Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan, jonka tavoitteena on arvioida kunta- ja maakuntakohtaisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus yksittäisten kuntien ja maakuntien talouden kehitykseen. o Kuntakohtaisessa osin mekanistisessakin -laskennassa otetaan huomioon kuntien oma ja konsultin yhdistämä arvio taloutensa kehityksestä vuoden 2018 loppuun ja tästä eteenpäin laskennallisesti vuoteen 2024. o Uudistuksen vaikutuksessa otetaan huomioon veroprosenttimuutokset, vaikutus yhteisöveron kehitykseen ja uudistuksen mukanaan tuoma valtionosuusuudistus. Lisäksi tarkastellaan alenevan toimintakatteen kehitystä. Edellisiin tarkasteluihin liitetään rahoituksen yhteydessä tehdyt uudistuksen tasausmekanismit. Kuntakohtaisesti vodaan arvioida paineet veroprosenttiin tai menoihin. o Tällä hetkellä olettama on, että uudistuksen seurauksena kuntarakenteeseen ei ole tulossa muutosta. o - rahoitus muuttuu hyvin vähän verrattuna siihen, että kuntiin jäävä nykyistä pienempi osa toimintakatetta kasvaa hitaammin ja kunnan oman päätöksenteon kannalta hallitummin kuin toimintakate, jossa sote oli mukana. 2
3 Kuntien nettomenojen kehitys 2006-2015 Muutos Osuus Koko m aa 2006 2015 euroa m uut:sta Kaikki 21 132 583 30 323 683 9 191 100 Muut 9 783 401 12 517 776 2 734 375 29,8 % SOTE 11 349 182 17 805 907 6 456 725 70,2 % Kunnilta otetaan pois soten tuloja vastaava osa ja soteen liittyvät nettomenot. Tämän osan vaikutus on kokonaisuudessa melko neutraali valmistellun rahoitusmallin vuoksi. Rahoitusmallissa suurten voittajien ja häviäjien muutos minimoidaan. Koko maassa kuntien yhteenlasketut nettomenot ovat kasvaneet 9,2 mrd euroa. Tästä summasta ne palvelut, jotka jäävät kuntiin uudistuksen jälkeen, ovat kasvaneet 2,7 mrd euroa (osuus kasvusta alle 1/3 osa) ja Maakuntien vastuulle siirtyvät sote-palvelut 6,5 mrd (osuus kasvusta yli 2/3- osaa). Kuntiin jää pienempi osa menoista, ja tämä pienempi osa on kasvanut hitaammin, jotta sote on voinut saada tarvitsemansa kasvun.
Kuinka rahantarve kehittyy maakunnissa? o Maakuntien valmistelussa ollaan vielä siinä tilanteessa, että on arvioitu vain maakuntien menojen ja tulojen kehitys perusskenaariossa. Perusskenaarioon on otettu huomioon sote-nettomenojen ja palo- ja pelastustoimen nettomenojen siirto maakunnille ja näitä vastaavien tulojen kehitysarvio Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaisesti. o Menoissa ja tuloissa pohjalukuna käytetään valmisteluaineistosta löytyviä nettomenoja ja rahoitusta. o Menoja johdetaan eteenpäin annetusta kantaluvusta vuoden 2015 kuntien toimintatilastoista lasketun ikäryhmittäisen nettomenon avulla. Ikäryhmät muuttuvat Tilastokeskuksen väestötilaston perusteella. Nettomenojen kehitystä johdetaan tarveperusteisesti vuoteen 2030 saakka. o Tuloja johdetaan myös annetusta kantaluvusta Tilastokeskuksen väestötilaston avulla vuoteen 2030 saakka. o Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan sitä, että voidaan arvioida maakuntakohtaisesti rahoitustarpeen muutosta ikään kuin uudistukseen olisi lähdetty jo vuoden 2016 alusta. o Tähän saakka laskentaa on esitelty erityisesti tulojen ja erikseen menojen kehittymisen näkökulmasta. 4
Laskenta KAKSin toimittajakiertuetta varten o Nyt esiteltävä laskenta on tehty Kunnallisalan kehittämissäätiölle osana säätiön toimittajille suunnattua koulutuskiertuetta. o Laskenta täsmentyy säädöstyön edetessä. Seuraavassa vaiheessa laskentaan liitetään muut maakuntaan siirtyvät palvelut (AVI, ELY jne) ja niiden rahoitus. o Näiden yhdistelmästä voidaan arvioida maakuntien varjobudjetit ja todennäköisesti edessä oleva sopeutustarve, mitä voidaan arvioidaan valmisteilla olevan maakuntien tasapainovaatimuksen pohjalta. o Laskennan loppuvaihetta sekä kuntakohtaisesti että maakuntakohtaisesti - tehtäneen yhdessä useiden maakuntien kanssa. o Laskenta on siis vielä kesken ja tulokset voivat muuttua suurestikin oletusten muuttuessa ja uudistuksen valmistelun edetessä. o Tällä hetkellä olettama on, että kuntien sopeutustarve siirtyy maakunnille. 5
Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä tulojen muutos eur/as 2016 2030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta eniten maakuntien tehtävät (tulot) asukasta kohden kasvavat vuoteen 2030 mennessä tummansinisellä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen kasvu maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusimaa 4 800 000 5 500 000 750 000 Varsinais-Suomi 1 530 000 1 670 000 140 000 Satakunta 770 000 790 000 20 000 Kanta-Häme 560 000 620 000 50 000 Pirkanmaa 1 570 000 1 810 000 240 000 Päijät-Häme 650 000 740 000 90 000 Kymenlaakso 640 000 660 000 10 000 Etelä-Karjala 450 000 480 000 30 000 Etelä-Savo 590 000 570 000-10 000 Pohjois-Savo 890 000 960 000 70 000 Pohjois-Karjala 580 000 640 000 60 000 Keski-Suomi 890 000 1 000 000 120 000 Etelä-Pohjanmaa 680 000 720 000 40 000 Pohjanmaa 620 000 640 000 20 000 Keski-Pohjanmaa 230 000 250 000 10 000 Pohjois-Pohjanmaa 1 270 000 1 520 000 250 000 Kainuu 300 000 310 000 0 Lappi 690 000 730 000 40 000 6
Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä menojen muutos eur/as 2016 2030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta - eniten maakuntien menot asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. 7 Menojen kasvu maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusimaa 4 750 000 6 520 000 1 770 000 Varsinais-Suomi 1 520 000 1 890 000 360 000 Satakunta 770 000 880 000 110 000 Kanta-Häme 560 000 680 000 120 000 Pirkanmaa 1 590 000 2 000 000 410 000 Päijät-Häme 660 000 820 000 160 000 Kymenlaakso 640 000 740 000 100 000 Etelä-Karjala 450 000 510 000 60 000 Etelä-Savo 590 000 650 000 60 000 Pohjois-Savo 890 000 1 050 000 160 000 Pohjois-Karjala 580 000 690 000 110 000 Keski-Suomi 890 000 1 080 000 180 000 Etelä-Pohjanmaa 680 000 790 000 120 000 Pohjanmaa 610 000 740 000 130 000 Keski-Pohjanmaa 230 000 280 000 50 000 Pohjois-Pohjanmaa 1 260 000 1 640 000 380 000 Kainuu 300 000 330 000 30 000 Lappi 700 000 820 000 130 000
Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as 2016 2030 Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. 8 eur/as Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusimaa 10 000-1 020 000-1 030 000 Varsinais-Suomi 0-220 000-220 000 Satakunta 0-90 000-90 000 Kanta-Häme 0-70 000-70 000 Pirkanmaa -20 000-190 000-170 000 Päijät-Häme -10 000-80 000-70 000 Kymenlaakso 0-90 000-80 000 Etelä-Karjala 0-30 000-30 000 Etelä-Savo 0-80 000-80 000 Pohjois-Savo 0-90 000-90 000 Pohjois-Karjala 0-50 000-50 000 Keski-Suomi -10 000-70 000-70 000 Etelä-Pohjanmaa 0-70 000-70 000 Pohjanmaa 0-100 000-110 000 Keski-Pohjanmaa 0-30 000-40 000 Pohjois-Pohjanmaa 10 000-120 000-130 000 Kainuu 0-30 000-30 000 Lappi 0-90 000-80 000 Muutos 2016-30 e/as Järj. Uusimaa -564 18 Varsinais-Suomi -453 12 Satakunta -421 11 Kanta-Häme -389 10 Pirkanmaa -317 5 Päijät-Häme -361 7 Kymenlaakso -487 14 Etelä-Karjala -264 2 Etelä-Savo -539 16 Pohjois-Savo -360 6 Pohjois-Karjala -305 4 Keski-Suomi -237 1 Etelä-Pohjanmaa -375 8 Pohjanmaa -552 17 Keski-Pohjanmaa -502 15 Pohjois-Pohjanmaa -299 3 Kainuu -385 9 Lappi -470 13
Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutoksen selittävä tekijä: väestön muutos Uusi maa Varsi nais- Suomi Sata kunta Kanta Häme Pirkan maa Päijät Häme Kymen laakso Etelä- Karjala Etelä- Savo Pohjoi s-savo Pohjoi s- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjan Pohjan maa maa Keski- Pohjoi Pohjan s- maa Pohjan Kainuu Lappi Asukasluku 12 % 4 % -2 % 2 % 7 % 1 % -4 % -3 % -6 % 0 % -1 % 1 % 0 % 5 % 2 % 6 % -8 % -2 % 0 5 1 % -5 % -8 % -8 % -3 % -7 % -10 % -7 % -10 % -4 % -6 % -6 % -6 % -1 % -6 % -4 % -14 % -8 % 6-v. -1 % -9 % -11 % -8 % -4 % -10 % -16 % -15 % -11 % -5 % -4 % -10 % -8 % -5 % -7 % -8 % -18 % -11 % 7 12 4 % -3 % -7 % -10 % 0 % -10 % -9 % -6 % -12 % -2 % -1 % -5 % -4 % 3 % -2 % -5 % -15 % -5 % 13 15 11 % 1 % -2 % -5 % 10 % -5 % -8 % -4 % -15 % -2 % 0 % 1 % -2 % 9 % 2 % 4 % -11 % -1 % 16 18 14 % -1 % -3 % -4 % 14 % -2 % -9 % -5 % -16 % -3 % -5 % 4 % 0 % 12 % 9 % 9 % -10 % -4 % 19 64 6 % -2 % -9 % -5 % 2 % -7 % -12 % -11 % -17 % -9 % -12 % -6 % -8 % 1 % -4 % -1 % -20 % -13 % 65 74 11 % 0 % -9 % 5 % 3 % -5 % -4 % -4 % -3 % 6 % 2 % 1 % 0 % -6 % -8 % 14 % 2 % 9 % 75 84 79 % 66 % 48 % 68 % 63 % 65 % 53 % 45 % 47 % 58 % 60 % 57 % 57 % 51 % 61 % 73 % 49 % 57 % 85+ nainen 72 % 33 % 29 % 30 % 38 % 50 % 27 % 28 % 24 % 23 % 26 % 33 % 16 % 25 % 31 % 48 % 22 % 32 % 85+ mies 125 % 79 % 67 % 76 % 79 % 105 % 70 % 66 % 61 % 58 % 70 % 77 % 56 % 64 % 70 % 88 % 43 % 62 % 9