1 (12) RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dnro 13/11/01/00/2015 Annetaan julkipanon jälkeen 16.9.2015 ASIA HAKIJAT MAANOMISTAJA OTTAMISALUEEN TIEDOT Maa-aineslain 4 :n mukainen ottamislupapäätös. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hämeen Kuljetus Oy, y-tunnus: 0154049-8 Sarankulmankatu 14 33900 TAMPERE puh. 020 161 6290 Koskelan Koneet Oy, y-tunnus: 0726635-4 Vironkoskentie 95 42870 KOTALA puh. 0400 775000 Hakijat omistavat kiinteistön. Kunta Kylä Ruoveden kunta (702) Visuvesi (427) Tila Sorakaivos (7:178) Tilan pinta-ala 9,564 ha Ottamisalueen pinta-ala on 3,45 ha. TOIMENPIDE Lupaa haetaan hiekan ja soran ottamiseen 3,45 ha suuruiselle alueelle. Ottamismäärä on vuosittain 12 100 m 3 ktr ja kokonaismäärä on 10 vuoden aikana 121 000 m 3 ktr. Toiminnanharjoittaja on esittänyt toimenpiteestä ottamissuunnitelman sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Alueelta jatketaan soran ja hiekan ottamista ottamis- ja jälkihoitosuunnitelman 30.10.2014 mukaisesti. Alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kauniin maisemakuvan ja maakunnallisesti arvokkaan harjualueen säilymiseen. Pääosa alueen nykyisestä ottamisesta on suoritettu jo ennen maa-aineslain voimaantuloa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Ruoveden ympäristölautakunta on päätöksellään 2.12.2005 myöntänyt ottamisluvan Rantapusu Oy:lle nyt suunnitelulle alueelle, jonka voimassaolo päättyy 2.12.2015. Alueen omistus on myöhemmin siirtynyt luvan hakijoille
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE (lainhuuto 18.1.2011). Maa-aineslupa on siirretty ympäristölautakunnan hyväksymänä 19.5.2011, 34 Hämeen Kuljetus Oy:n ja Koskelan Koneet Oy:n vastattavaksi. 2 (12) Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu pohjaveden hankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi aluevarausmerkinnällä pv 062. Suunnittelumääräyksessä on määrätty, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Maaainesten oton tulee perustua suunnitelmaan, jossa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Maakuntakaavassa on alueelle myös arvokas geologinen muodostuma, ge 1-014 -merkintä, joka osoittaa Kattilakuopat-Huilahti maakunnallisesti arvokasta harjualuetta. Merkintä sallii normaalin maa- ja metsätalouskäytön. Maakuntakaavan suunnittelusuosituksen mukaan: Alueiden käyttö on suunniteltava siten, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia haitallisia vaikutuksia luonnolle. Maa-ainesten ottoon liittyviltä suunnitelmilta edellytetään erityisen vaativaa tasoa. OTTAMISALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Ottamisalue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Visuveden taajamasta etelään kantatien 66:n itäpuolella. Ottamisalue sijaitsee Kattilakuopat-Huilahdenharju -maakunnallisesti arvokkaalla harjualueella (Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014). Alue edustaa kaunista maisemakuvaa ja sillä on merkittäviä kauneusarvoja sekä erikoisia luonnonesiintymiä. Tienvarsimaisemaan, maaseudun kulttuurimaisemaan ja pohjoispäästään vesimaisemaan liittyvä Kattilakuopat-Huilahdenharju kuuluu kaakkoluodesuuntaiseen harjujaksoon ja käsittää suurehkon selänteen, varsin edustavan suppajonon sekä selänteen rinteillä useita muinaisrantoja. Alueen pohjoisosassa Huilahdenharjun alueella selänne kohoaa yli 40 m Tarjanneveden Huilahden pinnasta. Ottamisalueen aluskasvillisuus on niukkaa, pääasiassa puolukkaa ja kanervaa. Alueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisista kasveista. Lähimmät asutut naapuritilat sijaitsevat ottamisalueen pohjoispuolella Huilahden alueella noin 800 m etäisyydellä. Ottamisalue sijaitsee Nuottiharju A:n I luokan pohjavesialueella n:o 0470207, jolla sijaitsee Huiskanlähteen vedenottamo. Huiskanlähteen antoisuudeksi on mitattu 860 m3/d (12.7.1967). Pohjavesialue liittyy osana Orivesi-Virrat pitkittäisharjujaksoon. Muodostuman ydinosan leveys vaihtelee 200-800 metrin välillä. Muodostuman maa-aines on pääasiassa soraista hiekkaa. Aines on hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä.ottamisalueen pohjoisosassa sijaitsee pohjavesiputki, jonka yläpää on tasossa +128,50 m ja pohjaveden pinta oli 31.10.2013 tasossa +122,40 m. Huilahden vedenottamo sijaitsee ottamisalueen pohjoispuolella noin 850 m etäisyydellä. Ottamon veden pinnan on todettu olevan tasossa +116,90 m. Havaintojen perusteella vedet virtaavat Nuottiharjun alueella etelästä pohjoiseen.
3 (12) LUPAHAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Maa-ainesten ottamislupaa haetaan seuraavasti: Kokonais- Vuotuinen Ottamisaika Ottamisalueen määrä otto pinta-ala 121 000 m 3 12 100 m 3 10 vuotta 3,45 ha Tiedot ottamisalueesta ja -toiminnasta Maa-ainesten ottamissyvyys on noin 5-20 metriä. Suunnitelma-alue on noin ollut aiemman ottamistoiminnan piirissä. Soran ja hiekan ottamistoimintaa jatketaan luvan myöntämisen jälkeen kysynnän tarpeiden mukaisesti. Alueella suoritetaan myös karkean soran ja seulakiven murskausta sekä muodostuvien lajikkeiden varastointia. Ottaminen tapahtuu siten, että maisemoituna luiskat sulautuvat maisemaan mahdollisimman luonnonmukaisesti. Ottamista ei uloteta tasoa +128,0 m alemmaksi. Pohjan taso nousee alueen eteläosassa tasoon +128,5 m:ä. Ottamista ei uloteta neljää metriä lähemmäksi ylintä pohjaveden tasoa. Ottamista ja murskausta harjoitetaan kiviaineksen kulutuksen tarpeen mukaisesti, pääasiassa syksyllä, talvella ja keväällä. Päivittäinen toiminta on maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä toiminta ei ole käynnissä. Murskaaminen suoritetaan arkisin klo 7-22 välisenä aikana ja kuormaaminen ja kuljetukset suoritetaan klo 6-22 välisenä aikana. Pintamaat läjitetään alueen reunoille, josta ne käytettään maisemoinnin yhteydessä. Ottamistyön aikana tulee noudattaa voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä. Työn aikana syntyvät luiskien yläosat merkitään lippusiimoilla. Alueella varastoidaan jalostettuja lajikkeita. Koska alue sijoittuu maakuntakaavan vedenhankinnan kannalta tärkeälle alueelle, tulee alueella tapahtuva ottamistoiminta toteuttaa siten, että sillä aiheutetaan mahdollisimman vähän vahingollisia vaikutuksia pohjaveden muodostumiselle. Toimittaessa alueella huolellisesti ei ottamisella aiheuteta vaaraa pohjavedelle. Aiempi ottaminen voidaan huolellisella maisemoinnilla saattaa osaksi alueen harju- ja suppamaisemaa. Suunnitelman mukainen toiminta aiheuttaa muutoksia itse ottamisalueeseen ja sen läheisyyteen. Kuljetukset ottamisalueelta tapahtuvat kantatie 66:lle alueelle johtavaa yksityistä tietä myöten. Ihmisten elinolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee alueelta noin 800 metrin etäisyydellä. Ottaminen on suunniteltu siten, että toiminta ei aiheuta haittaa asutuille alueilla ja muulle ympäristölle. Ottamistoiminnan luiskat muodostavat näkö-, melu- ja pölysuojan alueelle. Luonnonolojen kohdalla ei tapahdu tilapäisen muutoksen jälkeen suurta muutosta. Jälkihoidettu ja maisemoitu alue palautuu metsätalouskäyttöön. Polttonesteiden varastointi Koneita ja laitteita ei alueella säilytetä tarpeettomasti. Mikäli alueella varastoidaan poltto- tai voiteluaineita, rakennetaan niille viranomaisten vaatimat suojaukset.
