Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Samankaltaiset tiedostot
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylän selvitysalue yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Lohjan lukioverkko Page 1

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Kuntarakenneselvittäjän havaintoja Multian Väätäiskylältä ensin aamulla. Yhdistymisselvitys 2015; A.Luomala FMP OY

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Kokkolan seudun koko kuva

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin

RAUTAVAARAN KUNTASTRATEGIATYÖPAJA 2:N OHJELMA ELI J UOKSUTUS/KUNNANTALO. VALTUUSTOSALI TORSTAINA 1 O1 O2O1 3: OLET ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT!

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Pohjois-Savon väestöennuste

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Palvelu- ja rekrytointitarpeiden ennakointi. Sastamala

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue Heikki Miettinen

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Miten väestöennuste toteutettiin?

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b

Vahvat peruskunnat -hanke

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Porvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Transkriptio:

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen

Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot ja väestöennuste Laskenta ei huomioi esim.: säädösten muutokset asukkaiden vaatimustason muutokset palvelujen järjestämistavan muutokset uudet palveluinnovaatiot, esim. uudet hoitomenetelmät tuottavuuden muutokset yksityisen palvelutarjonta

Ennakoinnin rajoitukset Vakaat trendit: väestön ikääntyminen kuntien henkilöstön eläköityminen Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys alueen yritysten menestyminen valtionosuuksien kehitys veroratkaisut kuntien tehtävät

Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys. Ennustettu väestökehitys 2012-2030: -3,8% Koko väestö 2012=. 110 105 95 Pohjois-Karjala 90 85 Pohjois-Karjala Lähde:Tilastokeskus Asukkaita 4 728 4 699 4 665 4 596 4 546 2011= 99 99 97 96 Asukkaita 5 426 674 5 504 314 5 555 550 5 748 548 5 847 678 2011= 101 102 106 108 Asukkaita 165 754 165 084 164 745 163 814 163 265 2011= 99 99 98

Ennustettu väestökehitys ikäluokittain 190 170 65-74 vuotiaiden osuus kasvaa edelleen, mutta alkaa vähentyä vuoden 2025 jälkeen. Vastaavasti 74- vuotiaiden osuus alkaa kasvaa merkittävästi vuoden 2017 jälkeen 2012= 150 130 110 90 70 1-6-vuotiaat 104 99 94 90 7-18-vuotiaat 101 105 102 Työikäiset (17-64 v) 95 91 80 77 65-74-vuotiaat 116 129 134 119 Yli 74-vuotiaat 103 105 140 169 Väestö 99 99 97 96 alle 1 -vuotiaat 34 37 37 35 34 1-6-vuotiaat 259 269 256 243 232 7-18-vuotiaat 592 593 600 620 605 Työikäiset (17-64 v) 2 802 2 651 2 538 2 245 2 159 65-74-vuotiaat 607 705 785 812 721 Yli 74-vuotiaat 528 544 554 737 894 Kaikki 4 728 4 699 4 665 4 596 4 546 Lähde:Tilastokeskus

Työikäisten määrä ennusteessa 2012-2030: -23% 17-64 -vuotiaat Työikäisten määrä laskee ennusteen mukaan Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 2012=. 105 95 90 85 80 75 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala 70 Lähde:Tilastokeskus 17-64-vuotiaat 2 802 2 651 2 538 2 245 2 159 2011= 95 91 80 77 17-64-vuotiaat 3 394 321 3 351 936 3 331 382 3 289 695 3 287 409 2011= 99 98 97 97 17-64-vuotiaat 102 110 98 074 95 637 86 869 84 325 2011= 96 94 85 83

Väestöllinen huoltosuhde Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17-64 -vuotiasta kohti) Huoltosuhde heikkenee ennusteessa Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen Huoltosuhde heikkenee 1,3 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 Pohjois-Karjala Lähde:Tilastokeskus 0,69 0,77 0,84 1,05 1,11 0,60 0,64 0,67 0,75 0,78 Pohjois-Karjala 0,62 0,68 0,72 0,89 0,94

1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012-2030: -10% Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä vähenee ennusteessa vuoden 2017 jälkeen 1-6 -vuotiaat 2012=. 110 90 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala 80 70 Lähde:Tilastokeskus 1-6 -vuotiaat 259 269 256 243 232 2011= 104 99 94 90 1-6 -vuotiaat 364 915 368 892 369 459 373 733 367 830 2011= 101 101 102 101 1-6 -vuotiaat 9 661 9 820 9 896 9 713 9 347 2011= 102 102 101 97 Päivähoidossa* 138 143 136 129 124 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2011 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen

Peruskoululaisten määrä pysyy ennusteessa jokseenkin samana Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä kouluja 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2012-2030: +5% 7-15 -vuotiaat 2012=. 120 110 90 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala 80 70 7-15 -vuotiaat 429 422 431 464 452 2011= 98 108 105 7-15 -vuotiaat 527 458 535 229 546 078 569 032 573 319 2011= 101 104 108 109 7-15 -vuotiaat 15 210 14 755 14 757 15 372 15 292 2011= 97 97 101 101 Oppilaat* 461 453 463 499 486 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen

16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos 2012-2030: -6% 16-18 -vuotiaat 110 Pohjois-Karjala Lukiolaisten määrä pysyy ennusteessa lähes samana Huomio: Lukioiden vetovoima Oppilasmääräennusteessa ei ole mahdollisia yksityisiä lukioita 2012=. 90 80 70 60 Lähde:Tilastokeskus Pohjois-Karjala 16-18 -vuotiaat 163 171 169 156 153 2011= 105 104 96 94 16-18 -vuotiaat 193 495 179 623 177 343 189 059 191 641 2011= 93 92 98 99 16-18 -vuotiaat 5 809 5 499 5 240 5 058 5 208 2011= 95 90 87 90 Lukion oppilaat* 54 51 50 47 46 *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu 16-18 -vuotiaiden määrän kehitykseen

Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat 600 500 400 300 200 0 461 453 463 138 143 136 129 Päivähoito; 124 499 54 51 50 47 Perusopetus; 486 Lukio; 46 2 011 2015e 2017e 2025e 2030e 2011 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: STAKES, Sotkanet - 2011 oppilasmäärät: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kehitys: Tilastokeskuksen

Nuoriso Muutos 2012-2030: -9% Alle 30-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa hieman 0-29 -vuotiaat 105 Pohjois-Karjala 2012=. 95 90 85 80 Lähde:Tilastokeskus Pohjois-Karjala 0-29 -vuotiaat 1 303 1 277 1 256 1 211 1 189 2011= 98 96 93 91 0-29 -vuotiaat 1 893 158 1 891 683 1 898 520 1 890 226 1 906 066 2011= 101 0-29 -vuotiaat 54 433 53 006 52 461 50 135 49 742 2011= 97 96 92 91

Pth:n avohoitokäynnit lääkärissä/ikäryhmän asukas v. 2009 Käynnit/asukas suhteessa koko maahan: +0,2/asukas Pohjois-Karjala Polvijärvellä lääkärissäkäyntejä oli vähemmän nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa verrattuna koko maahan ja Pohjois-Karjalaan Eroja kuntien välillä voi aiheuttaa esim. lääkärien ja hoitajien työnjako Käynnit/ asukas 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Ikäryhmittäisten avohoitokäyntitietojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten avohoitokäyntien tarve muuttuu väestöennusteessa Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 0,5 0,0 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Lähde:THL 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 5,00 <1 1-6 7-14 15-49 50-64 65-74 75-84 84> Yht. 1,7 1,5 1,1 1,6 1,9 2,0 1,9 1,3 1,7 2,7 2,1 1,1 1,2 1,3 2,1 2,6 2,7 1,5 Pohjois-Karjala 2,7 2,0 0,9 1,1 1,3 1,9 2,4 3,4 1,4

Perusterveydenhuollon avohoidon tarve Tarve on vakioitu vuoden 2009 käyntien perusteella Avohoidon tarve laskee ennusteessa 5% Tarve laskee vähän 120 Pohjois-Karjala Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän vastaavaan kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla 2012=. 115 110 105 95 90 Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten tk. lääkärin avohoitokäyntien ja väestöennusteen perusteella Mukana ei ole terveydenhoitajan vastaanottokäyntejä tai hammashoitoa 85 80 Pohjois-Karjala 98 97 96 95 104 108 112 115 102 102 104 109

Erikoissairaanhoidon hoitojaksot/ikäryhmän asukas, 2007-2009 keskiarvo Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Hoitojaksojen/ikäryhmän asukas suhde on 65-74- vuotiaiden ikäluokassa koko maata korkeampi, mutta pienempi yli 75-vuotiaiden luokassa Ikäryhmittäisten esh:n somaattisten hoitojaksojen perusteella voidaan arvioida laskennallisesti miten esikoissairaanhoidon tarve muuttuu väestöennusteessa 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0-14 15-64 65-74 75 - Lähde:THL Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 0-14 15-64 65-74 75 - Yht. 0,09 0,20 0,43 0,48 0,24 0,10 0,19 0,38 0,54 0,22 0,10 0,15 0,33 0,52 0,19

Esh:n tarve kasvaa ennusteessa 8 % vuoteen 2030 mennessä Erikoissairaanhoidon tarve Esh:n hoitojaksot/v. Hoitojaksot on vakioitu vuosien 2007-2009 perusteella (Sotkanet) 130 Pohjois-Karjala Kehitys on arvioitu edellisessä kuviossa esitettyjen ikäryhmittäisten hoitojaksojen ja väestöennusteen perusteella Kehitykseen vaikuttaa lisäksi mm. terveysteknologia, jonka vaikutusta ei ole tässä ennakoitu 2007-2009 ka.= 120 110 90 80 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Pohjois-Karjala 2007-2009 2015e 2020e 2025e 2030e Hoitojaksot 1 147 1 166 1 197 1 222 1 237 2007-2009= 102 105 107 108 Hoitojaksot 1 152 193 1 232 617 1 294 120 1 362 105 1 418 589 2007-2009= 106 111 117 122 Hoitojaksot 33 304 34 659 35 857 37 421 38 585 2007-2009= 103 107 112 115

Vanhusväestö Muutos 2012-2030: +69% Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti 2020-luvulla yli 75-vuotiaat 200 180 Pohjois-Karjala Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky 2012=. 160 140 120 80 Pohjois-Karjala Lähde:Tilastokeskus yli 75-vuotiaat 528 544 554 737 894 2011= 103 105 140 169 yli 75-vuotiaat 452 866 483 163 507 092 710 055 819 759 2011= 107 112 157 181 yli 75-vuotiaat 16 405 17 186 17 774 23 881 28 130 2011= 105 108 146 171

Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 25 % Yli 75-vuotiaiden osuus on Polvijärvellä jatkossakin korkeampi kuin koko maassa 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 11 % 12 % 12 % 16 % 20 % 8 % 9 % 9 % 12 % 14 % Pohjois-Karjala 10 % 10 % 11 % 15 % 17 % Lähde:Tilastokeskus

Palvelutarpeet kasvavat vanhusten hoidossa merkittävästi. Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys