KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6.- 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta VUOKSEN VESIENHOITOALUE
Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä järjestettiin 15.6.-17.12.2012 Kukin vesienhoitoalueen neljästä ELY-keskuksesta pyysi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä vesienhoitoon liittyviltä tahoilta Koordinoiva Etelä-Savon ELY-keskus pyysi lisäksi lausunnot valtakunnallisilta toimijoilta Palautetta pystyi antamaan myös Internetissä vastaamalla vesienhoitoalueen webropol-kyselyyn 2
Palautteen määrä Vuoksen vesienhoitoalueella Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnot Muu palaute Pohjois-Savon ELY-keskus 29 8 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 21 4 Etelä-Savon ELY-keskus 32 13 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 23 1 Internet-kysely 23 Yhteensä 105 49 3
Palautteen huomioiminen Vesienhoitoalueiden ELY- keskukset ovat koonneet alueensa palautteen ja käsittelevät sen yhteistyöryhmässään. Palautteen yhteenvedot on toimitettu vesienhoitoalueen yhteen sovittavalle ELY- keskukselle joka on koonnut palautteista vesienhoitoalueen yhteenvedon. Yhteenveto julkaistaan myös vesienhoitoalueen internet-sivulla (www.ymparisto.fi/vuoksenvesienhoitoalue). Palaute on yhteistyöryhmien sekä vesienhoitotyöhön osallistuvien Ely-keskusten asiantuntijoiden käytössä. Palaute huomioidaan päivitettäessä vesienhoidon suunnittelun toisella kierroksen toimenpideohjelmia ja niistä vesienhoitoalueilla koottavia vesienhoitosuunnitelmia. Palautetta hyödynnetään myös käynnissä olevan ensimmäisen suunnittelukauden toimeenpanon apuna. Kuulemispalautteen yhteydessä esiin nousseita sektorikohtaisia keskeisiä valtakunnan tason linjausasioita on selvitetty valtakunnallisen 2. kierroksen toimeenpanon ohjeistusprojektissa valmistelluissa sektorikohtaisissa raporteissa. Nämä raportit julkaistaan ympäristöhallinnon www- sivuilla osoitteessa: www.ymparisto.fi/vesienhoito 4
Suunnittelun toteutus, aikataulu ja vaikuttamismahdollisuudet Aikataulua ja työohjelmaa pidettiin realistisena ja hyvin laadittuina. Toisaalta aikataulujen tulkittiin olevan tiukkoja mm. käytettävissä oleviin resursseihin ja myös paikallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksiin nähden Prosessista saatiin osin ristiriitaista palautetta. Suunnitteluprosessia ja lausuntomenettelyjä ym. pidettiin raskaana ja prosessia pidettiin myös pitkälti ELY- keskusten vetämänä ja vaikutusmahdollisuuksia suhteellisen vähäisinä. Toisaalta todettiin suunnitteluprosessi selkeäksi, osallistumismenettelyt kattaviksi ja sekä yhteistyö- ja vaikutusmahdollisuudet hyviksi Vesienhoitoprosessi tarjoaa toimivia vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta vesienhoidon toimintatapoja tulisi kehittää vuorovaikutteisempaan suuntaan. Alueellisten ja paikallisten tarpeiden parempi huomioiminen, paikallinen tieto ja kokemus olisi huomioitava paremmin Pidettiin tärkeänä yhteistyötä eri hallinnonalojen sekä kentän toimijoiden kanssa sekä osallisten motiivien tunnistamista ja yhdistämistä tavoitteiden saavuttamiseksi On tärkeää saada eri toimijat sitoutumaan suunnitelman tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen. Myös kansalaisten aktivointi osallistumaan ja toimimaan tarvitsee panostusta Myös viranomaisten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin sekä tavoitteiden tukeminen katsottiin tärkeäksi 5