4 (12) Maisemointi Jälkihoidon avulla ottoalue liitetään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Jälkihoito suoritetaan ottamisen edistymisen myötä vaiheittain siten, että ottamisen loputtua joillakin osa-alueella luiskat loivennetaan pituus- ja poikkileikkauksien mukaisesti 1:3 kaltevuuksiin. Luiskat muotoillaan joustavasti maastoon sopeutuviksi. Kaivutöiden jälkeen kaivualueen pohjalla olevat maa-ainekset tasoitetaan, teiden paikat rikotaan ja tasoitetaan. Pintamaat käytetään soveltuvilta osin jälkihoidon yhteydessä. Suunnitelman mukaan otettaessa maisemoituna alueesta tulee osa harjumaisemaa. Ottaminen ei katkaise pitkittäisharjua maisemaa häiritsevällä tavalla. Luiskaus- ja tasaustöiden jälkeen suoritetaan alueen metsitys istuttamalla alueelle mäntyä tai koivua 2000 kpl/ha. Luontaisesti taimettuneita alueita ei tarvitse istuttaa. Lupahakemuksen liitteet Maa-ainesten ottamis- ja jälkihoitosuunnitelma (30.10.2014) Suunnitelmakartta Leikkaukset Maisemointikartta Ottamisalueen koordinaatit Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Täydennys 11.5.2015 Varastokasojen ja jalostuksen sijoittuminen Vireilletuloaika HAKEMUSASIAN KÄSITTELY LAUSUNNOT Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 13.1.2015. Hakemuksesta on kuulutettu Ruoveden kunnan virallisella ilmoitustaululla 24.6.- 23.7.2015 ja kuulutus on julkaistu 1.7.2015 Ruovesi -lehdessä. Naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty tieto hakemuksen vireillä olosta. Hakemuksesta pyydettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Pirkanmaan liitolta lausunnot. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan 22.4.2015 (PIRELY/2040/2015) mm. seuraavasti (tekstiä lyhennetty): Varastokastojen ja kiviaineksen jalostuksen sijoittaminen tulee esittää hakemuksessa esim. suunnitelmakartalla. Lupaharkinnassa tulee huomioida seuraavat asiat: Pohjaveden pinta Ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan päälle tulee jäädä aina vähintään 4 metriä paksu suojakerros. Maa-ainesten alin ottamistaso määritellään ylimmän pohjaveden pinnan korkeustasosta.
