Järjestö: Kansalaisareena ry yhteistyökumppaneineen Luonnos 5.5.2015 VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Kohdennettu (Ak) -toiminta-avustushakemus (uusi) Hakemuksesta vastaavat yhteyshenkilöt: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen ja suunnittelija Pinja Nieminen Taloudesta vastaava henkilö: Toiminnanjohtaja Anitta Raitanen Toteutuspaikkakunta tai -alue: Alueellinen: Alkamisajankohta: 1.1.2016
Avustuksen käyttötarkoitus Avustusta haetaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden niin kutsuttujen valikkoverkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä verkostojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Valikkotoiminnan tavoitteina on vapaaehtoistoiminnan laadun ja saatavuuden parantaminen ja eri sektoreilla toimivien koordinaattoreiden yhteistyön kehittäminen. Valikkotoiminta toteutetaan verkostotapaamisin, koulutustilaisuuksin, seminaarein, oppimisympäristö Moodlessa ja internetin keinoin tietoa jakamalla. Valikkotoiminnassa syntynyt osaaminen näkyy alueilla vapaaehtoistoiminnan laadun kehittymisenä. Toiminnan tai hankkeen nimi VALIKKOVERKOSTOT vapaaehtoistyötä varten - yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien ytimessä Toiminnan alkamisajankohta 1.1.2016 Toiminnan maantieteellinen alue Toiminta-alue: Alueellinen: Valikkoverkostoja tai valikkoverkostojen kaltaisia ryhmiä on tällä hetkellä Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kemi-Tornion alueella, Keski-Uudellamaalla, Kokkolassa, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Raumalla, Salossa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Uusia verkostoja on perusteilla paraikaa Lahteen, Lappeenrantaan, Rovaniemelle ja Hyvinkäälle. Aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet seuraavat ryhmät: Helsinki, Jyväskylä, Kokkola, Salo, Tampere Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty Valikkoverkostot ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden omia, alueellisia verkostoja. Valikkotoiminnan tavoitteina on vapaaehtoistoiminnan laadun ja saatavuuden parantaminen ja eri sektoreilla toimivien koordinaattoreiden yhteistyön kehittäminen. Valikkotoiminnan tarkoituksena on valikkoverkoston valtakunnallisen toimintasuunnitelman mukaan: Verkostoituminen: hyvien käytäntöjen ja mallien jakaminen, yhteinen ongelmanratkaisu, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vertaistuen antaminen ja saaminen: usein yhteisöissä on vain yksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, mahdollisuus kollegiaalisuuteen paranee valikkoverkoston kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: vaikuttaminen lainsäädäntöön ja muuhun vapaaehtoistoimintaa koskevaan päätöksentekoon
Tiedon ja informaation jakaminen, vapaaehtoistoiminnan markkinointi ja vapaaehtoistoiminnan arvostuksen nostaminen ja ymmärryksen lisääminen Kansalaisareena on ollut alusta lähtien tiiviissä yhteydessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin ja on tähän mennessä mm. fasilitoinut valikkoverkostoja ylläpitämällä valikkoverkostojen sähköpostilistoja ja internet-sivuja ja jakamalla tietoa näiden sekä sosiaalisen median avulla; viestimällä suoraan alueellisissa verkostoissa toimivien kanssa; järjestämällä koulutuksellisia miniseminaareja (vuonna 2015 Miniseminaari vapaaehtoistoiminnan trendeistä ja uusista tuulista sekä Miniseminaari vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta) sekä järjestämällä vuosittaisen valtakunnallisen seminaarin yhdessä yhden alueellisen VALIKKOVERKOSTON kanssa. Osa Valikkotoiminnan miniseminaareista on järjestetty Eduskunnassa yhdessä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kanssa. Toiminnan tarvetta on selvitetty erityisesti vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä valikkotoiminnan kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 60 % verkostoista. Alueelliset valikkoverkostot toivovat Kansalaisareenalta tukea esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan alueelliseen ja sisällölliseen kehittämiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin sekä kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseen. Aiesopimuksen jättäneet verkostot toivoivat tukea erityisesti: -- (lisätään kun aiesopimuksia on saapunut enemmän) Suurin osa kyselyyn vastanneista halusi myös lisätä valikkoverkostojen välistä yhteistyötä liittyen seuraaviin asioihin: tiedotus- ja markkinointiyhteistyö, edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta, koulutus, vapaaehtoistoiminnan laadun ja arvioinnin kehittäminen, hyvien käytäntöjen kehittäminen, vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen, vapaaehtoistoiminnan välitystoiminnan kehittäminen. Alueelliset valikkoverkostot toivovat Kansalaisareenalta tukea vapaaehtoistoiminnan alueelliseen ja sisällölliseen kehittämiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin sekä kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseen. (Liite: Kysely valikkotoiminnan kehittämisestä.) Kansalaisareena tilasi myös vuonna 2012 opinnäytetyön, jonka tavoitteena oli selvittää VALIKKOverkostoon kuuluvien vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden osaamisen nykytilaa sekä kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita vapaaehtoistoiminnan johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 40 % ilmoitti tarvitsevansa johtamisosaamista oman ammattitaidon kehittämiseksi erittäin paljon. Taustatietojen mukaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista noin 70 % toimi itsenäisesti ilman työtiimiä ja 30 % tekivät koordinaattorin tehtäviä toisen tehtävän ohessa. Selvityksen mukaan osaamisen kirjavuus ja tarpeellisten resurssien hajanaisuus suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sisälsi monisyisiä jännitteitä. Johtamisosaamista tukevaa koulutusta tarvitaan selvityksen mukaan kipeästi. Verkostojen tuentarpeet ovat suuria ja nimenomaan Kansalaisareenaan kohdistuvia. Suomessa ei ole muuta valtakunnallista organisaatiota, joka voisi vastata verkostojen tuentarpeeseen ja valikkotoiminta on Kansalaisareenan ydintoimintaa. Verkostojen pyörittäminen vaatii työpanosta
Kansalaisareenalta ja verkostojen välisen yhteistyön kehittäminen ei tapahdu ilman Kansalaisareenaa. Verkostojen välistä yhteistyötä kehittämällä on mahdollista luoda yleiset rekrytointi-, koulutus- ja kehittämismallit vapaaehtoistoimintaan sekä kehittää vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden koulutusta ja työnohjausta, sekä luoda yhteistä suomalaista vapaaehtoistoiminnan rakennetta. Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti kehittämällä valikkoverkostojen osaamista ja verkostojen välistä yhteistyötä. Alatavoite 1: Kehittää vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ammatillista osaamista Alatavoite 2: Kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä on laadukas vapaaehtoistoiminta Alatavoite 3: Kehittää kolmannen sektorin ja kuntien yhteistyötä alueellisella tasolla Alatavoite 4: Tehostaa vapaaehtoistoiminnan paikallista ja valtakunnallista viestintää ja lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta RAY:n avustustoiminnan linjausten mukaisia vapaaehtoistoiminnan sisältöjä ovat esimerkiksi seuraavat: rekrytointi; koulutus, soveltuvuuden arviointi, tehtäviin opastaminen; resurssien kehittäminen ja rahoituksen hankinnan kehittäminen; suunnittelu, turvallisuuden ja riskien hallinta; työnohjaus, jaksamisesta huolehtiminen, virkistys, henkilökohtainen kannustava ohjaus ja toimijoiden tukeminen; jatkuvuudesta huolehtiminen; verkostoihin kannustaminen; ohjaus, johtaminen, toiminnan arviointi ja koordinointi (RAY:n ohje vapaaehtoistoiminnan avustamisesta 2015). Englannissa (Volunteering England) vapaaehtoistyön laatua tarkastellaan erityisesti seuraavilla alueilla: 1) Vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu 2) Vapaaehtoistoiminnan markkinointi 3) Vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt 4) Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset 5) Poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointi vapaaehtoistoiminnassa sekä 6) Vapaaehtoistoiminnan strateginen kehittäminen.