Tiedotus ja osallistaminen Osallistamismenettelyä pidettiin avoimena ja riittävänä Toisaalta katsottiin tarpeelliseksi lisätä ja suunnata tiedotusta mm. tavoitteiden kannalta merkittävimpien toimijoiden osalta Toiminnasta toivottiin paikallistasolla enemmän näkyvyyttä ja tietoa mm. paikallislehdissä ja hyväksi väyläksi esitettiin myös aihepiiriin liittyvät harrastelehdet Haluttiin enemmän alueellista tiedotusta asiasta ja samoin kaivattiin tiivistetympää tietoa vesienhoidosta Korostettiin kansalaisten aktivoimista osallistumaan ja toimimaan suunnitelman esitysten huomioimisessa Kuulemisen lisäksi tulisi jalkautua kuntiin vesienhoitotyön tunnetuksi tekemiseksi käytännönläheisesti ja esitettiin mm. kuulemisen alkuun kuntakierroksia ja suunnitelmien selvitys- ja kuulemistilaisuuksia ELY- keskuksille esitettiin myös perustettavaksi esimerkiksi helppokäyttöisiä sähköisiä palautekanavia kansalaisille 6
Ympäristöselostuksen laatiminen ja sisältö Ympäristöarviointi ja - selostus on suunniteltu tehtävän kattavasti ja monipuolisesti. Sisällön katsottiin olevan riittävä ja kattava. Toisaalta sisältö katsottiin laaja-alaiseksi ja monisyiseksi. Kaikkea kuvattua ei mahdollisesti ehditä kokoamaan aikataulussa Ympäristöselostuksessa tai muussa sopivassa yhteydessä tulee kuvata paremmin, miten luotettavaa vesien tilatieto on Arviointi ei ota riittävästi huomioon toimenpiteiden vaikutusta elinkeinoelämään ja ihmisiin / hyvinvointiin Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, mitä vaikutuksia vesienhoidon toteuttamisella on vesistöalueen toimijoihin, esim. maaja metsätalouteen sekä turvetuotantoon 7
Vesienhoitotoimenpiteiden vaikutukset ja kustannustehokkuus Yleistä Useissa lausunnoista painotettiin vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta ja myös näiden arvioinnin parantamista edelliseen suunnittelukauteen nähden Myös eri sektoreiden toimenpiteiden ja vaihtoehtojen välinen kustannustehokkuus nousi esiin samoin kuin kustannusten kohdentuminen eri toimialoille Kustannustehokkailla toimenpiteillä mahdollistetaan vesien hoitoa ja kunnostusta myös niukkenevilla resursseilla Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat kustannustehokkaimpia ja niitä pitäisi painottaa. Päästöjen kontrollointi niiden syntylähteellä katsottiin tehokkaaksi tavaksi hallita kuormitusta. Kustannustehokkaita toimenpiteitä haettiin erityisesti hajakuormituksen alentamisen mutta myös vesistöjen kunnostustoimenpiteiden osalta. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämälle on tärkeää vakaa toimintaympäristö ja pitkän aikajänteen ennakoitavuus. Siksi toimenpiteiden osalta tulee pitäytyä nykyisen lainsäädännön mukaisissa toimenpiteissä, eikä hoitosuunnitelmiin tule kirjata direktiivit ylittäviä vaatimuksia Vesienhoidon toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointi maanomistajille tulee tehdä aiempaa huolellisemmin Yleisesti vesiensuojelun tasoa ei pidä kiristää liikaa energiantuotannon, samoin kuin ravinnontuotannon, toimintaedellytyksiä vaarantaen 8
Yhteistyö, rahoitusmahdollisuudet ja resurssit Useissa lausunnoissa korostetaan yhteistyötä ja myös vastuullisuutta vesiensuojelussa. On tärkeää saada eri toimijat sitoutumaan tavoitteisiin ja toteuttamiseen ja myös kansalaisten aktivointi osallistumaan ja toimimaan tarvitsee panostusta. Tuloksiin pääseminen edellyttää myös laajaa ja joustavaa rahoituspohjaa vesienhoidon kannalta oleellisten toimien toteuttamiseen. Toimenpiteitä kannattaa hankkeistaa. Viranomaisyhteistyön sekä kansalaishavaintoverkoston kehittäminen että yhteistyö/kehittäminen paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää Ehdotettiin yhteishankkeiden yhteyteen mm. täsmäkoulutusta, jonka kautta voitaisiin edistää kunnostushankkeita Hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja kehittämiseen esitetään kohdennettavaksi aikaisempaa enemmän resursseja Palautteessa korostetaan valtion sitoutumista vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Toteutukseen tulee osoittaa riittävät resurssit Resurssit ovat yleisesti vähenemässä ja erityisesti kunnostushankkeiden rahoitusta pidetään ongelmallisena. Rahoittajiksi esitetään myös mm. vesien käyttäjiä mutta toisaalta todetaan vähäinen maksuhalukkuus. Rahoituskanavana tuodaan esille myös maakuntaohjelma sekä sen toteuttamisohjelma ja maaseutuohjelma sekä yritystoiminnan kautta saatava tuki Tarvitaan keskeisten taloudellisten näkökohtien selvittämistä, taloudellisen ohjauksen keinovalikoiman tarkastelua ja niiden käyttöä Yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota 9
Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa Käytettävissä tulee olla oikeaa ja tutkittua tietoa, jotta osataan vaikuttaa siihen mitkä vesistöt vaativat ensisijaisesti toimenpiteitä toisella suunnittelukaudella Vesienhoidon toteutuksessa taloudellisilla ohjauskeinoilla ohjaaminen parempiin käytäntöihin voisi olla toimiva toimintamalli Valistus ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen katsottiin hyväksi keinoksi edistää vesiensuojelua jotta mm. olemassa olevaa ohjeistusta saadaan tehokkaasti käytäntöön. Tarkennetut tehokkaat toimenpiteet, niiden priorisointi, tavoitteiden selkeys ja myös tarve paikallisesti tehokkaampaan valvontaan sekä ympäristöviranomaisen jämäkkyys tuotiin esiin parannustoimina Pienvesien, jokien ja purojen osalta tarvittaisiin oma toimenpideohjelma. Näiden kunnostusmahdollisuudet ovat myös suuria hankkeita paremmat Rakennettujen ja padottujen vesistöjen kunnostuksissa tarvittaisiin myös priorisointia siten, että uhanalaisimmille vaelluskaloille voitaisiin kunnostaa mahdollisimman pian luontaiseen lisääntymiseen sopivia ympäristöjä 10
Vesien tilaan liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet, keskeiset kysymykset Vuoksen vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset ovat kattavia ja myös perusteltuja mutta priorisointia tarvitaan mm. rajallisten resurssien vuoksi Riittävän ja oikean tiedon hankkiminen toimenpiteiden kohdentamiselle ja toteuttamiselle on keskeistä Eri vesiensuojelumenetelmien vaikutuksista vesien tilaan on seurantatietoa vielä verrattain vähän ja lyhyeltä aikajaksolta Toimeenpanon vastuukysymykset, uudet yhteistyömuodot, toimenpiteiden rahoitus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä asioita 11
Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 1/3 Useimmin palautteessa esiintyvät asiat Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja kustannustehokkuustarkastelut tulisi sisällyttää keskeisiksi kysymyksiksi Sisäinen kuormitus tulisi säilyttää keskeisenä kysymyksenä tulevallakin kaudella Erityistilanteet ja onnettomuuksiin varautuminen tulisi sisällyttää keskeisiin kysymyksiin Alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioiminen tulisi nostaa keskeisiin kysymyksiin tai ohjauskeinoihin Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen tulisi säilyttää keskeisenä kysymyksenä tulevallakin kaudella Esitetään selvemmin tavoitteeksi pienempien vesimuodostumien tarkastelua sekä myös pienvesien ennallistamisohjelman valmistelun käynnistämistä ensi tilassa Keskeisiin kysymyksiin tulee nostaa pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi selvittäminen sekä kuormitusmenetelmien kehittäminen 12
Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 2/3 Yksittäisiä esiin tulleita asioita Viimeaikaisten ongelmien ja erityisesti lukuisien vireillä olevien hankkeiden vuoksi kaivosteollisuuden vesistövaikutukset tulisi olla vesienhoidon keskeisenä kysymyksenä Vuoksen vesienhoitoalueella Esitetään lisättäväksi keskeisenä kysymyksenä vesialueiden omistuksen yhdistäminen vesienhoitotoiminnan helpottamiseksi / mahdollistamiseksi Kansalaisten ja toiminnanharjoittajien tietoisuuden ja omatoimisuuden lisääminen tulisi nostaa keskeiseksi kysymykseksi Taajamien hulevesien vähentämis- ja käsittelytarve tulee nostaa keskeiseksi kysymykseksi Maankäytön suunnittelu tulisi ottaa mukaan keskeisiin kysymyksiin Keskeisenä linjauksena vesienhoidon toteuttamisessa tulee olla vesien tilan parantaminen ja ylläpitäminen perustuen alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin Keskeisiin kysymyksiin tulee nostaa pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi 13 selvittäminen ja kuormitusmenetelmien kehittäminen
Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 3/3 Yksittäisiä esiin tulleita asioita Vesistöseurannan lisäämisen sijaan keskeisenä kysymyksenä tulisi olla nykyisten tulosten tehokas hyödyntäminen, vaikutusten arvioinnit sekä niihin perustuvat kustannustehokkaat vesienhoitotoimenpiteet Tulevalla kaudella tulee huolehtia, että vaadituilla tai vapaaehtoisesti toteutettavilla toimenpiteillä saavutetaan positiivia vaikutuksia kustannustehokkaasti. Tähän tulee suunnata resursseja ja arviointi tulee sisällyttää keskeisiin kysymyksiin tai ohjauskeinoihin Keskeiseksi kysymykseksi esitetään matkailuhankkeiden turvaamista koko Vuoksen vesistöalueella ottaen huomioon saimaannorppa Natura 2000-alueeseen kuuluvien järvien tilan turvaamiseksi tulisi tiukentaa ympäristölainsäädäntöä sekä lupaehtoja Ympäristövalvonnan merkittävä lisääminen tulisi sisällyttää keskeisiin kysymyksiin 14
Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset verkkokyselyn palaute merkittävyydestä 1/2 (vastauksia 23 kpl) Keskeinen kysymys Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen Hajakuormituksen vähentäminen: Erittäin keskeinen Keskeinen Ei keskeinen Ei tarpeen käsitellä En osaa sanoa 13 10 0 0 0 Maatalous 15 6 2 0 0 Metsätalous 9 11 3 0 0 Haja- ja loma-asutus 6 9 7 0 1 Hajakuormitukseen vaikuttavat muut tekijät 7 8 5 0 3 Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta: Yhdyskunnat ja teollisuus 16 6 1 0 0 Turvetuotanto 15 8 0 0 0 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet 18 3 2 0 0 Sisäinen kuormitus 8 10 4 0 15 1
Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset verkkokyselyn palaute merkittävyydestä 2/2 (vastauksia 23 kpl) Keskeinen kysymys Erittäin keskeinen Keskeinen Ei keskeinen Ei tarpeen käsitellä En osaa sanoa Pohjavesien turvaaminen 19 31 1 0 0 Vesielinympäristöjen parantaminen 10 10 1 0 1 Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen 6 14 2 0 1 Vesienhoidon toimeenpanon varmistaminen : Toimeenpanon vastuukysymykset 9 12 2 0 0 Uudet yhteistyömuodot 10 10 1 0 2 Toimenpiteiden rahoitus ja kustannustehokkuus 13 8 1 0 1 Uuden tiedon tuottaminen pinta- ja pohjavesistä 9 10 2 1 1 16
Vesimuodostumien rajaukset, kuormitus, vaikutusten arviointi ja luokittelu Vesimuodostumien rajaukset on tulkittu paikoin ongelmallisiksi. Heikossa kunnossa olevia vesistöalueita tulisi jaotella tarkemman tiedon pohjalta vielä pienempiin alueisiin (esim. lahdet), jolloin entisestään paremmin ja kustannustehokkaammin voidaan kohdentaa oikeita toimenpiteitä oikeille alueille. Alueiden erityistekijät, kuten kaukokulkeutuminen sekä maaperän erityispiirteet on huomioitava vaikutusten arvioinnissa ja luokittelussa Maatalouden kuormituksen taustaoletuksiin katsotaan liittyvän vääriä olettamuksia, kuten mittausmenetelmät ja kuormituksen rehevöittävyys, jotka tulee oikaista. Tavoite ottaa kiintoainekuormitus huomioon tulevissa kuormitusarvioissa todettiin hyväksi asiaksi. Sisäisen kuormituksen merkitystä korostettiin useissa lausunnoissa Pienempien vesimuodostumien tarkastelun laajentaminen on tärkeää ja ne tulisi ottaa selvemmin vesienhoitosuunnitelmiin mukaan mutta mm. biologisen aineiston puutteellisuus on näiden osalta ongelma. Erillisen pienvesien ennallistamisohjelman valmistelu olisi käynnistettävä välittömästi Olisi arvioitava alueellisiin olosuhteisiin perustuen tavoitteet, jotta vesistöjen tila ei heikkene vain uuteen luokitusjärjestelmään perustuen. 17
