Hallitus 87 12.06.2015 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Hallitus 87 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Jaana Heidenstrauch, p. 09 1561 2215 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Toimialajohtaja Jukka Piekkari, p. 1651 3002 Osastonjohtaja Tommi Fred, p. 1561 3451 Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Viikinmäessä ja Suomenojalla. HSY:n kahden jätevedenpuhdistamon toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista ja siksi puhdistamoiden rooli Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksen hallinnan ja kehittämisen kannalta on merkittävä. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen yhteisen vuosiraportin tarkoituksena on tarjota sekä valvoville viranomaisille että kuntalaisille kokonaiskuva jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta vuonna 2014. Raportissa kuvataan myös vuoden keskeisimmät kehittämishankkeet. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden toiminta oli koko vuoden lupaehtojen mukaista ja kaikki puhdistetun jäteveden laadulle ja poistotehoille asetetut raja-arvot täyttyivät. Vuosi 2014 oli sääolosuhteiltaan normaali, mikä vaikutti puhdistamoiden toimintaan positiivisesti. Puhdistamoiden yhteenlaskettu tulovirtaama pieneni edellisestä vuodesta n.1 %, vastaten pitkän aikavälin keskiarvoa. Typpikuormitus mereen kasvoi 3,3 % ja fosforikuormitus 6,4 % vuoteen 2013 verrattuna. Jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä olivat keskeisessä roolissa energiatehokkuuden parantaminen ja puhdistusmenetelmien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Erityisesti vuonna 2014 keskityttiin fosforinpoiston tehostamiseen liittyviin kehityshankkeisiin. Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään uuden Blominmäkeen rakennettavan puhdistamon suunnittelussa. Puhdistamon toiminnan kehittämisen lisäksi vuoden 2014 aikana tehtiin kehittämistyötä HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan osalta. Viikinmäen sähkötuotanto oli 27 GWh ja sähköntuotannon omavaraisuusaste 70 %. Suomenojalla tuotetusta biokaasusta myytiin Gasumille 98 %. Aineisto löytyy HSY:n verkkosivuilta: https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/julkaisusarja/3_2015_jatev edenpuhdistus_paakaupunkiseudulla_2014.pdf Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin
Seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen p. 050-3228715 Tuoreimpia tietoja pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta työssäkäynnistä eli työmatkasukkuloinnista, sekä tietoja havainnollistavia karttoja ja graafeja on koottu HSY:n laatimaan katsaukseen. Työmatkasukkuloinnin kasvu on hidastunut ja viimeisimpien tietojen mukaan jopa kääntynyt laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle suuntautuva työmatkaliikenne on vähentynyt. Pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivien määrä on silti edelleen noin 120 000 työssäkäyvää. Noin 60 % sukkuloijista tulee KUUMA-kunnista. Kuntia joiden työllisistä yli puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla ovat: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi ja Kerava. Myös Tuusulasta, Järvenpäästä, Vihdistä ja Siuntiosta yli 44 % työssäkäyvistä työskentelee PK-seudulla. Sukkulointimatkoista yli puolet (56 %) tehdään henkilöautolla, vaikka automatkojen osuus onkin lievästi pudonnut. Kaikkien Helsingin seudun työmatkojen osalta henkilöauton kulkutapaosuus on alle puolet eli 47 %. Katsauksessa on tarkasteltu sukkulointilukujen rinnalla kulkutapoja, koska HSL:n viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen tiedot ovat samalta ajankohdalta kun tuoreimmat työssäkäyntitilaston tiedot. Katsauksessa on tietoja myös seudun kuntien työpaikkaomavaraisuuden kehityksestä. Katsaus ja päivitetyt karttasarjat löytyvät myös HSY:n verkkosivuilta osoitteesta: www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Kevätpölyt 2015 ja ilmanlaatu vuonna 2014 Ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki p. 1561 2291 Keväällä 2015 ilmanlaatu heikkeni katupölyn vuoksi erityisesti kahden viikon aikana maaliskuussa paikoin erittäin huonoksi. Tällöin lumi oli jo sulanut, mutta yöpakkaset hidastivat katujen puhdistusta. Päivisin oli aurinkoista ja ilmankosteus oli erittäin matala. Pääkaupunkiseudulla mitatut tuntipitoisuudet