsaasti kamarimusiikkia. Vuonna 2004 hän sijoittui toiseksi kansainvälisessä Uuno Klami -sävellyskilpailuissa toisella sinfoniallaan. Sinfonia Lahti on kantaesittänyt vuosien varrella useita Ahmaksen sävellyksiä. Nyt kantaesitysvuorossa oleva Lux Arctica (Arktinen valo) on kirjoitettu syksyllä Säveltäjä on kertonut, että teoksen syntyvaiheisiin liittyy ajatuksia muun muassa valon suuresta vaikutuksesta ihmismieleen ja tunteisiin sekä siihen, miten valo erityisesti pohjoisella ja arktisella vyöhykkeellä vaikuttaa kaikkien elollisten energiaan ja rytmiin. Äänen avulla on kai mahdotonta esittää objektiivisesti valon eri sävyjä, mutta jokaisen subjektiiviset tunnereaktiot teoksen sävelkielestä voidaan niin halutessa yhdistää valon eri sävyihin. Kokkonen Orkesterin kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1992 säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen ( ), jonka koko orkesterituotannon Sinfonia Lahti oli nauhoittanut viidelle CD-levylle Juuri säveltäjän 70-vuotisjuhlan kynnyksellä valmistunut kokonaisuus ojennettiin Kokkoselle hänen kotonaan Järvenpäässä Kokkosen teoksia on ollut orkesterin ohjelmissa sen 65-vuotisen kunnallisen historiansa aikana noin seitsemänkymmentä kertaa. Eniten on tuotu esiin Viimeiset kiusaukset -oopperaan liittyviä orkesteri-interludeja, jotka on esitetty myös mm. Pietarissa, Minneapolisissa, Berliinissä, Wienissä ja Varsovassa. Neljäs sinfonia on nyt nuottitelineillä neljättä kertaa. Se soitettiin viimeksi Kokkosen 70-vuotisjuhlakonsertissa Järvenpäässä marraskuussa On sanottu, että Kokkoselle sinfonia oli enemmän ajattelutapa kuin sävellyksen muoto. Hänellä oli tinkimätön itsekritiikki, mikä osaltaan selittää sinänsä poikkeuksellisen eheän tuotannon suppeuden. Kokkosen viimeinen eli neljäs sinfonia valmistui vuonna 1971, jolloin hän toimi vielä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuonna 1965 valittuna ensimmäisenä puheenjohtajana. Yleisradion tilaama teos sai ensiesityksensä Kokkosen 50-vuotisjuhlakonsertissa marraskuussa Sinfonian oli alun perin tarkoitus olla neliosainen, mutta muokkaus kolmiosaiseksi tarkoitti käytännössä koko sävellystyön aloittamista uudelleen. Kokkosen sinfonioista viimeistä pidetään helpoimmin avautuvana ja sitä lieneekin esitetty sarjasta eniten. Omaperäisestä, turhia täyteääniä välttävästä sävelkielestä on vaikea löytää esikuvien vaikutusta. Sinfoniaa on kuultu etenkin takavuosina silloin tällöin myös ulkomaisilla estradeilla. Kirjoittaja on työskennellyt Sinfonia Lahden sellistinä vuodesta 1975 lähtien, ja on muusikonuransa ohessa kirjoittanut tietokirjoja käsitellen mm. lahtelaista kotiseutuhistoriaa. Hannu Kivilä

