OPETUKSEN ITSEARVIOINTIRAPORTTI lukuvuodelta 2006 2007 Giellagas -instituutti on Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan erillinen yksikkö, jossa opetetaan ja tutkitaan saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria. Giellagas-instituutti perustettiin vuonna 2001. Giellagas instituutilla on valtakunnallinen saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetuksen ja tutkimuksen erikoistehtävä. Se järjestää ja kehittää saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylintä opetusta ja tutkimusta Suomessa. Instituutin rahoitus tulee suoraan opetusministeriöltä. Yksikön oppiaineita ovat saamen kieli ja saamelainen kulttuuri, joita voi opiskella erillisinä pääaineina. Vuosittain valitaan viisi opiskelijaa kumpaakin pääaineeseen. (Sivu)aineita ovat WIGE -opinnot, saame vieraana kielenä ja saamen kielen tulkkaus. Lukuvuonna 2007 2008 Giellagas- instituutissa on 61 läsnäolevaa opiskelijaa ja seitsemän työntekijää: saamen kielen professori (osa-aikaeläkkeellä), saamelaisen kulttuurin professori, saamen kielen lehtori, saamen kielen päätoiminen tuntiopettaja, saamelaisen kulttuurin lehtori, tutkija sekä amanuenssi. 1. Tentit ja oppimisen arviointi Opintojaksoja on mahdollista suorittaa usealla eri tavalla: luento- tai kirjatenttinä, harjoitteluna, soveltavana aineistotenttinä, esseenä ja luentopäiväkirjana. Instituutissa on syksystä 2007 lähtien myös sisäiset rästitenttipäivät, joiden tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia tenttiä kursseja ja suunnitella opiskeluaan. Rästitenttiin voivat osallistua sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole päässeet ensimmäiseen tenttiin tai jotka ovat tulleet siinä hylätyiksi. Myös ne opiskelijat, jotka haluavat korottaa aiemmasta luentokertauksesta saatua arvosanaa voivat osallistuvat rästitenttiin. Myös ulkomailla ja muissa vastaavissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot ja harjoittelu hyväksytään opintopisteinä omassa koulutusohjelmassa. Arviointia kehitetään ja monipuolistetaan koko ajan. Instituutti pyrkii yhä opiskelijakeskeisempään arviointijärjestelmään, jossa opiskelijat entistä enemmän pystyvät seuraamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja valitsemaan itselleen sopivia oppimismuotoja. Myös ulkomailla ja muissa vastaavissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot ja harjoittelu hyväksytään opintopisteinä omassa koulutusohjelmassa.
2. Opetussuunnitelma sekä koulutusohjelmarakenteet Opetettavista sisällöistä on osin tehty ydinainesanalyysejä, joissa oppisisällöt on eritelty keskeisiin, vähemmän keskeisiin ja lisätietoa antaviin aineksiin. Opintojaksoja on muokattu tältä pohjalta. Osa laitoksen opettajista on kouluttautunut ydinainesanalyysin tekoa varten. Vuodesta 2004 lähtien saamen kielen oppiaine on keskittynyt saamen kielen opetukseen ja tutkimukseen. Saamelaisen kulttuurin opetus ja tutkimus on pääasiassa saamelaisen kulttuurin oppiaineen vastuulle. Uutena opintokokonaisuutena laitos on tarjonnut Saame vieraana kielenä - opetusta syksystä 2004 lähtien ja kertaluontoisesti saamen kielen tulkkaus opintokokonaisuuden lukuvuonna 2005-2006. Sekä saamelaisen kulttuurin että saamen kielen opetussuunnitelmia on uudistettu keväällä 2007. Giellagas -instituutti on pyrkinyt vastaamaan saamelaisen yhteiskunnan tarpeisiin opetussuunnitelmien kehittämisen avulla. Saamelaisen kulttuurin sisältöä on kehitetty ensisijaisesti saamelaisyhteisöjen lähtökohdista, joihin kuuluu olennaisesti omaehtoisen tutkimuksen edistäminen. Saamelaisen kulttuuriperinnön lisäksi oppiaine perehdyttää nykypäivän saamelaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Saamelaisen kulttuurin kehitys on sidoksissa pohjoismaiden ja Venäjän historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin oloihin. Saamelaista kulttuuria tarkastellaan laajemminkin ennen kaikkea pohjoisten alkuperäiskansojen näkökulmasta, johon sitä yhdistävät lähinnä luonnonolot ja historialliset vaiheet sekä perinteisiin oikeuksiin kohdistuvat vaatimukset. Saamen kielen osalta uudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut saamen kielen opintojen sovittaminen opiskelijoiden tarpeisiin sekä saamen kielen opintojen monipuolistaminen ja valinnaisuuden lisääminen. Uutena opintokokonaisuutena tarjotaan saamen kielen kääntäjäkoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon, joka on sisällytetty saamen kielen opetussuunnitelmaan. Kääntäjäksi kouluttautuva valitsee saamen kielen opetussuunnitelmasta kääntäjäkoulutukseen tarkoitetut kurssit. Myös saamen kielen aineenopettajiksi suuntautuville on tarjolla omaan alaan liittyviä opintojaksoja. Pätevistä saamen kielen opettajista ja kääntäjistä on pulaa. Lähiaikoina on tarkoitus kartoittaa saamen kielen ja saamen kielellä opettavien aineopettajien tarve sekä saamelaisalueella että muualla Suomessa. 3. Opetusmuodot Laitoksen pyrkimyksenä on olla motivoiva oppimisympäristö, joka tukee opiskelijaa opintojen eri vaiheissa eri tavoin. Ryhmäkoot ovat pieniä. Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta ja palautetta opetustilanteissa ja keskustelemalla opettajien ja muun henkilökunnan lähes päivittäin. Laitoksen erilaisia opetusmuotoja ovat luentojen ja harjoitusten lisäksi esimerkiksi reflektoivat oppimis- ja luentopäiväkirjat, esseet, tutkielmat ja erilaiset ryhmätyö- tuutoroinnit. Saamenmaan pitkien välimatkojen takia on oppimisympäristöjä rakennettaessa kehitetty erityisesti videon välityksellä tapahtuvaa opetusta. Verkko-opetusta on tarkoitus laajentaa pääoppiaineissa. Osa opettajista on osallistunut aktiivisesti yliopiston järjestämille tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäyttöön perehdyttäville kursseille. Verkkokurssit avaavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tarjota opetusta myös saamelaisalueilla ja muualla Suomessa Verkko-opetusta on tarkoitus laajentaa pääoppiaineissa. Uusin opetusmuoto on ollut syksyn 2006 aikana luentojen nauhoitus. Saamen kielen alueellinen variaatio-kurssi on nauhoitettu kokonaisuudessaan cd-levyille, jotka on