TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Väestöliitto ry:n hallituksen kokouksessa 24.9.2014 1
VÄESTÖLIITTO 2015 lyhyesti Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden, nuorten ja koko väestön terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palvelujen tuottajana. Organisaatio ja strategia: Toimintaa jatketaan neljän kehittämisohjelman mukaan. Näitä ovat: perheiden hyvinvointi, nuorten hyvinvointi, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen. Organisaatiorakenne perustuu osaamiskeskuksille, joita on viisi. Väestöntutkimuslaitos, talous- ja henkilöstöhallinto sekä viestintä tukevat osaamiskeskuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Liiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu palveluista saatavaan ensikäden tietoon perheiden, lasten ja nuorten sekä pariskuntien tilanteesta sekä väestöntutkimuslaitoksen tutkimusten kautta saatavan tietoon yleisistä väestöön ja perheisiin liittyvistä kehitystrendeistä, sosiaali- ja perhepolitiikan päätösten vaikutuksista kansalaisiin sekä kansalaisten toiveista. Yhteistyö kansallisella ja kansainvälisellä tasolla antaa uutta tietoa vaikuttamisen pohjaksi. V. 2015 vaikutetaan eduskuntavaaleihin ja tulevaan hallitusohjelmaan. Perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta. Perhenetti.fi, Perheverkko, murrosikäisten vanhemmille tarkoitettu palvelu ja Perheystävällisesti töissä -hanke muodostavat Vanhemmuuskeskuksen. Perheaikaa.fi on maksuton verkkopalvelu, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus ja neuvonta sekä vertaistuki. Perheystävällisen työnantajan työkalupakkia kehitetään ja tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Työn ja perhe-elämän parempaa yhteen sovittamista edistävää hanketta suunnitellaan yhteistyössä lastensuojelujärjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Perheverkko keskittyy pikkulasten psyykkiseen hyvinvointiin tukemalla vanhemmuutta muun muassa erokriiseissä. Perhebarometrissä tutkitaan avioerojen syitä ja seurauksia. Parisuhdekeskus tukee parisuhteita ja levittää tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä parisuhteessa eläville ja heitä tukeville ammattilaisille. Parisuhdekeskus sijoittaa voimavaroja erityisesti netissä tehtävään ongelmia ennalta ehkäisevään työhön. Mediassa vaikutetaan suureen yleisöön. Monikulttuuriset parisuhteet ja nuorten sivusto ovat uusia painotuksia. Perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä sekä työnohjausta ammattilaisille. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa painotutaan tyttöjen ja poikien seksuaaliterveyteen ja -kasvatukseen, nuorten elämänhallintaan ja poikien ja nuorten miesten erityistarpeisiin. Myös seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisy ovat tärkeä osa Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toimintaa. Nuorten seksuaaliterveysverkosto kokoaa yli 60 jäsenorganisaatiota. Poikien ja nuorten miesten keskuksen asiantuntijat tuottavat palveluita ja kehittävät toimintamalleja alle 20-vuotiaiden poikien ja 2
miesten elämänkysymyksiin. Poikien Puhelimessa miespuolinen asiantuntija vastaa alle 20- vuotiaiden poikien ja miesten kysymyksiin. Poikien puhelimelle haetaan pitkäjänteistä rahoitusta, koska palvelu on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Varusmiespuhelin tukee soittajien jaksamista ja elämänhallintaa. Aggression hallinnasta ja seksuaalisuudesta koulutetaan terveys-, sosiaali- ja koulutoimen ammattilaisia. Aikuisväestön seksuaaliterveyden edistäminen. Jatketaan vastaanottotoimintaa ja järjestetään seksuaalineuvoja- ja terapiakoulutusta. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistetään Väestöliiton Kotipuu-toiminnalla, joka keskittyy ammattihenkilöstön monikulttuurisen osaamisen kehittämiseen ja maahanmuuttajien omaehtoisen selviytymisen vahvistamiseen. Monikulttuurisuuden asiantuntijakoulutus on toiminnan uusi avaus. Samoin ovat sukupuolten tasa-arvoon liittyvä uusi aineisto ja koulutus. Womento-hanke tukee koulutettujen naisten kotoutumista ja työllistymistä mentoroinnin avulla. Mentoreina toimivat vastaavan ammattialan suomalaiset naiset. Toiminta painottuu muille toimijoille tapahtuvan juurruttamisen mallintamiseen. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä mentorointimallin juurruttamiseksi kotoutumiskoulutuksiin. Kansainvälisen kehityksen keskuksessa seurataan erityisesti uuden kehityspoliittisen ohjelman toteutumista sekä vaikutetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutumiseksi seksuaaliterveysohjelmiin. Vaikuttamistyö painottuu Suomen, EU:n sekä globaalin tason kehityspolitiikkaan. Kehityshankkeita pannaan toimeen paikallisten ja suomalaisten järjestöjen kanssa. Malawissa yhteistyökumppani on MLL. Tavoitteena on tyttöjen koulunkäynti sekä hyvinvoinnin ja seksuaaliterveyden lisääminen. Nepalissa toimitaan yhteistyössä WWF:n kanssa. Luonnonsuojelu ja seksuaaliterveys ovat nuoria kiinnostavia aiheita. Keski-Aasiassa jatketaan vammaisten naisten lisääntymisterveyshanketta Kynnys ry:n kanssa. Väestöntutkimuslaitos tekee yhteistyötä kaikkien osaamiskeskusten kanssa. Se osallistuu kehittämishankkeiden ideointiin. Laitoksessa tutkitaan myös lastenhankintaa, parisuhteita, lapsettomuutta ja perheellistymisen esteitä Suomessa, Euroopassa ja Intiassa. Laitos edustaa Suomea EU:n laajassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Families and Societes. Vuoden 2015 Perhebarometri: Lastenhankinta ja syntyvyys on edustavan kyselyn tuloksista koottu tutkimus, joka toistaa vuoden 2002 ja 2008 lastenhankinta-aihetta. Laitos jatkaa avioerojen ja parisuhdeonnen tutkimista valtaväestössä sekä monikulttuurisissa liitoissa. Väestöliiton klinikat Oy:n kanssa raportoidaan munasoluja luovuttaneiden naisten kyselyn tuloksia. Laitos hoitaa kirjastoa ja toimii uusien hankesuunnitelmien tukena ja tarvittaessa hautomona. Tutkimustieto antaa Väestöliitolle lisää uskottavuutta, vahvistaa vaikuttamistoiminnan luotettavuutta ja tukee perhepoliittista vaikuttamista. Viestintä. Vuoden tärkeimpänä uudistustyönä on verkkosivu-uudistus. Sosiaalinen media integroidaan osaksi Väestöliiton kokonaisviestintää. Esite- ja markkinointiaineistoa uusitaan, 3
samoin seurataan viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Väestöliitto osallistuu useille messuille ja tapahtumiin, jossa voidaan tavoittaa keskeisiä ammattiryhmiä ja suurta yleisöä. Talous. Väestöliiton keskeisin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Muita tärkeitä kumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt. Oman toiminnan tuotoilla rahoitetaan noin neljännes kuluista. Väestöliitto ry:ssä työskentelee vuonna 2015 runsas 70 henkilöä, joista määräaikaisessa työsuhteessa arviolta viidennes. Väestöliitto omistaa kokonaan Väestöliiton klinikat Oy:n, Väestöliiton Kotisisar Oy:n, VL-Medi Oy:n sekä VL-Markkinointi Oy:n. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tärkeimpiä Kotisisar Oy:n yhteistyökumppaneita. Lapsettomuuden hoitoon erikoistunut Väestöliiton klinikat Oy toimii Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Arviolta 450 lasta syntyy vuosittain klinikoiden toiminnan tuloksena. Liiton palveluja myyvät yhtiöt kuuluvat Reilu Palvelu -verkostoon. Näin on haluttu tuoda esille niiden kotimaisuutta, palvelujen laatua ja toiminnan eettisyyttä. Samoin mahdollinen ylijäämä koituu suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. 4
Sisältö Yleistä... 6 Toimintaympäristö... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen... 9 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma... 12 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma... 23 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma... 33 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma... 38 Kansainvälinen kehittämistyö... 44 Väestöntutkimuslaitos... 47 Hallinto ja tukipalvelut... 50 Viestintä... 50 Henkilöstöhallinto ja henkilöstö... 53 Talous... 54 5
Yleistä Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka edistää perheiden ja väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja onnellista ja tasapainoista elämää. Liitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana, luotettavana tutkijana ja kehittäjänä sekä arvostettuna palveluiden tuottajana. Väestöliiton strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa 2010. Sen pohjalta on rakennettu neljä kehittämisohjelmaa, jotka yhdistävät Väestöliiton palvelu-, tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan. Näitä ovat perheiden hyvinvoinnin, nuorten hyvinvoinnin, seksuaaliterveyden ja monikulttuurisen yhteiskunnan kehittämisohjelmat. Vuosi 2015 on tämän strategiakauden viimeinen toimintavuosi. Koko liittoa koskevat kehittämistyön painotukset ovat seuraavat: 1. Väestöliiton strategiatyö: Toimintavuoden aikana käynnistetään uuden strategian valmistelu 2016-2020 toimintakaudelle. 2. VL-Areena: Väestöliiton nettipalvelut laajennetaan kaikkia osaamiskeskuksia koskettavaksi toimintamuodoksi. Kehittämistyö liittyy vahvasti viestinnän koordinoimaan verkkosivu-uudistukseen. Tavoitteena on monipuolistaa ja vahvistaa Väestöliiton asiantuntijapalveluita netissä. 3. Väestöliitto-konsernin kehittämistyö: Vuoden aikana saatetaan loppuun Väestöliitto ry:n tytäryhtiöiden selvitystyö ja tehdään päätökset yhtiöiden toimintojen kehittämisestä tulevien vuosien aikana. 4. Yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa: selvitetään jäsenjärjestöjen yhteistyötoiveet ja sen pohjalta kehitetään ja monipuolistetaan yhteistyötä läpileikkaavasti Väestöliiton työskentelyotteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Kehittämisohjelmissa luodaan tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita. Strategiassa on määritelty kuusi yhteiskuntapoliittista tavoitetta, joita Väestöliitto tuo esille vaikuttamistoiminnassaan. 1) Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita. 2) Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö. 3) Hyvä seksuaaliterveys on jokaisen oikeus. 4) Perisuhteen hyvinvointi tukee hyvää vanhemmuutta ja kansanterveyttä. 5) Perheystävällinen työkulttuuri edistää hyvinvointia ja tasa-arvoa. 6) Tasapainoinen väestönkehitys on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys. 7) Monikulttuurinen yhteiskunta on mahdollisuus Suomelle. 6
Toimintaympäristö Suomen talouden näkymät ovat synkentyneet. Samalla koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, koska Ukrainan tilanne ja Pohjois-Afrikan pitkään jatkuneet konfliktit heijastuvat väistämättä myös Suomessa käytävään keskusteluun. Emme ole enää vain suhdannekriisissä vaan keskellä rakenteellisia ongelmia, joita lisäksi kiristää julkisen talouden kestävyysvaje. Vaikka Euroopan talous hiljalleen elpyisi, myönteiset vaikutukset Suomeen vievät aikaa. Ainakin toistaiseksi lomautukset ja irtisanomiset näyttävät jatkuvan. Hallitus hyväksyi syksyllä 2014 rakennemuutospaketin, joka toteutuessaan tarkoittaa melkoista vyön kiristystä lähes kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena on vuoteen 2017 mennessä leikata kuntien menoja yhteensä 2 miljardilla eurolla. Samalla myös puolueet ovat nostaneet poliittiseen keskusteluun perinteisesti koskemattomat perhe-etuudet, kuten lapsilisät ja kotihoidon tuen. Lapsilisien leikkaus ja kotihoidon tuen jakaminen isien ja äitien kesken ovat muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Perheet ovat olleet jo nyt erittäin tiukoilla ja syksyllä päätetyt muutokset huonontavat entisestään erityisesti heikommassa asemassa olevien perheiden asemaa. Tämä väistämättä heikentää ihmisten luottamusta perhepolitiikan jatkuvuuteen ja on jo näkynyt syntyvyyden laskussa. Hallituksen rakenneuudistuspaketti sisältää myönteisiäkin uudistuksia. Työttömien mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille menettämättä sosiaaliturvaa vahvistetaan. Samoin nuorisotakuuta jatketaan, jottei yhdenkään nuoren tarvitse jäädä ilman opinto-, työ- tai harjoittelupaikkaa liian pitkäksi aikaa. Työhön osallistumista kannustetaan mahdollistamalla osaaikatyön vastaanotto ja edistämällä eläkeiän nostoa jatkossa työmarkkinaosapuolten neuvottelujen tuloksena. Eniten kansalaisten arkeen vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja sen kytkeminen kuntauudistukseen. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, koska väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja samalla alentaa verotuloja. SOTEuudistuksen käytännön toteutus on vielä epävarmaa. Rakenteiden sijaan olisi vihdoin keskityttävä ihmisten tarpeisiin. Olipa kuntien määrä mikä tahansa, kansalaiset tarvitsevat lähellä olevia ja toimivia palveluja, joihin lapsiperhe, nuori, vanhus tai vammainen henkilö voi päästä kohtuullisessa ajassa. Väestöliiton tehtävänä on vaikuttaa yhdessä muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa siihen, että kansalaisten palvelut turvataan koko maassa. Erityisen tärkeää on, miten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat ja kotipalvelut turvataan heillekin, jotka eivät asu tulevien vastuukuntien keskustoissa. Myös järjestöjen palvelutuotannon jatkuvuus on turvattava. Järjestöt tuntevat ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelutarjontaansa vuosikymmenien ajan. Hankintalakia ollaan uudistamassa. Väestöliitto ajaa muutosta palvelujen kilpailuttamiskäytäntöihin ja palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Nykyinen kuntien tekemä kilpailutus johtaa helposti siihen, että suuret kansainväliset yritykset valtaavat alaa ja 7
