URLY Tulevaisuuden tähti Ada

Lehti nuorilta nuorille 3 4/2012 #57 14.11.2012 15. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi URLY Tulevaisuuden tähti Ada YK-kilpailu Iso H K-pop Curly-lehti 15 vuotta! Maailma vuonna 1997 CURLY 3 4/2012 1

Sisällysluettelo 14.11.2012 15. vuosikerta, ISSN 1455-2574 Lehti nuorilta nuorille Ilmaisjakelulehti, Painosmäärä 11 000 30 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Silppuri: Teatteriarvostelu: Peili, Kirja-arvostelu: Ruben, Kirja-arvostelu: Ankalliskirjallisuuden klassikot 1, Minulla on oikeus puhua!, Näppäimistö laulaa marraskuussa 6 Curly-kolumni: Miksi meidän on niin vaikeaa olla positiivisia? 7 Kotipaikkakuntani: Meri-Lappi 8 Sarjakuva: Aika, Curly onnittelee 15-vuotiasta! 9 Kolme nopeaa kahdelle esiintyjälle, Todellinen vai virtuaalinen maailma? 10 Iso H 12 Tulevaisuuden tähti 14 Maailma vuonna 1997 16 Curlyn nykyiset: Tyttö tuntemattomalla tiellä, Sarjakuva: Päivä 17 Curlyn nykyiset esittäytyvät 18 Curly-lehden pitkä historia 20 Curlyn exät 21 Tulevaisuus silloin, Sarjakuva: Maailma Tämä Curly-lehti on 15-vuotisjuhlanumero, jossa muistellaan menneitä ja kerrotaan Curlystä ja sen tekijöistä. Lehti on kaksoisnumero. Seuraava Curly 1/2013 ilmestyy maaliskuussa. 22 TrioLIT kylvää myrskyävää reggaeta, Miten lapset ja nuoret kokevat osallisuutensa? 24 K-pop 26 Tehdään maailmasta parempi paikka! 28 YK-kilpailu 29 Millaista on olla tyttö vuonna 2012? 30 Mediakurssin jälkipyykki 31 Hiljaista rasismia Egyptissä ja Suomessa 32 Unelma-ammatista todellisuuteen: Haluan laulaa 33 Unelma-ammatista todellisuuteen: Kyösti Salokorpi, Atlético Kumpula 34 Hallituksen ääni: Mediaa nuorilta nuorille vuodesta -97, Sarjakuva: Unelma 35 Terveisiä nousevan auringon maasta! Kannessa: Curly-lehti 15 vuotta! s.18 Tulevaisuuden tähti Ada s.12 Maailma vuonna 1997 s.14 YK-kilpailu s.28 K-pop s.24 Iso H s.10 Kankaanpää Tampere Virrat Turku Lahti Kemi Oulu Helsinki Kouvola Kartta: Hurraa Suomi! Annantalon taidekeskuksen sarjakuvaryhmä Curly-lehti on valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti nuorille. Lehteä julkaisee mediakasvatuksellinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Curly ry on Aikakauslehtien Liiton ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, Helsingin kaupungin kirjastoihin ja nuorisotaloille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.curly.fi ja www.lehtiluukku.com Päätoimittaja: Pipsa Sinkko-Westerholm 041 533 6541, pipsa.sinkko@curly.fi Curlyn Pipsa (Facebook) Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Darya Alekseyenko Ilari Ahola Omar Fasolah Janette Hautaluoma Maria Hemming Tom Himanen Merita Holmberg Eeva Hurmalainen Markus Isomeri Roosa Karjunen Maiju Kivinen Johannes Koivisto Veli Kojonen Inka Koskenkorva Inga Kähkönen Fatma Marei Lupita McLaughlin Villeda Anni Mäkelä Laura Niemi Sarita Niskala Mia Parpala Jorma Pilke Ida Pimenoff Elina Puotiniemi Lilja Rintamäki Pauliina Ropponen Sini Salminen Kyösti Salokorpi Maria Soramo Rosa Suominen Selma Vilhunen Elli Vormisto Emma Vormisto Minna Wanrooij Mediakurssi 2012: Alisa, Anastasia, Atso, Iida, Iina, Niklas, Osku, Riina, Anne, Mika, Mimmi, Ona ja Pipsa Turun Tyttöjen Talon blogitiimi: Axuli, Johanna, Saara-Maria, Sofia ja Tiia Täällä Nyt -sarjakuvapajan nuoret: Anna, Dima, Ink ja Julian Lehden ulkoasu: Minna Hujanen Kannen kuva: Elli Vormisto Curly ry:n osoite: Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Hallituksen puheenjohtaja: Jorma Pilke 041 533 6542, 0400 492 241, jorma.pilke@curly.fi Painopaikka: Sanomapaino OY, Varkaus 2012 www.sanomapaino.fi Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Mitä mieltä olit uusimmasta Curlystä? Lähetä palautetta osoitteeseen curly@curly.fi Jos muutat, lähetäthän uuden osoitteesi sähköpostilla tai tekstiviestillä! Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet, kuvanneet ja kuvittaneet nuoret mm. Kemistä, Oulusta, Virroilta, Kouvolasta, Kankaanpäästä, Tampereelta, Turusta, Lahdesta ja Helsingistä. 2 CURLY 3 4/2012

CURLY 2/2012 1 Pääkirjoitus Tänään on eilisen huomenna Mikä Curly? Vuonna 1997 Suomi oli aika erilainen paikka kuin nyt. Ei ollut älypuhelimia kameroineen ja nettiselaimineen, ei Facebookia, Wikipediaa, ei edes Google-hakukonetta. Valuutta oli markka ja pulleasta tv:stä näkyi kolme kanavaa. Minä olin 21-vuotias ylioppilas ja etsin paikkaani yhteiskunnassa. Ystäväni harrastivat teatteria Annantalolla ja olivat saaneet ajatuksen omasta elokuvasta. Minut houkuteltiin mukaan. Nuorten mahdollisuudet saada rahoitusta omille hankkeilleen tuolloin olivat surkeat eikä elokuva meinannut valmistua. Pyysin äitini Kaija-Leenan hankkimaan meille rahoitusta. Siitä sai alkunsa Curly Media; mediakasvatuksellinen nuorten projekti, jossa tehtäisiin erilaisia mediatuotteita kuten lehteä, radiota, videota jne. Olin mukana Curlyn alkuvuosissa Oulunkylän nuorisotalolla. Tein ensimmäisen haastatteluni ja kirjoitin lehtijuttuni. Suunta alkoi löytyä. 15 vuotta myöhemmin olen taas mukana, tällä kertaa Curlyn päätoimittajana. Maailma on muuttunut ainakin teknologian osalta, mutta ihmiset ja heidän tarpeensa ja ongelmansa ovat samoja. Oma etsikkoaikani oli pitkä ja välillä aika villi, mutta selviydyin terveeksi aikuiseksi. Pitkien opintojeni kautta valmistuin yliopistosta kirjoittajaksi. Kipinä siihen oli syttynyt aikoinaan Curlyssä. Tässä lehdessä muistelemme menneitä ja pohdimme tulevaa. Tulevaisuus on mahdollisuuksia ja uhkia täynnä meille kaikille, myös Curlylle. Tahdomme jatkaa vielä ainakin toiset 15 vuotta. Nuoret vielä tulevaisuudessakin tarvitsevat järkevää tekemistä ja osallistumisen ja onnistumisen tunteita. Teknologian ja median muutosten maailmassa, mikäpä olisi siihen parempi keino kuin tehdä mediaa itse; kirjoittaa lehtijuttuja, ottaa valokuvia, tehdä videoita jne. Vaikka maailma on muuttunut, ovat nuoret edelleen samanlaisia. Hyvää loppuvuotta ja vielä parempaa uutta vuotta kaikille! Pipsa Päätoimittaja Curly on nuorten media, jossa tehdään lehteä, videoita, internetsivuja ja muita mediaprojekteja. Lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten mediakulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Toiminnassa nuoret oppivat sisällöllisiä ja teknisiä mediataitoja monipuolisesti, esim. kirjoittamista, valokuvaamista, videoiden toteutusta, internetin käyttöä ja mediakriittisyyttä. Toiminnan vetäjinä työskentelevät nuorisotyön ja viestinnän ammattilaiset. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, mm. viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta www.curly.fi Tervetuloa Curlyn ihmeelliseen maailmaan! CURLY LEHTI NUORILTA NUORILLE 2/2012 #56 18.5.2012 15. Vuosikerta ISSN 1455-2574 www.curly.fi URBAANIA KATUTAIDETTA KUOPIOSSA Toteutettu yhteistyössä: DINOSAURUXIA Sukunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi TAIDE VAIKUTTAJANA 15 MBTD HELSINKI JUHLII! TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Etunimi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Curly ry Larin Kyöstin tie 7 00650 Helsinki Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Kirjepostimerkki Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: www.curly.fi CURLY 3 4/2012 3