postitettu muun opetusmateriaalin kanssa viidelle opiskelijalle Lappiin (Utsjoelle, Inariin, Enontekiölle ja Rovaniemelle). Kokeilusta on saatu positiivista palautetta, koska myös päivätyössä käyvät opiskelijat ovat voineet osallistua opetukseen. Toinen etu on ollut se, ettei opiskelijoiden ole tarvinnut kärsiä katkeilevasta videoneuvotteluyhteyksistä. Opiskelijoiden pyynnöstä myös saamen kielen historian kurssi nauhoitetaan ja lähetetään Lappiin. Saamen kielen gradu ryhmä on kokoontunut menestyksekkäästi videon välityksellä lukuvuonna 2006-2007. Opiskelijat ovat suorittaneet graduun liittyvän seminaarityöskentelyn videoyhteyksien välityksellä. Aineistot on lähetetty ryhmän jäsenille sähköpostitse. Kommentteja ja ohjausta on saanut videoyhteyden lisäksi tarpeen mukaan myös sähköpostilla tai puhelimitse professorilta ja lehtoreilta. Palaute on ollut positiivista ja ryhmän jäsenet ovat edistyneet gradujensa teossa. Saamen kielen luentoja on lähetetty opiskelijoille myös DVD -tallenteina. Saamen kielen alueellinen variaatio ja saamen kielen historia -kurssit on nauhoitettu kokonaisuudessaan dvd:lle. Tallenteet on postitettu muun opetusmateriaalin kanssa viidelle opiskelijalle Lappiin (Utsjoelle, Inariin, Enontekiölle ja Rovaniemelle). Kokeilusta on saatu positiivista palautetta, koska myös päivätyössä käyvät opiskelijat ovat voineet osallistua opetukseen. Toinen etu on ollut se, ettei opiskelijoiden ole tarvinnut kärsiä katkeilevista videoneuvotteluyhteyksistä. Opiskelijat ovat seuranneet luentoja omaan tahtiin ja palauttaneet tallenteet takaisin instituuttiin. Vaikka tällaista palvelua on tarjottu, kurssien tenttiminen videolta katsottujen luentojen jälkeen on jäänyt vähäiseksi. Jatkossa tallenteita lähetetään opiskelijoille vain jos edellinen luento on tentitty. Opiskelijat ovat suorittaneet saamen kielen kursseja itsenäisesti lehtorin kanssa sovittujen ohjeiden mukaisesti ja lähettäneet kurssiin liittyvät harjoitukset ja esseet sähköpostilla lehtorille kommentoitavaksi. Tästäkin on saatu paljon positiivista palautetta. Saamelaisen kulttuurin perusopinnoja järjestettiin Inarissa yhteistyössä Oulun yliopiston avoimen yliopiston kanssa. Varsinaista video-opetusta ei ole järjestetty, mutta osa Inarissa pidetyistä luennoista videoitiin niitä opiskelijoita varten, jotka eivät päässeet paikalle. Saamelaisen kulttuurin oppiaineessa opetus on ollut pääsääntöisesti lähiopetusta. Saamelaisen kulttuurin lehtori osallistuu syksyllä 2007 tvt koulutukseen, jotta osia kursseista voidaan siirtää Optima- ympäristöön. 4. ja 5. Tuutoritoiminta, yhteistyö opiskelijoiden kanssa, opiskelijoiden aktivointi ja opinto-ohjaus Laitoksen amanuenssi on osallistunut valtakunnalliseen OPSHOPS - verkkokoulutukseen ja pystyy siten opastamaan opiskelijoita ja muuta opetushenkilökuntaa HOPSin tekoon. Kaikki pääaineopiskelijat tekevät henkilökohtaiset opintosuunnitelmansa sitä varten laaditulle lomakkeelle syyslukukauden aikana. HOPS käydään jokaisen opiskelijan kanssa läpi yhdessä lehtorin ja amanuenssin kanssa.