6 Orkestereita kaikille Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:llä on tällä hetkellä 30 jäsenorkesteria. Se voi tuntua runsaalta viiden ja puolen miljoonan asukkaan maassa, mutta näiden orkesterien tuhatkunta orkesterimuusikkoa on vähemmän kuin Berliinissä, eli suuri osa orkestereista on verraten pieniä ja kaukana toisistaan. Orkesterisoittoa on Suomessa harjoitettu 1700-luvulta lähtien, mutta vielä 1960-luvun alussa maassa oli vain neljä ammattiorkesteria. Orkesterien historia Suomessa kytkeytyy vahvasti kansallisvaltion ja julkisen kulttuurielämän syntyyn. Orkesterikehityksen ensimmäinen nousu sijoittuu Suomen itsenäistymistä (1917) edeltävään aikaan. Orkesterien taustayhteisöinä saattoivat olla eurooppalaiseen tapaan musiikkiyhdistykset tai muut järjestöt. On tärkeä huomata, että orkesteritoiminta syntyi Suomessa spontaanisti kansalaisten omasta aktiivisuudesta. Orkesterit ovat Suomessa mitä suurimmassa määrin yhteisöllistä toimintaa, yhdessä soittamista, kuuntelemista, kokemista ja kasvamista. Jean Sibeliuksen merkitystä varhaisen orkesteri-innostuksen lietsojana ei voi väheksyä. Sibelius inspiroi vierailuillaan orkesterinperustajia ja monilla paikkakunnilla haluttiin päästä käsiksi hänen kansallisesti merkittäviksi koettuihin sävellyksiinsä. Uusi vaihe suomalaisessa kulttuurielämässä alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun koulutukseen ja kulttuuriin sekä niitä tukevaan lainsäädäntöön alettiin panostaa voimakkaasti. Luotiin nykyaikaisen sivistysvaltion rakenteita, johon kuului maakuntayliopistojen verkosto ja kulttuuripalveluiden ulottaminen kaikkialle maahan. Orkesterit halusivat tuoda toimintansa kestävälle ja ammattimaiselle pohjalle. Sen vuoksi perustettiin keväällä 1965 Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio), joka ensimmäisenä toimintavuotenaan sai kahdeksantoista jäsentä ja kasvoi kymmenessä vuodessa 29:ään. Yhdistys oli tarkoitettu suomalaisten orkesterien yhteistyöelimeksi, jonka keskeisiä tavoitteita oli orkestereiden valtionavun perusteiden vakiinnuttaminen, kustannusten yhdenmukaistaminen, nuottikirjaston perustaminen, orkesterihenkilökunnan koulutus, sekä suomalaisen orkesterimusiikin tukeminen. Yhdistyksen tekemä orkesteritoiminnan tilastointi on osoittautunut kallisarvoiseksi pitkän aikavälin tarkastelulle. Suosion perustamisen jälkeen suomalaiset orkesterit kehittyivät vauhdilla. Jokaisella suomalaisella orkesterilla on oma luonteensa, tehtävänsä tai roolinsa, sekä oma paikallinen ja taiteellinen reviirinsä, jotka poikkeavat monin tavoin toisistaan. Ne ovat enemmän yhtä suurta sukua kuin perhettä. Suomalaiset orkesterit ovat nykyisin myös varsin kansainvälisiä eli suurin osa orkestereista osallistuu aktiivisesti suomalaiseen musiikkivientiin luvulla suomalaisia orkestereita kehitettiin orkesterilaitoksena, osana yhtenäiseksi kaavailtua musiikkijärjestelmää. Orkestereita ylläpitävien kuntien ja yhdistysten resurssit eivät 1980-luvulla mahdollistaneet Suosiossa toivottua kehitystä luvun kotimainen pankkikriisi ja sitä seurannut lama itse asiassa vaaransivat jo tapahtuneenkin kehityksen, kun monilla paikkakunnilla vilauteltiin orkesterin lakkauttamista säästökeinona. Tässä vaiheessa tuli todistettua orkesterien vahva yhteisöllinen side, kun kansalaiset nousivat erilaisten ystävä- ja kannatusyhdistysten kautta tukemaan orkestereitaan. Myös valtiovalta näki poikkeustilanteen uhkaavan koko vaivalla kehitettyä orkesterikokonaisuutta ja vuonna 1993 tuli voimaan