Silppuri Teatteriarvostelu KokoTeatteri: Peili KokoTeatterin 15-vuotisjuhlanäytelmä Peili on Lilinkotisäätiön ja KokoTeatterin yhteistyöprojekti. Pääsin todistamaan koskettavaa kanssakäymistä ammatti- ja amatöörinäyttelijöiden välillä näytelmän ensi-illassa. Kontrasti eri näyttelijöiden välillä väritti näytelmän juonta niin, että se jäi itselleni hieman epäselväksi. Osat tapahtumista sijoittuivat menneisyyteen ja karkotussaari Seiliin, osa taas nykyhetken tapahtumiin. Hauskat, koskettavat ja välillä absurditkin musiikkiosuudet värittivät näytelmän muuten hieman töksähtelevää kulkua. Parhaita olivat ne hetket, kun tiesi, että kyse ei ole näytelmästä vaan esiintyjä puhui suoraan sydämestään. Tarinat ihmisten menneisyydestä ja piilotettu kritiikki suomalaista mielenterveyshoitoa kohtaan oli rehellistä. Se, että osa näyttelijöistä on itse kärsinyt mielenterveysongelmista, ei herättänyt sääliä tai epävarmuutta vaan pikemminkin toivoa ja kunnioitusta. Suosittelen näytelmää lämpimästi kaikille, jotka uskaltavat kokea pienen herätyksen siitä ovatko ihmisten mielenterveysongelmat vain sairaus vai onko niissä jotain, mistä jokainen voisi oppia. Tästä kokemuksesta saan kiittää KokoTeatteria ja Peilin näyttelijöitä, sekä nuorten mielenterveysseura Yeesiä, jonka kautta pääsin näytelmää katsomaan. Teksti: Laura Niemi, 19v. Kirjoittaja on nuorten mielenterveysseura Yeesin vapaaehtoistyöntekijä. Kirja-arvostelu Walt Disney: Ankalliskirjallisuuden klassikot 1: Tuulen tuomaa ja muita tarinoita Sanoma, 2012 Klassikoista ankkasarjiksiksi Ankalliskirjallisuuden klassikot 1 on italialaisten piirtäjien toteuttama teos, johon on koottu tunnettuja kertomuksia aikojen varrelta. Niistä on muokattu sarjakuvaversioita, joissa vierailee tuttuja hahmoja, kuten Aku Ankka, veljenpojat ja Iines. Kirjassa on kuvailtu uudelleen mm. Margaret Mitchellin Tuulen viemää, William Shakespearen Kuinka Äkäpussi kesytetään sekä Tuhannen ja yhden yön tarinoiden tunnettu Ali Baba. Yleiskuvaltaan kirja ei petä odotuksia ankkamaisella tyylillään, värikkyydellään tai huumorillaan. Ulkoasu sarjakuvissa on vaihteleva ja selkeä. Aku Ankan tyyliin nimet ovat elävä osa tarinaa. Ne ovat suurelta osin sekoituksia alkuperäisestä teoksesta ja tarinassa esiintyvistä ankkahahmoista, kuten esim. Rhett Ankka ja Hannu Wilkes. Jokaista tarinaa ennen on ly- hyt kuvaus tarinasta, sen juonesta ja henkilöistä. Tämä luo hyvän pohjan itse ankkaversiolle, vaikkei tuntisikaan kyseistä tarinaa ennestään. Itse keskityin Tuulen tuomaa -tarinaan, sillä se kiinnitti ensimmäisenä huomioni. Huomasin jo alussa, että vaikka henkilöhahmot olikin rakennettu hyvin mukailemaan alkuperäisiä, ei yksityiskohtiin kannata tarttua. Sarjakuvaa ei ole tehty sana sanalta alkuperäisteoksen mukaan, sitä ei kannata odottaa. Itselläni meni tarinan henkilöhahmot hieman sekaisin. Samoin tapahtumat jättävät runsaasti arvailuvaraa. Tarina oli kuitenkin sujuva ja hauskaa luettavaa. Suosittelen kirjaa kaikille, vaikkei kirjallisuuden klassikot normaalisti uppoaisikaan. Teksti: Rosa Suominen, 19v. Kuva: KokoTeatteri Mieti: Luetko kirjoja?? Jos vastasit EN: Miksi et? Haasta itsesi lukemaan! Valitse hyvä kirja esim. Tolkienin Hobitti. Käy sitten katsomassa elokuvasovitus. Kumpi oli parempi? Jos vastasit KYLLÄ: Lue Hobitti tai joku muu kirja alkuperäiskielellä ja vertaa suomennokseen. Peilissä oli välillä aika absurdi meno. vinkki! Tsekkaa kirjastojen nuorten sivut esim. https://piki.verkkokirjasto.fi/ web/arena/nuoret 4 CURLY 3 4/2012

Silppuri Kirja-arvostelu Netta Walldén: Ruben: Harman kartano WSOY, 2012 viihdettä varhaisnuorille Harman kartano on jatkoa aiemmin ilmestyneelle teokselle Ruben ja rouva Mallamudin tapaus. Ne kummatkin kuuluvat Rubenin tutkimuksia -kirjasarjaan. Lukeakseen Harman kartanon ei ole tarvetta lukea ensimmäistä osaa. Tarina lähtee siitä, kun muukalainen saapuu teoksen tapahtumapaikalle, Lehtikujalle. Muukalaisen henkilöllisyys saa poliisitkin ymmälleen, kun taas päähenkilö Ruben alkaa ystävänsä Lisan kanssa selvittää tapausta. Muukalaisen lisäksi kuvioihin liittyvät aikaisemmin kadonneet hahmot mannekiini Linda Pisara, muusikko McMalkamaa ja Lehtikujan tunne- Minulla on oikeus puhua! Lokakuinen PMMP-yhtyeen esiintyminen sai kysymään, missä piileskelee sananvapaus? Yhtyettä oli kielletty esittämästä Jeesus ei tule oletko valmis -kappalettaan Tampere Areenan konsertissa. Miksi? Siksikö, että Areenan toimitusjohtajan mielestä Jeesus on oikeasti tulossa ja yhtyeen sanoittama kappale ei tee tälle comebackille kunniaa? Määrittelikö joku parempipalkkainen ihminen sanoitukset moraalittomiksi? Miksi kukaan sanoisi enää mielipiteitään, kun joku toinen voi ne kumota? Voiko jollain olla ylin valta sananvapaudessa? Verenkierto, neljä vuodenaikaa ja sananvapaus ovat kaikki asioita, jotka meille suomalaisille on luvattu ensimmäisestä hengenvedosta lähtien. Niitä ei voida riistää, jokaisella on niihin oikeus. tuin roisto Robin King. Sekaan tulevat myös Lindan tytär, sekä McMalkamaan ja Kingin pojat. Jopa naapurissa asuvalla rouva Mallamudilla ja muilla Lehtikujan aikuisilla näyttäisi olevan osansa jutussa. Kirja on nopeaa luettavaa ja sopii lapsille ja varhaisnuorille. Aikuisillekaan kirja ei ole liian huoleton tai kevyt. Vaikka kirja oli hyvä, siinä oli puutteitakin. Esimerkiksi vaille selitystä jäi useita tapahtumia. Siitä huolimatta kirja onnistuu olemaan viihdyttävä ja fiksu. Teksti: Mia Parpala, 15v. Mielipiteitä on yhtä monta kuin meitä itseämme, mikä tekee tärkeäksi sen, että jokainen ääni pääsee kuuluviin ja jokaista kuunnellaan. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että sananvapaus ei ole pelkkä oikeus; velvollisuus seistä omien sanojensa takana on yhtä painava. Minulla on oikeus olla se mikä olen. Niin on Paula Vesalalla, Mira Luodilla ja Tampere Areenan toimitusjohtajallakin. Sanat tekevät persoonan ja meillä on vapaus olla se, mitä olemme. Inga Kähkönen, 18v. Näppäimistö laulaa marraskuussa Teksti ja kuvitus: Anni Mäkelä, 17v. ja Roosa Karjunen, 17v. Moni haaveilee kirjoittajan ammatista, mutta motivaatio oman romaanin aloittamiseen on helposti hukassa. Tähän ongelmaan ratkaisun voi antaa vuotuinen maailmanlaajuinen kirjoitustapahtuma, National Novel Writing Month eli NaNoWriMo. Tavoitteena on kirjoittaa 50 000 sanan mittainen romaani marraskuun aikana. Yhdysvaltalainen Chris Baty järjesti ensimmäisen NaNoWriMo:n vuoden 1999 heinäkuussa. Sittemmin, kun projekti siirrettiin marraskuuhun, siitä tuli maailmanlaajuinen ilmiö ja osallistujia on ollut Suomessa asti. Tapahtuma ei kuitenkaan ole kilpailu: tekstin laatua ei mitata mitenkään, eikä palkintoja jaeta, vaan kyseessä on pikemminkin henkilökohtainen kirjoitushaaste. Sanamäärän täyteen saaminen vaatii oman itsensä voittamista ja todellista tahtoa. Kuukauden aikana omaa edistymistään voi päivittää tapahtuman internetsivuille, josta saa halutessaan myös sanalaskurin esimerkiksi blogiin. Tapahtuman internetsivu avattiin vuonna 2000. Sieltä löytyy muun muassa keskustelufoorumeita, joilla osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan, vinkkejä sekä käyttämättömiä ideoitaan. Projektin ohelle on kehittynyt muun muassa hyväntekeväisyyskampanja, joka tavoite on rakentaa köyhiin maihin kirjastoja. Suomessa ja muissa maissa osallistujat ovat järjestäneet keskenään myös tapaamisia. Toinen meistä otti 50 000 sanan haasteen vastaan marraskuussa 2011, pääsemättä kuitenkaan tavoitteeseen. Kokemus oli silti virkistävä ja tänä vuonna aiomme molemmat osallistua tapahtumaan. Valmistelipa romaaniaan kuukausien ajan ennen H-hetkeä tai kirjoitti ajatuksenvirtaa, NaNoWri- Mo antaa loistavan alkusysäyksen kirjoittamiseen kenelle tahansa sitä kaipaavalle. CURLY 3 4/2012 5

curly-kolumni Positiivinen elämänasenne tukee mielen hyvinvointia, sanoo Maria Yeesistä. Optimistinen asenne saattaa alkaa ärsyttää muita, sillä on tiettyjä asioita, joista ikäänkuin kuuluu valittaa. Olen huomannut, että toisinaan muiden kertoessa huonoista päivistään alan etsiä tilanteesta positiivisia puolia ja näin ärsyttää heitä, kun en lähde valittamaan asiasta heidän kanssaan. Toivoisin, että ihmiset voisivat tulla onnellisiksi yhtä pienistä asioista kuin mistä he ärsyyntyvät. Kaikella on kaksi puolta, mutta monilla on tapana tarttua kiinni niihin asioihin, jotka saavat huonolle tuulelle. Positiivinen elämä on paljon helpompaa, eikä siihen tarvita kuin pieni asennemuutos. Miksi meidän on niin vaikeaa olla positiivisia? Me nuoret voisimme vaikuttaa omaan ja muiden elämään olemalla hitusen positiivisempia ja nauttimalla elämän pienistä iloista. Yeesi tarjoaa ratkaisun tähän ja lähettää hyvän mielen viruksen leviämään! Yeesi on Suomen ensimmäinen nuorten perustama mielenterveysseura, jossa nuoret itse toimivat mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yeesi tarjoaa nuorille tietoa ja taitoa mielen hyvinvoinnista ja sen vaalimisesta sekä ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin. Yeesin toiminnan kohderyhmänä ovat tavalliset nuoret. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja tärkeänä vaikuttamiskanavana toimii sosiaalinen media. Kävelin eräänä päivänä ympäri Rautatientoria ja päätin valita viisi ihmistä, joille hymyilisin ja katsoisin, kuinka moni hymyilee takaisin. Tulos ei ollut häävi: kolme heistä katsoi minua kuin hullua, ja kaksi käänsi katseensa kaukaisuuteen heti huomatessaan, että oikeasti katsoin heitä silmiin. Vielä Elielinaukiolla yritin saada hymyä pysäkillä istuvalta keski-ikäiseltä mieheltä. Tämä jäi tuijottamaan minua pitkään, mutta hymystä ei irronnut poskilihaksen nykäystäkään. Suomalaiset tunnetaan maailmalla melankolisena kansana, eikä minulla ole epäilystäkään, miksi. Meiltä ei vain luonnistu optimistinen asenne. Myöhästyville linja-autoille ei anneta anteeksi, eikä yleisillä paikoilla liian äänekkäästi puhuvia katsota hyvällä. Säätä kirotaan aina oli se sitten lämmin, kylmä, kuiva, märkä tai tuulinen. Itse nautin siitä kärsimyksestä, minkä syksyinen pohjoistuuli ja jäinen tihkusade saavat aikaan rankan koulupäivän jälkeen odottaessani ainoata kotiin vievää linja-autoa, joka on vähintään 15 minuuttia myöhässä. Ajattelen vain kuinka ihanalta tuntuu päästä kotiin lämpimään, vaihtaa kuivat vaatteet ylle ja istahtaa juomaan kahvia. Sosiaalisessa mediassa olisi paljon mukavampi lukea ihmisten rakkaudesta kodin lämpöä kohtaan kuin ainaisesta vihasta sateeseen, tuuleen ja kylmyyteen. Ei ne säät valittamalla miksikään muutu. Eräänä iltapäivänä ruuhkabussin väsyneessä ja kireässä tunnelmassa näin pienen valonpilkahduksen. Bussikuski, jolla oli 70-luvun tyyliset valtavat silmälasit voimakkailla vahvuuksilla, oli teipannut linja-autoon itse tekemiään kylttejä. Kylteissä oli pieni tarina kuskin lapsuudesta ja silmälaseista, joista häntä oli kiusattu. Kyltin lopussa oli ytimekäs viesti: Aina ei ole hymyilyttänyt, mutta bussissa saa hymyillä! Ja minähän hymyilin. Teksti ja kuva: Maria Hemming, 17v. Kirjoittaja tekee Yeesissä vapaaehtoistyötä kirjoittamalla lehtiartikkeleita. Lisätietoja osoitteista: www.yeesi.fi www.facebook.com/yeesaamaan www.sharewood.org/yeesi 6 CURLY 3 4/2012

Kotipaikkakuntani KOTIPAIKKAKUNTANI: Meri-Lappi Teksti: Elina Puotiniemi, 16v., Sarita Niskala, 16v., Sini Salminen, 21v. Kuvat: Sini Salminen Meri-Lappi sijaitsee Perämeren rannikolla, Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin välissä olevalla alueella. Meri-Lappiin kuuluu Kuivaniemi, Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola ja Tornio. Nähtävyyksiä & tapahtumia: Kemin lumilinna (talvisin), Satama Open Air -festarit (kesäisin), Jalokivigalleria, Jäänmurtaja Sampo, Taidemuseo, Meripuisto, Kaupungintalo, Kaupunginteatteri, Kemin Historiallinen museo ja Kemin kirkko. Meri-Lapissa on hyvät harrastusmahdollisuudet. Tykkään laulaa ja mahdollisuudet harrastaa sitä ovat hyvät. Koulutusmahdollisuudetkin on hyvät, on varaa valita mihin haluaa mennä opiskelemaan. Linja-autot ja junat kulkevat riittävän usein. Kauppoja on riittävästi. Huonoja puolia on se, että alaikäisille ja nuorille ei ole suunnattu tarpeeksi tapahtumia. Ikärajoja tapahtumiin on nostettu. Nuorille ei ole tarpeeksi oleskelupaikkoja. Asuntojen vuokrat ovat kalliita ja ne nousevat vuosi vuodelta. Miksi haluan asua täällä? Meri-Lapissa on rauhaisaa, vaikka menoakin on. Kemissä on monipuolista tekemistä joiltain osin. Ei tarvitse asua kaupungissa, kun muitakin rauhaisempia paikkoja on olemassa. Täällä kaikki mitä tarvitsen, on ihan lyhyen matkan sisällä. Jos haluaa lähteä johonkin bussilla tai junalla, on lyhyt matka kumpaankin ja niitä menee vähän väliä. En muuttaisi täältä mihinkään. Täällä on harrastukset, koulu, ystävät ja perhe. Kirjoittajat ovat Pohjantähti-opiston kymppiluokan opiskelijoita. CURLY 3 4/2012 7

sarjakuva Lehdessä olevat sarjakuvat ovat Täällä Nyt -taidehankkeen maahaanmuuttajanuorten tekemiä. Ne ovat syntyneet vuosina 2010 2012 pidetyissä sarjakuvatyöpajoissa Lahdessa. Täällä Nyt -hanke pyrkii tavoittamaan äskettäin maahan tulleita nuoria ja tarjoamaan heille mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteelliseen toimintaan. Täällä Nyt on osa valtakunnallista Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-nuorisohanketta. Aika Tekijä: Julian, 11v., Suomi-Nigeria Curly onnittelee 15-vuotiasta! Nimi ja syntymäaika Mia Parpala 2.11 1997 Onko kivaa olla 15 ja miksi? On se ihan kivaa, tuntuu että muut ottavat minut vakavammin. Jos ei ole kivaa, miksi? Tuntuu että paine ja vastuu kasvavat. Oletko matkustanut bussilla nro.15? Minne menit? En ole mennyt bussilla 15, menen yleensä 550:lla. 15 on kemiassa fosforin järjestysluku. Hohdatko pimeässä? En, mutta tunnen loistavani. Missä haluaisit olla 15 vuoden päästä? Kivassa työpaikassa ja hyvässä seurassa. Pohdi: Millainen on hyvä sarjakuva? Piirrä 3-ruutuinen sarjakuvastrippi aiheesta Unelma ja lähetä meille julkaistavaksi!? 8 CURLY 3 4/2012

Kolme nopeaa kahdelle artistille Helsingin Oulunkylässä humpattiin Kyläjuhlia syyskuisessa viileydessä. Illan letkeimmästä menosta vastasi Jukka Poika. Bileet juonsi UP -sarjasta tuttu Krista eli oikealta nimeltään Thelma Siberg. Teksti ja kuvat: Curly 1.) Missä olit 15 vuotta sitten? 2.) Missä olet 15 vuoden päästä? 3.) Menneisyys vai tulevaisuus? Jukka Poika, 32, muusikko 1.) Olin silloin juuri aloittanut lukion Tapiolan lukion musiikkilinjalla. Samana vuonna me perustettiin bändi Lumps of Royal Honey, josta tuli myöhemmin Soul Captain Band. 2.) Arvailuksi menee. Voi olla että samanlaisissa tilanteissa kuin nyt, antamassa haastatteluja ennen keikkaa. Pientä variaatiota voi toki olla. 3.) Jaa-a. Menneisyyden ja tulevaisuuden välimaastossa heilun keskittyen kuitenkin tärkeimpään eli tähän hetkeen. Thelma Siberg, 20, näyttelijä 1.) Olin 5-vuotias ja tarhassa. Olin kiltti mutta aika temperamenttinen ja sanavalmis. Muistan, miten sanomisiani päiviteltiin! Lapsena haave-ammattini oli pitkään siivooja. Ei kyllä enää! 2.) Toivottavasti saan näytellä teatterissa ja elokuvissa. Se olisi ihan parasta! Aikomuksissani on pyrkiä Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle. 3.) Tulevaisuus. Todellinen vai virtuaalinen maailma? Lupita McLaughlin Villeda, 18v., Guatemala: Teknologia antaa nuorille paljon vaikutusvaltaa; sen kautta voin ilmaista itseäni niin henkilökohtaisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Internetissä käytettävät palvelut kuten sähköposti, Facebook (joka on tällä hetkellä nuorten suosikkimedia) ja Twitter ovat välineitä, joiden avulla voin pitää yhteyttä, tutkia asioita, tehdä kotitehtäviä sekä jutella perheenjäsenteni ja ystävieni kanssa, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa. Muistan, että lapsuudessani teknologiaa oli hyvin vähän. Pidin yhteyttä ystäviini tapaamalla heitä ja leikkimällä heidän kanssaan: juoksimme, leikimme ja lähetimme toisillemme kirjeitä, vaikka asuimmekin lähekkäin. Muistan myös yhden leikin, jota kutsuttiin puhelimeksi. Leikissä sidottiin kaksi lasia narun kumpaankin päähän. Tämän jälkeen toinen lasi laitettiin korvalle ja toiseen puhuttiin. Nykyisin, jos haluaa jutella, sen voi tehdä Facebookissa, voi soittaa ystävän kännykkään tai lähettää tekstiviestin. Teknologia on tullut avuksemme, mutta samalla se on vienyt meidät kauemmaksi läheisistämme. Maailma muuttuu vauhdilla. Silloin, kun vielä ei ollut paljon tietokoneita, me nuoret ja lapset vietimme enemmän aikaa yhdessä. Nyt monilla perheillä on vähintään yksi tietokone. Se ajaa helposti elämään virtuaalimaailmassa, kaukana todellisuudesta. Lupita vieraili Suomessa syyskuussa Taksvärkki ry:n kutsumana osana Huominen tehdään tänään -kampanjaa. Sen teemana on nuorten aktiivinen kansalaisuus Suomessa ja Guatemalassa. Lupita veti seinämaalaustyöpajoja nuorten kanssa Helsingissä, Mikkelissä ja Joensuussa. CURLY 3 4/2012 9

ISO H Ensimmäisessä nuorten tekemässä Curly-lehdessä vuonna 1997 oli artikkeli Color blind -musikaalista. Kuvassa ovat Henkka, Kimmo ja Dan, jotka tunnetaan rap-artisteina Iso H, Elastinen ja Uniikki. Numerossa 3/98 oli Fintelligenzin haastattelu, jonka nimi on muuntunut sittemmin tutumpaan muotoon, Fintelligens. 10 CURLY 3 4/2012

Teksti: Omar Fasolah, 17v. Kysymykset: Omar, 17v., Rosa, 19v. ja Mia, 15v. Kuva: Rähinä Records Muistatko, kun olitte Curly-lehden haastattelussa v.1998? Nyt kun oikein hartaasti muistelen, mulla taitaa olla tästä tapahtumasta muutama hämärä muistikuva Milloin Henrik Henkka Rosenbergistä tuli Iso H ja Kimmo Laihosta Elastinen? Ela on saanut taiteilijanimensä breakdancemeiningeistä ja minä otin omani etunimestäni. Lopullisesti päätettiin nimet, kun Voittamaton -single oli menossa painoon, koska CD-sinkun kansiin ne piti tietysti laittaa. Oliko bändinne nimi alussa Fintelligenz kirjoitettuna z-kirjaimella? Kyllä, pitää paikkansa. Kun teimme päätöksen, että tästä eteenpäin teemme vain suomeksi, halusimme muuttaa myös nimen suomalaisempaan muotoon. Iso H:n, Elastisen ja Uniikin ura sai alkunsa Color Blind -musikaalista. Leike ensimmäisestä Curly-lehdestä 1/1997. Bongaa pojat! Miksi vaihdoitte ekan sinkkunne jälkeen kielen englannista suomeen? Suomeksi räppääminen kuulostaa paremmalta, toimii paremmin ja on paljon hauskempaa, kuin englanniksi räppääminen. Onko hip-hop teille vieläkin elämäntapa? Todellakin. Ei siitä niin vain luovuta. Mitä kuluneisiin vuosiin on mahtunut? Mikä on suurin muutos musiikissa ja elämässänne? Kaikesta siitä, mitä kuluneisiin vuosiin on mahtunut, voisi kirjoittaa kirjan tai pari. Suurin muutos on varmasti ollut oma aikuistumisprosessimme. Se on myös peilautunut musiikkiimme. Onko kaikki mennyt kuten ajattelit silloin melkein 15 vuotta sitten? Ei silloin osannut yhtään kuvitella, mitä tuleman piti. Asiat ovat menneet kutakuinkin parhain päin, mutta jos nuorempana olisi ollut paremmat suunnitelmat, olisi ehkä voinut käydä vielä paremmin. Onko haaveita vielä toteutumatta? Ehdottomasti. Meillä kummallakin on niin vilkas mielikuvitus, että aina kun olemme saaneet jonkun haaveistamme toteutettua, olemme keksineet tusinan uusia. Curly-lehdessä 3/1998 oli uuden helsinkiläisbändin, Fintelligenzin haastattelu. Mitä työhösi kuuluu tällä hetkellä? Studiotyöskentelyä eli äänitystä, miksaamista, masterointia, biisien ja levyjen tuottamista. Sekä keikkailua, Suomen kiertämistä ristiin rastiin. Tällä hetkellä teemme myös tv-ohjelmaa Neloselle. Mitä ohjeita antaisit nuorille muusikon urasta haaveileville? Treenatkaa. Siis ihan oikeasti. Paljon ja hartaasti. Älkää missään nimessä laittako nettiin ensimmäisiä tuotoksianne. Ensimmäisen vaikutuksen pääsee tekemään vain kerran, ja siitä sinut tullaan muistamaan aina. Joten sen ensimmäisen biisin täytyy olla sitten varmasti hyvä. Eli treeniä, treeniä, treeniä. Sitä ei voi alleviivata liikaa. Menneisyys vai tulevaisuus? Tulevaisuus. Ehdottomasti. Missä olet 15 vuoden päästä? Toivottavasti vielä täällä. :) Extrakysymys Adamilta Oulunkylän nuorisotalolta: Mikä on koulutuksesi? Oletko opiskellut musiikkia tai jotain muuta? Koulutukseni on peruskoulu, sekä muutama vuosi lukiota, kunnes mut katsottiin eronneeksi. Eli kesken jäi. En ole opiskellut musiikkia missään oppilaitoksessa, oma kiinnostus ajoi opettelemaan itse. Eikä nuoruudessani edes ollut samanlaisia musiikki- ja media-alan kouluttautumismahdollisuuksia, kuin nykyään. CURLY 3 4/2012 11

Tulevaisuuden Mika Kaurismäen uusimmassa elokuvassa Tie Pohjoiseen pienen roolin tekevä Ada Kukkonen, 21, ei vielä tiedä, tuleeko hänestä isona tähti vai tavis. Teksti: Curly Kuvat: Veera Aaltonen, Marianna Films & Curly Ada Kukkonen näyttää farkuissa ja collegepaidassaan keneltä tahansa tytöltä. Taviksesta hänet erottaa itsevarma käytös. Katse on intensiivinen ja häpeilemätön. Julkisuuteen hän suhtautuu viileän varovaisesti. Julkisuus ei ole koskaan ollut minun juttuni. Välillä esilläolo ja kuvaaminen tuntuvat jopa kiusallisilta. Adalle näytteleminen on intohimo ja lapsuuden haaveammatti. tähti? Roolituspalvelun kautta töihin Kun Curly-lehti vuonna 1997 sai alkunsa, asui Ada perheensä kanssa Italiassa pari vuotta. 15 vuotta sitten olin 6-vuotias ja 1. luokalla pohjoisitalialaisessa kyläkoulussa. Olin tosi kiltti lapsi. Muistona ajalta on italiankielen taito, joka on säilynyt tänne asti. Adaa kiinnostaa edelleen matkustaminen ja asuminen ulkomailla. Lapsena Ada harrasti kotielokuvien tekemistä ja haaveili näyttelijäntyöstä. Työtarjouksiin hän pääsi kiinni opettajansa avustuksella 15-vuotiaana. Äidinkielen opettaja yläasteella vei meidän koko luokan Roolituspalveluun. Se on hyvä keino päästä kokeilemaan esiintymistä kameran edessä. Adan ensimmäinen työ oli Dome Karukosken ohjaama mainos. Sen myötä Ada sai muitakin työtarjouksia. Ammattitaito auttaa Kaikille näytteleminen ei kuitenkaan sovi, sillä jännittää ei saa liikaa. Adakin kärsi aikaisemmin epävarmuudesta. Hänen mukaansa pieni jännitys on kuitenkin hyvästä. Olen oppinut luottamaan itseeni. Minulle on aina sanottu, että pitää uskoa omaan juttuunsa ja siihen, että se riittää. Jännityskohtauksen iskiessä Ada keskittyy hengittämään rauhallisesti syvään ja käymään läpi pahimman mahdollisen, mitä voisi tapahtua. Kuvaustilanteissa häntä ovat auttaneet myös toiset näyttelijät. Tie pohjoiseen -elokuvan näyttelijät olivat tosi ammattilaisia ja suhtautuivat minuun kivasti. Omissa kohtauksissani Elina Knihtilä auttoi minua roolihahmon luomisessa. Haaveista totta Ammattilaisten kanssa näytteleminen oli Adalle haaveiden täyttymys. Toinen haave oli esittää pääosaa elokuvassa. Tämä toteutui jo vuonna 2010, kun hän esitti toista pääosaa yhdessä Sara Mellerin kanssa elokuvassa Sisko tahtoisin jäädä. Näiden kokemusten jälkeen on vaikea sanoa, mikä olisi seuraava haaveeni. Olen saavuttanut Tie Pohjoiseen -elokuvan kuvauksissa Ada sai apua mm. Elina Knihtilältä. 12 CURLY 3 4/2012

Ada ei vielä tiedä, missä on 15 vuoden päästä. monia niistä asioista, joista olen haaveillut. Haluaisin näytellä teatterissa ja tulla näyttelijänä ammattilaiseksi. Adaa kiinnostavat vahvojen naisten roolit. Vaarana hänen kuten muidenkin kauniiden, nuorten naisnäyttelijöiden kohdalla on aina saada vain nättien tyttöjen rooleja ja sellaisia, missä pitää vilauttaa paljasta pintaa. Haluaisin sanoa, etten koskaan suostu alastonkohtauksiin, mutta työtarjouksille on paha mennä sanomaan ei. Ada ei ota kantaa, mitä mieltä hän on ronskeista seksikohtauksista, joita usein kotimaisissakin elokuvissa on. Tie pohjoiseen -elokuvassa hän esiintyy itsekin seksikohtauksessa Samuli Edelmannin kanssa. Tilanne ei ollut niin kiusallinen kuin voisi luulla. Vaikka kohtauksen kuvaaminen jännittikin ennalta, oli ilmapiiri todella rento. Pystyin luottamaan kuvausryhmän ja kanssanäyttelijöiden ammattitaitoon. Tuntematon tulevaisuus Elokuvat eivät ole sitä miltä näyttävät. Tähän Ada törmäsi myös toisella tapaa. Yhdessä kohtauksessa juon drinkkiä, joka oli halutun värin vuoksi aivan kummallinen sekoitus. Se maistui kamalalta. Tulevaisuus on Adalle vielä avoin. Hän on hakenut opiskelemaan mm. Teatterikorkeakouluun, vielä kuitenkaan pääsemättä sisälle. En tiedä missä olen 15 vuoden kuluttua. Olen vielä nuori ja haluan tarkastella vaihtoehtoja. Tällä hetkellä Adalla ei ole käynnissä mitään näyttelemiseen liittyvää projektia, joten työtarjoukset ovat tervetulleita! Näytteleminen Tie Pohjoiseen -elokuvassa oli Adalle haaveiden täyttymys. Pohdi: Tarvitseeko näyttelijä koulutusta alalle? Kuka on sinun mielestä hyvä näyttelijä? Mikä hänestä tekee hyvän?? Elokuva-arvostelu: Tie Pohjoiseen Mika Kaurismäen elokuva Tie Pohjoiseen on kertomus isän ja pojan rikkoutuneesta suhteesta, jota isä Leo (Vesa-Matti Loiri) on lopulta tullut korjaamaan. Timo (Samuli Edelmann) on hyvin tunnettu pianisti, jonka yksityiselämä on kuuluisuuden ja sen tuottaman jatkuvan harjoittelemisen takia huonossa jamassa. Leo ilmestyy Timon ovelle ja johdattaa poikansa arjen kiireestä tutustumaan juuriinsa ja alkuperäänsä. Timo saa mahdollisuuden tutustua isäänsä, ja toisin päin, vaikkei kaikki aina sujukaan täysin ongelmitta. Hyvin menestynyt draamakomedia on yllätyksellinen ja mieluisaa katsottavaa, jopa näin nuoremmallakin iällä. Elokuva naurattaa ja itkettää, on täynnä kommelluksia, paljastaa salaisuuksia ja isän ja pojan yhteisiä hetkiä, jotka luovat elokuvasta uskottavan kokonaisuuden. Elokuva on hyvin toteutettu ja roolit sopivat mainiosti kantajilleen. Kohtaukset ovat mieleenpainuvia ja erityisesti Loirin ja Edelmannin yhteiset lauluosuudet värittävät elokuvan tunnelmaa miellyttävästi. Kokonaisuudessaan nautin kokemuksesta, ja suosittelen elokuvaa lämpimästi muillekin! h h h h Teksti: Rosa Suominen, 19v. Kuva: Veera Aaltonen, Marianna Films CURLY 3 4/2012 13

1997 Maailma vuonna Millainen maailma oli vuonna 1997, kun Curly perustettiin? Kaikkien aikojen rakkauselokuva Titanic sai ensiiltansa, prinsessa Dianan kohtaloksi koitui mystinen auto-onnettomuus ja syömishäiriöt yleistyivät. Aika ennen Facebookia, älypuhelimia ja euroa; millaista elämää se oli? Muodissa -90 -luvulla: hopea ja pikkureput. Ja hinnat markoissa! Leike Curly-lehdestä 4/1998. 90-luvun aurinkolasimuotia. Uutta olivat myös kuviolliset piilolasit. Leike Curly-lehdestä 3/1999. Teksti ja kuva: Emma Vormisto, 17v. Mieti: Missä olit vuonna 1997? Mitkä asiat ovat tällä hetkellä paremmin kuin silloin? Mitkä asiat ovat huonommin?? 14 CURLY 3 4/2012