5 (12) Tarkkailu Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata säännöllisesti alueelle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Pohjaveden laadun tarkkailu tulee tehdä näytteenottoon soveltuvasta pohjavesiputkesta. (Tarvittaessa alueelle tulee asentaa näytteenottoon soveltuva pohjavesiputki.) Putkesta vuosittain otettavasta näytteestä tulee analysoida haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, ja öljyhiilivedyt. Lisäksi tulee huomioida, että määritysrajat mineraaliöljyille ja polttoainehiilivedyille ovat vastaavia kuin pohjaveden ympäristölaatunormit (Vna 341/2009). Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkastaa tulosten pohjalta. Vuosittaiset tulokset ja mahdolliset uudet havaintopaikkatiedot (putkikortti ja sijainti) tulee toimittaa tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukseen. Ottamistoiminta Tankkaus- ja tukitoiminta-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja sade- ja sulamisvedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli alue joudutaan poikkeuksellisesti sijoittamaan kaivualueelle, tulee sade- ja sulamisvedet suojtulta alueelta johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai kerätä umpisäiliöön pois vietäväksi. Koneiden ja laitteiden tankkausta vasten varastoitavan polttoaineen sekä seulan/välpän aggregaatin polttoaineen säiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai vastaavia. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot ns. laponestolla. Ottamiseen liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Mahdolliset päästöt on välimmömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Jälkihoito Mahdollisessa luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat mahdollisten varastokasojen poistaminen alueelta, alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin (humus) levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Lupa-ajan päätyttyä ottamisalueella ei tule olla maa-ainesvarastokasoja lainkaan, sillä ne estävät jälkihoidon toteuttamisen. Tiivistyneet tienpohjat ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua, sillä tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti ja vähentää siten muodostuvan pohjaveden määrää. Ottamisalue tulee jälkihoitaa välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää, että asianmukaisin jälkihoitotoimenpitein alueelle aikaansaadaan mahdollisimman nopeasti uusi maannoskerros. Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteillä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 20-30 cm vahvuinen kerros keskikarkeaa tai karkeaa hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 6 (12) cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Pohjavesialueella levitettävä pintamateriaali ei saa olla liian hienorakeista, sillä hienorakeinen maalaji vähentää pohjaveden muodostumista ja soveltuu huonosti kasvillisuuden kasvualustaksi. Myöskään karike tai kuorike eivät sovellu pohjavesialueella käytettäväksi. Ottamisalueelle tulee istuttaa sekapuustoa. Valtapuustoksi sopii mänty, jonka lisäksi alueelle istutetaan rauduskoivua, haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Mäntyä voidaan istuttaa 2500 kpl/ha ja muita yhteensä 500 kpl/ha. Alueen jälkihoidon lopputuloksena tulee olla mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva alue. Ottamistoiminnan loputtua on pidettävä loppukatselmus. Luvan haltijan on tehtävä maa-aineslain 23 a :n 1 momentissa tarkoitetun otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä. Mikäli alueella käytettävä murskain ja seula ovat polttoainekäyttöisiä tai alueella yli 50 vuorokautta verkkovirralla toimivia, tulee toiminnalle hakea ympäritönsuojelulain mukainen lupa. Pirkanmaan liitto toteaa lausunnossaan 22.4.2014 (PL/105/03.05.04/2015) seuraavasti: Pirkanmaan liitto toteaa, että hakemuksen ottamistoiminta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jonka vuoksi toiminnassa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta jotta pohjaveden pilaantumismahdollisuutta ei pääse muodostumaan eikä arvokkaan geologisen muodostuman arvot merkittävästi heikkene. Jälkihoitotoimenpiteet tulee suorittaa siten, että ne eivät heikennä muodostuvan pohjaveden määrää, alueella on turvallista liikkua ja että alue on maisemallisesti mahdollisimman yhtenäinen ympäröivän harjumaiseman kanssa. Ottamislupahakemus koskee aluetta, jolle on lupa voimassa vuoden 2015 joulukuuhun saakka. Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella voi todeta, että ottoluvan jatkaminen mahdollistaisi jo otettujen alueiden maisemoinnin ympäristöönsä paremmin soveltuvaksi. Uutta, koskematonta harjualuetta ottotoiminnan piiriin ei tule sisällyttää, kuin mitä maisemointi edellyttäisi. Käynnissä olevan Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen tavoitteena on ratkaista Pirkanmaan vedenhankinnan toimintavarmuus ja laatu tulevaisuudessa. Yhtenä tarkasteltavana toteutusvaihtoehtona on laaja pohjaveden hyödyntäminen pinta- ja tekopohjavesiratkaisulla täydennettynä. Tässä vaihtoehdossa tarkastelussa ovat mukana mm. Ruoveden kunnan alueella sijaitsevat pohjavesivarat, joihin kyseinen alue kuuluu. Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä.
