Opimme eri tavoin. Miten kunnioittaa, tunnístaa ja tunnustaa opittua? Tomi Kiilakoski

Opimme eri tavoin. Miten kunnioittaa, tunnístaa ja tunnustaa opittua? Tomi Kiilakoski

Oppimisesta mikä oikeastaan yhdistää näitä kuvauksia? "Kaikki, minkä olen oppinut filosofiasta ja moraalista, olen oppinut jalkapallokentältä. Albert Camus. Olet oppinut valehtelemaan, olet oppinut itseäsi myymään. Isokynä Lindholm But first you must learn how to smile as you kill John Lennon Well I don't need anybody, because I learned, I learned to be alone / Well I said anywhere, anywhere, anywhere I lay my head, boys / Well I gonna call my home Tom Waits Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppimisesta On perustava inhimillinen prosessi: opimme koko ajan ja läpi elämämme sekä ihmisyksilöinä että lajina. Oppimisessa yksilö jäsentää maailmaansa oman toimintansa kannalta mielekkäiksi osasiksi. Koululaitos on miehittänyt käsityksemme oppimisesta: on kuin kaikki oppiminen tapahtuisi koulussa. On oikeastaan varsin hankalaa yrittää olla oppimatta yhtään mitään. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppiminen (Peter Jarvisin mukaan) Oppimisen myötä ihmiset saavat uusia taitoja, tietoja, valmiuksia ja kykyjä. Oppimisen käynnistää jonkun puutteen tai epäsuhdan huomaaminen: tajuan, etteivät nykyiset tapani suhtautua asioihin ole päteviä. Voi synnyttää torjunnan tai tarpeen kokea tai miettiä uutta. Uuteen asiaan voi reagoida tekemällä, ajattelemalla tai tunteilla. -> Tämän jälkeen on opittu uusia taitoja, saatu uusia merkityksiä, muututtu ja ratkaistu epäsuhta tai opittu elämään sen kanssa. -> Ihmisen ja maailman suhde on uudenlainen. Viime kädessä oppimisessa on kyse kyvystä muuttua ja kyvystä hallita ympäristöni muutoksia. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Yksi asia joka koulussa opitaan, on oman toiminnan piilottaminen (Kiilakoski 2009) Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Nuoret oppivat toisiltaan Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppimisen lajit Muodollinen oppiminen (formaali) Kasvatusjärjestelmän eri toimijat esikoulusta korkeakouluihin Hierarkisesti järjestäytynyttä Koulutuksella on määritelty aika ja paikka. Saavutettu oppi tunnustetaan virallisilla todistuksilla. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppimisen lajit Epämuodollinen oppiminen(non-formaali) Organisoidut kasvatuksen toiminnot, jotka tapahtuvat muodollisen koulutuksen ulkopuolella: työpaikka, vapaa sivistystyö Erilaisten instituutioiden järjestämä koulutus Vaihtelee kestoltaan ja on usein muodollista koulutusta lyhytkestoisempaa Voi olla suunniteltua tai suunnittelematonta Keskittyy usein formaalia enemmän taitoihin Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppimisen lajit Piilevä oppiminen (informaali) Tapahtuu yleensä muun toiminnan tuotteena Kokemuksellinen tai yrityksestä ja erehdyksestä oppiminen Oppiminen ei ole oppimistapahtuman tärkein funktio, vaan se tapahtuu, jos on tapahtuakseen, vahingossa tai suunnittelematta. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Muodollisesta koulutuksesta kohti non-formaalia Tavoitteena on tehdä näkyväksi yksilön tiedon ja kokemuksen koko ala, riippumatta siitä, missä oppiminen alun perin tapahtui. Työnantajalla kyse on inhimillisten resurssien johtamisesta, yksilölle kyse on siitä, että hänen kaikkia taitojaan ja kykyjään arvostetaan. Yhteiskunnalle kyse on täyden hyödyn saamista olemassaolevasta tiedosta ja kokemuksesta. Näin vältetään tuhlausta ja päällekkäisyyttä. Colardyn & Bjornevold 2004. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Ratkaisuja ongelmaan AHOT= aiemmin hankitun oppimisen tunnistaminen Työelämässä, harrastuksissa ja vapaa-ajalla hankitut taidot, osaamiset ja tiedot nähdään tärkeiksi ja niille voidaan antaa siunaus esimerkiksi näyttökokein Työssäoppimisen tuleminen erityisesti ammatilliseen koulutukseen Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Liikettä kumpaankin suuntaan (Heikkinen, Tynjälä, Jokinen) Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Tekemällä oppimisen erityisyys Kun opitaan taitoja, saadaan henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten maailmaan törmätään. Taitoja oppiva ihminen tutustuu konkreettisesti maailmaan: taitojen oppimisen perinteinen perustelu nojaa siihen, että oppiessaan taitoja ihminen oppii itsestään. Mitä minä osaan tehdä on lähellä huomiota Minä olen sellainen ihminen, joka... Minä osaan soittaa kitaraa vrt. Minä olen sellainen ihminen, joka soittaa kitaraa. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Oppiminen osallistumisena Oppiminen hankkimisena korvautuu Oppiminen osallistumisella. Oppimiseen liittyviä osasia ovat: (1) yhteisö ( oppiminen kuulumisena ) (2) käytäntö ( oppiminen tekemisenä ); (3) minäkuva ( oppiminen tulemisena joksikin ); ja (4) merkitys ( oppiminen kokemuksena ) (Wenger, 1998, 5). Oppimisessa on kysymys liittymisestä eri yhteisöihin, tekemisestä sekä oman itsen muuttumisesta. Sitä tapahtuu kaikkialla meille jokaiselle. Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Recognition and validation Recognition of prior learning: granting official status to learning outcomes and/or competencies, which can lead to the acknowledgement of their value of society (UNESCO guidelines) Validation of learning: the confirmation by an officially approved body that learning outcomes or competencies acquired by an individual have been assessed against reference points or standards through pre-defined assessment methodologies (UNESCO guidelines) Tomi Kiilakoski