Muodin pyörteissä Vuonna 1997 muodissa korostettiin yksilöä. Jokainen halusi olla omanlaisensa eikä massamuotia ihannoitu toisin kuin vuonna 2012. Tuolloin ei ollut suosittua kierrellä kalliissa merkkivaateliikkeissä ostelemassa T-paitoja neljänsadan markan kappalehintaan, vaan ihmiset ostivat vaatteensa kirpputoreilta. Kierrätyksen lisäksi ympäristöystävällisyys näkyi myös kankaiden ja materiaalien käytössä. 1990-luvulta on jäänyt ihmisten mieliin lappuhaalarit, paksupohjaiset kengät, maastohousut, napapaidat, pikkureput ja vyölaukut. Lisäksi 90-luvulla ihannoitiin 60- ja 70-lukujen pukeutumista. Tyttö- ja poikabändiaallon levitessä alettiin bändien jäsenten pukeutumista jäljitellä. Esim. Spice Girlsin jäsenille luotuja, persoonallisia pukeutumistyylejä jäljiteltiin nuorten keskuudessa mahdollisimman tarkasti. Anorektinen naisihanne alkoi levitä, jonka myötä syömishäiriöt alkoivat yleistyä. Ylenpalttisen laihuuden lisäksi ihannoitiin myös valtavia rintoja ja muhkeita huulia, jonka takia kauneusleikkaukset yleistyivät. Meikkaaminen oli 90-luvulla nude-tyylistä eli meikkiä ei juurikaan käytetty tai sitten sitä käytettiin huomaamattomasti. Meikissä korostettiin joko huulia tai silmiä, ei koskaan molempia yhtä aikaa. Vuosikymmenen lopulla alkoi meikkaamisessa yleistyä glittereiden käyttö. Aiemmasta tavasta muotoilla kulmakarvat luonnollisen näköisiksi luovuttiin ja kulmat muotoiltiin näyttämään ohuilta viivoilta. Kun nykypäivänä nuoret seisoskelevat peilin edessä tuntikausia ja pohtivat, ovatko hiukset nyt varmasti hyvin, 90-luvulla ihannoitiin viimeistelemättömiä kampauksia. Hiusten tuli näyttää luonnollisilta, niiden piti olla kiiltävät ja luonnollisen väriset. Hiusten pituudella ei niinkään ollut merkitystä. Lehdet kirjoittavat Dianasta Syyskuussa 1997 mediassa puhuttiin jatkuvasti prinsessa Dianan kuolemaan johtaneesta autoonnettomuudesta. Kansalaisille ei riittänyt tieto kuolinsyystä vaan heti onnettomuuden jälkeen esitettiin erilaisia salaliittoteorioita. Kohu kesti pitkään. Vasta vuonna 2006 valmistunut 871-sivuinen tutkimusraportti vahvisti kuolinsyyksi onnettomuuden. Joulukuussa 1997 Titanic sai maailmanensiiltansa. Titanic oli aikansa kallein elokuva, sillä sen tekoon kului yli 200 miljoonaa dollaria. Finnkinon Titanic-mainos Curly-lehdestä 4/1998. Saatavana nyt videona! Hukkaan rahat eivät menneet, sillä elokuva sai sekä elokuvakriitikot että katsojat puolelleen. Titanic oli maailman taloudellisesti menestynein elokuva 12 vuotta. Suomessa Titanic on katsotuin elokuva kautta aikojen. Elokuva oli myös ehdolla neljääntoista Oscar-palkintoon ja se kahmaisi niistä yksitoista. 90-luvulla kuunneltiin Spaissareita CD-levyltä. Musiikkia korville 1990-luvulla kasattiin monia nykypäivänäkin esiintyviä bändejä. Osasta on tullut suorastaan legendoja. Kaikki muistavat HIMin, Nylon Beatin, Apulannan, Coldplayn, Maija Vilkkumaan ja Ultra Bran. 90-luvun huippuaikojen jälkeen bändit ovat tehneet näyttäviä comebackeja. 90-luvulla tunnetuksi alkoi tulla myös Suomirap MC Nikke T:n ja Raptorin saattelemana. Vuoden 1997 listaykkösten perusteella Suomen suosituimpana bändinä voidaan pitää Apulantaa, joka paistatteli singlelistan ykkösenä kokonaista 11 viikkoa. Lisäksi singlelistalla huikeisiin suorituksiin ylsivät The Prodigy ja Scooter. Suomen virallisella albumilistalla ykkössijan nappasi No Doubt. Erilaisen musiikkimaailmasta teki, että musiikkia ei ladattu internetistä vaan jokaisen oli tallustettava kauppaan ostamaan itselleen CDlevy. Huhtikuussa 1997 Helsinkiin valmistui Hartwall Areena, joka mahdollisti maailmanluokan tähtien megakonserttien saapumisen Suomeen. Kännykät olivat pelkistettyjä Teknologia ei ollut nykyisellä tasolla 15 vuotta sitten. Kännykät olivat jo aika pieniä ja hyvin pelkistettyjä. Niillä ei surffailtu netissä, kuunneltu musiikkia tai otettu kuvia. Tekstiviestien lähetys tosin oli jo mahdollista vuonna 1997! Puhelimia pystyttiin myös hyödyntämään erilaisissa televisiokilpailuissa, kun suosikin äänestäminen puhelimella esim. Karuselli -lastenlaulukilpailussa oli mahdollista. Kenenkään käsilaukusta ei myöskään löytynyt mp3-soittimia tai ipadeja. Lomalle otettiin mukaan kamera, jossa kuvat tallentuivat muistikortin sijaan filmirullalle. Vuonna 1997 markkinoille tuli ensimmäinen digitaalikamera, jonka resoluutio oli aikansa huippuluokkaa; yksi kokonainen megapikseli! Mp3- soitinten sijaan oli korvalappustereot, joihin laitettiin CD-levy. CURLY 3 4/2012 15

sarjakuva Päivä Tekijä: Anna,14v., Venäjä Curlyn nykyiset Tyttö tuntemattomalla tiellä Asuttuani koko elämäni samalla alueella, viimeiset kuusi vuotta samassa koulussa, kesän jälkeen asuinkin yksin uudessa kaupungissa opiskelemassa uusien ihmisten keskellä. Minulle opiskelun aloittaminen on ollut totisesti uusi alku. Muutin tänä syksynä Helsingistä Tampereelle ja aloitin opinnot lääkiksessä. Kun sain kesällä tietää saamastani opiskelupaikasta, piti yhtäkkiä alkaa hoitaa aikuisten asioita. Aluksi vain luin papereita epäuskoisena ja yritin hahmottaa, mitä oli tapahtumassa. Piti etsiä asuntoa, täyttää Kelan papereita ja yrittää hahmottaa uuden kaupungin kartta. Ja sitten kesä olikin ohi ja uusi elämä edessä. Nyt käyn koulun sijaan yliopistoa, tuntien sijaan on luentoja ja ryhmätöitä, kokeiden sijaan tenttejä. Opiskelu on erilaista, mutta uutta on myös kaupunki, ihmiset ja itsekseen asuminen. Kun asuu yksin, mikään ei tapahdu itsestään. Jokainen tiski pitää tiskata ja sotku siivota. Ruokaa pitää kokata tuli sitä kotiin miten väsyneenä tai nälkäisenä tahansa. Ja pitää huolehtia, että rahat riittävät ruokaan ja vuokraan. Onneksi on pakastin ja oma rauha on yleensä vain ihanaa. Eniten yksin asumisessa huoletti yksinäisyys. Ne illat kun ei jaksa tai ehdi lähteä tapaamaan kavereita, tai ne päivät kun on kipeänä eikä voi mennä ulos. Uudesta kaupungista ja koulusta pitäisi löytää uudet kaverit. Kahteen kuukauteen on mahtunut monta hauskaa hetkeä ja uutta kaveria, toisaalta monta yksin vietettyä iltaa ja pari flunssassa kärvisteltyä päivää. Oma rauha on tuntunut ihan hyvältä uusien ihmisten keskellä vietettyjen päivien jälkeen. Onneksi on puhelin ja Skype, joilla voi pitää yhteyttä kotiin ja vanhoihin kavereihin. Ei elämää uuteen kaupunkiin ehdi kahdessa kuukaudessa valmiiksi rakentaa. Viikonloppuisin on kiva palata Helsinkiin tuttujen luo. Olen kuudetta vuotta tekemässä Curlyä. Vuosiin on mahtunut monia hauskoja hetkiä ja olen päässyt käymään todella mielenkiintoisissa paikoissa, joista parhaiten mieleen ovat jääneet Provinssirock, Helsingin kaupunginteatterin kulissit ja MTV3:en uutisten kuvaukset. Silti vierailuja tärkeämpää on ollut hyvä seura, kiinnostavat keskustelut ja tätä kautta saadut ystävät. Yhdessä on pohdittu vastauksia mitä oudoimpiin kysymyksiin, keskusteltu koulusurmista ja haastateltu vaikka ketä. Ihan huomaamattaan sitä on oppinut kaikenlaista mediasta, kirjoittamisesta ja kuvaamisesta. Teksti ja kuva: Lilja Rintamäki, 19v. 16 CURLY 3 4/2012