olivat maaliskuun 17. ja 18. päivinä pahimmillaan yli 1000 µg/m3 ja vuorokausipitoisuudet yli 250 µg/m3, jollaisia ei ole havaittu kymmeneen vuoteen. Helsinki kasteli katuja pölyä sitovalla kalsiumkloridiliuoksella runsaasti, Vantaa ja Espoo pahimpina päivinä. HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa. Kuitenkin vasta sään muuttuminen kosteaksi katkaisi pahimman pölyämisen. Runsaat vesi- ja lumisateet puhdistivat loput pölyt ilmasta maaliskuun lopulla. Huhtikuun puolella sekä katujen puhdistukset että yksittäiset pölyiset päivät jatkuivat, mutta pitoisuudet eivät nousseet maaliskuun kaltaisiksi. Toukokuun loppuun mennessä hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäiviä, jolloin vuorokausikeskiarvo 50 µg/m3 ylittyy, on kertynyt Kallion tausta-asemalla 1, Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla ja Tikkurilassa kummassakin 6, Leppävaarassa 10, Hämeenlinnanväylän varrella 11, Mäkelänkadulla 14 ja Töölöntullissa 19. Raja-arvo ylittyy, jos ylityspäiviä on vuoden aikana yli 35. Eniten ylityspäiviä on kertynyt Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa, vaikka tehokkailla
hoitotoimenpiteillä pölypitoisuudet on pystytty pitämään muuta pääkaupunkiseutua matalampina. Kaikkiaan kevätpölykausi oli poikkeuksellisen vaikea ja pääkaupunkiseudulla pitoisuudet olivat pahimmillaankin matalalampia kuin monissa pienemmissä kaupungeissa. Vuonna 2014 ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kuitenkin ajoittain ilmanlaatua heikensivät paikalliset ilmansaasteet eli autojen pakokaasut, katupöly, puunpolton savut ja laivojen pakokaasut. Muualta kaukokulkeutuneet saasteet eivät aiheuttaneet korkeita pitoisuushuippuja vuoden kuluessa. Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Katupölyn takia huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli edellisvuotta vähemmän. Pientaloalueilla huonoja tunteja oli enemmän puunpolton vuoksi. Vuositasolla ongelmallisimpia alueita ovat etenkin huonosti tuulettuvat, vilkasliikenteiset katukuilut ja paikoin pientaloalueet, joilla poltetaan runsaasti puuta. Typpidioksidipitoisuudet ylittivät edelleen vuosiraja-arvon Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa kuten Hämeentiellä, Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Sen sijaan Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla typpidioksidin vuosipitoisuus oli neljättä vuotta raja-arvon alapuolella. Typpidioksidin vuorokausiohjearvon ylityksiä mitattiin 7 kuukautena Hämeentien katukuilussa ja tammikuussa Mannerheimintiellä sekä Kehä II:n avoimella laidalla. Pienhiukkaspitoisuudet pysyivät raja-arvon alapuolella, mutta olivat WHO:n terveysperusteisen vuosiohjearvon tasolla tai ylittivät sen sekä vilkasliikenteisissä ympäristöissä että pientaloalueilla. Lievien kaukokulkeumien takia WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi seudulla vain muutamana päivänä, mutta Hämeentiellä 9 päivänä liikenteen ja pientaloalueilla 8-12 päivänä puunpolton päästöjen vaikutuksen vuoksi. Hengitettävien hiukkasten vuosi- tai vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Kuitenkin vuorokausiohjearvo ylittyi katupölykaudella Tikkurilassa, Leppävaarassa ja Kehä II:n laidalla sekä kesäkuussa rakennustöiden takia Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla. Pitoisuudet ylittivät WHO:n vuosiohjearvon vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Kaukokulkeutuvan otsonin pitoisuudet olivat edellisvuotta hieman matalampia, mutta ylittivät terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ja olivat kasvillisuusvaikutusten osalta pitkän ajan tavoitteen tasolla. Puunpoltosta aiheutuvan bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin vuonna 2014 pientaloalueilla Vantaan Ruskeasannassa ja Helsingin Vartiokylässä sekä kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Pitoisuudet olivat Ruskeasannassa tavoitearvon tasolla, muualla sen alapuolella. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja metallien pitoisuudet olivat matalia eivätkä ylittäneet normeja. Metallipitoisuudet vuonna 2014 käynnistyneen jätevoimalan vaikutusalueella olivat matalia. Länsisatamassa ja Hernesaaressa laivaliikenteen pakokaasut aiheuttivat hetkittäin korkeahkoja rikkidioksidipitoisuuksia, mutta eivät tuntitasolla heikentäneet ilmanlaatua huonoksi.
Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla ovat sekä pitkällä aikavälillä että viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti laskeneet. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että seudun asukas- ja liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 % edellisvuoteen verrattuna ja hiukkas- sekä typenoksidipäästöt pysyivät likimain ennallaan. Pääkaupunkiseudun energiantuotanto väheni 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maakaasun ja kivihiilen kulutus väheni, mutta yhdessä niiden osuus energiantuotannon polttoaineista oli edelleen noin 95 %, vaikka Vantaan Energian uusi jätevoimala otettiin käyttöön. Kevään ilmanlaatukatsaus on luettavissa HSYn verkkosivulla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatukatsaus ja Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportti osoitteessa https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/julkaisusarja/6_2015_ilma nlaatu_paakaupunkiseudulla_vuonna_2014.pdf. Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Erityisasiantuntija Heikki Levola, puh. 050 368 8881 HSY:n laatima Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja muita maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen painopiste on asumisen asemakaavavarannossa, jonka määrä kuvataan jaoteltuna kerrostalo- ja pientalovarantoon. Varannon sijaintitieto esitetään kaupunginosittain yleistettynä sekä asumisen varannon että toimitilavarannon osalta. Tonttivarantokatsauksen lähtötietona on uusin SeutuRAMAVA-aineisto, mikä kuvaa pääkaupunkiseudun tilannetta tammikuussa 2015. Katsauksessa on esitetty myös arvio asumisen asemakaavavarannon ajallisesta riittävyydestä. Ajallinen riittävyys arvioidaan vertaamalla varannon määrää Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa (MAL) 2012-2015 asetettuihin kunnittaisiin asuntotuotantotavoitteisiin. Pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2015 alussa noin 7,1 miljoonaa kerrosneliömetriä asumisen laskennallista asemakaavavarantoa, mistä kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tyhjillä ja melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle neljä miljoonaa kerrosneliömetriä, joka jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken. Tyhjien ja melkein tyhjien tonttien asumisen varannon arvioidaan riittävän noin neljäksi vuodeksi. Asumisen varanto kokonaisuudessaan on kasvanut hieman verrattuna edellisen katsauksen tilanteeseen (syksy 2013), vaikka pientalovarannon määrä on hieman vähentynyt. Asuinkerrosalan kaavoitus on painottunut selvästi kerrostaloihin viime vuoden kuluessa. Pientalovarannon suurin yksittäinen omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat, ja kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa. Maapinta-alaa on varattu selvästi eniten pientalojen käyttöön. Asumisen varantoa on absoluuttisesti eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Toimitilavarantoja (pääkäyttötarkoitukset K, T ja Y) on pääkaupunkiseudulla huomattavasti enemmän kuin asumisen varantoa.
Liike- ja toimistotilavarannon (pääkäyttötarkoitus K) määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä verrattuna syksyn 2013 tilanteeseen. Huomioitavaa on, että varannon todelliset käyttöönottomahdollisuudet riippuvat pääosin maanomistussuhteista ja maanomistajan halukkuudesta käynnistää rakentaminen. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA-aineisto sisältää kaavayksikkökohtaista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) voimassa olevista asemakaavoista. Aineiston ominaisuustiedot käsittävät varantoluvun lisäksi esimerkiksi kaavayksiköiden käyttötarkoituksen, kerrosalan ja rakentamisasteen. Pääkaupunkiseudun asemakaavavarantojen tarkastelussa SeutuRAMAVA on ensisijainen tietolähde. Esimerkiksi MAL-aiesopimuksen 2012-2015 toteutumisen seurannassa hyödynnetään myös SeutuRAMAVA-aineiston varantolukuja. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. Toimitusjohtajan päätökset täyttöluvista Hallintosihteeri Jaana Heidenstrauch, p. 09 1561 2215 Luettelo toimitusjohtajan päätöksistä on liitteenä. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman vaikutusten arviointia HSY:n kannalta Hallintojohtaja Matti Hilli, p. 09 1561 2202 Hallitukselle oli jaettu 11.6.2015 erillisenä muistio, joka käsittelee Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman vaikutusten arviointia HSY:n kannalta. Ehdotus (RI) Päätös Liite Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Toimitusjohtajan päätökset täyttöluvista Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman vaikutusten arviointi HSY:n kannalta