7 kauan tavoiteltu orkesterilaki, jossa valtio sitoutui takaamaan tietyn määrän henkilötyövuosia orkestereille vuosittain. Suomalaiset orkesterit ovat neljässä vuosikymmenessä pystyneet kasvattamaan yleisömääränsä noin :sta yli miljoonaan. Samassa ajanjaksossa orkesterien musiikkitarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut valtavasti. Erilaiset yleisöprojektit, koulutusja vanhustyö sekä workshopit kuuluvat nykyisin orkestereiden kokonaisprofiiliin. Taidemusiikki on menettänyt elitististä statusta, hienoutta, jolla se aiemmin asetettiin muun yläpuolelle. Orkestereja on toisinaan moitittu musiikin museoiksi, mutta suomalaisten orkesterien kantaesityslista osoittaa niiden elävän ajan hermolla. Orkesterien olemassaololle on haettu viime vuosina aiempaa laajempia perusteluja alkaen terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista ja päätyen paikkakuntien imagokuvaan ja brändäykseen. Laaja perspektiivi on avartava, mutta samalla ei pidä unohtaa että orkesterit ovat ennen muuta taidelaitoksia. Juuri laitoksina ne ovat osa niitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, johon tällä hetkellä kohdistuu vakavia uhkia. Suomalaiset ovat yli sadan vuoden ajan rakentaneet tulevaisuuttaan paljolti sivistyksen ja kulttuurin varaan. Uskokaamme monipuolisen orkesterikentän tukemaan valoisaan tulevaisuuteen myös tulevina vuosina. Antti Häyrynen Kirjoittaja on musiikki toimittaja ja -historioitsija Kuvassa: Puheenjohtaja Mikko Heiniö, varapuheenjohtaja Risto Ivars sekä toiminnanjohtaja Alarik Repo kävivät luovuttamassa taiteilija Heikki Häiväojan ja graafikko Ari Laitila suunnitteleman orkesterilaitoksen 200-vuotisjuhlamitalin numero 1 Tasavallan Presidentti Mauno Koivistolle. Kuva: Kalevi Helander.

8 Okko Kamu Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna 1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen. Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina eri kokoonpanoissa. Okko Kamun kansainvälisen levytysuran aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -levymerkille yhdessä Herbert von Karajanin kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100 levytystä mm. Deutsche Grammophon, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibelius-levy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d Or de l Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille. Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

9 Réka Szilvay Sibelius-Akatemian viulumusiikin professori Réka Szilvay on yksi arvostetuimmista suomalaisista viulisteista. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui vuonna 1999 hänen debytoidessaan Wienin Musikvereinissa Sibeliuksen viulukonsertolla. Sittemmin hän on konsertoinut mm. seuraavien orkestereiden solistina: Lontoon filharmoninen orkesteri, Birminghamin sinfoniaorkesteri, Pietarin Mariinski-sinfoniaorkesteri, Göteborgin sinfonikot, Kööpenhaminan filharmoninen orkesteri, Tonkünstler-Orchester Austria ja Strasbourgin filharmonikot. Hän on vieraillut toistamiseen Salzburger Festspielhausissa Mozarteum-orkesterin solistina ja useita kertoja Wienin Musikvereinisssa viimeksi Dallasin sinfoniaorkesterin solistina, sekä Japanissa Tokion Suntory Hall -salissa Super World -orkesterin solistina. Suomalaisorkestereiden solistina hän on esiintynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla mm. Itävallassa, Saksassa, Singaporessa ja Etelä-Amerikassa. Réka Szilvay on esiintynyt merkittävien kapellimestarien johdolla, joista mainittakoon muun muassa Jukka-Pekka Saraste, Valery Gergiev, Leif Segerstam, Andrew Litton, Sakari Oramo, Ádám Fischer, Osmo Vänskä, Neeme Järvi, Mikko Franck ja Markus Stenz. Szilvay on soittanut lukuisia resitaalikonsertteja niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa maailman huomattavimmissa konserttisaleissa. Hän on vieraillut useilla kansainvälisillä festivaaleilla ja hän on myös tehnyt radio- ja televisionauhoituksia hän on tehnyt useissa maissa. Finlandia Records julkaisi hänen debyyttilevynsä The 7 Seasons ja Alba Records hänen resitaalilevynsä The Roaring Twenties. Warner Musicin vuonna 2010 julkaisema Double Concertos for Strings on hänen tuorein äänitteensä. Helsingissä syntynyt Réka Szilvay aloitti viulunsoiton nelivuotiaana Itä-Helsingin Musiikkiopistossa isänsä Géza Szilvayn oh jaukses sa. 12-vuotiaana hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa professori Tuomas Haapasen johdolla ja Wienin musiikkikorkeakoulussa opettajanaan professori Gerhard Schulz (Alban Berg -kvartetti). Loukkaantuminen ja siitä aiheutunut käsivamma estivät Réka Szilvayta soittamasta ja konsertoimasta useiden vuosien ajan. Kesästä 2011 lähtien Szilvay on jälleen soittanut konserttilavoilla.