7 (12) HAKIJAN KUULEMINEN Hakijalle annettiin mahdollisuus esittää vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden lausuntoihin sekä Pirkanmaan liiton lausuntoon. Hakija antoi 11.5.2015 päivätyn vastineen (teksitä lyhennetty): PIRELY/2040/2015 -lausunnosta hakijat toteavat, että se on myönteinen maa-ainesluvan ottoluvan myöntämiselle kyseiselle alueelle. Hämeen Kuljetus Oy ja Koskelan Koneet Oy hakee liittymään (66/10/5446/oikea) tarkoituksen mukaien uuden liittymäluvan. Varastokasojen ja kiviainesten jalostuslaitoksen sijoittelusta toimitamme erillisen suunnitelman oheisella karttapohjalla. PL/105/03.05.04/2015 -lausunnosta hakijat toteavat, että Pirkanmaan liittokin suhtautuu hakemukseen myönteisesti. Muilta osin lausunnoissa esitetyt asiat kirjattaneen maa-aineksen ottolupaan. Hakijat tulevat toiminnassaan noudattamaan Ruoveden kunnan antamia lupaehtoja. TIEDOT TEHDYISTÄ TARKASTUKSISTA Alueella on pidetty tarkastus hakijoiden, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajien kanssa 15.4.2014. PÄÄTÖS LUPAEHDOT Ympäristölautakunta on tarkastanut tilan maa-aineslupahakemuksen ja päättää seuraavaa: Ympäristölautakunta myöntää maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maaainesten ottamiseen Ruoveden kunnan Visuveden kylässä Sorakaivos (702-427-7-178) tilalla sijaitsevalle maa-ainesten ottamisalueelle ja hyväksyy kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman maa-ainesten ottamistoiminnalle. Ottamistoiminta tulee toteuttaa kulloinkin voimassaolevien säädösten, ottamissuunnitelman (30.10.2014) ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: 1. Maa-ainesten ottamislupa myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi ja enintään 121 000 m 3 maa-aineksen ottamiseen. Lupaehdot, jotka täytettävä ennen varsinaisen ottamistoiminnan aloittamista 2. Ennen ottamistoiminnan aloittamista ottamisalueen rajat on merkittävä noin 25 metrin välein selvästi maastoon pysyvillä merkeillä (esim. puu-, rauta-, tai muovipaaluin), joita ei saa hävittää tai siirtää. Ottamisalueen ulkopuolelle sisääntulon kohdalle tulee asettaa informaatiokyltti, jossa esitetään toiminnanharjoittajan tiedot ja luvan voimassaoloaika. Merkkien tulee olla alueella koko ottamistoiminnan ajan. 3. Lisäksi alueella tulee olla kiinteitä korkeusmerkkejä, joista voi seurata
ottamistasoa. Korkeusmerkit on sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Tieto alimmasta ottamistasosta tulee olla merkittynä alueella. Merkkien tulee olla alueella koko ottamistoiminnan ajan. 4. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella alkutarkastus. Alkutarkastuksessa käydään läpi, onko toiminnanharjoittaja toteuttanut ne lupaehdot, jotka on määrätty tehtäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös Pirkanmaan ELY-keskukselle. Lupaehdot ottamistoiminnan aikana 5. Avaamattomilta ottamisalueilta on poistettava pintamaakerros ja varastoitava se lupa-alueen reunoille. Alueelta tulevat pintamaat on varastoitava niin, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi. 6. Ottamista ei saa ulottaa neljää (4) metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjavedenpintaa eikä alle lupahakemuksessa esitettyä alinta ottamistasoa +128,0 (mpy). 8 (12) 7. Pohjaveden pinnan korkeutta on seurattava alueella olevista havaintoputkista neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Havainnoista on pidettävä kirjanpitoa, joka on toimitettava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 8. Alueella olevasta laadun tarkkailuun sopivasta muovisesta havaintoputkesta tulee ottaa kerran vuodessa pohjaveden laadun seurantaa varten näyte, josta tulee analysoida: haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt ja öljyhiilivedyt (öljyjakeet (C10-40) määritysraja 50 μg/l). Tarkkailumääräystä voidaan muuttaa lupaviranomaisen päätöksellä. 