Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma 2013-2016
Sisällysluettelo 1. Lähtötilanne... 5 1.1 Alakemijoen aluelautakunta-alueen maantieteellinen kuvaus... 5 1.2 Väestö- ja ikärakenne... 7 1.3. Elinkeinot ja työpaikat... 8 2. Alakemijoen kehittämistoiminta 2013 2016... 9 2.1. Kehittämistoimenpiteet... 10 2.2. Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö... 14 2.3. Tietoliikenneyhteydet... 16 2.4. Elinkeinotoiminta... 17 2.5. Palvelurakenne... 17 2.6. Arjen turvallisuus... 19 2.7. Vapaa-aika ja virkistys... 20 2.8. Osallisuus ja vaikuttaminen... 22 2.9. Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö... 24 3. Kehittämistoimenpiteiden resursointi... 25 4. Kehittämissuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen... 27
Johdanto Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma perustuu Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelmaan 2013-2020. Ohjelma määrittelee kaikille aluelautakunta-alueille yhteisen maaseudun tavoitetilan sekä kehittämisen keskeiset tavoitteet. Maaseutuohjelmalla on laaja yhteys maakuntaja kaupunkitason kehittämiseen. Aluelautakuntien puheenjohtajat osallistuvat ohjausryhmään, joka seuraa ja koordinoi maaseudun kokonaiskehittämistä. Aluelautakunta tekee työtä edistämällä kylien elinvoimaisuutta ja hyvinvointia yhdessä asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yrittäjien, oppilaitosten, kaupungin työntekijöiden ja johdon sekä päättäjien kanssa. Yhteistyö- ja sidosryhmien joukko on laaja. Aluelautakuntamallia ja -toimintaa kehitetään kaupunginvaltuuston linjausten pohjalta (16.4.2012 37). Vuoden 2014 alusta Alakemijoen aluelautakunnan tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalvelujen järjestämisestä: koulutuslautakunnalle kuuluvista esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Vuonna 2015 aluelautakunta vastaa lisäksi perusturvalautakunnalle kuuluvista terveysneuvonnan ja kotihoidon palveluista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Aluelautakunta päättää alueensa asiakaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti ja antaa lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista (Kaupunginhallitus 7.10.2013 367, kaupunginvaltuusto 21.10.2013 132). Maaseutualueen tavoitetila 2020 Rovaniemen maaseutualue on helposti saavutettava, peruspalvelut, toimeentulon ja monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet tarjoava asuinpaikka. Se on omatoiminen, luova ja jatkuvasti kehittyvä. Luonnonkauniissa ympäristössä on hyvä elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Rovaniemen maaseutualue on mahdollisuus kaikille. Maaseutualueen kehittämisen kaksi tavoitekokonaisuutta ovat asukkaiden hyvä arki sekä menestyvä, monipuolinen yritystoiminta. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on kaikkien ulottuvilla olevat toimivat tietoliikenneyhteydet sekä väestöpohjan kasvu palvelukyläalueilla. Maaseudun tavoitetilan 2020 saavuttaminen edellyttää vahvaa kehitystyötä sekä uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat 2013-2016 on laadittu kaikille aluelautakuntakokeilun suuralueille: Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat. Suunnitelmat ovat aluelautakuntien toimintaa linjaavia, ohjaavia ja tavoitteiden saavuttamista tukevia asiakirjoja. Suunnitelmissa on kuvattu aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen ta- 3
voitetila. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat osaltaan myös Rovaniemen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa 2013-2016. Suunnitelmat sisältävät alueittaiset lähtötiedot, asukkaiden kehittämisehdotukset sekä yhteissuunnittelun pohjalta asetetut kehittämistoiminnan painopisteet. Alakemijoen suunnalla aluelautakunnan kehittämistoiminnan painopisteitä ovat: Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Palvelut, palvelutarpeen ennakointi sekä uudet palveluinnovaatiot Elinkeinot ja yritystoiminta. Aluelautakunta huomioi Rovaniemen kaupungin arvot aktiivisesti kaikessa toiminnassaan ja painottaen erityisesti yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Luovuus. Etsimme uusia tapoja toimia. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Olemme luovia ja rohkeita. Tartumme mahdollisuuksiin. Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Teemme sen tasapainoisesti ja kestävästi. Ympäristötietoisuus. Toimimme ympäristötietoisesti ja kestävästi. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. Vastuullisuus. Kaiken toimintamme lähtökohta on asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestymisen edistämisen. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämisen ideat, konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet uudet tavat parantaa Alakemijoen suunnan hyvinvointia ja elinvoimaa on esitetty ja työstetty ajalla 11/2012-9/2013 järjestetyissä kaikille avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa. Rautiosaaren ja Hirvaan 1-6 luokkien sekä Muurolan koulun 1-9 luokkien lapset ja nuoret osallistuivat kehittämissuunnitelmaan 19.9, 24.9. ja 8.10.2013 järjestetyissä Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan työpajoissa. Valmisteluun on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Kädessäsi on nyt valmis Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma 2013-2016. Toteuttaminen on käynnistynyt ja esitämme kutsun: Tule mukaan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä kylien elinvoimaisuuden kehittämiseen! Alakemijoen aluelautakunta 24.10.2013 4
1. Lähtötilanne 1.1 Alakemijoen aluelautakunta-alueen maantieteellinen kuvaus Alakemijoen palvelukyläalue on yksi Rovaniemen kaupungin kuudesta aluelautakunta-alueesta. Aluelautakunta-alue sijaitsee Rovaniemeltä Kemin suuntaan 11 45 km välisellä etäisyydellä. Palvelukyläalueen kylät ovat Rautiosaari, Hirvas, Muurola, Pisa, Leive, Jaatila ja Petäjäinen. Lähimpänä Rovaniemeä on Rautiosaari ja etäisin kylä on Leive. Tämä palvelukyläalue on selkeästi kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheisyys näkyy voimakkaasti kyläalueen elinkeinorakenteessa ja vahvassa lähiöasumisessa. Alakemijoen alueen asutus on pääosiltaan sijoittunut Muurolaan, Hirvaalle sekä Rautiosaareen. Asutusta on vähemmän Jaatilassa, Petäjäisisellä sekä Pisan ja Leipeen suunnissa. Alueella on kysyntää asuinpaikkoina, erityisesti kaupungin läheisyydessä Hirvaalla, Rautiosaaressa sekä Muurolassa. Alakemijoen aluelautakunnan alueen palvelukylä on Muurola, josta löytyvät asukkaiden peruspalvelut täydennettyinä lukiolla sekä terveyspalveluilla. Peruspalveluja on saatavissa myös muilla alueen kylillä. Suurin osa Alakemijoen aluelautakunta-alueen kylistä sijoittuu nauhamaisesti Kemijokea myötäillen. Alueen tiheimmin asuttu asuintaajama on Muurolan palvelukylän alue. Rovaniemen kaupungin läheiset kylät Hirvas ja Rautiosaari ovat kasvavia kyliä. Alueen pienempien kylien Leive, Jaatila, Petäjäinen, Pisa kohdalla asukastiheys harvenee ja muuttuu maaseutu- ja maanviljelyalueeksi. Rautiosaari sijaitsee Rovaniemen keskustasta lounaaseen vajaan kahdenkymmenen kilomerin päässä Kemijoen itäpuolella. Maisemaa hallitsee Kemijoki ja peltomaisemat. Kylässä asuu yli 600 asukasta ja asukasluku on ollut jatkuvasti nouseva. Kylää pidetään kauniina ja rauhallisena asuin- 5