Vesistöjen seuranta ja velvoitetarkkailut Pintavesien ekologinen luokittelu perustuu myös toisella kaudella niukahkoon biologiseen aineistoon Kaikki toimet, jotka tukevat biologisen tarkkailuaineiston kasvattamista ja asiantuntijoiden arviointia tulisi ottaa käyttöön Kuormitusarvioiden tarkentamisessa tulisi hyödyntää tehokkaammin jo olemassa oleva aineisto Seurantamenetelmiä tulisi kehittää siten, että ne tunnistaisivat paremmin vesistössä tapahtuvia muutoksia ranta-alueilla. Haitallisten aineiden osalta todetaan, että on tärkeää tunnistaa merkittävimmät aineet ja päästölähteet ja kartoittaa monipuolisesti keinoja päästöjen vähentämiseksi Haitallisten aineiden tarkkailu ei saa olla itsetarkoitus, vaan lähtökohtana tulee olla päästöjen syntymien ehkäisy. Toiminnanharjoittajien velvollisuus ei ole rahoittaa yleistä tutkimustoimintaa, velvoitetarkkailuja ei tule laajentaa muihin seurantatarkoituksiin ja tarkkailuvelvoitteiden pitää olla suhteessa toiminnan kuormitukseen. Raakaveden laatuun vaikuttavien valuma-alueiden toimijoiden seurantavelvoitteiden tulisi kohdistua pilaaja maksaa periaatteen mukaisesti ja siten, että myös uhka vedenhankinnalle on seurannassa huomioitu Pienten vedenottamoiden raakaveden laadun tarkkailua tulisi lisätä Velvoitetarkkailun piiriin haluttaisiin paremman kuormitustiedon ja haittavaikutusten arvioinnin 18 vuoksi myös hajakuormitus ja hajakuormittajat
Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Vuoksen vesistöalueella on näköpiirissä useita erityisesti kaivos- ja turvetuotantoon liittyviä laajennushankkeita, joiden haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava Yhdyskuntien jätevesien haitallisia aineita koskevissa tutkimuksissa ei ole yleisesti havaittu merkittäviä ongelmia. Tiedon pohjalta on mahdollista tunnistaa aineet, joista lisätietoa tarvitaan ja ne joista ei ole riskiä. Lisätiedon hankinta tulee kohdistaa kustannustehokkaasti valikoimalla aineet, joista lisätietoja tarvitaan. Kalojen elohopeanormin oletetaan ylittyvän yleisesti. Olisi arvioitava alueellisiin olosuhteisiin perustuen tavoitteet, jotta vesistöjen tila ei heikkene vain uuteen luokitusjärjestelmään perustuen. Esitettiin myös lääke ja vastaavien jäämien selvittämistä suurimpien yhdyskuntien jätevesien purkuvesistöissä 19
Yhdyskunnat, haja- ja loma-asutus sekä haja-asutuksen jätevedet Jätevedenpuhdistamojen käyttöhäiriöihin ja tulva-aikaisiin ongelmiin, mm. ohijuoksutuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös hulevesien hallinta/käsittely kaupunki- ja muilla taajama-alueilla katsottiin tulevaisuuden haasteeksi. Esille nousivat mm. tuotantolaitosten häiriötilanteet, puhdistamojen ohijuoksutukset, ylivuodot, huuhtoumariski ja poikkeustilanteet kuten ympäristöonnettomuudet Huomiota tulisi kiinnittää haitallisten aineiden viemäripäästöihin, kartoittaa keinoja päästöjen vähentämiseksi sekä aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla Esitettiin myös lääke ja vastaavien jäämien selvittämistä suurimpien yhdyskuntien jätevesien purkuvesistöissä On panostettava jätevesien puhdistustekniikoiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, vesistöjen tilan seurantaan ja valvontaan Haja-asutuksen osalta monessa lausunnossa todettiin jätevesiasetuksen toimeenpanon ongelmat ja että mm. haja-asutuksen jätevesineuvontaan on panostettava. Puolueeton kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmien ylläpitoa ja hoitoa koskeva neuvonta edellyttää jatkossakin valtion ja kuntien toimenpiteitä. Esitettiin myös mm. että haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon valvonta tulisi siirtää alueellisten ELY-keskusten tehtäväksi koska kuntatasolla ei ole tahtotilaa suunnata resursseja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käyttöön kymmenien 20 tuhansien kiinteistöjen omistajien valvontaan ja kehotteluun asian hoitamiseksi.
