Lasinen Lapsuus -hanke: Hirviöt-mainosfilmi



Samankaltaiset tiedostot
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

VIRTUAALISESTI KÄDESTÄ PITÄEN

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

LASINEN LAPSUUS- elämää päihdeperheessä ja mitä voisimme tehdä Lapsi päihdeperheessä seminaari Helsinki

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan seudun päihdeasenteet 2017

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. gmail.com. vakustannus.fi

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Boysilli. Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

lasten seurassa 10 kysymystä alkoholinkäytöstä

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa Tiivistelmä Mikko Puosi

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

Tuhat tarinaa TAMKista

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Anatomisia taitekohtia kannattaa varoa. Anatomisia taitekohtia ovat nilkat, polvet, haarus, kyynärpää ja yleensä vartalon taitekohdat.

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ilmastonmuutos haltuun kampanjan esittely Tiina Rintanen

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

Vanhemman alkoholinkäytön vaikutukset lapseen

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

MEDIAVÄYLÄ. Mediaväylältä löytyy: 3-vuotiaille Kuvaaminen 4-vuotiaille Ääni 5-vuotiaille Medialukutaito 6-vuotiaille Viestintä

Anni sydäntutkimuksissa

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa.

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Suomalaisten mielenterveys

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

TURVATAITOKOULUTUS LOPPUTYÖ: Sosiodraama

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Suomen Pelastusarmeija JOULUPATAKERÄYS

Lobbaaminen kirjastotyössä / Ville Vaarne

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Vanhemmuus ja päihteet - sukupolvelta toiselle

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

Transkriptio:

Mediakulttuurin teoria ja analyysit syksy 2012 / KD10S1VGS Mediatuoteanalyysi Johanna Hörkkö, Seidi Guzejev, Elina Niemistö & Oona Himanen Lasinen Lapsuus -hanke: Hirviöt-mainosfilmi Otimme mediatuoteanalyysimme kohteeksi Hirviöt -mainosfilmin, joka kuuluu A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeeseen. Syyskuun 2012 alussa julkaistu mainosfilmi on katseltavissa hankkeen Facebook-sivuilla. Mainoksessa pienet lapset esitetään arkielämän tilanteissa kauhuelokuvista lainattujen hahmojen seurassa. Laajemmin katsoen Hirviöt voidaan lukea yhteiskunnallisen mainonnan piiriin. Sillä pyritään edistämään tietoisuutta ja kriittisyyttä yhteiskunnallisesti huolestuttavasta alkoholinkäytöstä. Yhteiskunnallisen mainonnan päämäärä on kansalaisten tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen (Malmelin, 2004, 36-37). Tässä tapauksessa kyse on kansallisen ongelman vanhempien alkoholinkäytön esille tuomisesta mainonnan avulla. Mainosfilmin teemat ja visuaalinen rakenne Lasinen lapsuus hankkeeseen tuotettu Hirviöt-mainosfilmi edustaa lajityypiltään kauhua. Mainoksen visuaalista ja teknistä rakennetta tarkasteltaessa voi havaita monia kauhuelokuville tavanomaisia tyylillisiä piirteitä kameratyöskentelystä, valaistuksesta, sommittelusta ja äänistä. Kauhu lajityyppinä tuo radikaalilla tavalla esiin kyseisen teeman, joka käsittelee alkoholin väärinkäyttöä. Mainosfilmissä humalaista aikuista symboloivat satujen ja kauhuelokuvien pelottavat hahmot. Satuhahmot ja muille aiheutettu väkivalta ovat lasten keskuudessa yleisimpiä pelon aiheuttajia. (Pennonen, 2006). Lapsen on vaikea tehdä eroa yliluonnollisen ja realistisen välille. Vanhemmat taas ovat lapselle turvallisuuden symboli taho, johon tukeudutaan kyseenalaistamatta sen luotettavuutta. Yhdistämällä nämä kaksi maailmaa, mainosfilmi luo voimakkaan kuvauksen lapsen ja vanhemman välisen luottamuksen särkymisestä.