paikkana. Luonnonläheisyys tarjoaa asukkaille monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Rautiosaari koetaan houkuttelevana asuin / rakennuspaikkana, jotka mahdollistavat kylän kasvun tulevaisuudessa. Kylällä on lasten päiväkoti ja alakoulu, jossa on noin 60 oppilasta. Kirjastoauto kylällä käy ja kyläläisten omat kerhot tarjoavat hyvät harrastusmahdollisuudet. Muiden peruspalvelujen osalta kylältä tukeudutaan kaupungin ja Muurolan palvelukylän palveluverkostoon. Kylällä sijaitsevat yhdet Suomen suurimmista hiidenkirnuista. Hirvas sijaitsee 4-tien varressa Alakorkalon ja Muurolan kylien välissä Rovaniemen keskustasta etelään. Kylä alkaa noin 11 km Rovaniemen keskustasta ja on noin 11 km pitkä. Kylän vahvuus on se, että se sijaitsee maalla, lähellä luontoa ja Kemijokea. Matka kaupunkiin ei ole pitkä ja sinne pääsee kätevästi 4-tietä pitkin. Kylän oma alakoulu on ehdoton elinvoimaisuuden edellytys, ja koulu onkin kyläläisten tärkein kokoontumis- ja harrastuspaikka. Hirvaalla on 35-paikkainen päiväkoti sekä koulun yhteydessä toimiva kyläkirjasto. Hirvaan kylällä asuu noin 750 asukasta. Hirvaalla on tällä hetkellä 338 taloutta, ja uusia tontteja on tarjolla. Kylällä on paljon uutta väkeä ja koulun oppilasmäärä on kasvussa; Hirvas on kasvava kylä. Muurolan kylä sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen keskustasta etelään johtavan 4tien varressa. Muurolan palvelukylässä toimivat kattavat julkiset peruspalvelut. Rautatieliikenne niin etelään kuin pohjoiseen on palvellut kyläläisiä aina vuodesta 1910. Junat pysähtyvät edelleen Muurolassa. Palvelukylä tarjoaa kunnalliset peruspalvelut koko Alakemijoen alueen kaiken ikäisille asukkaille. Muurolan kirjasto toimii kylän asukkaiden monipalvelupisteenä ja kylästä löytyy useita kaupallisia palveluja. Asukkaita Muurolan kylässä on n.1040. Pisan ja Leipeen kylät sijaitsevat Rovaniemen lounaisosassa 45 km Rovaniemen keskustasta. Pisan asukasluku on 54 henkilöä ja Leipeen kylän asukasluku on 62 henkilöä. Pisan ja Leipeen välissä sijaitsee Pisavaaran luonnonpuisto joka on eräs Suomen luonnonsuojelualueista. Se on perustettu vuonna 1938 ja on kooltaan noin 5 000 hehtaaria. Puisto sijaitsee Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueella. Luonnonpuistoon on pääsy ilman erillistä lupaa kielletty. Pisavaara on eteläisen Lapin korkein vaara, Liljalaki kohoaa 262 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jaatilan kylä sijaitsee 4-tien varressa Rovaniemen etelälaidalla noin 40 km päässä Rovaniemen keskustasta. Kaunista peräpohjalaista kulttuurikylää halkoo Kemijoki, johon istutetaan vuosittain kirjolohta, siikaa ja taimenta. Kylän asutus on keskittynyt Kemijoen länsipuolelle, itäpuolella on runsaasti kesämökkiasutusta. Jaatila on Rovaniemen vanhimpia kyliä. Asukkaita kylässä on hieman alle 200. Tärkeä työnantaja kylässä on Kemijoki Oy, Petäjäskosken voimalaitoksen myötä. Petäjäinen sijaitsee Rovaniemen kaupungin keskustasta etelään 4tietä 36 km. Petäjäiselle on sujuvat valtatieyhteydet ja Kemijoki kulkee vierellä. Kylä on syntynyt Petäjäskosken voimalaitoksen ympärille ja oli elinvoimaisimmillaan voimalaitoksen rakentamisen aikaan. Voimalaitos ja patosilta ovat suosittuja turistien pysähtymispaikkoja varsinkin kesäisin ja kevättulvien aikaan. Petäjäisen vahvuuksia on puhdas luonto ja Kemijoki, jotka antavat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Petäjäisissä asuu 171 asukasta. 6
1.2 Väestö- ja ikärakenne Väestönkehitys Alakemijoen alueella on viime vuosina ollut maltillista. Rovaniemen kaupungin läheisyydessä oleva Hirvaan kylä on kasvattanut väestöään tasaisesti, kun taas Muurola on viime vuosina menettänyt asukkaita. Muissa kylissä muutos on ollut pientä. Kokonaisuudessaan Alakemijoen alueen väestömäärä on pysytellyt tasaisena (noin 2900 asukasta). Lähde: Tilastokeskus 2011 Alakemijoen alue on tilastollisesti aikuisten sekä pienten lasten vanhempien suosiossa. Alueen 30-64-vuotiaiden sekä 0-6 vuotiaiden lasten ikäluokat ovat olleet viimevuosina kasvussa. Kouluikäisten, nuorten aikuisten sekä ikäihmisten lukumäärä on laskenut. Lähde: Tilastokeskus 2012 7
1.3. Elinkeinot ja työpaikat Alakemijoen alueen asukkaista työvoiman osuus on 43,3%. Työvoimasta työllisiä on 85,4% ja työttömiä 14,6%. Työllisistä yrittäjiä on 9,6% ja palkansaajia 90,4%. Maatalousyrittäjien osuus yrittäjistä on 19,2%. Työvoiman ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet sekä ns. muut, joista ei ole tietoja. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus koko väestöstä on 56,7 %. Alakemijoen alueen kaikista asukkaista palkansaajia on eniten (34%). Eläkeläisiä on 27% ja 0-14 -vuotiaita lapsia 20%. Alueen asukkaista 8% on opiskelijoita ja nuoria. Työttömien osuus alueen kaikista asukkaista on 7%. Yrittäjiä on 4%, joista maatalousyrittäjien osuus on 1%. Lähde: Tilastokeskus 2010 8