vaikeuttavat monitoimijaisen palveluverkoston tulevaisuutta. Järjestöjen ja paikallisten yrittäjien palvelutuotanto saattaa loppua kokonaan, koska aitoa kilpailua enää synny. Palveluseteli voi parhaimmillaan voimaannuttaa asiakasta, kun hän voi itse valita, mistä tarvitsemansa palvelun hankkii. Samalla se mahdollistaa paikallisen palveluyrittäjyyden syntymisen ja säilymisen. Vuoden 2015 tärkein vaikuttamistyö painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliitto kampanjoi seksuaaliterveys-, monikulttuurisuus ja perhepoliittisilla teemoilla. Vaaliohjelman teemat löytyvät luvusta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Väestöliitto seuraa myös, miten sosiaalihuollon uudistamista selvitelleen työryhmän työ jatkuu lainsäädäntövaiheessa. Lastensuojelun tarkistamista varten on nimetty työryhmä, jonka työhön halutaan vaikuttaa esimerkiksi lastensuojelulaitosten seksuaaliterveyskysymyksissä. Väestöliiton toiminnan tukijoista RAY on keskeisin. RAY:n tuotto on kasvanut, joten uusienkin hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee väestöntutkimuslaitosta sekä nuorten seksuaaliterveysverkostoa. Mahdollisten budjettileikkausten vuoksi rahoituksen vähentymiseen on syytä varautua. Ulkoasianministeriö tukee kehitysyhteistyötä. Hankkeiden omavastuuosuuksia varten tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa KAPUA-varainkeräyksellä. Väestöliitto omistaa kokonaan seuraavat yhtiöt: lapsettomuushoitoja tuottavan Väestöliiton klinikat Oy:n, lääketieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen VL-Medi Oy:n, pääkaupunkiseudun lapsiperheille kotipalveluja tarjoavan Väestöliiton Kotisisar Oy:n sekä VL- Markkinointi Oy:n, joka tuottaa julkaisuja ja järjestää ammatillista pätevyyttä lisäävää koulutusta. Väestöliiton klinikat Oy, joka on suurin ja taloudellisesti merkityksellisin yhtiö, toimii Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Vuosittain syntyy noin 450 lasta toiminnan tuloksena. Taloudellinen tulos on viime vuosina heikentynyt, niin että 2013 yhtiössä pidettiin YT-neuvottelut ja työntekijöitä vähennettiin. VL-Medi Oy:n ja VL-Markkinointi Oy:n sekä Väestöliiton Kotisisar Oy:n liikevaihto on niin ikään laskenut. Yhtiöissä jatketaan Väestöliitto-konsernin kehittämistyötä ja etsitään koko liiton tasolla synergiaetuja. Väestöliitto ry:n menoista noin puolet on katettu RAY:n tuella. Tulevien vuosien avustustaso säilynee samana. Palkat ja muut toiminnan kustannukset kuitenkin nousevat. Vuoden 2015 aikana onkin jatkettava vuonna 2014 aloitettua hallinto- ja tukipalveluiden kehittämisprosessia. Sen välityksellä selvitetään mahdollisuuksia keventää koko konsernin hallintoa, purkaa mahdollisia päällekkäisyyksiä ja hyödyntää paremmin synergiaetuja, jotta talous saatetaan tasapainoon. Samanaikaisesti on etsittävä myös muita rahoituslähteitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. 8
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieto siitä, mitkä ongelmat ja kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia, nousevat kehitystyön, palveluiden, tutkimustoiminnan ja yhteistyön sekä jäsenjärjestöjen viestien kautta. Näitä viestejä Väestöliitto välittää eri tavoin päättäjille, medialle ja kansalaisille. PÄÄTTÄJÄT MEDIA KANSALAISET YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PALVELUT JA KEHITTÄMINEN TUTKIMUS KOTIM. JA KV YHTEISTYÖ JÄSEN- JÄRJESTÖT Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana. Toimintavuoden vaikuttamistoiminta painottuu keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Väestöliiton vaaliohjelma painottuu seuraaviin teema-alueisiin: Kohti perheystävällistä Suomea Työn ja perheen yhteensovittamisesta hyötyvät kaikki Kielitaito, syrjimättömyys ja perhe auttavat maahanmuuttajia Nuorille palveluita, koulutusta ja työtä Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien saatavilla helposti Kehityspolitiikassa ja yhteistyössä painotus seksuaaliterveyteen ja oikeuksiin. SOTE-uudistusta toteutettaessa on säilytettävä kaikkien kansalaisten oikeus saada keskeiset palvelut kuten päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvola, ja kotipalvelu helposti ja läheltä. Hankintamenettelyä on yksinkertaistettava niin, että myös järjestöt ja muut paikalliset ja alueelliset toimijat pääsevät samalle viivalle tarjouskilpailuissa. Palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä edelleen. 9
Perhepolitiikkaan vaaditaan uusia rohkeita linjauksia ja pitkäjänteisiä panostuksia. Perheitä, lapsia ja nuoria koskevien päätösten pitää nojautua paitsi kokonaistaloudellisiin laskelmiin myös siihen, mitä vaikutuksia niillä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Nyt näin ei ole. Lastensuojelun tarvetta ja perheiden ja parisuhteiden pahoinvointia voidaan ehkäistä panostamalla kunnolla ennaltaehkäisevään työhön. Työn ja perheen yhteensovittamisen tarpeita on ihmisen koko elämänkaarella. Tasapaino edellyttää jo havaittujen hyvien käytäntöjen laajentamista koskemaan koko työelämää samoin muualla Euroopassa tavanomaisen osa-aikatyön ja työn jakamiskäytäntöjen mahdollistamista. Tämä edellyttää sosiaaliturvan kehittämistä myös yksinyrittäjien tarpeisiin. Perheen ja työn tasapaino tulee kirjata tulevan hallitusohjelman tavoitteisiin. Maahamme muuttaa vuosittain noin 30 000 henkilöä. Ei ole samantekevää millaisen ilmapiirin he kohtaavat ja miten he voivat sijoittua yhteiskuntaan. Kielitaito on työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta keskeinen asia. Kaikille muuttajille, tulivatpa he mistä syystä tahansa, on turvattava mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia heti Suomeen muutosta lähtien. Maahanmuuttajien lasten täällä syntyneet lapset ovat yhdenvertaisuuden koetinkivi: saavatko he samat mahdollisuudet kuin muutkin vai kohdellaanko heitä