Turvetuotanto Useat tahot toivat esiin huolestuneisuutensa turvetuotannon vesistökuormituksesta ja sen hallinnasta Turvetuotannon riittävän tiukoilla lupaehdoilla tulisi estää ravinteiden ja orgaanisen aineksen pääsy vesistöihin ja ympäristölupa tulisi edellyttää kaikenkokoisilta turvetuotantoalueilta Tuotantoalueilta lähtevien päästöjen valvontaan tulisi kehittää jatkuvatoimisia mittauslaitteita huomioimaan kuormitusvaihtelut ja erityisesti tulvajaksot Viranomaisten kentän valvontaa ja ohjausta olisi lisättävä erityisesti kevättulvien ja rankkasateiden aikana turvetuotannon valvontaa tulisi kokonaisuudessaankin tehostaa. Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta turvetuotannon sijoittumisessa ja lupamenettelyissä tulisi vahvistaa Uusien turvetuotantoalueiden sijoittumiseen sekä käytöstä poistuvien alueiden jatkokäyttöön ja vesistövaikutuksiin katsottiin tarvetta kiinnittää huomiota Todettiin toisaalta että turveteollisuuden vesistövaikutuksia tulisi tarkastella uusimman vaikutustiedon valossa kun ala käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa Ensimmäisellä vesienhoitokaudella turvetuotannolle esitetyt toimenpideohjelman tavoitteet ovat heijastuneet lupamääräyksiin (mm. pintavalutus ym. ympärivuotisesti, happamoitumisriskien huomiointi) Turveteollisuus on viime aikoina investoinut vesiensuojeluun ja tämän pitäisi näkyä vaikutusarvioinneissa. Samoin todetaan mm. että seuraavalla vesienhoitokaudella kaikilla turvetuotantoalueilla on tavoitteena BAT- määritelmän mukaiset vesiensuojelurakenteet ja niistä kertyneet kokemukset ovat 21 vesienhoitoalueen kaikkien toimijoiden käytössä ja sovellettavissa.
Kaivannaisteollisuus Vuoksen alueella kaivosteollisuuden vesiensuojelu oli lausunnoissa aluekeskuksesta riippuen runsaasti esillä ja vesiensuojelutoimet katsottiin tärkeiksi Kaivannaisteollisuuden laajentumisen ja uusien kaivoshankkeiden mahdolliset vesistövaikutukset on kartoitettava ja arvioitava hyvin mm. ongelmien ja vastakkainasettelujen välttämiseksi hankkeiden toteutusvaiheessa Kaivosteollisuuden vaikutukset ja niiden ehkäisy tulisi ottaa korostetummin mukaan vesienhoitosuunnitelmiin Myös kaivosteollisuuden päästöjen seurantaan ja valvontaan esitettiin tarvittavan lisäresursseja Esille nousivat myös jo suljettujen kaivosalueiden ongelmat. Lopetettujen kaivosalueiden kuormituksia on selvitettävä ja haittoja torjuttava. Kaivannaisteollisuuden käyttämien kemikaalien ympäristövaikutuksista ja yhteisvaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Kalankasvatus Hyvänä pidettiin, että Vuoksen vesienhoitoalueella on huomioitu kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje sekä sijainninohjaus Valtioneuvoston 2009 hyväksymä kansallinen vesiviljelyohjelma ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelema vesiviljelystrategia tulee myös huomioida jatkotyössä Todettiin myös ettei kalanviljelyelinkeinoon tule kohdistaa yleisiä kuormituksen vähentämistavoitteita 22