2. Alakemijoen kehittämistoiminta 2013 2016 Rovaniemen aluelautakuntakokeilussa Alakemijoen suuraluetta ja kyliä asuinympäristönä kehitetään kokonaisvaltaisesti asukkaiden tarpeista käsin. Kehittämistä toteutetaan osana aluelautakuntatyöskentelyä, aluelautakunnan ja kyläyhdistysten vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämistä, yhteistyöja sidosryhmien tavoitteellisissa yhteistyötapaamisissa sekä monipuolisen hankekehittämisen kautta. Aluelautakunta järjestää kylien ja alueen kokonaiskehittämisen työseminaarin 2014 työohjelman 1. vuosipuoliskolla. Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman 2013-2016 valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet perustustuvat avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa 11/2012-9/2013 työstettyihin asukkaiden sekä lasten ja nuorten esityksiin: INNopaja 12.11.2012, avoin kyläkokous 19.3.2013, kehittämissuunnitelman valmistelukokous 19.8.2013. Rautiosaaren, Muurolan ja Hirvaan koulujen oppilaille järjestettiin Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan työpajat 19.9, 24.9 ja 8.10.2013. Pajoissa lapset ja nuoret loivat omat kehittämisehdotuksensa aluelautakunnalle. Asukkaiden esitykset on käsitelty ja kehittämisen painopisteet määritelty. Valmistelutyöhön on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Työpajojen ja valmistelukokousten koosteet ovat keskeinen lähtökohta kehittämissuunnitelman valmistelussa. Alakemijoen kehittämissuunnitelma 2013 2016 Aluelautakunnan toimiala ja kehittämisen painopisteet Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Omatoimisuus, vuoropuhelu ja verkottuminen Kylien kehittäminen Koulutus Viestintä Kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut Palvelutarpeet, ennakointi ja palveluinnovaatiot Arjen hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Määriteltyjen lähipalvelujen järjestämistehtävä Alueen yleinen kehittäminen Elinkeinojen kehittämistä tukeva toiminta Asuminen ja liikenneyhteydet Ympäristö Arjen turvallisuus Tietoliikenneyhteydet Uusi työ - osuuskunnat, itsensä työllistäminen Paikallisen yrittäjyyden vahvistaminen, yhteistyö yrittäjien kanssa Verkottuminen 9
Alakemijoen aluelautakunnan kehittämistoiminnan painopisteitä ovat: Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Palvelut, palvelutarpeiden ennakointi sekä uudet palveluinnovaatiot Elinkeinot ja yritystoiminta (Alakemijoen aluelautakunta 19.9.2013 39) Kehittämisen painopisteet muodostavat kokonaisuuden. Asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kylien elinvoimaisuutta vahvistavat kehittämistoimet muotoillaan toimenpiteiksi sekä käytännössä toimiviksi palveluinnovaatioiksi. Kylien ja asukkaiden yhdessä tekemistä vahvistetaan yhteisöllisesti ja vastuullisesti. 2.1. Kehittämistoimenpiteet Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Tonttitarjontaa kyliin pysyvien sekä vapaa-ajan asukkaiden saamiseksi Alueen liikenneväylien ja -yhteyksien sekä liikenneturvallisuuden parantaminen Arjen turvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Alakemijoen suuralueella Asuinympäristön tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin. Hyvä asuinympäristö on viihtyisä, siisti ja esteetön sekä inhimillistä turvallisuuden tunnetta vahvistava. Sen on annettava mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen sekä virikkeelliseen toimintaan. Toimivat liikenne- ja kevyenliikenteen väylät, liikenneyhteydet sekä palvelujen saatavuus vaikuttavat asukkaiden arkipäivän toimintoihin sekä mielikuviin omasta asuinalueesta. Hyvässä asuinympäristössä palvelut ovat saavutettavissa perinteisesti sekä etä- ja liikkuvien palvelujen muodoin. Alakemijoen suuralueen elinvoimaisuuden kehittäminen edellyttää uusia pysyviä asukkaita kylille, vapaa-ajan asukkaita sekä asumismuotojen aktiivista kehittämistä. Kaavoitettuja rakennuspaikkoja tulee olla tarjolla ja niitä pitää markkinoida aktiivisesti. Alueen tiestön kunnostaminen, alikulkujen sekä kevyenliikenteenväylien rakentaminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeä osa-alue alueen kehittämistä. Osa-alue edellyttää kokonaiskartoitusta ja toteuttamissuunnitelman laadintaa. Arjen turvallisuutta aluelautakunta kehittää kokonaisvaltaisesti. Kehittämisen lähtökohdat ovat ympäristö ja asuminen, yhteydet ja sosiaaliset verkostot sekä mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. 10
Turvallisuus on keskeinen osa asukkaiden hyvinvointia. Sitä vahvistavat toimivat peruspalvelut, hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Siihen vaikutetaan kehittämällä alueen toimijoiden, yhteistyötahojen ja sidosryhmien yhdessä tekemistä sekä vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Aluelautakunta painottaa turvallisuusasioiden ennakointia, suunnittelua ja ehkäisevän turvallisuustyön muotoja. Tätä kaikkea edistetään alueen asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yksityisten ja julkisten palvelujen tuottajien vuorovaikutuksella ja verkottumisella sekä tavoitteellisella koulutustoiminnalla. Myös tekniikka sisällytetään naapuriavun ja kotihoidon kehittämistoimiin. TOIMENPITEET Aluelautakunta on aloitteellinen ja vaikuttaa Rovaniemen kaupungin kaavoitukseen kaavoitettujen rakennuspaikkojen saamiseksi Alakemijoen suuralueelle. Aluelautakunta toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden aluelautakuntien kanssa. Myös yksityisiä maanomistajia aktivoidaan myymään alueelta maata rakennuspaikoiksi. Kaupungin tonttipörssiä käytetään aktiivisesti tonttien markkinointiin ja myyntiin. Alakemijokea asuinalueena markkinoidaan aktiivisesti eri tapahtumissa. Valmistellaan osaksi aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaa suuralueen hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus. Kartoitus sisältää toimenpide-esitykset suuralue- ja kylätasolla. Välineenä käytetään Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslistaa, Kansalaisen käsikirja. http://kansalaisenkasikirja.fi Listan avulla voidaan arvioida asuinalueen nykytilaa sekä kartoittaa riskejä. Keskitytään asioihin, jotka vaativat vielä kehittämistä. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tarkistuslista on tehty kylän toiminnan näkökulmasta (Pohjois-Suomen Osaamiskeskus POSKE). Aluelautakunta päättää kartoituksen pohjalta asumisen, tiestön ja liikenneyhteyksien sekä arjen turvallisuuden kehittämistoimenpiteistä (esiselvitykset, toteuttamishankkeet) sekä aloitteista. Osana hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokonaiskartoitusta asukkailta kerätään tiedot alueen liikenneyhteyksien toimivuuden parantamisesta koulu- ja työmatkaliikenteen osalta. Aluesihteeri valmistelee kyselyn yhteistyössä aluelautakunnan kanssa. Lautakunta kutsuu liikennöitsijän mukaan käsittelyyn ja kehittämistoimenpiteiden selvittämiseen. 11