Filmissä pelottavat hahmot ovat läsnä lapsen arkisissa tilanteissa. Hahmojen ja lasten kommunikaatio on esitetty niin, ettei muu ympäristö (muut lapset ja aikuiset) sitä huomaa ja muut maailma jää ikään kuin taustalle. Näillä elementeillä saavutetaan vahva tunne lapsen yksinäisyydestä, pelosta ja epävarmuudesta. Hirviöt-mainosfilmin kuvakokojen ja kuvakulmien tarkastelu kertoo selkeästi, mitä mainoksen tekijät ovat halunneet meidän näkevän ruudulla. Kun mainos lähtee pyörimään, kuvataan lapsia heidän tavanomaisissa arkipäiväisissä ympäristöissään kuten koulu, urheilukenttä tai auton takapenkki. Kamera keskittyy lasten kasvoihin ja ilmeisiin. Ensimmäisissä otoksissa käytetään vaihtelevasti puolilähikuvaa, puolikuvaa ja laajaa kokokuvaa antaakseen monipuolisen näkymän mainoksen maailmasta. Kuvakulma on neutraali. Tällä tarkoitetaan kuvakulmaa, jolloin kamera on henkilön silmien korkeudella. Neutraali kuvakulma rakentaa selkeämmän käsityksen siitä, kuinka filmin henkilöt näkevät ja kokevat ympäristönsä. Juonen ratkaiseva käänne tapahtuu, kun näytetään ensimmäisen kerran kenen seurassa lapsi filmillä on. Tässä kohtaa tapahtuu niin sanottu sokkileikkaus, jossa on nopea siirtyminen edellisestä otoksesta katsojaa järkyttävään kuvamateriaaliin. Tämä visuaalinen kuvauksen keino on usein käytetty kauhuelokuvissa ja sitä yleensä tehostetaan muilla tekniikoilla kuten äänitehosteilla. Sama pätee myös tähän mainoksen kohtaukseen, jossa aluksi äänimaailma on hiipivä ja lopulta sokkileikkauksen tullessa jännite saavuttaa loppunsa. Tässä kohtauksessa kuvaustyyli on ulkoinenvastakuva, missä kuvataan toisen henkilön olan ylitse. Kuvaus tapahtuu lapsen olkapään ylitse ja se paljastaa hirviön häntä vastapäätä. Aluksi kuva on epätarkka ennen kuvan tarkentamista. Hirviöt-mainosfilmillä käytetään myös useassa kohtauksessa hyppyleikkausta, jossa yhdistetään kaksi perättäistä samasta kohteesta otettua kuvaa, joiden välillä kameran sijainti on muuttunut vain vähän. Tämäkin kuvaustyyli on yleinen kauhuelokuvissa. Kyseinen kuvaustyyli saa aikaan hermostuneisuutta ja ahdistusta ja sitä on käytetty esimerkiksi mainoksen loppupuolella kohtauksessa, joka tapahtuu koulussa ja siinä hirviö-isä laittaa lapsen päälle takkia. Myös mainoksen lopussa auton takapenkillä tapahtuvassa kohtauksessa voi havaita saman kuvaustekniikan. Tässä viimeisessä kohtauksessa tapahtuu mainoksen huipentuma, jossa tulee kuvaan myös informaatio tekstiä, joka tarkentaa mistä mainoksessa on kyse. Lopussa äänimaailmaan tuodaan sydämen lyöntien ja dissonanssien sointujen lisäksi mukaan viitteitä tavanomaisesta lapsuudesta, jotka ilmenevät soittorasian sävelinä. Valaistukset ovat läpi

mainosfilmin sävyiltään kylmiä ja synkkiä olematta kuitenkaan hämäriä. Kohderyhmä Hirviöt-mainosfilmin kohderyhmänä ovat tavalliset vanhemmat ja aikuiset, ei niinkään alkoholistiperheet. Kohderyhmään kuuluvat sekä lasten että nuorten vanhemmat. Hälyttävän iso joukko nuorista kärsii tutkimusten mukaan vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Pyrkimyksenä mainosfilmillä on A-Klinikkasäätiön edustajien mukaan saada vanhemmat ajattelemaan alkoholinkäyttöään lasten silmin. Filmillä ei vaadita nollatoleranssia, vaan pyritään saamaan aikuiset eläytymään lasten asemaan. Hirviöt on tarkoitettu aikuisille ja vanhemmille, jotka eivät ymmärrä humaltumisensa negatiivista vaikutusta lapseensa. Mainosfilmi osoittaa, miten pelottavalta päihtynyt aikuinen näyttää lapsen silmissä. Yhtenä filmin tavoitteena on myös saada aikuiset jakamaan kokemuksiaan (nimettömänä) kampanjan Facebook- ja nettisivuilla. Mainosfilmi on herättänyt suurta huomiota myös kansainvälisesti. CNN uutisoi sen olevan maailman pelottavin mainos. Filmin kohderyhmänä oli kuitenkin suomalaiset vanhemmat. Kansainvälinen huomio tuli sen tekijöille yllätyksenä. (Ylen Aamu -ohjelma, 21.9.2012; A-klinikkasäätiön tiedote, 2012) Kuinka tällainen kauhuelokuvista tuttu dramatiikka ja niistä lainatut hahmot sitten purevat kyseiseen kohderyhmään, jonka ikähaitari lienee suurinpiirtein 20 50 -vuotiaat? Kauhuelokuvista lainatut hahmot ovat varmasti tuttuja tämän ikäisille vanhemmille. Hirviötfilmi saattaa kuitenkin olla yliluonnollisuudessaan vähemmän vaikuttava kuin Ääni lapselle - mainosfilmi, joka on Lasinen Lapsuus -hankkeen filmi vuodelta 2010. Siinä hiekkalaatikolla istuvien lasten suuhun on istettu humalaisten vanhempien puhetta. Toisaalta Hirviöt-filmi alleviivaa osuvasti lasten ja pelottavien hahmojen yhteensopimattomuutta ja sitä kuinka vieraalta humalainen aikuinen vaikuttaa lapsen näkökulmasta. Lapset kulkevat käsi kädessä sellaisten hahmojen kanssa, joiden katsominen televisiostakin on heille kiellettyä. Tällä tavalla hahmot kertovatkin osuvasti siitä, miten voimakas vaikutus humalaisella aikuisella on lapseen, myös pitkällä aikavälillä. Lasinen lapsuus mainosfilmin taustalla A-klinikkasäätiö on päihdetyön järjestö, joka on perustettu vuonna 1955. Se pyrkii parantamaan päihde- ja riippuvuusongelmaisten sekä heidän läheistensä asemaa. A-klinikkasäätiö tarjoaa