Youth work as a learning environment 1. The learning process in youth work tends to be open-ended. That is, there are no pre-set goals. 2. The importance of process itself (compared to learning outcomes or strict aims) 3. The impact of peer relations is important in the process: most of the processes are done together. 4. Participation of the young is seen as both the goal of the work and as a method. If the process is based on imaginative and lived experience (Pinar 2012) as an individual and as a member of the group, the exact outcomes will be hard to calculate. Requires respecting the multiplicity of possible experiences, and all process. the directions an individual s learning may take during the Tomi Kiilakoski

Personal competencies Self-organisation / self-management / personal efficiency: having the ability to envision the purpose and goals of one s life in order to achieve them; Learning to learn (meta-cognitive competencies): having the ability to pursue and organise one s own learning, either individually or in groups, in accordance with one s own needs; Taking responsibility / carrying out responsibility: having a sense of purpose and responsibility, and the ability to act in accordance with the same; Entrepreneurship and innovation / taking initiative: having the ability to turn ideas into action; having the confidence to take on new challenges and not give up, no matter how difficult the task; Mathematical competencies: having the ability to develop and apply mathematical thinking in order to solve a range of problems in everyday situations; Digital learning: having the ability to use digital technologies to aid the learning of knowledge, skills and attitudes. Tomi Kiilakoski

Social competencies ICT competence: having basic skills in information and communication technology, and the ability to work and communicate by using them; Participation / civic competences: having the ability to form opinions about social issues and share with others; having knowledge of participation structures and the willingness to use them; Leadership competences: having a sense of purpose and responsibility, and the capacity of respecting the opinions of others, and leading them in different life situations; Management skills / organisational skills: having the ability to use one s resources and time and encouraging others to achieve common goals; Teamwork / relationship competences: having the appreciation and support of the team despite different points of view, and having the ability to work with others in order to accomplish goals and tasks; Communication competences: having the willingness and ability to talk to people with whom one is not familiar, and having consideration for the thoughts and Tomi feelings Kiilakoski of others.

Global / inter-cultural competencies Intercultural competences / global understanding/ understanding diversity: having the ability to understand other cultures, and having an interest in international issues; Openness and tolerance / tolerant behaviour: having an understanding of people from different societal and cultural backgrounds, and a lack of prejudices; Cultural competences: appreciating the importance of the creative expression of ideas, experience and emotions in a range of media (music, performing arts, literature and the visual arts), and the ability to use this expression for one s purposes; Foreign language skills: having the ability to use languages other than one s mother tongue in oral and written form, and the ability to understand the role of language in understanding other cultures; Language skills in one s mother tongue: having the ability to express and interpret concepts, thoughts, feelings, facts and opinions in both oral and written form. Tomi Kiilakoski

Means of recognition or validation the tools for validating vary greatly depending on cultural background. 1. Recognition and validation provided by organisations 2. Recognition and validation conducted by research organisations 3. Recognition and validation by employers 4. Recognition and validation by formal education or national-level agencies Tomi Kiilakoski

Dimensions of recognition procedures used 1. The formality and non-formality of evaluation. From self-assessment to standardised procedures organised by the government. 2. Methods of recognition: Learner-centred vs. organisation-centred ways of recognition 3. Expertise in recognition: participants as experts; experts as experts Tomi Kiilakoski

Stiehr (2015) Field Research Tomi Kiilakoski

Stiehr (2015) Field Research Tomi Kiilakoski

The absence of assessment Tomi Kiilakoski

Opinions on (formal) certificate: Tomi Kiilakoski

Critical issues on recognition Summative and formative evaluation: if youth work is process-based, why evaluation takes place only in the end? Technical and human sense of learning: why do we learn in the first place? Participation of the young themselves: how to combine this in the evaluation process? Broad and general descriptions lack market credibility; complex and formal systems require time and resources Tomi Kiilakoski