Palvelutarpeet, ennakointi sekä palveluinnovaatiot TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Palvelutarpeiden selvittäminen ja ennakointi sekä palveluinnovaatioiden kehittäminen Lähipalvelujen nykytason säilyttäminen, järjestäminen ja kehittäminen (julkiset ja yksityiset palvelut) painopisteenä: Kotiin tuotettavien palvelujen kehittäminen Kirjastoauton kehittäminen asiointipalvelujen monipalveluautoksi Alakemijoen osuuskuntatoiminnan käynnistäminen Palveluinnovaatiot Palveluinnovaatio voi olla uusi liiketoimintamalli, uusi asiakasrajapinta, tapa tarjota palvelu asiakkaalle tai uusi palvelu. Uudessa liiketoimintamallissa yritys luo kokonaan tai osittain uuden tavan ansaita palvelullaan tai tuoda arvoa yritykselle tai organisaatiolle. Hyvinvointimme säilyminen ja kasvu riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän kyvystä synnyttää palveluinnovaatioita. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Osuuskunta Osuuskunta on erityinen yhdistys, jolla on taloudellinen tarkoitus ja jonka toimintaa ohjaa osuuskuntalaki (421/2013, OKL, voimaan 1.1.2014). Uuden OKL:n mukaan osuuskunnan voi perustaa vain yksi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Aiemmin edellytettiin kolmea luonnollista henkilöä. Osuuskunta syntyy rekisteröimisellä ja se on jäsenistään erillinen oikeushenkilö. Keskeisesti tämä tarkoittaa, että jäsenet ja muut osuuksien ja osakkeiden omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan velvoitteista (OKL 1:2.2). Pienosuuskunnista suuri osa on työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskuntia. Sosiaali- ja hyvinvointipalveluita sekä markkinointia tarjoavat osuuskunnat on myös merkittävä uusien osuuskuntien ryhmä. Pienosuuskuntien ryhmässä on jonkin verran myös maa- ja metsätaloutta, matkailua sekä kalastusta palvelevia uusia osuuskuntia. TOIMENPITEET Toteutetaan palvelutarvekysely (10-11/2013) Lapin Liiton kanssa toteutettavaan osuuskuntatoiminnan käynnistämiseen liittyen. Kyselyä syvennetään tarvittaessa alueen Lapin Ammattiopiston (LAO) palvelutarvekyselyllä alkuvuodesta 2014. Kotiin tuotettavien arjen hyvinvointia tukevien hoivapalvelujen kehittäminen, mm. osuuskuntatoiminnalla. Palveluinnovaatioiden hankkeistaminen voidaan toteuttaa kestävästi osana julkisten ja yksityisten palvelujen sekä kolmannen sektorin toiminnan paikallista uudistamista. Hankkeessa tavoitellaan myös kumppanuutta Rovaniemen ammattikorkeakoulun soveltavan aluekehittämisen sekä 12
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen ja taiteiden tiedekunnan palvelujen kehittämiseen liittyvän tutkimustoiminnan kanssa. Hankkeelle voidaan hakea rahoitusta alueellisesta tai kansallisesta rahoituslähteestä tai EU-rakennerahastoista. Osallistutaan hyvinvointibussin kehittämisen selvitys- ja toteuttamishankkeisiin mahdollisuuksien mukaan. Kirjastoauton palvelujen uudistaminen sisältyy Rovaniemen kaupungin toimintatavan ja palvelujen kokonaisuudistukseen. Aluelautakunta toimii yhteistyössä perusturvan ja vapaa-ajantoimen, asiantuntija- sekä muiden aluelautakuntien kanssa palvelujen monipuolistamiseksi. Elinkeinot ja yritystoiminta TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Elinkeinot ja yritystoiminta Alueen yrittäjien ja elinkeinojen harjoittajien, julkisten palvelujen, yhdistysten ja järjestöjen, alueen oppilaitosten sekä muiden tapauskohtaisten sidos- ja yhteistyötahojen vuorovaikutuksen ja yhteistyöverkon kehittäminen Alueen elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen uusia palveluja ja elinkeinoja selvittävällä kehitys- ja tutkimustoiminnalla TOIMENPITEET Aluelautakunta toimii tavoitteellisesti alueen elinkeinojen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Aluelautakunnan toimialan ja vastuiden puitteissa edistetään uuden paikallisen yritystoiminnan selvittämistä ja käynnistämistä. Aluelautakunta järjestää kylien ja alueen kokonaiskehittämisen työseminaarin 2014 työohjelman 1. vuosipuoliskolla. Palvelujen kehittäminen mm. kylätalkkaritoiminnalla ja oman alueen palvelutarpeita vastaavalla kotiapusetelillä vahvistaa paikallista yritystoimintaa ja luo uutta työtä. Osallistutaan uusia palveluja ja elinkeinoja selvittävään ja käynnistävään kehitys- ja tutkimustoimintaan. Luodaan aktiivisesti paikallista yritystoimintaa ja nuorten työllistymistä edistäviä yhteistyösuhteita sekä verkostoidutaan tätä tavoitetta edistävien hankkeiden, yhteistyö- ja sidosryhmien sekä yrittäjien kanssa. Tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja liikenneyhteyksien kehittäminen myös lähiliikenteen uusilla muodoilla huomioidaan osana alueen elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistoimenpiteitä. 13
2.2. Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö Asuminen Alakemijoen alueen asukkaiden yleisin asumismuoto on omakotiasuminen. Rivitaloasuntoja on Muurolassa, Rautiosaaressa, Hirvaalla, Petäjäisellä sekä Jaatilassa. Alueen kerrostalot ovat sijoittuneet Muurolaan. Alueen lähimmät kylät sijaitsevat kaupungin läheisyydessä ja kaupungin palvelutarjonta on helpommin tavoitettavissa. Kauempana sijaitsevien kylien lähipalvelut löytyvät alueen palvelukylä Muurolasta. Kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa tavoitteena on laatia kaikille keskuskylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Ajankohtaista tietoa Rovaniemen kylien ja kaupunginosien kaavoitustilanteesta saa sivulta www.rovaniemi.fi/kaavatori. Muurolan kylässä on voimassaoleva asemakaava, Hirvaalla ja Rautiosaaressa on osayleiskaava. Rautiosaaren osayleiskaava on päivitysvaiheessa tarkoituksena päivittää yleiskaava mahdollisuuksien mukaan ns. kyläyleiskaavaksi. Muurolassa on vapaita rakennuspaikkoja Rovaniemen kaavatorin mukaan yhdeksän kappaletta. Alla Hirvaan ja Rautiosaaren alueen vapaat rakennuspaikat. Punaisella merkityt ovat yksityisomistuksessa ja kaupungin omistamat on merkitty sinisellä. 14
Liikenneyhteydet Alakemijoen aluelautakunta-alue sijoittuu Kemijoen molemmin puolin. Länsipuolella alueen halki kulkee 4tie ja itäpuolella kulkee Kemijoen Itäpuolentie. Alueen länsipuolella kulkee rautatie ja junien pysäkkinä on Muurolan asema. Lähin lentokenttä sijaitsee Rovaniemellä. Julkinen linja-autoliikenne kulkee pääsääntöisesti 4tietä ja kaupungin paikallisliikenne ulottuu Muurolaan saakka. Linja-autovuoroille on järjestetty ns. syöttöliikennettä kauempana sijaitsevilta kyliltä. Alueen asukkaita palvelee myös kaupungin järjestämä työ- ja asiointiliikenne. Alakemijoen alueen halki kulkee rautatie ja junat pysähtyvät Muurolan asemalla. Rautatieyhteys on tärkeä alueen asukkaille asiointi, työmatka, sekä virkistysliikenteessä. Rovaniemen lentoasema sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tiestö Alakemijoen aluelautakunta-alueen halki kulkee 4tie ja Muurolasta Aavasaksan suuntaan lähtee ns seututie 930, josta tieyhteys Pisaan ja Leipeelle. Näiden teiden kunnossapidosta vastaa valtio. Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto. Maanteiden luokittelu perustuu niiden valtakunnalliseen liikenteelliseen merkitykseen tieverkon osana seuraavasti: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Rovaniemen kaupunki jakaa yksityistiet kolmeen luokkaan: kaupungin kunnossapitämät, kaupungin avustamat sekä muut yksityistiet, joiden ylläpitoon kaupunki ei osallistu. Tien eri osat voivat kuulua eri luokkiin ja kaupunki voi tehdä tarvittaessa luokitusperusteisiin tarkistuksia. Jako luokkiin tehdään tiekunnan, tieosakkaiden tai yksityisen henkilön jättämän hakemuksen perusteella. Alakemijoen alueella on kaupungin kunnossapitämiä teitä 68,5km ja kunnossapitoavustettavia teitä 18,2 km. Muista yksityisteistä, joihin kaupungin hoitovelvoite ei koske, ei ole tietoa. Rovaniemen kaupunki kunnossapitää ympärivuotisesti seuraavat ehdot täyttävät yksityistiet: Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään kolme vakituisesti ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero. Kiinteistöjen asukkaat ovat kirjoilla Rovaniemen kaupungissa, heidän vakituinen osoitteensa on ko. kiinteistöille ja kyseessä on heidän ainoa asuntonsa. Vähempikin kiinteistöjen määrä riittää, jos kaupunki omistaa tien vaikutuspiirissä vakituisesti asutun kiinteistön tai kiinteistöjä ja tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys. Tie on kunnossapitokalustolla liikennöitävissä. Asukasmäärästä riippumatta kaupungin kunnossapitämäksi tieksi ovat oikeutettuja kuuden palvelukylän taajamamaisten ydinalueiden yksityistiet, jotka ovat kunnossapitokalustolla liikennöitävässä kunnossa. (Lähde: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytännöt 2012) 15
Ympäristö Ympäristöasioissa Alakemijoen aluelautakunta tulee ottamaan tiukan otteen kylien asuin- ja luontoympäristön ympäristöturvallisuudesta. Lautakunta seuraa ja ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen puolesta, maankäytön, luontomatkailun, jätehuollon ja mahdollisen tulevan kaivostuotannon ympäristövaikutuksista. Alakemijoen alueen ympäristö on puhdasta ja rauhallista maalaismaisemaa. Aluetta hallitseva leveä Kemijoki luo mahdollisuudet monipuolisiin harrastusmuotoihin. Haasteita maisemanhoidolle luo rantojen sekä teiden risteysalueiden vesakoituminen. 2.3. Tietoliikenneyhteydet Toimivat ja tehokkaat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan arjen maaseudulla. Yritykset investoivat toimitiloihin maaseutualueella, koska sähköinen markkinointi, yhteydenpito asiakkaisiin ja nettikauppa tuo asiakkaat lähelle. Loma-asukkaiden viipymä alueella kasvaa hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Asukkaiden peruspalveluiden toimivuus ja saatavuus paranee ja uudet sähköiset palvelut ovat suosittuja myös iäkkäiden kyläläisten keskuudessa. Yhteyttä pidetään niin kyläalueen palvelukeskukseen, kaupungin virastoon, kuin omiin tuttaviin ja sukulaisiin. Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapin liitto on alueellisena toimijana vastannut laajakaistayhteyksien määrittelystä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa sekä toiminut kilpailutuksen toteuttajana. Rovaniemi on mukana Lapin liiton laajakaistahankkeessa. Vuoden 2012 2013 laajakaistakilpailutuksessa Rovaniemen alueelle on saatu tarjoukset Ounasjoen ja Ranuan suunnan alueille. Kummassakin tarjouksessa tarjoajana on TeliaSonera Oyj. Rovaniemen kaupunki sopii laajakaistarungon rakentamiseen liittyvät sopimukset. Kotitaloudet ja yritykset tekevät omat liityntäsopimuksensa palvelun tarjoajan kanssa. Kaupunginhallitus päätti 24.9.2012, että Rovaniemen kaupunki ei lähde tässä vaiheessa mukaan kuntaomisteisen kuituverkkoyhtiön perustamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki seuraa ja edellyttää valtiolta, että nyt rakentamisen ulkopuolisten alueiden täyttäminen tapahtuu vähintään lakiperusteisella 1 Mb:n internet yleispalveluvelvoitteella Rovaniemen alueella. 16
Syksyllä 2013 kuituprojekti etenee alueilla Ounasjoki ja Ranuantie TeliaSoneran toimesta siten, että asiakasrakentaminen valmistuu Ounasjoella 31.7.2014 ja Ranuantiellä 31.7.2015. Kevään aikana on tarkennettu Eltel Oy:n toimesta suunnitelmia ja laskelmia alueille Sodankyläntie, Alakemijoki ja Yläkemijoki. Näiden alueiden laajakaistan rakentamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: A, kaupunki tekee itse (osuuskunta tai kaupungin kuituyhtiö) ja B, kaupunki ei tee mitään (lakisääteinen markkinaehtoinen 1 Mb datayhteys). Kaupunginhallitus käsitteli kuituverkon rakentamista 19.8.2013. Jatkotoimenpiteenä selvitetään vaihtoehtoa A, kaupunki tekee itse ja sen toteutusvaihtoehtoja osuuskunta/kaupungin kuituyhtiö. 2.4. Elinkeinotoiminta Alueen palkansaajista suurin osa käy töissä Rovaniemen kaupungissa. Alakemijoen alueen työvoimasta 76% on palkansaajia. Yrittäjiä on 9%, joista maatalousyrittäjiä 2%. Työvoimasta työttömiä on 15%. Maatiloja on Alakemijoen alueella 22. Maatilojen päätuotantosuunnat ovat kasvinviljely (11), lypsykarjatilat(7). Muut tuotantoalat ovat porotalous, lihasika ja lihanautakasvatus. Lähde: Tilastokeskus 2010 Yrityksiä aluelautakunta-alueella on Rovaniemen Kehityksen 2011 tilaston mukaan 143 kpl ja niiden suurimmat toimialat ovat kauppa ja -palvelut, rakennusala, terveys ja hyvinvointipalvelut sekä liikenne. Muut toimialat koostuvat aloista, jolla on vähemmän kuin 6 yritystä/ala. Lähde: Rovaniemen Kehitys 2011 2.5. Palvelurakenne Julkiset palvelut Koulutuspalvelut Alakemijoen alueella järjestetään perusopetusta vuosiluokille 1-6 kolmella eri koululla. Koulut ovat Hirvaan koulu, Muurolan koulu sekä Rautiosaaren koulu. Yläluokkien oppilaat saavat opetusta Muurolassa. Muurolassa tarjotaan opetusta myös Tervolan kunnan oppilaille. Muurolassa toimii lukio. Kansalaisopisto järjestää ohjattua toimintaa Hirvaan, Muurolan, Ruikan ja Jaatilan kylillä. 17