Jokaisella laitoksen pääaineopiskelijalla on opettajatuutori, joka nimetään heti opintojen alussa. Hänen tehtävänään on auttaa opiskelijaa kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaus on lisäksi nimetty osaksi amanuenssin toimenkuvaa. Myös vanhemmat opiskelijat osallistuvat pienryhmäohjaajina uusien opiskelijoiden tuutorointiin. Molemmissa oppiaineissa opettajatuutoreilla ovat viikoittaiset vastaanottotunnit. Amanuenssi, kuten muukin henkilökunta, on käytännössä myös vastaanottoaikojen ulkopuolella tavoitettavissa. Opiskelijoille järjestetään heti opintojen alussa vapaamuotoinen perehdyttämistapaaminen, jossa laitoksen koko henkilökunta ja opiskelijat käyvät yhdessä läpi opintojen keskeisiä asioita. Opiskelijapolkua eli kurssien valintaa ja opintojen edistymistä seurataan lähes viikoittain ja laajemmin HOPS -ohjauksen yhteydessä. Keväällä 2007 on alettu koostaa Giellagas- instituutin opiskelijoille, erityisesti uusille opiskelijoille tarkoitettu opinto-opasta. Oppaasta löytyy tietoa mm. Giellagas- instituutin toiminnasta, tenttikäytänteistä, opetusmuodoista, sivuaineista ja niiden tarkoituksenmukaisesta valinnasta, opiskelijavaihdosta, opintojen ohjauksesta sekä saamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestöstä Giekusta. Opas valmistuu syyslukukauden 2007 aikana. Instituutti on pyrkinyt helpottamaan erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen alkua. Amanuenssi on laatinut opiskelijoille viikoittaisen lukujärjestyksen, joista opiskelijat näkevät kaikki heille kuuluvat kurssit. Lukujärjestykseen on merkitty myös toisten laitosten kurssit, jotka ovat opiskelijoillemme pakollisia. Ilmoitustaululla on myös otsikoituna ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetut ilmoitukset. Instituutti on keväällä 2007 ottanut yhteyttä työelämään siirtyneisiin opiskelijoihin, joiden opinnot ovat kesken. Syksyllä 2008 siirrytään uuteen tutkintojärjestelmään ja tarkoitus on saada vanhat opiskelijat valmistumaan vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti. Saamen kielen lehtori on tehnyt henkilökohtaiset opintosuunnitelmat niille, jotka ovat olleet halukkaita jatkamaan opintojaan. Yhteydenotoista on saatu positiivista palautetta ja muutama vanha opiskelija on jo aktivoitunut. 6. Opetuksen arvostus ja opetusansioiden huomioon ottaminen laitoskäytännöissä ja henkilöstöstrategiassa Uuden henkilöstön rekrytoinnissa otetaan opettajankoulutus ja opetus-/koulutuskokemus tärkeänä tekijänä huomioon. Henkilökunnan osallistumista erilaisiin pedagogisiin koulutuksiin kannustetaan. Erityisesti verkko- ja etäopetuskoulutuksiin on panostettu. Osa laitoksen henkilökunnasta on osallistunut mm. seuraaviin koulutuksiin: W5W:n järjestämälle Akateeminen opetussuunnitelmatyö-kurssille, Henkilökohtainen opintosuunnitelma oppimisen laatutekijöinä (OPShops) verkkokoulutukseen, Välietappi- ohjauksen koulutuspäivään, verkkoopetuskoulutuksiin. 7. Tutkimuksen ja opetuksen yhteenliittäminen ja niiden toisiaan tukevuus Laitoksen strategiassa on tavoitteena tukea ja vahvistaa tutkijaopettajuutta. Tällä hetkellä kuitenkin opettajien aika menee pääsääntöisesti perus-, aine- ja syventävien kurssien opettamiseen. Heillä ei ole aikaa osallistua tutkimusprojekteihin ja edistää tieteenalansa tutkimusta niin paljon kuin he
haluaisivat. Jatkossa tavoitteena on hakea ulkopuolista rahoitusta tutkimusprojekteihin, jotta laitoksen opettajille voitaisiin palkata sijaisia tutkimusvapaan ajaksi. 8. Oppimateriaali Luento- ja harjoitusopetuksen sekä kirjallisuuden tueksi työstetään koko ajan uutta, ajantasaista oheis- ja opetusmateriaalia. Laitoksen henkilökunta on ollut mukana laatimassa oppikirjoja ja opetusmonisteita saamen kielen tieteenalalla. Ongelmana on, että kaikkea työstettyä opetusmateriaalia ei ole kartoitettu, mutta tulevaisuudessa tähän kiinnitetään huomiota. Yhteistyötä ulkomaisten ja muiden vastaavien oppilaitosten kanssa oppimateriaalivaihdossa ja -tuotannossa on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää. 9. Opetuksen jatkuva laadunarviointi ja opiskelijapalautejärjestelmät Laitoksen opetuksen laadun arviointia kehitetään koko yliopiston laatuhankkeen edellyttämällä tavalla osana laitoksen strategiaa. Käytännössä opetuksen laatua arvioidaan pääosin kootun palautteen pohjalta. Opettajat saavat palautetta henkilökohtaisesti omista kursseistaan kurssin aikana ja/tai sen päättyessä palautekeskusteluista ja/ tai palautelomakkeista. Laitoksessa järjestetään palautepäiviä kahdesti vuodessa. Palautetilaisuuksissa opettajat ja opiskelijat keskustelevat opintojaksojen sisällöistä, kuormittavuudesta ja ajoituksista. Uuden tutkintojärjestelmän myötä tavoitteena on ollut siirtyä myös suurempien kokonaisuuksien arviointiin. Opiskelija voi antaa palautetta myös Giellagas-instituutin toiminnasta yleensä. Opiskelijoiden antamaa palautetta arvostetaan, ja sen pohjalta kehitetään opintojen sisältöjä. Yhtenä laadunarviointikriteerinä pidetään valmistuneiden sijoittumista työelämään ja sieltä tulevaa palautetta. Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ainejärjestön Giekun valitsema opiskelijaedustaja edustaa opiskelijoita Giellagas-instituutin kokouksissa, joita pidetään kahden viikon välein. Kokouksissa opiskelijaedustaja voi antaa palautetta instituutin toiminnasta ja opetuksesta sekä tehdä parannusehdotuksia. 10. Yhteistyö muiden laitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa opetuksen järjestämisessä Yhteistyötä muiden laitosten ja yliopistojen kanssa tehdään koko ajan. Yhteistyötä tehdään myös omassa laitoksessa eri oppiaineiden välillä. Yliopiston sisällä Giellagas-instituutin monitieteistä kokonaisuutta on hyödynnetty mm. saamelaisen kulttuurin ja kulttuuriantropolgian oppiaineiden kesken. Oppiaineet ovat järjestäneet yhdessä mm. tutkimusmetodikoulutusta. Arkeologian oppiaineen kanssa on järjestetty yhdessä seminaareja Inarissa. Yhteistä opetusta on myös historian laitoksen kanssa. Saamenkieliseen opettajankoulutukseen liittyen on tehty yhteistyötä normaalikoulun, opettajankoulutuslaitoksen ja tiedekunnan muiden oppiaineiden kanssa. Kirjaston kanssa on tarkoitus laajentaa yhteistä tiedonhaun opetusta.
Giellagas -instituutti tekee yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) kanssa järjestämällä saamelaisen kulttuurin, Inarin-saamen ja tulkkikoulutuksen opintoja saamelaisalueella. Yhteistyötä on myös Norjan Kautokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun kanssa opettajaja opiskelijavaihtoon liittyen. Giellagas - instituutilla on yhteinen tutkijakoulu Saamelaisen korkeakoulun kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkijakoululla on kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen, joka sisältää koulutusta sekä jatko-opiskelijoiden ohjausta. Joka toinen tapaaminen on ollut Norjassa ja joka toinen Oulussa. Instituutti on tukenut jatko-opiskelijoita myös rahallisesti. Tällä hetkellä on palkattuna yksi saamen kielen jatko-opiskelija viideksi vuodeksi ja useampi lyhyemmäksi aikaa. Giellagas - instituutti tekee yhteistyötä myös eri kansalaisjärjestöjen kanssa, mm. Oulun seudun saamelaiskulttuuritapahtumien järjestämisessä. 