Nämä alueet ovat niitä, joita valikkotoiminnassa niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla kehitetään. Ak-avustuksen kohdennetut resurssit mahdollistaisivat aiempaa tavoitteellisemman kehittämistyön ja erityisesti alueellisten valikkoryhmien nykyistä paremman tukemisen. Toiminnan kohderyhmät Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit ja koordinaattoreiden valikkoverkostot: Verkostoissa on yhteensä useita satoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita ympäri Suomen. Koordinaattoreista suurin osa työskentelee RAY-rahoitteisissa järjestöissä, mutta mukana on myös kuntien ja muiden järjestösektorien työntekijöitä. Vapaaehtoiset ja potentiaaliset vapaaehtoiset: Valikkotoiminnan tarkoitus on vapaaehtoistyön laadun ja saatavuuden kehittäminen. Vahvistuva vapaaehtoistoiminnan kenttä hyödyttää sekä nyt mukana olevia vapaaehtoisia että lisää kiinnostusta vapaaehtoistoimintaa kohtaan ja edesauttaa vapaaehtoisten rekrytointia järjestöihin. Vapaaehtoistoiminnassa on nyt mukana 1,4 miljoonaa suomalaista keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. Niistä, jotka eivät osallistu tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaan 53 prosenttia olisi halukas osallistumaan, jos joku kysyisi. (Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä tutkimus 3/2015). Toiminnan sisältö ja toteutus Valikkotyön kehittäminen edellyttää verkostojen välisen yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä. Suurin hyöty valikkotoiminnasta saadaan siten, että alueelliset verkostot erikoistuvat tiettyjen aihealueiden kehittämiseen (ks. jäljempänä mainitut kehittämisalueet) ja sen jälkeen verkostot keskenään jakavat tietoa ja tekevät päätöksiä hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista. Akrahoituksella tällainen verkostokehittäminen tulee mahdolliseksi. Kaikki valikkotoiminnassa kehitetty osaaminen ja tieto jaetaan myös vapaaehtoistoiminnan kentälle laajemminkin. Alkuvuodesta 2016 järjestetään verkostokehittämisen starttiseminaari verkostojen puheenjohtajien kanssa. Starttiseminaarissa jaetaan kehittämisalueet verkostojen kesken. Kehittämisalueita ovat ainakin: vapaaehtoisten peruskoulutus, vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arviointi, vapaaehtoisten rekrytointi, ylläpito ja kiittäminen (vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin prosessit), kuntayhteistyö, ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinta,
vapaaehtoistyön yhteiset pelisäännöt, yritysyhteistyö, vapaaehtoistoiminnan varainhankinta, oppilaitosyhteistyö ja vapaaehtoistyön opinnallistaminen, työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan tiedotus ja markkinointi. Valikkotoiminnan koordinaattori Kansalaisareenassa vastaa kehittämistyön alueellisesta käynnistymisestä yhteistyössä alueellisten valikkoverkostojen puheenjohtajien kanssa. Valikkotoiminnan koordinaattori fasilitoi alueellista kehittämistyötä järjestämällä alueellisia kehittämisseminaareja sekä ohjaamalla tehdyn kehittämistyön dokumentoimista ja muuttamista opaskirjamaisiin muotoihin yhteistyössä viestintäsuunnittelijan kanssa. Kehittämistyön aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä ja malleja muokataan oppimisympäristö Moodlessa ja materiaalin valmistuessa se viedään valikkoverkoston internet-sivuille osoitteeseen www.kansalaisareena.fi/valikko Jokaisen kehittämisalueen tiimoilta järjestetään erillinen valtakunnallinen seminaari. Kaikkea tehtyä kehittämistyötä testataan ja arvioidaan jatkuvasti. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämistyötä testataan ja hyödynnetään vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisten viestintäkampanjoiden (Liikuta minua, Vuoden vapaaehtoinen ja Vapaaehtoisten päivä) yhteydessä sekä alueellisten Vapaaehtoistoiminnan messujen markkinoinnissa. Kehitettyjä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä välitetään paitsi valikkoverkostoissa, myös laajemmin vapaaehtoistoiminnan kentässä. Hyödynnetään sekä alueellisia että valtakunnallisia yhteistyösuhteita kuten Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmää. Tulokset ja vaikutukset Tuloksia vapaaehtoistoiminnan verkostojen toimintaan Yhteistyö verkostojen välillä on vakiintunut Verkostoissa tehty kehittämistyö ei jää vain kyseisen verkoston käyttöön vaan se jaetaan valtakunnallisesti Verkostot toimivat oppivan organisaation periaattein, vapaaehtoistoiminnan kehittämistyö on jatkuvaa, pitkäjänteistä ja osaamisen jakamiseen perustuvaa Verkostojen yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on lisääntynyt ja helpottunut keskinäisen tutustumisen ja yhteisten määrittelyjen kautta Eri sektoreiden vapaaehtoisten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on vakiintunut
Verkostot ovat laajentuneet ja monimuotoistuneet On syntynyt uusia kumppanuuksia sekä alueelliselle tasolle että valtakunnalliselle tasolle Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoislähtöisyys on ankkuroitunut toimintaperiaatteeksi Toiminta on tasalaatuisempaa ja henkilökunnan ammattitaito on kasvanut Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden toimenkuva on selkeytynyt edelleen ja asiantuntevuus lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreille on tarjolla korkeatasoista ammatillista koulutusta aiempaa enemmän Yhteistyö oppilaitosten kanssa on vakiintunut Yhteistyön toimintamallit ja kehittäminen ovat läpinäkyviä Vapaaehtoistoiminnan arviointityökalu ohjaa toimintaa Yhteiset pelisäännöt vapaaehtoistyössä on määritelty Ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintoihin liittyvä määrittely ja toimintatapa on kehittynyt Tuloksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti: Vapaaehtoiset ovat aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä Koulutustarjonta on monipuolistunut ja saavutettavuus parantunut Yleinen tietous vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta on lisääntynyt Vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuus tutkimuksen kannalta on lisääntynyt Vaikutuksia vapaaehtoisiin ja vapaaehtoistoimintaan yleisesti Itselle ja omaan elämäntilanteeseen sopivaa vapaaehtoistoimintaa on helppo löytää, saavutettavuus on parantunut, monimuotoisuus on lisääntynyt ja tarjolla olevien tehtävien määrä on kasvanut Laadukas vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on kasvattanut osallisuutta ja osallistumista Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys on edelleen lisääntynyt ja imago kehittynyt edelleen positiiviseen suuntaan
Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan osaamisen kehittymisen näkökulmasta Vapaaehtoistoiminnan esteitä on purettu edelleen Vaikutuksia järjestöjen toimintaan Toiminta hyödyttää vapaaehtoistoimintaan nojaavaa järjestökenttää laajalti. Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan seurauksena yhteisöt saavat lisää vapaaehtoisia ja toiminnan vaikuttavuus nousee. Yhteistyökumppanit tulevat tutuksi ja kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö vahvistuu. Vaikutuksia kuntaan ja muihin sidosryhmiin Tavoitteellinen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi vahvistuu. Ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinnat selkiytyvät ja saadaan luotua yhteistyölle ne yhteiset pelisäännöt, joita tällä hetkellä kovasti kaivataan. Kolmas sektori ja kunta toimivat suunnitelmallisesti yhdessä. Seurannan ja arvioinnin toteutus Ak-toiminnan käynnistyessä valmistellaan yksityiskohtainen arviointisuunnitelma. Suunnitelmaa varten ostetaan tarvittaessa ulkopuolista arviointiosaamista. Arvioinnin ja kehittämisen kohteena ovat ainakin seuraavat alueet: vapaaehtoisten peruskoulutus, vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuuden arviointi, vapaaehtoisten rekrytointi, ylläpito ja kiittäminen (vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin prosessit), kuntayhteistyö, ammatillisen ja vapaaehtoistyön rajapinta, vapaaehtoistyön yhteiset pelisäännöt, yritysyhteistyö, vapaaehtoistoiminnan varainhankinta, oppilaitosyhteistyö ja vapaaehtoistyön opinnallistaminen, työyhteisöjen vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoistoiminnan tiedotus ja markkinointi. Arviointi toteutetaan pääosin vertaisarviointina ja itsearviointina. Toiminnassa kehitetään myös yhteinen arviointityökalu vapaaehtoistoiminnan laadun kehittämiseen. Vertaisarviointi toteutetaan valikkoverkostojen välisenä arviointina. Verkostot jaetaan arviointipareihin, jotka arvioivat aina toistensa toimintaa. Osaamisen jakamisen ohella toiminnan arviointi on olennainen osa verkostojen välistä yhteistyötä. Yhteiskehittämisen ja arvioinnin seurauksena parhaiksi koettuja toimintamalleja lähdetään levittämään. Ak-toiminnan käynnistyessä tehdään lopullinen valinta, mitä mallia/työkalua itsearvioinnissa hyödynnetään. Todennäköisesti soveltuu parhaiten malli, jossa kerätään korostetusti laadullista tietoa toiminnan onnistumisesta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Itsearvioinnissa arvioidaan koko toimintaa, vertaisarvioinnissa verkostot arvioivat toisiaan. Arviointisuunnitelmassa määritellään tarkemmin, mitkä tiedot kerätään. Tämä riippuu käyttöön otettavasta työkalusta. Kysymykseen voi tulla esim. HERTTA-itsearviointimatriisi. Matriisin arviointikohteet täsmennetään ja tarvittaessa laajennetaan riippuen arvioinnin kohteesta.
ARVIOINTIKOHDE 1) Missä olemme erityisesti onnistuneet? 2) Missä olemme mahdollisesti epäonnistuneet? 3) Kehittämiskohde: Mitä voisimme parantaa? Toimenpideehdotus Tavoitteiden asettelu Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen Resurssien käyttö ja kohdentuminen Toimenpiteet ja toteutus Viestintä Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Tulosten juurruttamiseen varautuminen Aikaansaadut tulokset ja vaikutukset Viestinnän toteutus Jokaisella alueellisella valikkoverkostolla on oma kehittämisalueensa. Kehittämistyön aikana syntyneitä hyviä käytäntöjä ja malleja muokataan oppimisympäristö Moodlessa ja materiaalin valmistuessa se viedään valikko-verkoston internet-sivuille osoitteeseen www.kansalaisareena.fi/valikko Osa-aikainen viestintäsuunnittelija vastaa yhdessä valikkotoiminnan koordinaattorin kanssa kehittämistyön aikana syntyneen materiaalin muokkaamisesta opaskirjamaiseen muotoon, materiaalin markkinoinnista sekä valikkosivujen ylläpidosta. Viestintäsuunnittelija tukee myös alueellisia verkostoja verkostojen sisäisessä viestinnässä ja alueellisessa vapaaehtoistoiminnan markkinoinnissa ja tiedotuksessa.