ikuisina ulkopuolisina. Kouluilla on merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa ja myönteisten etnisten suhteiden luomisessa. Maahanmuuttajanuoria on kannustettava peruskoulun jälkeisiin opintoihin ja tarvittaessa tuettava erityistoimin. Nuorten hyvinvoinnille pohja luodaan jo varhaisvuosina. Kouluissa oppilashuolto ja kouluterveyspalvelut ovat avainasemassa. Koulutuksen voimavarojen leikkausten ja oppilaitosten supistamisen sijasta on panostettava yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Koulutusmahdollisuuksia onkin tarjottava kysyntää vastaavasti eri puolella Suomea. Seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden merkitys ihmisen hyvinvoinnille tulee ottaa huomioon myös SOTE-palvelujärjestelmää suunniteltaessa. Seksuaaliterveyspalveluja tulee olla kaikkien saatavilla, myös ikäihmisten, vammaisten ja maahanmuuttajien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla. Erityisesti nuorten tarvitsemat seksuaaliterveyspalvelut on järjestettävä lähipalveluina. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettava 0.7 prosenttiin hallituskauden aikana. Suomen kehitysyhteistyössä on priorisoitava seksuaaliterveyden ja oikeuksien edistämistä sekä naisten, nuorten ja tyttöjen aseman parantamista osana köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä. 10
Vaikuttaminen kansainvälisissä järjestöissä Väestöliitto toimii aktiivisesti Euroopan yhteisön perhejärjestöjen liitossa COFACE:ssa, (Confederation of Family Organizations in the Europrean Union), kansainvälisessä perhesuunnitteluliitossa IPPF:ssa (International Planned Parenthood Federation), sekä kansainvälisessä pari- ja perhesuhteiden komissiossa ICCFR:ssä (International Commission on Couple and Family Relations). V. 2014 Väestöliitto liittyi myös maailman perhejärjestöön, WFO:oon (World Family Organization). Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikkö vastaa globaalin seksuaaliterveyden edistämisestä, toimii eduskunnan väestö- ja kehitys-ryhmän sihteeristönä sekä on käytännön yhdysside IPPF:n ja Väestöliiton välillä. IPPF:n tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten tietoisuutta seksuaaliterveydestä ja seksuaalioikeuksista ja valinnanvapaudesta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan sekä vaikuttaa päättäjiin kaikilla tasoilla seksuaalisuuden tunnustamiseksi ihmisoikeudeksi ja luonnolliseksi ja arvokkaaksi osaksi elämää. COFACE:n tavoitteena on luoda perheystävällisiä ympäristöjä ja käytäntöjä EU:n alueella, vaikuttaa EU:n komissioon ja europarlamenttiin perheitä, lapsia ja nuoria koskevaan päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen. Keskeisiä teemoja ovat mm. työn ja perheelämän yhteensovittaminen, haavoittuvissa olosuhteissa elävät perheet sekä perheet, joilla on vammaisia perheenjäseniä. Väestöliiton toimitusjohtaja on järjestön varapuheenjohtaja. ICCFR on keskustelu- ja palveluiden kehittämisfoorumi, joka levittää tietoa parisuhdetyön toimivista käytännöistä maailmanlaajuisesti. Väestöliitto osallistuu aktiivisesti ICCFR:n hallitus- ja muuhun työskentelyyn. Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja on ICCFR:n hallituksen jäsen. WFO on kansainvälinen organisaatio, joka toimii linkkinä perheitä edustavien järjestöjen sekä hallitusten ja kansainvälisen yhteisön välillä. WFO:lla on konsultatiivinen rooli suhteessa Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Väestöliitto hyväksyttiin järjestön jäseneksi syksyllä 2014. 11
Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä lohkoja ovat vanhemmuus, parisuhde, perinnöllisyys, sekä tutkimustoiminta. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksien kehittämis- ja tutkimushankkeet: Perheet ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita Vanhemmuus Väestöliiton vanhemmuuskeskus Toimintaympäristö Perhe ja lapset ovat ihmisten arvostuksissa korkeimmalla sijalla terveyden ohella. On tärkeää, että lastenhankinta ei polarisoidu hyvä- ja huonotuloisten kesken, vaan kaikille perheille annetaan tukea ja mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Suomalainen perhepolitiikka on 12
kansainvälisessä vertailussa korkeatasoista. Sen keskeisistä elementeistä, kuten pienten lasten hoitomuotojen moninaisuudesta ja joustavuudesta, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, tulonsiirtojen tasosta suhteessa elinkustannuksiin ja laadukkaasta päivähoidosta olisi pidettävä kiinni. Perheiden on voitava luottaa perhepolitiikan keskeisten elementtien jatkuvuuteen. Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät. Taantuma kiristää perheiden taloutta mahdollisten irtisanomisten vuoksi. Perheet joutuvat yhä monimuotoisempien paineiden alle. Ne vievät voimavaroja toimivalta ja läsnä olevalta vanhemmuudelta ja voivat johtaa eroihin. Erotilanteessa vanhempien talous ja tukiverkostot heikkenevät entisestään. Lasten psyykkiset oireet lisääntyvät erityisesti niissä perheissä, joissa lapset joutuvat osallisiksi vanhempien välisiin riitoihin. Perheiden eriarvoisuus on myös lisääntynyt merkittävästi ja ylisukupolviset sosiaaliset ongelmat tuottavat yhä enemmän haasteita vanhemmuudelle. Vanhemmuuskeskus Vanhemmuuskeskuksen päämääränä on edistää lapsiperheiden vanhemmuuden edellytyksiä. Se tarjoaa nyky-yhteiskunnan haasteet huomioivia toimintamalleja ja käy jatkuvaa dialogia perheiden, ammattihenkilöstön, median ja yhteiskunnan päättäjien kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijuus perustuu käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, tutkittuun tietoon, laajaan nettitoimintaan, verkostoyhteistyöhön sekä jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Osaamiskeskuksen kehittämishankkeet ovat Perheverkko, Vanhempainjuttuja ja Perheystävällinen työpaikka -hankkeet. PERHEVERKKO Vuoden 2015 aikana Väestöliiton Perheverkko- ja Perhenetti-hankkeet yhdistetään yhdeksi hankekokonaisuudeksi (vastedes Perheverkko). Se tuottaa tutkittuun tietoon ja pitkäjänteiseen asiakastyöhön perustuvaa tietoa, koulutusta ja toimintamalleja. Samoin se ylläpitää valtakunnallisesti laajinta, ammatillisesti ohjattua verkkopalvelua alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Kehittämisyksikön toimintamuotoja ovat kehittämistyö, palvelutoiminta, vaikutaminen ja yhteistyö. Väestöliiton asiantuntemus ja painotukset alle kouluikäisten lasten vanhemmuuteen ovat niin olennaisia, että tälle toiminnalle tarvitaan yksi asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon perustuva valtakunnallinen hankekokonaisuus. 13