11. Opetusteknologian käyttö ja kehittäminen Opetusteknologiaa pyritään käyttämään tulevaisuudessa monipuolisesti hyödyksi. Laitoksessa aloitellaan erityisesti verkkokurssien valmistamista. Tämä lisää valinnaisuutta ja mahdollistaa osittaisen etäopiskelun. Kontakti- ja verkko-opetuksen yhdistäminen asettaa myös uusia pedagogisia haasteita. Verkko-opetuksen lisääminen on vastaus avoimen yliopiston kasvavaan kysyntään, ja sivuaineopiskelijoille se on ajoitusta helpottava vaihtoehto. Tällä hetkellä saamen kielen tai kulttuurin opintoja ei ole verkossa. Laitoksen www-sivuja on kehitetty monipuolisemmiksi ja opiskelijaystävällisemmiksi. Instituutin uuden www-sivut otetaan käyttöön syksyllä 2007. Yhtenä opetusympäristön kehittämisen painopisteenä on aina ollut kirjaston pitäminen ajan tasalla. 12. Opintojen keskeyttäminen, opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen Tutkimusta laitoksen opiskelijoiden työllistymisestä ei ole tehty, mutta osa opiskelijoista on jättänyt opintonsa kesken siitä syystä, että on työllistynyt opintojensa johdosta. Laitoksen ongelmana onkin ollut, että opiskelijat suorastaan viedään käsistä työmarkkinoille, vaikka he eivät ole vielä valmistuneet. 13. Työelämäyhteydet ja yhteistyö ulospäin koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä Koulutuksen jatkuvana haasteena on kehittyä ja seurata ajassa olevia ilmiöitä sekä vaikuttaa vahvasti ammatissa työskentelevien asiantuntijuuteen. Laitoksella onkin avoin keskusteluyhteys työelämään. Tavoitteita ja sisältöjä kehitetään työelämäyhteyksien pohjalta koko ajan. Työelämään tutustumisen kehittämishankkeeseen saatiin opetuksen kehittämismäärärahaa vuonna 2006. Giellagas-instituutti järjesti marraskuussa 2006 Työelämä tutuksi - seminaarin, johon
kutsuttiin keskeisiä saamen kieleen ja saamelaiseen kulttuuriin liittyvien työnantajien (Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät, Yleisradion saamelaistoimitus, Saamelainen korkeakoulu) edustajia, jotka tulivat esittelemään työllistymismahdollisuuksia ja kertomaan omista kokemuksistaan työelämässä. Hanke oli opetushenkilökunnan ja opiskelija-edustajien yhteinen, mutta sen toteutuksesta vastasivat pääasiassa opiskelijat projektiopintojensa puitteissa. Seminaarista tuli positiivista palautetta opiskelijoilta ja työelämän edustajilta ja siksi vastaavanlainen seminaari on tarkoitus järjestää uudelleen syyslukukaudella 2007. Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin pääaineopintoihin kuuluu alaan sopiva työharjoittelu. Instituutti on sopinut pysyvistä työharjoittelupaikoista keskeisten saamelaisalueen työnantajien kanssa. Amanuenssi neuvoo opiskelijoita harjoitteluun liittyvissä käytännön kysymyksissä. 14. Opettajien korkeakoulupedagoginen ja laitoskohtainen kouluttautuminen Laitoksen henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan erilaisille pedagogisille kursseille. Henkilökunnan tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia pyritään myös parantamaan. 15. Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmän toiminta, ohjelma, suunnitelma, strategia opetuksen kehittämiseksi Opetuksen kehittämisestä vastaavat kaikki opettajat ja amanuenssi. Varajohtaja vastaa lisäksi opetuksen kehittämistyöryhmän (OKTR) toiminnasta. OKTR:ssä on sekä opettaja- että opiskelijajäseniä. OKTR kokoontuu joitakin kertoja vuodessa pohtimaan tärkeitä ajankohtaisia asioita. Kuluneen lukuvuoden aikana työryhmä on pohtinut toimintatavoitteitaan ja toimintatapojaan sekä valmistellut Työelämä tutuksi- seminaaria. Opiskelijajäsenet ovat kirjoittaneet seminaarista raportin. 