Pohjavedet Pohjavesien suojelusuunnitelmahankkeissa (POSELY, POKELY, ESAELY) on laadittu kuntakohtaiset suojelusuunnitelmat, joita tulee hyödyntää toimenpiteiden toteuttamiseksi Suunnitelmien toimeenpanossa kuntien maankäytöllä, rakennusvalvonnalla ja ympäristönsuojelutoimella on tärkeä rooli. Pohjavesien osalta hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vaatii pohjavesialueilla riskienhallintaa, vedenlaadun seurannan tehostamista ja riittävien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Esitettiin tutkimushanketta maa- ja metsätalouden vaikutusten arvioimiseksi, tarkkailujen kehittämistä sekä todettiin tarve maa-ainesoton suojaetäisyyksien perusteiden määrittämiselle Vedenhankinnan huomioiminen haja- ja pistekuormituksen hallinnassa sekä eri tahoille osoitetuissa seurantavelvoitteissa katsottiin tärkeäksi Riittävien resurssien varaaminen kunnissa ja valtionhallinnossa pohjavesien suojeluun ja siihen liittyviin hankkeisiin todettiin tärkeäksi, jotta tarvittavat toimenpiteet konkretisoituvat Tärkeäksi todettiin pohjavesien suojelun tarkempi huomioon ottaminen myönnettäessä ympäristö- ja maa-aineslupia sekä suunniteltaessa kuntien maankäyttöä ja neuvonnan ja tiedotuksen lisääminen yrityksille ja maa-ainesten ottajille. Metsätoimenpiteiden rajoittaminen pohjavesialueilla aiheuttaa metsänomistajalle kustannuksia, eikä niihin ole olemassa korvaussäännöstöä. Rajoitteita ei tule asettaa elleivät ne perustu pohjavesialuekohtaiseen tutkimustietoon ja korvaukset rajoitetusta metsänkäytöstä ovat sovittu. Pohjavedelle maalämpökaivoista aiheutuvien riskien pienentämiseksi tulisi esittää ratkaisuja. 23
Maatalous Keskeisenä maatalouden vesiensuojelukeinona pidetään ympäristötukijärjestelmän toimeenpanoa ja tukijärjestelmän kehittämistä siten, että tukitoimia kohdennettaisiin entistä paremmin vesiensuojelun ongelma-alueille Vesien tilaan vaikuttavien toimenpiteiden kuten suojavyöhykkeiden sekä kosteikkojen toteutusta ja samoin esim. karjanlannan uusia hyötykäyttötapoja (mm. biokaasun tuotanto) tulisi edistää sekä lisätä tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta. Ongelmaksi tulkitaan viranomaisten mahdollisuus edellyttää keinovalikoiman käyttöä. Tulisi tarkastella lainsäädännön muutostarpeita niin, että toimenpiteisiin voitaisiin velvoittaa nykyistä paremmin. Maatalouden ravinnekuormituksen osalta tulee huomioida mm. aikaisemmin tapahtunut runsaampi ravinteiden käyttö/lannoitus, joka vaikuttaa kuormitukseen sekä kuormitukseen vaikuttavat taustatekijät (sateet, tulvat ja ympärivuotiset valuntamuutokset). Tulisi huomioida, että kuormitusmallit pohjautuvat Etelä-Suomessa savikkoalueilla tehtyihin mittauksiin. Katsotaan tarvittavan kaikkien kuormituslähteiden kokonaisvaltaista tarkastelua, jotta vastuuta kuormituksesta ja sen vähentämisestä ei tule liikaa maatalouden harteille. Todetaan että ongelman muodostavat erityisesti eroosioherkät ja korkean ravinnetila pellot. Katsotaan, että paras ja tehokkain keino peltoviljelyn valumien estämisessä on maan hyvä vesitalous, salaojitus ja peltojen kasvukunto. Hyvät sadon mahdollistavat tehokkaan ravinteiden käytön ja vähentävät ravinteiden huuhtoutumista Katsotaan että lainsäädännöllä, toimenpideohjelmilla ym. tulisi edellyttää vielä tehokkaampia toimenpiteitä maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi ja tätä kautta pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Katsotaan että keskeisessä roolissa myös jatkossa tulee olemaan maatalouden ympäristötukiohjelma, 24 jonka nimi muuttuu ympäristökorvausohjelmaksi.