10 Marko Ylönen Jo viisitoistavuotiaana Marko Ylönen soitti Turun sellokilpailujen finalistina. Myöhemmin hän saavutti 2. palkinnon Pohjoismaisissa sellokilpailuissa Turussa 1990 sekä palkintosijan Moskovan Tšaikovski-kilpailujen finaalissa samana vuonna. Keväällä 1996 hän voitti 1. palkinnon Concert Artists Guild -kilpailussa New Yorkissa. Ylönen on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona eri puolilla Suomea, useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Ylönen soittaa säännöllisesti kaikkien suomalaisten orkestereiden solistina. Keski-Euroopassa hän on esiintynyt mm. Camerata Salzburgin, Englantilaisen kamariorkesterin, Hollannin kamariorkesterin ja Prahan kamariorkesterin solistina. Resitaaleja hän on soittanut monissa merkittävissä konserttitaloissa, joista mainittakoon Weill Recital Hall (Carnegie Hall) New Yorkissa ja Concertgebouw Kleine Zaal Amsterdamissa. Ylösellä on läheinen suhde kamarimusiikkiin, jota hän on soittanut eri kokoonpanoissa monien Suomen ja maailman eturivin muusikoiden kanssa, joista mainittakoon Natalia Gutman, Gerhard Schulz, Gary Hoffmann, Samuel Sanders, Leif Ove Andsnes ja Hagri Shaham. Hän toimii myös Korsholman musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Ylönen toimii kamarimusiikin professorina Sibelius-Akatemiassa. Mestarikursseja hän on pitänyt mm. Australiassa, Egyptissä, Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa. Hän on myös toiminut Tapiola Sinfoniettan äänenjohtajana, Radion sinfoniaorkesterin 1. soolosellistinä ja Uusi Helsinki -kvartetin jäsenenä. Klassisen kantaohjelmiston lisäksi Ylönen on esittänyt myös nykymusiikkia, ja hän on soittanut useita suomalaisten sävellysten kantaesityksiä. Ylösen levytysluettelo sisältää sekä uusia sellokonserttoja että perinteistä ohjelmistoa Ondine-, BIS- ja Finlandia-levymerkeillä. Viimeisimpinä on julkaistu Sibeliuksen kaksi lyhyttä sellokappaletta sisältävä levytys (Sinfonia Lahti/Vänskä, BIS), Pēteris Vasksin sellokonserton levytys (Tampere Filharmonia/Storgårds, Ondine) ja Joonas Kokkosen sellokonsertto (RSO/Oramo, Ondine) sekä Chopinin ja Rahmaninovin sellosonaatit (Arto Satukangas, Alba). Ylönen on opiskellut Csaba Szilvayn, Erkki Raution, Heikki Rautasalon ja Heinrich Schiffin oppilaana. Hänen instrumenttinaan on Roomassa 1707 rakennettu ja Suomen Kulttuurirahaston omistama David Tecchler -sello.