Päivähoitopalvelut sekä esiopetus on järjestetty seuraaviin päiväkoteihin: Muurolan päiväkoti ( 1-2v, 1-2v, 3-5v, 3-5v ja 6v, esiopetus) Hirvaan päiväkoti (1-3v, 3-5v sekä esiopetus) Rautiosaaren päiväkoti (1-2v ja 3-6v, esiopetus). Varhaiskasvatuksen palveluohjaus hoidetaan keskitetysti Osviitasta. Neuvola ja terveydenhoitopalvelut toimivat Muurolassa ja sieltä on saatavissa neuvola, äitiys- ja lasten sekä seniorineuvolan palvelut. Muurolan sairaala tarjoaa alueen asukkaille laboratoriopalveluja. Myös hammashoitola toimii Muurolassa. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi hakeutua Muurolan, Rautiosaaren ja Hirvaan kouluilla. Terveydenhoitopalveluissa alueen asukkaat kuuluvat Koskitiimiin. Ikäihmisten palveluista vastaa Rovaniemen kaupungin Uittotiimi. Rautiosaaressa on oma tiimi, joka toimii Rautiosaaren alueella sekä Hirvaalla. Muurolassa on oma tiimi, joka toimii Muurolan kylällä, Pisa, Leive, Jaatila, Jaatilansaari, Ruikka, Petäjäinen alueella. Kotihoitotyö koostuu pääsääntöisesti hoiva ja huolenpitotyöstä. Kotisairaanhoito kuuluu kotihoitoon. Tukipalveluja kotihoidossa on ateriapalvelu ja päiväpalvelu. Siivouksen asiakas ostaa yksityiseltä siivoojalta Neuvontapiste Nestori palvelee ikäihmisiä, omaisia ja läheisiä kun on kysyttävää esim. kotihoidosta ja palveluasumisesta, omaishoidontuesta (yli 65v), palveluseteliasioista, ateria-, kuljetus- ja turvapalveluista tai siivous- ja kodinhoitopalveluista. Neuvontapiste Nestori palvelee osoitteessa Pohjolankatu 2 96100, Rovaniemi puh. 016 322 2580. Neuvontapiste on avoinna arkisin klo 10 14. Tarvittaessa palvelusta tehdään myös kotikäyntejä palvelutarpeen selvittämiseksi. Asiointipalvelut Rovaniemen kaupunki järjestää aluelautakunnan alueen asukkaille palveluliikennekuljetuksia. Ajankohtaiset reitit ja aikataulut http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/liikenne/talviaikataulu-2013-2014 Alueen asiointipalvelut hoidetaan Muurolan kirjastossa ja Osviitan asiakaspalvelussa kaupungintalolla sekä sähköisten ja etäpalvelun avulla. Kirjasto, liikunta- sekä muut virkistyspalvelut Alakemijoen alueen kirjasto sijaitsee Muurolassa ja Hirvaan kyläkirjasto sijaitsee Hirvaan koululla. Kirjastoauto kiertää seuraavilla kylillä Muurola, Rautiosaari, Hirvas, Pisa, Leive, Jaatila ja Petäjäinen. Muurolassa sijaitsee alueen isoin liikuntatila Totto-halli ja koulujen liikuntasalit ovat kyläläisten käytössä. Alakemijoen alueen hoidetut hiihtoladut ja kuntopolut sijaitsevat seuraavilla kylillä: Hirvas, Muurola, Rautiosaari ja Jaatila. Hoidetut kaukalot sijaitsevat Muurolassa, Hirvaalla sekä Rautiosaaressa. Jaatilassa, Pisantien varressa on myös urheilukenttä. Nuorisopalvelut Alakemijoen alueen nuorisotila Murkku sijaitsee Muurolassa koulun tiloissa. Perhe ja sosiaalipalvelut Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut palvelevat Alakemijoen asukkaita. Yksityiset palvelut Alakemijoen alueen asukkaita palvelee kaksi kauppaa, jossa toisessa on saatavissa postin palvelut. Alueella on polttoaineenjakelupiste Jaatilassa ja matkailijoita palvelee hotelli Landmark Muurolassa. Alakemijoen alueella on useita hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä ja Muurolassa toimii pesula. 18
2.6. Arjen turvallisuus Arjen turvallisuus koostuu turvallisesta ympäristöstä ja asumisesta, toimivista sosiaalisista verkostoista sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Arjen turvallisuutta parantavat toimivat peruspalvelut, arjen hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Arjen turvallisuuteen voimme vaikuttaa yhteisöllisyyden edistämisellä, yhteistyöllä, suunnittelulla ja ennakoinnilla sekä koulutuksella. Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma sisältää 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä. Syksyn 2013 aikana toimintaa on käynnistetty kunnissa. Aluelautakunnat ja kyläyhdistykset osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan asukkaiden omiin asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien iäkkäiden turvallisuuden parantamiseen. Lapin aluehallintovirasto hallinnoi Arjen turvaa kunnissa hanketta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Mallin avulla parannetaan arjen turvaa sekä monipuolistetaan palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteena on saada kunnassa toimivat tahot kyläyhdistykset, järjestöt, kunta, seurakunta, yritykset, pelastuslaitos, poliisi ja eri kehittämishankkeet tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevat resurssit ja muodostaa laaja-alaisia palvelukokonaisuuksia. Resurssien yhteensovittamisella ja painopisteen siirtämisellä turvallisuusyhteistyötä kehitetään korjaavasta kohti ehkäisevää. Rovaniemen kaupunki valmistelee parhaillaan uutta turvallisuussuunnitelmaa. Ohjelman painopisteinä on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, oppilaitosten turvallisuus, ikäihmisten turvallisuusryhmät sekä asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys. Ohjelma valmistuu 2014. Kylien turvallisuus sisältyi Rovaniemen kaupungin vuosien 2009-2012 turvallisuussuunnitelmaan. Ohjelmassa selvitettiin kylien turvallisuusriskejä. Asukkaiden nimeämät kylien turvallisuusriskit ja toimet niiden pienentämiseksi ovat edelleen ajankohtaisia. 1) Alueellinen perusinfrastruktuurin kunto, 2) huoli peruspalvelujen toteutumisesta, 3) viranomaisresurssien keskittyminen kuntakeskukseen sekä 4) sosiaalinen turvallisuus. Aluelautakuntien alueilla 2012-2013 pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa ovat korostuneet liikenneturvallisuuden ja asukkaiden inhimillisen turvallisuuden parantaminen. 19
Keskeisiä toimia kylien turvallisuuden parantamiseksi ovat: Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset sekä kylien turvallisuuskävelyt (kyläkävelyt). Kartoitusten toimenpide-esitysten kytkeminen kaupungin vuosittaiseen toiminta-suunnitelmaan ja talousarvioon, aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaan sekä kylien kehittämissuunnitelmiin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslista, Kansalaisen käsikirja. http://kansalaisenkasikirja.fi. Listan avulla jokainen voi arvioida oman asuinalueensa nykytilaa sekä kartoittaa riskejä. Tarkoituksena on keskittyä niihin asioihin, jotka vaativat vielä kehittämistä. Hyvinvoinnnin ja turvallisuuden tarkistuslista on tehty kylän toiminnan näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa toimintansa mukaan myös muut yhteisöt, järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Pohjois-Suomen Osaamiskeskus POSKE. Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoittaminen, palvelujen saavutettavuuden sekä palveluista tiedottamisen kehittäminen. Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Palveluja muotoillaan vastaamaan kylien asukkaiden palvelutarpeita mm. kaupungin, kyläyhdistysten sekä muiden kylillä toimivien yhdistysten ja järjestöjen, yrittäjien, ev.-lut. seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen, alueen oppilaitosten sekä eri kehittämishankkeiden kanssa. 2.7. Vapaa-aika ja virkistys Luonnossa liikkuminen, marjastus ja kalastus ovat Alakemijoen suunnan alueella suosittuja vapaaajan virkistysmuotoja. Kylillä on runsaasti muitakin harrastus ja virkistysmahdollisuuksia ja aktiivista seura ja yhdistystoimintaa. Monipuolista toimintaa löytyy kaikenikäisille asukkaille. Hirvaalla on useita virkistys- ja harrastusalueita. Tuomiojan ja Hirvasojan virkistysalueet sijaitsevat Kemijoen rannassa. Tuomiojalla on uimaranta ja tulipaikka, ja Hirvasojalla laavu sekä kesällä 2013 valmistunut satuaiheinen luontopolku. Hirvaalla on noin 23 kilometrin verran hiihtolatuja, kolme veneenlaskupaikkaa ja yhteensä kolme laavua. Ruikka-Petäjäinen-Jaatila kylillä on yleiset uimarannat. Jaatilansaaren päässä ja Jaatilan Lauantairannalla sijaitsevat laavut ja Jaatilansaareen on rakenteilla uusi kota. Jaatilansaaressa on valaistu hiihtolatu sekä urheilukenttä. Muurolan monipuoliset ulkoliikuntamahdollisuudet ovat ympäri vuoden käytössä oleva pururata / valaistu latu, uimaranta, urheilukenttä ja tenniskenttä/kaukalo. Rovaniemen kaupunki järjestää kyläläisille vapaa-ajan toimintaa nuorisotila Murkussa ja Totto-urheiluhallissa. Suomen Punainen Risti, vapaapalokunta ja Muurolan Kisaveikot järjestävät monipuolisia aktiviteettejä. Pisa-Leipeen alueella on yhteiskäyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan viettopaikkoja, jotka on rakennuttanut Leipeen kylätoimikunta. Kota, joka on rakennettu Ruikan aavan laidalle, on erinomainen tulistelu- ja taukopaikka niin talvella kuin kesällä. Leipeen kyläyhdistys on panostanut lasten viihtyvyyteen 20
kylällä. Lapsille on laitettu leikkipuisto varusteineen, kodalla on iso mäki, jossa viihtyy niin pienemmät kuin isommatkin mäenlaskussa. Kodan alapuolella, Ruikan aavalla oleva rallirata on käytössä talvisin. Metsästys on vapaa-ajanharrastuksista erittäin suosittu hyvien metsästysmaiden ansiosta. Pisajärvi ja alueen joet ja purot ovat vapaa-ajankalastajien mieleen. Rautiosaaressa on vapaa-aikaan liittyen moninaiset mahdollisuudet alkaen Sukulanrakan hiidenkiurujen alueen ainutlaatuisasta 10 000 v. sitten luonnonmuovaamista nähtävyyksistä, sinne ihmisten rakentamaan kotarakennukseen ja Kekkosenkallion retkeilyreitin hyödyntämiseen. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa myös kalliokiipeilyä (lisätietoa www.hiidenkirnut.com sivuilta. Kylällä on valaistua latua noin 2.5 km. Latuverkkoa on yhteensä noin 7 km. Latuverkon varressa on Niilon laavu jossa voi välillä hengähtää nuotion loisteesta vaikkapa eväitä nauttien. Kylällä on urheilukenttä ja rannassa kaupungin uimaranta. Koululla on täysimittainen liikuntasali, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä ja lasten leikkipuisto. Kyläläisten kokoontumistilana on metsästysseuran omistama Valajastalo, joka on myös samalla Rautiosaaren kylätalo. Ympärillä oleva luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn, kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen, retkeilyyn ja talvella kelkkailuun. Alakemijoen kylät, niiden toimintamahdollisuudet sekä palvelut toimivat lasten ja nuorten kasvun, eheyden ja osallisuuden vahvistamisen ympäristöinä. Aluelautakunta kiinnittää aktiivisesti huomiota lasten ja nuorten lähiliikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Osallisuuden aktiivinen vahvistaminen tukee lasten ja nuorten kehittymässä olevaa elämänhallintaa. Aluelautakunta toimii yhteistyössä Hirvaan, Muurolan ja Rautiosaaren koulujen kanssa. Harrastusmahdollisuuksia sekä lasten ja nuorten liikunnallisuutta vahvistetaan kylien ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Kulttuuriharrastuksiin osana arjen toimintaympäristöä kiinnitetään huomiota. 21
Selvitetään lasten ja nuorten ohjatun kerho- ja vapaa-ajan toiminnan käynnistäminen Hirvaalla, Muurolassa ja Rautiosaaressa yhteistyössä yhdistyksen, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa, mm. liikunta-, taide- ja askartelukerhotoimintaa. Selvitetään kiertävien nuorten iltojen järjestäminen. Aluelautakunta päättää selvityksen pohjalta uuden toiminnan käynnistämisestä 2014. Alueen koulujen leikkipaikkojen välineistöä kohennetaan määrärahojen puitteissa, kiikut, liukumäet, kiipeilytelineet. Toimitaan yhteistyössä koulujen kanssa. Osa lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoista järjestetään, myös ikäihmisten osallisuutta vahvistaen, sukupolvien kohtaamisina. Alakemijoen kylien kokoontumistilat Kylä Kylätila Omistustaho Vastuutaho Kaupungin tuki Leive Kylätalo Leipeen kyläyhdistys ry Jaatila Kylätila (Jaatilan Yksityisomistus koulutiellä) Ruikka Kylätalo Ruikan kylätila Ruikan Erä ry Yksityisomistus Petäjäinen - - - Hirvas Hirvaan koulu Rovaniemen kaupunki Muurola Rautiosaari Uitonpirtti Murkku Muurolan koulu Valajastalo Rautiosaaren alakoulu Rovaniemen kaupunki Yksityisomistus Rovaniemen kaupunki Leipeen kyläyhdistys ry Jaatilan kylät ry Ruikan Erä ry Ruikan kyläläiset Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki kyllä kyllä kyllä Alakemijoen suuralueella toimii aktiivisesti lukuisa määrä yhdistyksiä, kuten kyläyhdistyksiä, metsästys- ja kalastusseuroja, paikallisia uskonnollisia yhdistyksiä, paikallisia poliittisia yhdistyksiä, urheiluseuroja, vanhempainyhdistyksiä, Martta-yhdistyksiä, Suomen Punainen Risti ja Alakemijoen Vapaaehtoinen Palokunta. 2.8. Osallisuus ja vaikuttaminen Alakemijoen asukkaiden, yhdistysten ja järjestöjen, päättäjien ja kaupungin johdon, työntekijöiden vuorovaikutusta kehitetään kohti aktiivista yhdessä tekemistä ja tavoitteellista lähitulevaisuuden luomista. Kaiken ikäiset kylien asukkaat osallistuvat elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden yhteisöllisyyden tunne ja omatoiminen kylätoiminta ja kehittäminen vahvistuvat. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti eri yhteistyö- ja sidosryhmien, esimerkiksi Rovaniemen kaupungin alueella toimivien oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on vahva ja osallistuva Alakemijoki verkostoineen. 22