bändihaastattelut tekstimainontaa? Mitä tekstimainonta on? Mitä teette aina ennen keikkaa? Thomas: Yleensä me vaan hermoil tosi paljon odottamista. Tuomas: Ja juodaan tosi paljon vettä Oletteko koskaan saaneet vihapostia Emme ole koskaan suoranaisesti sa postia, muutaman kerran Yle X:än sivu lut jotain negatiivista kommenttia biise Pohdi: Onko sinusta tällaiset? (Vastaus s.32!) Curlyn nykyiset Tuomas (vas.) ja Thomas diggaavat Curlyä! Väliin pääsi Merita. Levy on osiensa summa. Seuraava levy voi olla sitten jotain ihan muuta, Thomas miettii. Bändi heittää myös ikärajattomia keikkoja, kuten Helsingissä Gloriassa ja Tampereella Klubissa. Mistä bändinne nimi on peräisin? Bändin nimi oli Fatan idea. Se sai idean valokuvasta, jossa on meri laiturilta otettuna. Nimelle on monta tarinaa ja selitystä. Se on hyvä nimi siksi, että se on aina aakkosissa ensimmäisenä! Mistä saatte ideat biiseihinne? Thomas: Biisit kertovat elämästä, rakkaudesta ja kokemuksista latteuksia välttäen. Sanojen pitää erottua positiivisessa mielessä. Paras palaute minkä olette saaneet fan Se oli varmaan kun olimme yhteiskeika nimeltä mainitsemattoman bändin kan kan jälkeen sen bändin fanit tulivat sa että me olimme olleet todella paljon pare Pahin moka mikä on sattunut? Thomas: Aina tapahtuu pieniä mokia sanojen unohtamista. Varmaan pahin o kerran liukastuin keikan aikana lavalla ja suoraan päin bassovahvistinta. Se ei ede meidän oma vaan lainassa. Onneksi vah hajonnut. Jonkun aikaa sitten lauleskelinki tä lattian rajasta. Mihin käytätte vapaa- aikaanne? Thomas: Pelaan hulluna pleikkaria. Tuomas: Harrastan musaa ja liikuntaa. Va aikaa on vähän kun aika menee keikkailless on paras tapa viettää aikaa. Lempi musiikkigenre? Thomas: Indie. Kuuntelen musaa myös laid ta laitaan. En kuuntele juurikaan sellaista mu mitä itse teemme. Tuomas: Thomas tekee biisien sanat lähes kokonaan. Biisit syntyvät aina koko bändin voimin. Tuomas: Kuuntelen monipuolisesti kaikenla ta musaa. Curly-lehden juttuja kirjoittavat nuoret itse. 1.) Nimi ja ikä 2.) Kuinka kauan ollut mukana Curlyssä? 3.) Mikä mukana olemisessa kivaa? 4.) Onko harrastuksesta ollut hyötyä koulussa/työssä/elämässä? 5.) Mieleenpainuvin kirjoittamani artikkeli? 6.) Tavoitteeni kirjoittajana? 7.) Haave-ammattini? 8.) Jutun teossa sattunut kommellus? 9.) Terveiset toisille nuorille? Hyvän mielen bändi 10 CURLY 2/2012 Kävimme haastattelemassa helsinkiläistä bändiä15 Minutes Before The Dive (15MBTD). Paikalla olivat laulaja Thomas ja basisti Tuomas. Teksti: Merita Holmberg, 17v. Kuvat: Sami Mannerheimo & Curly 15MBTD on perustettu vuonna 2007. Bändiin kuuluvat laulaja Thomas Kirjonen (ex-collarbone), kitaristi Janne Fatta Koski (ex-april), kitaristi Henkka Salonen (Smak), basisti Tuomas Miettinen (ex-bleak) ja rumpali Mikko Huovila (ex-april). Bändin musiikkityyli on ajatonta, hyvän mielen pop/rockia. Bändin nimellä kulkeva esikoislevy julkaistiin 2.5.2012. Tuomaksen mukaan levy on koko bändin näkemyksistä syntynyt sekasikiö, johon kaikki toivat jotain omaa mukaan. Usein biisit syntyvät spontaanisti, usein jammailusta ennen harjoitusten alkua. Bändi on kaikille hyvän mielen projekti. Jos ette olisi valinnut musiikkia ammatiksenne, niin missä ammatissa luulisitte olevanne? Thomas: Hmm... En mä tiedä, nyt mä oon ravintola-alalla. Tuomas: En mä pidä musiikkia ammattina, enemmänkin harrastuksena. Mä oon töissä ITalalla. Unelmien keikkapaikka? Thomas: Mikä vaan mesta, kunhan on täysi sali ja jengi tykkää. Meille on tärkeintä, että porukka viihtyy. Tuomas: Unelma olisi heittää keikka täydelle Wembleyn stadionille. Mitä teillä on aina mukana keikoilla? Thomas: Panda pehmolelu. Yleensä faneilta saa niitä vielä lisää. Tuomas: Ainakin vaihtovaattet ku keikalla hikoilee paljon. Sit on kans paljon tietoteknisiä laitteita millä pääsee nettiin. Ja soittimet ainakin toivottavasti! Jos voisit olla eläin, mikä olisit? Thomas: Mä haluisin olla joku siivekäs, va maan joku valkopäämerikotka. Tuomas: Mä olisin sit se Nils Holgersson se kotkan selässä. Missä näette itsenne 10 vuoden päästä? Toivottavasti silloin ainakin julkaistu toinen levy, tai useampiakin. Ekan levyn tekoon kun meni aika pitkään, 2,5 vuotta. Olisi kiva päästä myös rapakon toiselle puolelle keikkailemaan. Mitä /millaisia yliluonnollisia kykyjä haluaisitte? Thomas: Mä haluaisin osata muuttua näkymättömäksi. Tuomas: Olis kiva osata hallita aikaa. Millaisia olette luonteeltanne? Thomas: Kai me ollaan aika sosiaalisia ja huumorintajusia. Tuomas: Ja avoimia. Asia mikä ärsyttää itsessäsi? Thomas: Laiskuus, me kaikki ollaan vissiin vähän laiskoja. Tuomas: Saamattomuus. CURLY 2/2012 11 1.) Omar 18v. 2.) Aloitin Curlyssä syksyllä 2009. Mukana olen roikkunut siis kolme vuotta. 3.) Curlyssä parasta on, kun se tarjoaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään julkaisemalla nuorten kirjoittamia juttuja. 4.) Curly on kieltämättä vaikuttanut positiivisesti elämääni, ja se on itselle tavallaan se ponnahduslauta, jonka kautta jatkoin eteenpäin muihin projekteihin. 5.) Mikään yksittäinen juttu ei erikoisemmin ole jäänyt mieleen. Toisaalta ensimmäinen juttuni on ehkä sellainen, koska se oli ensimmäinen julkaistu kirjoitukseni. 6.) Haluaisin kehittyä kirjoittajana paremmaksi. En ole ollut asian kanssa erikoisen aktiivinen, joten kehittymiseni on ollut hieman hidasta. 7.) Tavoitteena olisi päästä työskentelemään elokuva-alalle tai uutis- ja ajankohtaisohjelmien puolelle. 8.) Noh, eräs juttu vähän venähti, mutta tuli kuitenkin loppujen lopuksi julkaistuksi. 9.) Älä jätä kirjoittamiasi juttuja pöytälaatikkoon, vaan lähetä ne Curlyyn! 1.) Rosa Suominen 19v. 2.) Olen ollut Curlyssä mukana noin kuusi vuotta. 3.) Olen nauttinut tutustumiskäynneistä museoissa, toimistoilla ja tapahtumissa. 4.) Curlyssä mukana olo on vaikuttava harrastus, josta voi ylpeänä mainita työhaastatteluissa kun kertoo itsestään. 5.) Mieleenpainuvin artikkeli on MTV3:n uutisista kirjoittamani artikkeli. 6.&7.) Haaveammattini on vaihdellut vuosien aikana, mutta toimittajan työ on pysynyt listan kärjessä jo pitkään. Nykyään opiskelen mediatekniikkaa, joten kuvaajan ja ohjaajan työt tuntuvat myös hyviltä. 8.)??? 9.) Kannustan liittymään mukaan, sillä Curlyn kautta kokemusta karttuu, saa kirjoittaa mistä haluaa, tutustuu uusiin ihmisiin, ja tämä harrastus näyttää hyvältä jopa CV:ssä! Nimi, ikä ja asuinpaikkakunta? Merita Holmberg, 18v, Nummela. Kuinka kauan olet ollut mukana Curlyssä? Olen ollut mukana vähän reilu puoli vuotta eli keväästä 2012. Mistä sait tietoa Curlystä ja osasit tulla mukaan? Tätini kertoi, että oli tilannut serkulleni kyseistä lehteä ja suositteli sitä minullekin. Päädyin selailemaan sivuja ja kiinnostuin lehden tekemisestä ja päätin lähteä mukaan. Mikä oli eka juttusi? Ensimmäinen juttuni oli bändihaastattelu, kävin haastattelemassa bändiä 15 Minutes Before The Dive ja tein jutun siitä. Oliko jutun tekeminen hauskaa? Jutun tekeminen oli todella hauskaa! Haastattelua oli kiva tehdä ja myös juttua oli kiva kirjoittaa. Olin valmiiseen juttuuni tyytyväinen. Oliko jutun tekeminen vaikeaa? Ei ollut yhtään vaikeaa. Tavoitteesi kirjoittajana? Kehittyä kirjoittamaan aina vaan parempia juttuja. Kenelle suosittelisit Curlyyn mukaan tulemista? Kaikille nuorille, erityisesti mediasta kiinnostuneille. CURLY 3 4/2012 17