16. Opettajien yhteistyö opetuksen järjestämisessä ja toteutuksessa Opettajat suunnittelevat ja pitävät kursseja myös yhdessä, mikä lisää kurssien moniulotteisuutta ja painoarvoa. Laitoksella on lukuisia kursseja, joita opettajat suunnittelevat ja pitävät yhdessä vastuualueittain. Tällaisia ovat esimerkiksi kandidaatintutkielma-seminaari ja syventävien opintojen seminaari sekä saamen kielessä että saamelaiskulttuurissa. Opettajien yhteistyötä lisää myös joka toinen viikko järjestettävät palaverit, joihin koko henkilökunta ja opiskelijoiden valitsema edustaja osallistuu. 17. Kansainvälistymisen hyödyntäminen opetuksen laadun parantamisessa Koulutus- ja tutkimusyhteistyö kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa on vireää. Tämä monipuolistaa opetusta ja mahdollistaa sellaistenkin opintojaksojen järjestämisen, joiden toteuttamiseen ei omassa laitoksessa ole tarpeeksi asiantuntemusta tai muita resursseja. Kansainvälistymisen käytännön toimintamuotoja ovat tällä hetkellä opiskelijavaihdot mm. WIGE: n kautta. Opiskelijoiden vaihtoa on ollut Kansasin yliopiston kanssa. Keväällä 2006 Giellagas - instituutissa oli yksi vaihto-opiskelija Kansasista, mutta keväällä 2007 ei Kansasista tullut yhtään vaihto-opiskelijaa Ouluun. WIGE- opintokokonaisuuden yhteydessä instituutissa on kuitenkin vuosittain ollut opettajavierailuja Norjasta.
Tarkoitus on saada myös innostettua omia opiskelijoita opiskeluun ulkomailla. Yksi opiskelijoistamme oli syyslukuvuoden 2005 ja kevätlukuvuoden 2006 Kanadassa. Tulevaisuudessa on aikomus kehittää myös kansainvälisiä opettaja- ja tutkijavaihtoja. 18. Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus Professoreiden ohella myös muu henkilökunta osallistuu gradujen ohjaukseen. Opinnäytetöiden edistämistä varten on tarkoitus järjestää myös lisäohjausta. Instituutti on välittänyt videoneuvottelun kautta graduseminaareja pohjoiseen, Ivaloon ja Utsjoella. Etäopiskelijat ovat siis täysin läsnä instituutin graduseminaareissa. Sähköpostitse on kätevää lähettää seminaarityöt myös etäopiskelijoille. 19. Miten tämä raportti on syntynyt? OKTR:än opiskelijajäsenet ovat koonneet opetuksen kehittämistä koskevat tiedot omista oppiaineistaan. Varajohtaja on tehnyt raportista raakaversion ja lähettänyt sen henkilökunnalle ja opiskelijajäsenille nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Henkilökunta ja opiskelijajäsenet ovat täydentäneet ja kehittäneet raporttia omilla kommenteillaan. 20. Laitoksen opetuksen itsearviointijärjestelmän toiminta Opettajat keräävät palautetta opetuksestaan koko ajan ja arvioivat ja kehittävät opetustaan sen pohjalta. Erityisen tärkeää on kuulla sitä arviointia, jota antavat kuluneena vuonna kurssille osallistuneet opiskelijat. Myös OKTR toimii opiskelijapalautteen kanavana. 21. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä Laitos osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen palvelutehtävään. Laitoksen henkilökunta on huomattava kouluttaja myös yliopiston ulkopuolella. Opettajat ja tutkijat pitävät esimerkiksi tutkimusaloihin liittyviä asiantuntijaesitelmiä eri puolilla Pohjoismaita. Merkittävä osa yhteiskunnallista palvelutehtävää on avoimen yliopiston opetus. Saamelaisessa kulttuurissa on annettu perusopintojen opetusta Inarissa. Inarin saamen aineopintoihin liittyvää opetusta aletaan järjestää Inarissa syyslukaudella 2006.