Metsätalous Toimenpiteet tulisi kohdistaa metsäojien mukana tulevan ravinne- ja kiintoainekuorman pienentämiseen Vesilain ilmoitusmenettelyn kautta tulisi pystyä myös vaikuttamaan kunnostusojituksiin ja edellyttämään riittäviä vesiensuojelutoimenpiteitä Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaa, tehostettua ja kohdistettua vesiensuojelusuunnittelua sekä metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää koulutusta ja neuvontaa on jatkettava. Kokemus metsätalouden vesiensuojelusta sekä tutkimusohjelmien tulokset sekä uudet ennakoivat suunnittelumenetelmät on saatava nopeasti käytäntöön Vesiensuojelurakenteet tulee suunnitella hyvin ammattilaisten toimesta ja valvoa niiden toteutusta ja kunnossapitoa Rakenteiden mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet Metsäntutkimuksen näkökulmasta toisaalta todetaan, että kaikkein tehokkainta on kuitenkin jättää kunnostusojitukset tekemättä silloin kun niille ei ole tarvetta. Kunnostusojitusten kohdentaminen vain tarvealueille pitäisi lisätä vesienhoitosuunnitelmien keinovalikoimaan. Toisaalta katsotaan nykyisten lakien vaatima taso riittäväksi pohjaksi metsätalouden toimenpiteiden ohjaamiseen myös vesiensuojeluasioissa. Katsotaan myös, ettei erinomaisessa ja hyvässä kunnossa olevien vesistöjen tilan säilyttäminen vaadi nykymenetelmiä järeämpiä toimia metsätaloudessa. 25
Onnettomuusriskit ja häiriötilanteet Lukuisissa lausunnoissa esille nousivat erilaiset häiriö- ja poikkeustilanteen ja niihin varautuminen sekä päästöjen ennaltaehkäisy Esille nostettiin mm. tuotantolaitosten häiriötilanteet, puhdistamojen ohijuoksutukset, ylivuodot, huuhtoumariski ja ympäristöonnettomuudet Myös ennakoivaa yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa tulisi kehittää Maankäytön suunnittelu ja vesienhoito Useassa lausunnossa todetaan, että vesienhoito tulisi kytkeä nykyistä tiiviimmin maankäytön suunnitteluun Maakuntakaavaa voidaan käyttää kokonaisvaltaisena ja pitkäjänteisenä suunnittelun työkaluna ohjattaessa erilaisia maankäyttöratkaisuja vesistöpäästöjä vähentävään suuntaan Maankäytön huomioiminen voisi tarkoittaa mm. toimintojen sijoituksen ohjaamista vesiensuojeluperusteisesti, riittävään vesiensuojelutietoon perustuvia maakuntakaavojen turvetuotannon aluevarauksia ja mm. tulvien ja ilmastonmuutoksen sekä hulevesiasioiden huomioimista kaavoituksessa Toisaalta joissakin lausunnoissa todettiin että kaavoitus on ensisijaisesti rakentamisen ja maankäytön ohjauskeino ja soveltuu huonosti yksityiskohtaiseen vesiensuojeluun 26
Sisäinen ravinnekuormitus Sisäisen kuormituksen merkitykseen kiinnitetään huomiota useissa lausunnoissa. Vesistöjen sisäinen kuormitus ja siihen vaikuttaminen voi olla oleellinen tekijä onnistuneessa vesienhoidossa 2. suunnittelukaudella sisäisen kuormituksen arviointia tulisi lisätä yhtenä vesiä kuormittavana tekijänä sekä toteuttaa toimenpiteitä sisäisen kuormituksen alentamiseksi Myös toimenpiteiden kokonaisvaltainen kustannustehokkuuden arviointi edellyttäisi sisäisen kuormituksen arviointia. Sisäisen kuormituksen arvioinnissa huomioitavaa on happiolojen vaikutuksen lisäksi särkikalojen pohjaravinnon käyttötapa jonka vuoksi ravinteita voi palautua veteen huomattavia määriä myös hapekkailta pohjilta 27
Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen varautuminen vesistöjen osalta liittyy erityisesti suoto- ja valumavesien sekä hulevesien hallintaan, mihin tulee kiinnittää kaikilla osa-alueilla erityistä huomiota Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida nykyistä kattavammin mm. vesien kasvavan tulvaherkkyyden vaikutusten ehkäisyssä (mm. rakennusjärjestykset, maankäytön suunnitelmat, alimmat rakennuskorot) Ilmastonmuutoksen kaltaisessa, laajoja alueita koskettavissa ilmiöissä yhtenäiset linjaukset olisivat tärkeitä Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoitus tulee suunnitella muuttuviin ilmasto-oloihin Myös säännöstelyjä on syytä tarkistaa ottaen huomioon jo nyt nähtävillä olevat ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt sääoloissa. Ilmaston muutos voi lisätä myös mm. kaivosteollisuuden vesistövaikutuksia. Ilmastonmuutosta koskeviin tarkasteluihin kaivattiin täydennyksenä mm. lähdeviitteitä 28