KEHITTÄMIS- TYÖ VAIKUTTA- MINEN Perheverkko PALVELUT YHTEISTYÖ Perheverkko vahvistaa vanhemmuutta perheiden monimuotoisessa arjessa, kouluttaa lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimii perheasioiden asiantuntijana. Perheverkko kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattua maksutonta verkkopalvelua (Perheaikaa.fi), jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Toiminnan päätavoitteena on lisätä hyvää, vastuullista vanhemmuutta valtakunnallisesti. Perheverkko selvittelee ajassa tapahtuvia ilmiöitä ja uusia tarpeita ja reagoi niihin. Palveluja tarjotaan tasavertaisesti isille ja äideille ja tuetaan vanhempia lasten kasvatuksessa kohti tervettä seksuaalisuutta, itsetuntoa, aggrerssionhallintaa ja tahtokasvua. Perheaikaa.fi Perheverkon ylläpitämä ja kehittämä verkkofoorumi Perheaikaa.fi tarjoaa tilan käsitellä anonyymisti perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia. Vertaistuki vahvistaa kokemusta siitä, että nuoret vanhemmat eivät ole yksin elämäntilanteensa kanssa. Perheaikaa.fi-verkkopalvelun ryhmät jakautuvat chat- ja nettiryhmiin, keskustelupalstoihin, nettiluentoihin sekä nettikursseihin. Toiminnallisuuksien lisäksi verkkopalvelu tarjoaa laajan valikoiman passiivista tietoa, kuten asiantuntijavideoita ja artikkeleita. Väestöliitto kouluttaa Perheaikaa.fi-verkkopalvelussa mukana olevat kumppanuusjärjestöjen vertaisohjaajat ja hankkeessa toimivat asiantuntijat. Koulutus antaa vertaisryhmien ohjaajille valmiuden vetää nettivertaisryhmiä ja toimia Perheaikaa.fi verkkopalvelun sisällöllisissä 14
keskusteluryhmissä. Verkkopalvelun tavoitteena on palvella laajasti myös erilaisten perhemuotojen tarpeita. Näiden sisältöjen tuottamisessa Väestöliitto tekee yhteistyötä kuuden kumppanuusjärjestön kanssa: Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry. Perhenetti-hanke on yksi Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) Emma&Elias -avustusohjelman hankkeista. Vuoden 2015 painotukset Vuoden 2015 aikana paneudutaan erityisesti arkiyksinäisyyden teemaan. Suomalaisen nykyparisuhteen pulmina voivatkin pikkulapsivaiheessa olla yksinäisyys ja voimavarojen vähentyminen, jotka puolestaan aiheuttavat helposti eristäytymistä ja masentuneisuutta. Vaikeat vanhemmuuteen ja lapsiin kohdistuvat tunteet puolestaan herättävät syyllisyyttä ja häpeää osittain yhteiskunnassa vallitsevaan äitimyyttiin liittyen. Tuomitsemisen pelon vuoksi vanhemmat uskaltavat harvoin kertoa edes toisilleen näistä tunteista. Monet vanhemmat uskovat, että tunnetut pikkulapsivaiheen vaikeudet eivät koske omaa perhettä. Arki voikin yllättää monella lailla. Vanhemmuuteen tarvitaan riittävää kypsymistä ja sitoutumista, mikä aiheuttaa luonnollisesti luopumisen ja pettymyksen tunteita. Molemmat puolisot voivat lisäksi olla tahoillaan jonkin verran yksinäisiä. Jos toinen vanhemmista ottaa niin sanotusti vetovastuun lastenhoidosta, toinen voi kokea osattomuutta ja kyvyttömyyden sekä jopa menetyksen tunteita puolisostaan. Yksinäisyyden kokemukset, myös parisuhteessa, ovat siten tuttuja monessa pikkulapsivaiheessa. Se on yllättänyt, miten yksinäistä äidin arki on. Ei juuri tule yhteydenottoja ulkomaailmasta. Nyt olen saanut jonkin verran paremmin kontakteja muihin äiteihin, kun aikaisemmin olin yksinäisempi. Ei ole enää niin lohduttoman yksinäinen olo. Raskainta on ollut yksinäisyys. Olen ollut neljä vuotta kotiäitinä. Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja toimii runkona 2015 järjestettäville koulutuksille. Perheverkon järjestölähtöistä auttamistyötä on asiakkaalle maksuton Eroavuxi-palvelu, jonka asiakas- ja työntekijäkokemuksista sekä kehittämisideoista kootaan toimintakuvaus. Lisäksi lapsiperheiden vanhemmilla on mahdollisuus hakeutua edullisille vastaanotoille yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Asiakas voi varata ajan maksuttomalle nettivastaanotolle tai lähettää kysymyksensä kysymys-vastauspalveluun. Perheverkko järjestää osallistujalle maksuttomia, vanhemmuutta tukevia Lapseniko villipeto? vertaisryhmiä. Seksuaalisuus ja seksuaaliterveys ovat tärkeitä elämänalueita jo aivan pienillä lapsilla. He rakentavat itsetuntoa ja itsensä suojelun taitoja ja ottavat haltuun oman kehonsa. Omaksutut mallit ja asenteet vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen ja valintoihin myöhemmin. Pienen lapsen seksuaalikasvatusta ovat kehoon, itsestä huolehtimiseen, itsetuntemukseen, tunteiden hallintaan, käyttäytymiseen, sosiaalisiin sääntöihin ja turvataitoihin liittyvät tiedot ja neuvot. Ne 15
yhdistyvät kokonaisvaltaisesti koko elämän ajan hyvinvointiin, elämänlaatuun ja itsetunnon kehitykseen. Perheverkko kehittää ja tarjoaa asianmukaista ja ikätasoihin sopivaa seksuaalikasvatusta. Lapsuuden seksuaalikasvatuksella voidaan vahvistaa itsearvostusta, hyviä asenteita ja ihmissuhdetaitoja. Aihetta käsitellään kuitenkin hyvin niukasti varhaiskasvattajien ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa. Opetussuunnitelmissa ei juuri ole tämän aiheen sisältötavoitteita. Myös monilta vanhemmilta puuttuu ajanmukainen tieto ja mallit. Perheiden ja sukupuoliroolien moninaisuus, maahanmuuttajuus sekä informaatioteknologia lisääntyvät ja tuovat normien moninaisuutta koteihin ja varhaiskasvatukseen. Tämä lisää tarvetta saada tietoa lapsen ikätasoisesta hyvästä seksuaalikasvatuksesta. PERHEYSTÄVÄLLISESTI TÖISSÄ Toimintaympäristö Työn ja perheen tasapaino edistää lapsiperheiden taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa on tehty viime vuosina lisää vaikuttamis- ja kehittämistyötä perheystävällisten työpaikkakäytäntöjen levittämiseksi. Tästä osoituksena ovat mm. erilaiset tutkimus- ja kehittämishankkeet eri maissa, Euroopan ensimmäinen Employers Forum -konferenssi Helsingissä 2014 sekä ammattiliittojen ja työmarkkinajärjestöjen kiinnostus työ ja perhe - kysymyksiä kohtaan. Myös lainsäädännössä on viime vuosina jonkin verran edistetty työn ja perheen yhteensovittamisen tukemisessa. Reconciling Work and Family on EU:n 2020-strategian painotuksia. Suomessa perheen ja työn yhteensovituksen keinojen edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan 2011. Väestöliitossa on vuosien 2009-2013 aikana kehitetty uusia välineitä työn ja perheen yhteensovituksen tueksi: Perheen ja työn tasapaino -kysely työntekijöille ja esimiehille, tietoiskuja yrityksille ja työyhteisöille, valmennustyöpajoja esimiehille sekä Perheystävällinen työpaikka -verkkosivusto. Nyt toimintaa laajenee merkittävästi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla kehittämishankkeella. Tavoitteet Hankkeen keskiössä ovat perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointi, työelämän perheystävällisyyden edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Kehittämistyössä otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulma. Perheen ja työn yhteensovittamisella on mahdollista vahvistaa lapsiperheiden ja lähiomaisistaan huolta pitävien hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat: 1) työnantajat ja työyhteisöt, 2) yhteiskunnan päättäjät ja työmarkkinajärjestöt ja 3) työikäiset lasten vanhemmat. 16