Kylien asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia sekä kehittämistoimintaa vahvistetaan kylien kehittämissuunnitelmilla, koulutuksella ja säännöllisellä kyläviestinnällä. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti lähellä ja kylien tarpeista käsin. Osa-alueita mm. järjestysmies-, ensiapu-, vapaaehtoinen palo- ja pelastustyökoulutus (VAPAPE), tietokone tutuksi ja atk-tukikoulutukset. Vuoden 2014 koulutukset käynnistyvät ensiaputaitojen (EA1 ja EA2) sekä vapaaehtoisen palo- ja pelastustyön koulutuksilla 2-3/2014. Kyläyhdistysten toimintaa kehitetään sekä otetaan käyttöön myös uusia tapoja ja välineitä osallistua ja vaikuttaa. Sähköinen demokratia Otakantaa.fi, sähköiset palvelut ja viestintä vahvistavat kylien osallisuutta ja elinvoimaa. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto suunnittelee ja toteuttaa vuosittaiset koulutusohjelmansa asukaslähtöisesti ja alueen tarpeesta käsin. Alakemijoen aluelautakunta huomioi toiminnassaan aktiivisesti alueen lasten ja nuorten, lapsiperheiden sekä ikäihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämisen. Lautakunta toimii yhteistyössä Hirvaan, Muurolan ja Rautiosaaren koulujen sekä vanhuspalvelujen kanssa. Kylät osallistuvat aluelautakunnan kehittämissuunnitelman seurantaan ja jatkokehittämiseen. Aluelautakunnan ja kyläyhdistysten tapaaminen järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Seurantaan ja jatkokehittämiseen liittyen järjestetään kouluilla myös alueen lasten ja nuorten työpajat. Alakemijoen kylien ja Rovaniemen keskuksen alueen vuorovaikutus on myös osa alueen kehittämistä. Avataan ja käynnistetään vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä mm. Alakemijoen alueella järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. 23
2.9. Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö Alakemijoen kylien elinvoimaa sekä asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistetään osana avointa, aktiivista, tasapuolista ja vastuullista Rovaniemen kaupungin viestintää. Alakemijoen aluelautakunta viestii osaltaan aktiivisesti kaupungin päättäjille, johdolle, hallinnolle ja palveluille sekä joukkotiedotusvälineille. Alakemijoen aluelautakunnan viestinnän kokonaiskehys Kyläviestintä, alueviestintä, kaupungin viestintä, media Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tilaisuuksien ja tapahtumien tiedotteet Kylien www-sivut, Facebook, Twitter Kylän sisäinen ja ulkoinen viestintä Suuralueen sisäinen ja ulkoinen viestintä Aluelautakuntien välinen viestintä ja yhteistyö Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tiedotteet, aluetiedote, aluelehti Www-sivut, Facebook, Twitter, VIRTU Viestintävälineet Media Kaupungin sisäinen ja ulkoinen viestintä Sanomalehdet painettu/ sähköinen): ilmoitukset, ennakkojutut, uutisointi Radio ja tv: menovinkit, haastattelut, ohjelmat Päättäjille, johdolle ja henkilöstölle tiedottaminen: sähköpostijakelut, kaupungin intra (Lanssi) Rovaniemi-lehti, Rovaniemi.fi Otakantaa.fi, VIRTU 24
Omatoimista alue- ja kyläviestintää tiedotteet, lehdet, sosiaalinen media kehitetään aktiivisesti. Otakantaa.fi käyttöönottoa tuetaan. VIRTU -hyvinvointi- ja asiointipalvelujen teknologiaa voidaan käyttää monipuolisesti myös kylien ja aluelautakuntien väliseen omatoimiseen yhteydenpitoon sekä harraste- ja viriketoiminnan kursseihin. Alueen tietoliikenneyhteyksien katveet hidastavat jossain määrin sosiaalisen median käyttöönottoa kyläviestinnässä. Luodaan kattavat sähköposti- ja tekstiviestijakelulistat kylien sisäiseen, kylien väliseen sekä suuraluetta koskevaan viestintään. Rautiosaaren, Hirvaan ja Leipeen kylillä on omat kyläsivut. Puuttuvilta osin luodaan kylien kotisivut. Kaikki alueen kylät on esitelty myös Rovaniemen kaupungin kylät- ja kaupunginosat sivustolla, josta löytyy myös linkkejä kylien palveluihin ja yrityksiin. Aluelautakuntakokeilun aikana julkaistaan jokaiseen talouteen jaettavaa Alakemijoen Airut -tiedotetta. Aluelautakunta tiedottaa kaupungin virallisen ohjeistuksen mukaisesti. Alakemijoen alueelle on perustettu 10/2013 alueen kylien yhteinen facebook-ryhmä - Ala-Kemijoki www.facebook.com. 3. Kehittämistoimenpiteiden resursointi Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman ja Rovaniemen maaseutuohjelman valmistelussa on huomioitu maaseutualueen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskausi on vaihtumassa ja uudet ohjelmat valmistumassa rahoituskaudelle 2014-2020. Alle on poimittu maaseudun kehittämisen rahoitustahoja. Ajankohtaiset tiedot, ohjelmat ja ohjeet rahoitusten hakemiseksi löytyvät ko. tahojen internet -sivuilta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2014 2020 Tukihakemukset osoitetaan Lapin ELY -keskuksen maaseutu ja energia vastuualueelle tai Peräpohjolan kehitys ry Leader -toimintaryhmälle. Lisätietoa:http://www.maaseutu.fi/fi/ index/maaseudunkehittamisohjelmat/ohjelmakausi.html, www.perapohjola.fi Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kohdentaa toimensa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistämiseen, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisätiedot: http://www.tem.fi/ohjelma2014 Lapin liitosta EAKR -rahoitusta voivat hakea oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seutukunnat, elinkeinoyhtiöt yms. sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EAKR -tukea on haettavissa myös Lapin ELY -keskuksesta ja Finnverasta. Lisätietoja: www.lapinliitto.fi, www.ely-keskus.fi/lappi, www.finnvera.fi Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja: www.rovaniemi.fi / asukkaat / kylät ja kaupunginosat / Kylien kehittämissäätiö. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää vuosittain 25
varoja Rovaniemen Kehitys Oy:lle käytettäväksi maaseutualueella toimivien yritysten Yritysseteleihin. Lisätietoja: http://www.rovaniemenkehitys.fi/suomeksi/yrityspalvelut/yritysseteli Raha-automaattiyhdistys (RAY) ohjaa strategiakaudella 2012-2015 avustuksia yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, tiedotukseen ja neuvontaan, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Https://www. ray.fi/ray/toiminta/avustustoiminta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osarahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille Lisätietoja: http://www.tekes.fi/fi/community/etusivu/307/etusivu/381 26
27
28