monipuolisia ja luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- sekä muista riippuvuusongelmista kärsiville. Vuonna 1986 toimintansa aloittanut Lasinen lapsuus on A-Klinikkasäätiön pitkäaikainen hanke, jossa työskentelee päätoimisesti kaksi projektikoordinaattoria sekä Varjomaailmassa (internet-sivusto nuorille, jotka ovat huolissaan läheisten aikuisten päihteidenkäytöstä) nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lasinen lapsuus on jo pitkään etsinyt uusia ja toimivia keinoja turvata eheä elämä lapsille, jotka kärsivät vanhempiensa päihteiden käytöstä. Lasisen lapsuuden mukaan valitettavan usein ajatellaan, että vasta päivittäiseksi ongelmaksi muodostunut juominen on lapselle haitaksi. Aikuinen ei aina ymmärrä, kuinka pelottavalta lapsesta voi tuntua humaltunut vanhempi. Lasinen lapsuus korostaa lapsen näkökulman huomioimista. Lapsen avun tarve on ensisijaista. Vieläkään ei yleisesti käsitetä, kuinka paljon vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa lapsen tunne-elämään, valintoihin elämässä tai myöhempään päihteiden käyttöön. Tutkimuksen mukaan joka neljännelle suomalaislapselle aiheutuu haittoja kodin alkoholinkäytöstä. Hirviöt -mainosfilmin on suunnitellut ja toteuttanut mainostoimisto Euro RSCG Helsinki yhdessä Grillifilmsin, Sauna Internationalin ja Studio Arkadenan kanssa. Lasinen lapsuus -toiminnassa on tuotettu aiemminkin esimerkiksi mainosfilmi-materiaalia. Vuonna 2010 Ääni Lapselle hankkeen -video ja -kirjoituskampanja palkittiin useissa markkinointi- ja yhteiskuntaviestinnän kilpailuissa. Ääni lapselle -mainosfilmin ovat toteuttaneet yhdessä Lasisen lapsuuden kanssa mainostoimisto EuroRSCG Helsinki ja Kennel Helsinki. Lasisen lapsuuden toiminta on rakentunut hankkeiden ympärille. Hankkeet ovat pääasiassa raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia, kuten A-Klinikkasäätiön toiminta muutenkin. Tällä hetkellä käynnissä on Lasinen lapsuus - Sirpaleinen mieli hanke, joka on ajoittunut vuosille 2012-2015. Sen tavoitteina ovat vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Lähteet Humalainen vanhempi voi olla lapsen silmin hirviö. A-klinikkasäätiön tiedote (http://www.a-klinikka.fi/arkisto/humalainen-vanhempi-voi-olla-lapsen-silmin-hirvio)

Malmelin, Nando (2004). Mainonnan lukutaito. Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä, 36 38 Pennonen, Marjo (2005). Pro gradu tutkielma, 5 6 -vuotiaiden lasten televisionkatselu ja televisiopelot. Sosiaalipsykologia (http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00950.pdf) Ylen Aamu -ohjelma, 21.9.2012 klo 8.01 (http://areena.yle.fi/tv/1681415) Ääni lapselle. Lasinen Lapsuus -hankkeen mainosfilmi vuodelta 2010 http://www.youtube.com/watch?v=q62wxoqmp8s&fb_source=message www.lasinenlapsuus.fi www.a-klinikka.fi