Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Samankaltaiset tiedostot
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Päihdeavainindikaattorit

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Suomalaisten mielenterveys

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Indikaattorikysely maakuntiin Eeva Ketola Projektijohtaja, LT, emba

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyöseminaari Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hanna Putkonen 1

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Kouluterveyskysely 2008

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke , jatkohanke Tilannekatsaus

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit.

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Mielenterveystyön kehittäminen

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS

Kouluterveyskysely 2008

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Taustaa. Valtuustokausi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Mielenterveys- ja päihdetyön tilannekatsaus 2015

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Hyvinvointifaktoja UUSMAALAISISTA NUORISTA

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Transkriptio:

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 0-6-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-6-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 7-12-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 13-17-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 18-24-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 65 vuotta täyttäneillä / 1000

Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta

Psykiatrian laitoshoidon 0-6-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon 7-12-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon 13-17-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon 18-24-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon 25-64-vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä

Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika

Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta

Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / 1000 18 vuotta täyttänyttä

Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / 1000 asukasta

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista

Päivittäin tupakoivia 25-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

Alkoholin kulutus viimeksi kuluneen viikon aikana (miehet vähintään 8 annosta, naiset vähintään 5 annosta) 25-64-vuotiailla, % vastaavanikäisestä väestöstä

Erittäin tai melko paljon stressiä kokevien osuus työllisistä

Unettomuutta ja/tai masentuneisuutta viimeksi kuluneen kuukauden aikana 25-64-vuotiailla, % vastaavanikäisestä väestöstä

Viimeisen kuukauden aikana pitkäaikaisesti tai toistuvasti unettomuutta kokeneiden osuus 25-64 - vuotiaista työllisistä

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 13-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Itsemurhakuolleisuus 20-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Alkoholikuolleisuus 35-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta

Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta

Itsemurhat 0-17 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Itsemurhat 18-24 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Itsemurhakuolleisuus 25-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä

Tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta Lähde: www.sotkanet.fi Aavan indikaattoreita voi katsoa ja muokata hakuvaihtoehtoja: http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/7u1/102,103,104,105,106,107,108,109,110,111/3/2c/0/