9. Tankkaus- ja tukitoimintoalueet tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja varustaa tiiviillä vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla. Tukitoimintoalueen pintavesien kulkeutuminen toiminta-alueen suuntaan on estettävä kallistuksin tai reunakorokkeella. Mikäli alue joudutaan poikkeustilanteessa sijoittamaan kaivualueelle, tulee suojatulta alueelta sadeja sulamisvedet kerätä umpisäiliöön pois vietäväksi. Työkoneiden huoltotoimenpiteitä ei saa tehdä ottamisalueella. 10. Koneiden ja laitteden tankkausta varten varastoitavan polttoaineen sekä seulan/välpän aggregaatin polttoaineen säiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia. Säiliöissä tulee olla laponesto-, ylitäytönesto- ja lukitusjärjestelmät. Varastointi tulee tapahtua lupaviranomaisen hyväksymällä tuki-toiminta-alueella, jolle on rakennettu maaperän ja pohjaveden suojaukset. 11. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä saatavilla imeytysainetta ja öljyntorjuntavälineistöä.
9 (12) 12. Öljyjen ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 13. Luiskien yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä huoli, ettei luiskista aiheudu turvallisuushaittaa. 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tehdä maa-aineslaissa säädetty ilmoitus edellisenä vuonna otetuista maa-aineksista maa-ainesasetuksen mukaisesti. 15. Maa-ainesalueen luiskaus- ja maisemointitoimenpiteitä tulee toteuttaa vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. 16. Alueella ei saa polttaa eikä haudata jätteitä. Alueelle ei saa tuoda eikä varastoida epäpuhtaita maa-aineksia tai muita jätteitä. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kuljettaa asianmukaiseen keräykseen. Lupamääräykset ottamistoiminnan päätyttyä 17. Jälkihoitotoimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaan kuin kaivuutoiminta edistyy. Jälkihoitotöiden on oltava valmiina luvan voimassaoloaikana. 18. Ottamisalueen luiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai sitä loivemmiksi. Luiskien muotoilu tulee tapahtua pyöristämällä. Alueen jälkitasauksessa on käytettävä alueelta saatuja puhtaita maa-aineksia. 19. Ottamisalueelle tulee muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään hiekkakerroksen päälle 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaan. Tähän tarkoitukseen tulee käyttää alueelta kuorittua pintamaata, ja jos se ei riitä, tulee tuoda muualta tarkoitukseen sopivaa tutkittua humusta. Jälkihoito tulee toteuttaa niin, että alue on mahdollisimman yhtenäinen ympäröivän harjumaiseman kanssa. 20. Maa-ainesten ottamisen loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. Alueella ei saa olla sellaisia rakennelmia tai maa-ainesten varastokasoja, jotka estävät maisemoinnin ja jälkitöiden toteuttamisen. 21. Alue tulee maisemoida istuttamalla alueelle puiden taimia, valtapuuna mänty, ja lisäksi voidaan istuttaa koivua, haapaa, harmaaleppää ja pihlajaa vähintään 2500 kpl/ha. Jälkihoidetut alueet, joilla puusto on alkanut jo luontaisesti kasvamaan ennen ottamisen päättymistä, ei tarvitse tehdä enää istutuksia. Mikäli ottamisalue ei ole maisemointitöiden suorittamisen jälkeen kahden vuoden kuluessa metsittynyt kauttaaltaan, on metsitystä täydennettävä istutuksin.
22. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan voimassaolon umpeutuessa on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen mukaista loppukatselmusta. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle. Ottamisoikeuden siirtäminen toiselle 23. Jos lupaan perustuva oikeus maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan aikaisempi haltija vastaa kuitenkin kaikista lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. TOIMINNAN ALOITTAMINEN ENNEN PÄÄTÖKSEN LAINVOIMAISUUTTA PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT 10 (12) Ruoveden ympäristölautakunta ei anna lupaa maa-ainesten ottamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on lainvoimainen. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei anneta, sillä toiminnan sijainti huomioiden päätöksen täytäntöönpano voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Suunniteltu ottamistoiminta sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle harjualueelle Kattilakuopat-Huilahdenharju. Alueella on merkittäviä geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Suunnitelma-alueen läheisyydessä eteläpuolella sijaitsee Kattilakuopat suppa-alue. Alueella maa-ainesten ottaminen on mahdollista vain maisemavaurioiden korjaamiseen liittyen. Suunniteltu ottamisalue ei laajene nykyisestä jo avatusta alueesta. Ympäristölautakunta katsoo, että ottamissuunnitelman (30.10.2014) ja lupamääräysten mukaisesta ottamisesta ei aiheudu ennalta arvioiden nykyistä suurempaa maisemavauriota, ja luvan myöntäminen on perusteltua alueen maisemoinnin takia sekä alueen saattamiseksi ympäröivään harjumaisemaan paremmin sopivaksi. Maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettu kauniin maisemakuvan turmeltuminen, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen on tapahtunut jo alueen kohdalta, kun ottaminen alueella on aloitettu ennen maa-aineslain voimaantuloa. Alueella ei ole tiedossa olevia ottamistoiminnasta häiriintyviä uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja. Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka ennalta arvioiden toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia, toiminnanharjoittaja on vastuullinen aiheuttamistaan haitoista ja rikkomuksista. Lupamääräykset on annettu, koska ne on katsottu tarpeelliseksi valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi, yleisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä pohjavesien suojelemiseksi. Vakuus on asetettu lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruutta määritettäessä on huomioitu maa-ainesten
11 (12) ottamisalueiden jälkihoidon yleinen kustannustaso ja Ruovedellä aikaisemmin myönnettyjen maa-ainesten ottamislupien vakuuksien suuruudet. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnot on otettu lupapäätöksessä huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräykset 1-4, 6, 12-14, 22-23 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen luvanhaltijan omavalvonnan, selvilläolovelvollisuuden ja yleisen turvallisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset 6-12, 16, 19 Lupamääräykset ovat tarpeelliset pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Soranottoalueilla luonnontilaisen pintakerroksen poistaminen lisää pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluja sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lupamääräykset 5, 15, 17-21 Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Luiskien kaltevuus ei saa olla maisemointivaiheessa jyrkempi kuin 1:3, jotta ottoluiskien metsitys onnistuu, eikä eroosio kuljeta maa-aineksia pois luiskista. VAKUUS Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi vakuus määrältään 18 000. Vakuutta voidaan tarkistaa maisemointitöiden etenemisen mukaan valvontaviranomaisen tarkastusten perusteella. Vakuus tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. Vakuutena hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai pankkitalletus. MAKSUT Maksu ottamissuunnitelman tarkastamisesta 471,90 Hakemuksesta kuuluttaminen 19,00 Naapureiden kuuleminen (2x 29 ) 58,00 Ilmoituskulut Ruovesi -lehdessä 121,98 Yhteensä 670,88 (Maksut määrätty 1.1.2015 voimaan tulleen maksutaksan mukaan) Ottamistoiminnan vuotuinen valvontamaksu peritään vuosittain voimassaolevien maksutaksojen mukaan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ttoiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja kun 18 000 euron vakuus on asetettu.
12 (12) LUVAN VOIMASSAOLO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUPAPÄÄTÖKSEN ANTAMINEN JAKELU Tämä lupapäätös on ottamistoiminnan osalta voimassa 10 vuotta. Luvan voimassaoloaika päättyy 16.9.2025. Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23, 23a Maa-ainesasetus (926/2005) 1-4, 6-9 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 145 VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4 Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätös Hakija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.