11 Heini Kärkkäinen Heini Kärkkäinen opiskeli pianonsoittoa aluksi Jyväskylässä Dmitri Hintzen oppilaana ja sittemmin Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan johdolla suorittaen musiikin maisterin tutkinnon. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Ralf Gothónin ja Jacques Rouvierin (Pariisi) johdolla. Kärkkäisen kilpailumenestyksistä mainittakoon Ilmari Hannikainen -pianokilpailun voitto vuonna 1984 ja paria vuotta myöhempi toinen sija Maj Lind -kilpailussa. Heini Kärkkäinen on kotimaan lisäksi esiintynyt laajasti eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. Hän on monien suomalaisorkestereiden mieluisa solistivieras, ja keväällä 2007 hän vieraili myös mm. Orquesta Ciudad de Granadan solistina Espanjassa. Arvostettuna kamarimuusikkona Kärkkäinen on Kuhmon Kamarimusiikin vakiovieras, ja häntä on kuultu myös useilla muilla kotimaisilla ja ulkomaisilla kamarimusiikkifestivaaleilla. Kamarimuusikkona hänen yhteystyökumppaneitaan ovat mm. Ana Chumachenko, Robert Cohen, Pekka Kuusisto sekä Jean-Jacques Kantorow. Viulutaiteilija Réka Szilvayn kanssa Kärkkäisellä on meneillään 2012 aloitettu Beethoven PLUS -duokonserttisarja, jonka runkona ovat Beethovenin sonaatit pianolle ja viululle. Monipuolisena ja myös uuteen musiikkiin ennakkoluulottomasti suhtautuvana muusikkona Heini Kärkkäinen on kutsuttu monesti kantaesittämään kamarimusiikki- ja orkesteriteoksia, kuten Mikko Heiniön pianokvintettoa ja bassoklarinettitrioa sekä Olli Koskelinin pianokonserttoa Radion sinfoniaorkesterin solistina Jukka-Pekka Sarasteen johdolla (1994). Syksyllä 2009 Kärkkäinen soitti Mikko Heiniön Kuukonserton (pianolle ja altolle) kantaesityksen Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kärkkäinen on tehnyt monta kiitettyä levytystä Ondine-levymerkille. Hän toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa pianonsoiton yliopettajana.

12 POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA TULE KONSERTTIIN. Vappumatinea Pe klo 13 Sibeliustalo VAPPUMATINEA Erkki Lasonpalo, kapellimestari Juontajat Aino ja Jean Sibelius (näyttelijät Laura Peltoniemi ja Mikko Peltoniemi) johdattavat vapun hilpeään tunnelmaan. Liput: aik. / eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun) Sibeliustalon WAPPUBRUNSSI pe klo Hinta 42 / hlö, lapset 4-12v. 14,50 / hlö (alle 4v. veloituksetta) Pöytävaraukset: ravintolat@sibeliustalo.fi tai puh HUOM! Tulossa KAUSIKORTTILAISILTA To klo 18 Sibeliustalo, Puusepän Sali Merkitse päivämäärä jo kalenteriisi, kerromme ohjelmasta lisää lähi aikoina.

13 Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa ( ). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä:

14

15 Grigori Sokolov piano Bach / Beethoven/ Schubert KLO 19 Musiikkitalo LIPUT 43,50 58,50 68,50 sis. palvelumaksut Konsertin järjestää

16 SIBELIUS-FESTIVAALI Sibeliustalo, Lahti Ma klo 19 Sibeliustalo AVAJAISKONSERTTI Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Tapiola Luonnotar Lemminkäis-sarja Ti 1.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Osmo Vänskä, kapellimestari Metsänhaltija Sinfonia nro 3 Sinfonia nro 4 Ke 2.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI BBC:n sinfoniaorkesteri Sakari Oramo, kapellimestari Johanna Rusanen, sopraano Waltteri Torikka, baritoni Polyteknikkojen Kuoro Satu Kullervo To 3.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI BBC:n sinfoniaorkesteri Okko Kamu, kapellimestari Sergei Malov, viulu Viulukonsertto Sinfonia nro 2 Pe 4.9. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Sinfonia nro 1 Bardi Sinfonia nro 5 L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I