Hankkeen päätavoitteena on: A) edistää suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän muutosta entistä perheystävällisemmäksi B) edistää järjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden vuoropuhelua ja konkreettista yhteistyötä C) kehittää uusia malleja perheystävällisen työkulttuurin edistämiseksi työpaikoilla (mm. Perheystävällisyys-sertifikaatti) D) tarjota työikäisille lapsiperheiden vanhemmille tietoa ja vertaistukea perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksissä. Toimintamuodot Hankkeen toimintamuodot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Oheisessa kuviossa on annettu toimintalinjojen sisältöjä kuvaavat nimet sekä esitelty hankkeen konkreettisia toimintamuotoja. Tässä luvussa esitellään toimintamuotojen toteuttamistapa sekä niiden seurantaan linjaavat määrä- ja laatutavoitteet. Uusi pohja hyvinvointiyhteiskuntaan Kuvio: Perheystävällisesti töissä -hankkeen toimintamuodot Hankkeen tavoitteena on saada aikaan muutoksia työpaikkojen käytännöissä ja lainsäädännössä. Hankkeella vaikutetaan poliittiseen päätöksentekokulttuuriin, kansalaiskeskusteluun, työmarkkinaosapuoliin, ammattiliittoihin ja työyhteisöihin. Perhejärjestöt sitoutumattomina toimijoina tuovat yhteisen vahvan näkökulman suomalaisen työelämän kehittämiseen 17
perheystävällisemmäksi. Samalla on mahdollista tuoda esille erilaisten perheiden tarpeet työn ja perheen yhteensovituksen kysymyksissä eri elämäntilanteissa (esim. yhden vanhemman perheet, opiskelijavanhemmat, alakoulu- ja yläkouluikäisten vanhemmat jne.) Talkoot sosiaalisessa mediassa ja toreilla Hanke edistää yleistä asenneilmaston muutosta siten, että työelämän käytännöissä otettaisiin aiempaa vahvemmin huomioon perheiden näkökulma työelämää koskevissa ratkaisuissa. Perhekäsite ulotetaan koskemaan laajasti eri perhevaiheita ja erilaisia perhetilanteita, mutta pääpaino on lapsiperhevaiheessa. Perheystävällinen työpaikka brändi Hankkeessa kehitettävien ja levitettävien toimintamallien tarkoituksena on edistää työpaikkojen perheystävällisyyttä. Hankkeen saama julkisuusarvo kannustaa yrityksiä hakemaan Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia ja tätä kautta osallistumaan muutosprosessiin. Tavoitteena on laajentaa hankkeen teeman mukaista valmennustoimintaa sekä yrityksille että julkisyhteisöille. Työpajoissa ja tietoiskuissa esitellään keinoja ja työvälineitä, joita yritys voi käyttää perheystävällisyytensä kehittämisessä. Valmennusta suunnataan esimiehille sekä työpaikkojen luottamus- ja HR-vastuuhenkilöille. Kehittämistyön tukena voidaan käyttää Perheen ja työn tasapaino -kyselyä ja verkkosivuja. Osallistutaan puhujina työmarkkinajärjestöjen tilaisuuksiin. Järjestetään sekä HR:n edustajien yhteisiä aamiaistilaisuuksia että yksittäisiä tietoisku- ja valmennuspäiviä. Vanhempien valmennus netissä ja ryhmissä Hankkeessa kehitetään aineistoja työikäisille lapsiperheiden vanhemmille työn ja perheen yhteensovittamiseen. Toimintamallien keskiössä ovat kasvokkain ja netissä tapahtuva tiedottaminen (tapahtumat, nettiluennot ja nettipohjaiset tietosisällöt). Järjestötoimijoiden valtakunnalliset verkostot levittävät Työ ja perhe -teemavuoden sisällöt ja teemat eri puolille Suomea, monissa jo olemassa olevissa tapahtumissa. Yhteistyötä tehdään erityisesti Työterveyslaitoksen alkavan hankkeen kanssa. Tapahtumien toteutuksessa hyödynnetään kumppanuusjärjestöjen alue- ja paikallistoimijoiden panosta ja aiemmin testattuja toimintatapoja. Yhteistyö Väestöliiton kumppaneina hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Ylioppilaskuntien liitto, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Barnavårdsföreningen i Finland sekä Lapsiasiainvaltuutettu. Hankkeessa tehdään asiantuntijayhteistyötä Työterveyslaitoksen, THL:n, Väestöliiton jäsenjärjestöjen ja ministeriöiden (STM ja TEM) kanssa. 18
Seuranta Hankkeen etenemistä ja vaikuttavuutta seurataan ohjausryhmän ja neuvottelukunnan kokouksissa sekä Väestöliiton kuukausi- ja vuosiraporteissa. Hankkeen toteuttamisen tueksi on laadittu arviointisuunnitelma, jossa määritellään sekä laadulliset että määrälliset arviot. Voimavarat RAY: 2,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa 2015. Kotisisaropiston kannatusyhdistyksen rahaston rahoitus: 0,5 henkilötyövuotta Väestöliitossa. Budjetoidaan myös ulkopuolelta ostettuihin palveluihin. Lisärahoitusta haetaan Työsuojelurahastolta helmikuussa 2015. Resursseja kanavoidaan hankkeelle myös uusien yrityskumppanien kautta. Parisuhde Väestöliiton parisuhdekeskus Toimintaympäristö Talouden ongelmissa parisuhdeongelmat kärjistyvät. Naisiin kohdistunut perheväkivalta on lisääntynyt 12 % vuodesta 2005. Miehiin kohdistunut väkivalta on melkein kolminkertaistunut samana ajanjaksona (Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus 2013). Tarve maksuttomille parisuhdepalveluille netissä kasvaa, ja parisuhdekeskuksen nettiparisuhdepalveluiden saatavuutta ja tunnettuutta on yhä kasvatettava. Verkkopalveluiden vaikuttavuudesta ennalta ehkäisevässä työssä saadaan jatkuvasti rohkaisevaa näyttöä. Suomalaiset lapsiperheet ovat vähentyneet kymmenen vuoden ajan. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt jo kolmen vuoden ajan. Nuorten naisten ja miesten perheellistymistoiveet ovat ristiriidassa. Talous- ja työskentelyolot vaikuttavat lapsenhankintaan. Lapsettomilla naisilla on väärinkäsityksiä iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen (Virtala et.al. 2011). Keskimääräinen lapsiluku on 1,84, mutta toiveissa on suurempi perhe. Sosiaali- ja terveysalan parisuhteita kohtaavat ammattilaiset koko maassa tarvitsevat koulutusta ja tutkimustietoa parisuhteista ja parisuhdeongelmien ennaltaehkäisystä. Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä 2015 Parisuhdekeskus ehkäisee ennalta parisuhdeongelmia, ohjaa avuntarvitsijoita avun piiriin, antaa tietoa ja tukea parinhankinnassa ja perheellistymisessä, ehkäisee ennalta parisuhdeväkivaltaa ja tuo kansalaisten tiedoksi aina uutta parisuhdetutkimusta. Päätavoite on tehdä parisuhdetiedosta kaikkia kansalaisia palveleva, maksuton hyvinvointipaketti parisuhdesivustollemme. Vuonna 2015 painotutaan nettikoulutusten laajentamiseen. Nettiluennoilla koulutetaan sosiaalija terveysalan ammattilaisia parisuhdetiedosta. Parisuhdetaitoja, parisuhteen muodostusta ja perheellistymistä tuetaan. Uutena toimintamuotona perustetaan hedelmällisyysneuvontapalvelu nettiin. Parisuhdeväkivaltaa ehkäistään ennalta jakamalla tietoa blogeissa, haastatteluissa ja nettiluennoilla. 19