Valikkotoimintaan kuuluu vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen markkinointi ja tunnetuksi tekeminen sekä arvostuksen nostaminen. Tätä työtä tehdään valtakunnallisten viestintäkampanjoiden (Liikuta minua, Vuoden vapaaehtoinen ja Vapaaehtoisten päivä) avulla. Pääkaupunkiseudulla toteutetaan myös vapaaehtoistoiminnan messut, jotka ovat alueen suurin vapaaehtoisten rekrytointitapahtuma. Viestintäsuunnittelija suunnittelee kampanjoiden ja messujen viestintää. Tämä viestintä niin ikään mallinnetaan ja viedään valikkosivuille, että se on kaikkien alueellisten verkostojen käytettävissä niiden suunnitellessa pienempiä kampanjoita ja messuja. Osa-aikainen tapahtumakoordinaattori tukee valtakunnallisten kampanjoiden paikallista tuottamista ja toteuttamista. Viestinnän tuotoksia ovat valikkojen internet-sivujen kehittäminen keskeiseksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työkalupakiksi Suomessa sekä alueellisen ja valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen ja markkinoinnin ammattimaistuminen ja kehittyminen. Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat hankkeessa mukana olevat toimijat eli vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valikkoverkostot, Kansalaisareenan hankkeeseen liittyvä henkilökunta sekä muut potentiaaliset osallistujat ja yhteistyökumppanit. Sisäinen viestintä luo perustan ulkoiselle viestinnälle ja motivoi mukaan toimintaan. Ulkoisen viestinnän ensisijainen kohderyhmä on vapaaehtoiset ja potentiaaliset vapaaehtoiset. Muita kohderyhmiä ovat tiedotusvälineet, kuntapäättäjät, virkamiehet ja muut viranomaiset sekä rahoittaja ja muut sidosryhmät. Viestinnän kohderyhmät määrittelevät viestinnän sisällöt ja kanavat. Viestintäkanavia ovat esimerkiksi tiedotteet ja suorat yhteydet mediaan, seminaarit ja tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit ja -ilmoitukset, radio ja televisio, esitteet ja muut julkaisut, verkkopalvelut, sähköpostilistat, kotisivut, sosiaalinen media sekä koulutustilaisuudet ja messut. Viestintäkanavat valitaan kulloisenkin tavoitteen, kohderyhmän ja sisällön mukaan. Riskit ja niiden hallinta Toiminnan riskeinä on alueellisten avainhenkilöiden vaihtuminen ja siitä aiheutuvat katkokset toiminnan kehittämisessä. Erityisesti vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden palkkaus on usein projektiperusteista ja kun projekti päättyy, myös toiminta päättyy. Toiminnan maantieteellinen laajuus ja toimivien ryhmien heterogeenisuus on myös riski. Riskejä pyritään hallitsemaan sillä, että kaikki tieto kerätään ja dokumentoidaan; hanke ja sen eteneminen organisoidaan tarkasti; moodlen täydentäminen on usean henkilön vastuulla. Kansalaisareenassa on osaamista eri kehittämisalueista. Riskien toteutumisen todennäköisyyttä minimoidaan tutkimalla syy-seuraus-ketjua: analysoidaan riskin syy ja poistetaan se mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan riskeille laaditaan myös riskienhallintasuunnitelma. Siinä kuvataan mahdollinen riski, sen syy sekä syyn ehkäisy-/varautumistoimet. Riskeille nimetään vastuuhenkilöt. Riskien suhteen sovitaan tarkistusajankohdat ja hälytinjärjestelmä. Arvio kilpailuvaikutuksista
Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Yhteistyökumppanit Hanke tehdään kiinteässä yhteistyössä alueellisten valikkoverkostojen kanssa. Aiesopimukset on tehty seuraavien valikkoverkostojen kanssa: Arvio kilpailuvaikutuksista Toimintoon palkattava henkilöstö Valikkoverkoston kehittämisestä vastaa hankkeeseen palkattava koordinaattori. Lisäksi hankkeeseen palkataan osa-aikainen tapahtumatuottaja sekä osa-aikainen viestinnän asiantuntija.