17 2015 La 5.9. klo 17 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Okko Kamu, kapellimestari Aallottaret Pohjolan tytär Sinfonia nro 6 Sinfonia nro 7 Su 6.9. klo 11 Sibeliustalo SIBELIUSTA PYHÄAAMUNA III kansainvälisen Sibeliuslaulukilpailun palkintovoittaja Kalevi Aho -sali (Lahden musiikkiopisto) KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT Tiistaina ja keskiviikkona klo Torstaina ja perjantaina klo Lauantaina klo LIPUT Orkesterikonsertit / BBC Kamarimusiikkikonsertit 19 / Lippupalvelu puh (1,96 /min+pvm) puh (6,79 /puhelu+pvm) Sibeliustalon lipunmyynti puh (1,53 /min+pvm) arkisin klo 12-17, puhelinvaraukset klo Ryhmämyynti: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh. (03) , sinfonialahti@lahti.fi

18 SIBELIUS-FESTIVAALI TEEMARETKET: Sibelius-festivaali tarjoaa useiden konserttien lisäksi vierailleen, yksittäismatkailijoille sekä ryhmille retkiä ja elämyksiä. TÖYRYLÄN KARTANO Tiistai klo 9.00 Upea teemaretki Töyrylän kartanoon Artjärvelle Sibelius-suvun alkukotiin. Matka sisältää esittelyn ja kartanon kahvipöydän. Vuosisatojen ajan Töyrylän kartano Artjärvellä on ollut aina yksityisomistuksessa; se on tarjonnut sukupolvelta toiselle elinkeinon ja sen nykyinen päärakennus viime vuosisadan alusta on antanut ylelliset puitteet niin kodille kuin seuraelämälle. Jean Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika (Matts) syntyi 1721 talon nuorimmaksi pojaksi. Töyrylän puistossa kuusiaidan varjossa kohoaa Sibelius-suvun obeliski, johon on kaiverrettu teksti: Tässä maan kamarassa ovat suomalaisen säveltäjämestarin sukupuun juuret. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin Matti Martinpojan 200-vuotissyntymäpäivänä tuhatlukuisen yleisön läsnä ollessa. Hurmaannu kartanoromantiikasta ja entisaikojen eleganssista! Esittelykielet: suomi ja englanti Kesto: matkoineen n. 3 h Hinta: 32 (sis. toimituskulut) Hintaan sisältyy kartanon esittely, kahvipöytä sekä matkat. Lähtö: Lahden Linaja-autoaseman tilausajopysäkki / Historiallisen museon vieressä AINOLA - JA AINO -näyttely Keskiviikko klo 9 Järvenpäässä Sibeliuksen koti Ainola ja Ainonäyttely muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka mahdollistuu ainutkertaisesti juhlavuonna Matkaan sisältyy lounas Järvenpää-talon Fazer-ravintolassa ja opastetut kierrokset. Ainola tunnetaan Jean Sibeliuksen rauhan tyyssijana, jossa saivat alkunsa suurin osa säveltäjämestarin tuotannosta. Se rakennutettiin Jeanin ja Ainon toiveiden mukaisesti ja huokuu vielä tänäkin päivänä molempien läsnäoloa. Aino Sibelius -näyttely Järvenpään taidemuseossa esittelee Ainon elämää ja tuo esille hänen merkityksenä säveltäjämestari Sibeliuksen sävellystyölle. Esillä on ennennäkemätöntä aineistoa kodin kätköistä. Esittelykielet: suomi ja englanti Kesto: matkoineen n. 6 h Hinta: 49 (sis. toimituskulu) Lähtö: Klo 9 Lahden Linja-autoaseman tilausajopysäkki / Historiallisen museon vieressä LIPUT: Sibeliustalon lipunmyynti Puh (1,53 /min+pvm) avoinna arkisin klo 12-17, puhelinvaraukset klo Lippupalvelu: Ryhmät: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh

19 Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Torkkelin Paperi Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: (1,96 /min+pvm) (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo ja Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo Lahti klo Hki klo Lahti klo Lahti klo Hki Lahti klo Hki Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo Lahti klo 17.50, Lahti klo Hki klo 22.19, Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä Festivo Shop Sibeliustalon myymälä on uudistunut juhlavuoden kunniaksi! Aukioloajat: Avoinna ti-pe klo sekä tapahtumien yhteydessä. Suljettu maanantaisin. Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki, puh , tuija.rajamaki@stala.com

20 Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Hämeenmaa yli asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.