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Työskentely kaikkien medioiden kanssa on ennalta ehkäisevää hyvinvointityöskentelyä, joka ohjaa avuntarvitsijoita Väestöliiton ja muiden toimijoiden parisuhdepalveluihin. Väestöliiton parisuhdekeskus vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuo sen kehittämiseen parisuhdenäkökulman. Yhteiskunnallista vaikuttamista on myös näkyvyys, kuuluvuus ja tiedon sekä parisuhdeosaamisen levittäminen nettiluentoina, artikkeleina ja tutkimustietona sekä maksuttomina palveluina. Koulutus Koulutukset siirretään lähes kokonaan nettiin. Netissä olevasta katsoja-käyttäjäkunnasta tehdään selvitys 2015. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi jatkaa netissä. Miesten erokoulu nettikurssia kehitetään (avataan syksyllä 2014) ja parisuhdetietoa kootaan nettikurssiksi. Parisuhdekeskus järjestää parisuhdealan ammattilaisille luentoja ja workshoppeja valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä. Parisuhdeaiheista luennoidaan Terveysmessuilla, Häämessuilla ja Psykologipäivillä. Keskeiset yhteistyökumppanit Työterveyslaitos, A-klinikkasäätiön Päihdelinkki, Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikkö, hallitustyöskentely kansainvälisessä ICCFR-järjestössä, Relationships Australia, Belgian erokoulu, International Centre for Excellence in Emotionally Focused Therapy (ICEEFT), Suomen pariterapiayhdistys, Kirkkopalvelut, Parisuhdepäivät, Merimieskirkko, Kirkon ulkosuomalaistyö, The Benevolent Society, Australia, samoin Väestöliiton lapsettomuusklinikka, seksuaaliterveysklinikka ja väestöntutkimuslaitos (hedelmällisyysneuvonta-kehittämishanke). 20
Palvelut KOHDERYHMÄ: NETTI- JA PUHELINPALVELUT Nettivastaanottoja 40 vastaanottoa Neuvontapuheluja 100 keskustelua Sähköpostineuvontaa 80 80 Nettikysymyksiä 200 kysymystä 100 vastausta LUENNOT JA KOULUTUKSET Luentoja kansalaisille 4 luentoa 200 kuulijaa Luentoja ammattihlöstö 4 luentoa 100 kuulijaa Nettikurssit 1 kurssia 3 000 osallistujaa Nettiluennot 8 luentoa 2 000 osallistujaa Chatit 30 asiantuntijachattia 180 osallistujaa MEDIA, JULKAISUT JA MESSUT Nettisivujen kävijät 500 000kävijää/vuosi n. 42 000 kävijää/ kk Tieteelliset artikkelit 15 nettiartikkelia Muut artikkelit 15 blogikirjoitusta 40 nettiartikkelia Voimavaraopas 1 laaja jakelu Esitteet Parisuhdekeskus-esite 2 000 kappaletta Facebook-kirjoitukset 150 kirjoitusta 170 000 kävijää/v. Haastattelut 65 lehtihaastattelua 20 radio- ja TV Hedelmällisyysneuvonta lapsettomuusklinikan ja Väestöntutkimuslaitoksen kanssa. Sinkkusivusto: Mitä sinkkuus on, mitä parinetsintä tarkoittaa? Miten sosiaalinen media vaikuttaa parisuhteiden solmimiseen ja toisaalta parisuhteiden pysyvyyteen ja uskollisuuteen? Hyvä 21
seksuaalisuus sitoutuneessa suhteessa. Seksologi, tutkimusprofessori Osmo Kontulan tuottamia tekstejä parisuhdesivustolla. Halukkuus ja haluttomuus parisuhteissa ja mikä niihin vaikuttaa? Miesten erokoulu nettikurssin tunnettuuden lisääminen. Kehittämishanke. Parisuhdetiedon nettiluennot sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Kehittämishanke. Kuukauden vinkki on psykoedukatiivinen viesti tutkimuskentältä parisuhteen ja perheen vahvistamiseksi. Uusimpaan parisuhde- ja perhetutkimukseen perustuvan vinkin lukee kuukaudessa 25 000 45 000 nettisivujen lukijaa. Psykologin nettiluennot, parisuhdepuhelin, chat, nettivastaanotot ja Kysy asiantuntijalta nettipalsta jatkavat, mutta aikuisten seksuaalineuvontaa palstalla lisätään. Sähköistä luentokirjastoa täydennetään ja se julkaistaan perheaikaa.fi-palvelun kautta. Päivitetään Voimavaraopas yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Vuosittain tehdään kaksi internetkyselyä, joiden tulokset julkaistaan selvityksenä parisuhdekeskuksen nettisivulla. Esimerkkinä keväällä 2014 kokeiltu digideittailuselvitys. Maksuttomat parisuhdepalvelut netissä jatkavat (ks. kaavio). Seuranta Nettisivustolta kerätään käyttäjäpalaute nettilomakkeella. Palautetta kerätään nettikursseista, nettiluennoista ja koulutuksista. Nettikyselyn avulla kootaan kokemuksia parisuhdekeskuksen palveluista, nettivastaanotoista, parisuhdepuhelimesta ja Kysy asiantuntijalta -palstasta. Parisuhdekeskuksen tiimipalavereissa käsitellään palautteita henkilöstöltä ja kehitetään palveluja ja nettisivustoa palautteiden ja työntekijöiden kehittämisideoiden pohjalta. Kokouksissa arvioidaan työn vaikuttavuutta ja omaa toimintaa. Työntekijöiden työaika on jaettu prosentuaalisesti eri hankkeiden kesken. Työntekijät raportoivat tehdyt työt kausiraporteissaan. Voimavarat ja talous 1 perhesosiologi ja psykoterapeutti 60 % (nettisivujen päätoimittaminen ja kansainväliset yhteydet), 1 psykologi 30 % (asiantuntijuus, nettikurssit), 1 psykologi (nettikurssit, tiedepalsta, sinkkusivusto, parisuhdepuhelin) 50 %, 1 psykologi 50 % (parisuhdepuhelin, Kysy asiantuntijalta -palsta ja mediatyö) ja 1 seksuaalineuvoja 20 % (aikuisten seksuaalisuuskysymykset) ja 1 assistentti 80 %, 1.9.2015 lähtien 65 % (tukipalvelut), 1 tiedottaja 10 %. PARISUHDE- JA YKSILÖTERAPIAPALVELUT Väestöliiton perheklinikka Väestöliiton perheklinikka tarjoaa asiantuntija-apua yksilöiden, parien ja perheiden kriiseissä ja ihmissuhdevaikeuksissa. Perheklinikka antaa työnohjausta parisuhdealan ammattilaisille. Perheklinikan yksilö- ja pariterapiavastaanotoille on runsaasti kysyntää. Monikulttuuristen parien parisuhdeneuvontatarpeen ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina. Toimintakaudelle odotetaan yhteensä 2 000 yksilökäyntiä. Tavoitteena on kattaa tuloilla toiminnasta aiheutuvat menot. Perheklinikan psykologit ja psykoterapeutit tarjoavat parisuhdeneuvontaa ja pariterapiaa/paripsykoterapiaa asiakkaille sekä työnohjauspalveluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. 22
Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää nuorten hyväksi toimivat palvelut, tutkimus- ja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ohjelma keskittyy alle 20-vuotiaiden nuorten elämänkysymyksiin. Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelman tärkeimpiä lohkoja ovat tyttöjen ja poikien seksuaaliterveys ja -kasvatus, nuorten elämänhallinta, poikien ja nuorten miesten erityistarpeet, tutkimus ja kansainvälinen kehittämistyö. Oheisessa kuviossa on esitelty kehittämisohjelman painotuksiin liittyvät kehittämis- ja tutkimushankkeet: Nuorille turvallinen kasvu- ja elinympäristö Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus Toimintaympäristö 1.8.2014 voimaan tulleet oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukset haastavat kuntien sekä koulutuksen järjestäjien palvelujärjestelmiä ja suunnittelutyötä. Laki lisää kuntien velvollisuutta tuottaa palveluita. Kunnalla on oltava tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan on 23
järjestettävä lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille, riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Uusi laki tuo mukanaan velvollisuuden järjestää vastaavan kuraattorin palvelut. Vastaavalta kuraattorilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä, sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Lisäksi terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tällainen toimintaympäristön muutos on otettava huomioon lakeja säädettäessä. Verkkoympäristössä lapset törmäävät samoihin ilmiöihin kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Lapsia ja nuoria muun muassa kiusataan ja he joutuvat seksuaalirikosten kohteeksi verkkoympäristössä. Lisäksi verkkoympäristössä on helpompaa kertoa omista vaikeista asioistaan auttajalle kuin kasvotusten. Verkkoympäristö kuitenkin asettaa haasteita lastensuojelutyölle, koska verkossa toimitaan anonymiteetin suojassa. Tällöin lapsen jäljittäminen ja auttaminen on hankalaa ilman poliisin virka-apua. Tällä hetkellä poliisi voi jäljittää lasta ja nuorta verkosta ainoastaan epäillessään rikosta. Kuitenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi heidän jäljittäminen olisi tarpeen myös muissa tilanteissa, esimerkiksi kun lapsi kertoo itsetuhoisesta käyttäytymisestä. Järjestösektorin tehtävänä on tukea kuntien palvelujärjestelmiä uuden lain määräämässä suunnittelutyössä, kehittämisessä ja toteutuksessa, sekä lisätä ammattilaisten osaamista muun muassa nuorten kohtaamiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan sisältö Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskuksen toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten seksuaaliterveyttä Suomessa. Osaamiskeskuksessa on kaksi toiminta-aluetta: 1) nuorten seksuaaliterveyden edistäminen ja -kasvatuksen kehittäminen ja 2) seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisyn sekä kohtaamisen erityisasiantuntemus. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Vaikuttamistyön kohderyhminä ovat nuoret, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset sekä nuorten vanhemmat. Vaikuttamistyötä tehdään enimmäkseen RAY:n rahoituksella. Se kohdistuu myös päättäjiin, opetus-, sosiaali- ja terveystoimeen. Keskeisimmät vaikuttamistyön keinot ovat ammattilaisten kouluttaminen sekä nuorille suunnatut seksuaaliterveyskampanjat. Toimintavuonna 2015 jatketaan ammattilaisten kouluttamista ja räätälöidään heidän tarpeisiinsa 24
koulutuskokonaisuuksia sekä tarvittaessa erillisiä hankkeita. Alakoulujen oppilasluennoissa keskitytään lapsiin ja nuoriin. Lisäksi kehitetään virtuaalivierailuja kouluihin. Osallistutaan tärkeimpiin ammattilais- ja vaikuttamistapahtumiin, kansainvälisiin kongresseihin sekä nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Jatketaan vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa ja kirjoitetaan blogeja nuorten seksuaaliterveysasioista. Nuorten vanhempia tavoitetaan sekä vanhempainilloissa että Väestöliiton uudessa murrosikäisten vanhemmille suunnatussa Urpot.finettipalvelussa. Kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamia, nuorille suunnattuja kondomikampanjoita, Kesä- ja Talvikumi- sekä Kumita kampanjoita. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa valtakunnallista nuorten seksuaaliterveysverkostoa ja sen toimintaa kehitetään vuonna 2012 tehdyn verkostokyselyn avulla. Toiminnassa keskitytään lastensuojelulaitoksissa elävien nuorten seksuaalikasvatukseen. Verkostotapaamisia järjestetään myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen Jatketaan vuonna 2014 aloitettuja toimintoja ja niiden kehittämistä: 18-20-vuotiaiden seurustelu- ja ihmissuhdetaitoja tukeva toiminta, alakoulujen seksuaalikasvatus ja turvataitokasvatus. Jatketaan turvataitokirjan kirjoittamista sekä alakouluihin soveltuvan turvataitopelin toteuttamista. Ollaan mukana mediataitoviikolla (viikko 7), jolloin tuotetaan aineistoa murrosikäisten vanhemmille digitaalisen median turvataitokysymyksistä. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen ovat pelkästään RAY:n varoin toteutettua toimintaa. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Etsitään pääkaupunkiseudulta yhteistyökumppania, joka työskentelee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa. Selvitetään eri menetelmiä edistää näiden nuorten seksuaaliterveyttä sekä elämänhallintaa. Tiedusteluja ja toiveita nuorten seksuaalikasvatuksen järjestämisestä tälle kohderyhmälle on tullut viimevuosina. Jatketaan mahdollisuuksien mukaan Seksuaalikasvatusta lastensuojelulaitoksiin -hanketta ja etsitään hankkeelle pysyvää rahoitusta. Hankkeen päämääränä on kehittää koulukodissa asuvien nuorten seksuaalikasvatusta. Laajennetaan toimintaa kaikkiin kuuteen valtion koulukotiin sekä myöhemmin muihin lastensuojelulaitoksiin. Edelleen kehitetään ammattilaisille suunnattua koulutusta sekä nuorille suunnattuja seksuaalikasvatusaineistoja ja -menetelmiä Palvelut Asiakasvastaanottotyössä keskitytään niin ennalta ehkäisevään kuin terapiatyöhönkin. Maksuttomia seksuaalineuvonta- ja terapiakäyntejä tarjotaan alle 21-vuotiaille nuorille. Pyrkimyksenä on maksuton asiakasvastaanottotoiminta. Nettityössä jatketaan anonyymiä 25