Curly-lehden pitkä Teksti ja kuvat: Curly 1995: Annantalon taidekeskuksessa Helsingissä toimiva nuorten teatteriryhmä Pimeyden Nauriit päättää tehdä elokuvan työnimellä The girl with curly hair. Pääosissa ovat kiharatukkaiset siskokset, joita esittävät Sanna-June Hyde ja Alisha Davidow. Mukana ovat myös Jani Toivola ja Ville Valo. Rahoitusasioita hoitamaan pyydetty Kaija-Leena Sinkko saa ajatuksen nuorille suunnatusta mediakasvatuksellisesta projektista ja nuortenlehdestä. Se saa nimekseen Curly. Curly-lehden ensimmäinen numero ilmestyy. Päätoimittajana 1997: toimii Kaija-Leena Sinkko. Lehti on suunnattu päättäjille, mutta sisältää myös nuorten kirjoituksia. Kannessa komeilee 19-vuotias Jani Toivola. Ensimmäinen nuorten itse tekemä Curly-lehti ilmestyy joulukuussa. Lehdessä nakuilee kaksi nuorta! Lehtiryhmä aloittaa toimintansa Oulunkylän nuorisotalolla. 1998: Curly leviää muualle Suomeen eri projektien avulla. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. Haastattelussa mm.uusi helsinkiläinen räp-duo Fintelligenz, joka on juuri julkaissut ensimmäisen sinkkunsa. Curly Media osallistuu The 1999: Global Bangeman Challenge -kilpailuun ja saa kunniamaininnan. Nuoria pääsee palkintomatkalle Tukholmaan, jossa gaalaillallisille osallistuu kuningatar Silvia! Lehden päätoimittajana aloittaa Oulunkylän nuorisotalon johtaja Leena Jonkari. Lehteä ilmestyy kuusi numeroa. 2000: Curly Media tekee yhteistyötä monien tahojen kuten Yleisradion Free Your Mind -sivuston kanssa. Lehdessä vilahtelee tuttuja ja tuntemattomia ilmiöitä ja ihmisiä kuten Neljä Ruusua ja Jimi Pääkallo. Lehti ilmestyy viisi kertaa. 2001: Yhteistyö S-Ryhmän ja Ortonsäätiön kanssa alkaa ja Curlynuoret kirjoittavat juttuja Yhteishyvä-lehteen. Curly-Tuki hoitaa lehden ilmoitusmyyntiä. Lehdessä 4/2001 Ultra Bra -yhtye kertoo päätöksestään lopettaa. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. Curly on kiva harrastus! 2002: Curly saa uudet toimitilat Oulunkylän Seurahuoneelta. Lehden ensimmäisenä palkattuna päätoimittajana aloittaa Tomi-Juhana Huffe Hurula. Lehdessä on mm. presidentti Tarja Halosen tervehdys ja Superfly -graffitikollaasi. Lehteä ilmestyy kaksi numeroa. 2003: Lehti ilmestyy kolme kertaa. Lehtiä ei ole säilynyt näihin päiviin saakka. Curlyn uutena päätoimittajana aloittaa Semira Ben-Amor, 2004: jonka myötä lehti uudistuu ulkonäöllisesti ja sisällöllisesti. Lehteen ilmestyy paljon tähti- ja bändihaastatteluja, kilpailuja ja jatkuvia palstoja kuten Ekologiasivu. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. Curlyssä saat kavereita! 18 CURLY 3 4/2012

historia 2005: Curly-lehti hyväksytään Aikakauslehtien Liiton jäseneksi ja on mukana Aikakauslehtipäivässä. Lehti on esillä Brysselissä FAEP:in (eurooppalaisten aikakauslehtikustantajien järjestö) gaalassa. Curly on yksi kolmesta suomalaisesta lehdestä, joita gaalassa esitellään! Lehti ilmestyy viisi kertaa. 2006: Curly tekee paljon yhteistyötä monien tahojen, kuten Nuori Suomi ja MLL, kanssa. Lehdessä on paljon asiaa kuten päihdevalistusta. Lehdessä 2/2006 Lenni- Kalle Taipale kertoo, että hänen huumeensa ovat urheilu ja musiikki. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. 2007: Curly-lehti 10-vuotta! Lehdestä ilmestyy juhlanumero, jonka kannessa on jälleen Curlyn hallituksen jäsen Jani Toivola. Lehden päätoimittajana aloittaa Maija Puska. Lehti kehittyy mediakasvatuksellisempaan suuntaan. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. 2008: Lehdessä jatketaan perinteeksi muodostuneita testejä, kuten numerossa 2/2006 on suuri jätskitesti. Yhteistyö Annantalon sarjakuvakerhon kanssa jatkuu ja sarjakuva on näyttävästi esillä. Lehti ilmestyy kolme kertaa. 2009: Curlyn uutena päätoimittajana aloittaa Peppi Tervo-Hiltula. Lehteen ilmestyvät mediakasvatukselliset tehtävälaatikot. Lehtiyhteistyö eri järjestöjen kanssa lisääntyy. Curly tekee matkan Tansaniaan yhdessä Taksvärkki ry:n kanssa. Lehti ilmestyy kolme kertaa. 2010: Lehden ulkoasu uudistuu ja paikkansa löytävät tutut palstat kuten Silppuri ja Kotipaikkakuntani. Lehdissä matkaillaan ympäri maailmaa, numerossa 2/2010 on reportaasi Curlyn Tansanian matkasta. Lehdessä on paljon yhteistyökumppaneiden tarinoita. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. 2011: Curly tekee matkan Madagaskarille yhdessä Taksvärkki ry:n kanssa. Yhteistyökumppaneiden artikkelit ovat lehdissä suuressa osassa. Lehdessä 1/2012 Zestkampanjassa mukana ollut näyttelijä Pamela Tola kannustaa nuoria luottamaan unelmiinsa ja itseensä. Lehteä ilmestyy neljä numeroa. 2012: Curly-lehti 15-vuotta! Päätoimittajana aloittaa Pipsa Sinkko-Westerholm. Lehti etsii selkeyttä ja luettavuutta uuden taittajan avulla. Tutut palstat säilyvät. Lehdestä ilmestyy upea ja kiiltäväkantinen juhlanumero 3-4/2012, jossa mm. Henkka R. Kertoo matkastaan Iso H:ksi. Lehteä ilmestyy kolme numeroa. Curly Median toimintaa kehitetään edelleen. Lehteä tehdään 2013: Helsingissä viikoittain kokoontuvan lehtiryhmän lisäksi tuntityöläisten vetämissä ryhmissä ympäri Suomea. Myös etäkirjoittajat lähettävät edelleen juttuja julkaistavaksi. Yhteistyö eri järjestöjen ja oppilaitosten kanssa jatkuu. Kuitenkin niin, että juttujen kirjoittamisesta vastaavat nuoret itse. Curly Tansaniassa v. 2009. Curlyä tehdään lehtiryhmissä ja etänä. CURLY 3 4/2012 19

Curlyn exät Curly-lehden tekemisessä on 15 vuoden aikana ollut mukana kymmeniä tai jopa satoja nuoria ympäri Suomea. 1.) Nimi, ikä ja asuinpaikkakunta 2.) Nykyinen ammatti 3.) Milloin olit mukana Curlyn toiminnassa? 4.) Mitä teit Curlyssä? 5.) Onko Curlystä ollut hyötyä elämässäsi/ työssäsi? 6.) Terveiset 15-vuotiaalle Curlylle! 1.) Janette Hautaluoma, 21v., Virrat 2.) Ammattini on valokuvaaja, mutta tällä hetkellä opiskelen käsikirjoittamista ja kuvallista ilmaisua ammattikorkeassa. 1.) Eeva Hurmalainen, 32v., Helsinki 2.) Ammattini on tiedottaja. 3.) Olin mukana Curlyn toiminnassa syksystä 1999 kesään 2000. 4.) Olin Curlyssä työharjoittelijana ja vedin nuorille tarkoitettua videojournalismitoimintaa. Teimme yhdessä Curly-TV:n juttuja Ylen Summeri-ohjelmaan. 5.) Kyllä varmasti, sillä päädyin työskentelemään median ja viestinnän parissa. Vaikka toiminkin videoryhmän vetäjänä, opin matkan varrella itsekin yhtä sun toista! 6.) Curly on ainutlaatuinen projekti, nuorten ikioma media! Muistakaa myös, että juttuja tehdessä pitää olla hauskaa :) 1.) Veli Kojonen, 32v., Helsinki 2.) Tiedottaja, toimittaja sekä mediaalan sekatyömies yritystapahtumien sekä televisio-ohjelmien käsikirjoittamisen ja toteutuksen parissa. 3.) Aloitin vuonna 2008 kuvaamalla kansikuvia Curlyyn. Mutta sitten lehteen kirjoittaminen alkoi viedä mukanaan. Viimeisin haastatteluni lehteen oli bändistä nimeltä Kekkonen vuonna 2011. 4.) Kuvasin kansikuvia ja kirjoitin kolumneja, tein haastatteluja, gallupeja... Vähän kaikkea siis. 5.) Ehdottomasti! On aina hienoa saada oma juttunsa julkaistua. Ja esimerkiksi työhaastatteluissa on kehuttu Curlyyn tehtyjä materiaaleja. 6.) Jatkakaa samaan malliin, tekemänne työ on tärkeää ja opettavaista! 3.) Olin mukana Curlyssä 1990-luvun loppupuolella. 4.) Kirjoitin juttuja sekä suunnittelin lehden sisältöä laajemmin. Kävimme paljon eri tapahtumissa ja järjestimme omia kuvauksia ja juttutyyppejä muodista kolumneihin. 5.) Curly-aika vahvisti intoani mediaalalle ja todisti myös sen, kuinka paljon kaikki on kiinni omasta aktiivisuudesta ja tekemisen halusta. 6.) Jatkakaa hyvää duunia edelleen innolla, älkääkä koskaan vähätelkö omia ideoitanne tai kykyä tehdä lopulta ihan mitä vaan! 20 CURLY 3 4/2012