1 (4) Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1. Yleistä 1.1. Tikkurilan pohjavesiolosuhteet Tikkurilan alueen luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka alla on karkeampia kitkamaakerroksia. Savi läpäisee huonosti vettä, ja savikoilla muodostuu pohjavettä tyypillisesti hyvin vähän. Pohjaveden muodostumisen määrää vähentää kaupunkialueilla päällystetyt pinnat ja sadevesien johtaminen viemäreihin. Tikkurilan maaperä ja vuoden 2010 keskimääräinen pohjavedenpinnan korkeus on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Tikkurilan pohjois-koillispuolella sijaitsee luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharju. Hiekkaharjun pitkittäisharju on geologisesti pohjaveden muodostumiselle suotuisaa aluetta, ja alueelta virtaa pohjavettä Tikkurilaan savenalaisia vettä johtavia kitkamaakerroksia pitkin. Tikkurilassa pohjaveden päävirtaussuunta on etelään, ja pohjavedenpinta laskee kohti Keravanjokea ja Kylmäojaa. Tikkurilan alueella pohjavesi on noin 1 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesi on pääasiassa paineellista, ja paikoin painekorkeus yltää maanpinnan yläpuolelle. Tikkurilassa esiintyy myös varsinaisen pohjavesikerroksen yläpuolelle muodostunutta orsivettä. Osa Tikkurilan alueen rakennuksista on perustettu puupaalujen varaan. Jos pohjavedenpinta alenee puupaalujen katkaisutason alapuolelle, on riskinä, että puurakenteet lahoavat ja rakennukset alkavat painua. Tikkurilassa on myös maanvaraisesti perustettuja rakennuksia ja rakenteita, joita ovat muun muassa rautatiealue, kadut, osa putkijohdoista, pihat ja paikoitusalueet. Pohjaveden pinnan aleneminen aiheuttaa savelle lisäkuorman, jonka johdosta painuminen kiihtyy. Painumien seurauksena viemäreiden kallistukset saattavat muuttua ja rakenteet vaurioitua. Tikkurilan alueella on porakonekairauksissa ja rakentamisen yhteydessä havaittu laaja-alainen vaakaruhje kallion pintaosissa. 1.2. Määräykset Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 55 Puisten perustusrakenteiden huomioon ottaminen rakentamisessa mukaan alueilla, joilla on käytetty rakennusten perustamiseen puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, rakentamisella ei saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjaveden pinnan tasoja eikä estää pohjaveden virtausmahdollisuuksia. Rakennustyön aikaiset pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaiset muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta. Käytännössä Tikkurilan alueella ei sallita pohjavedenpinnan pysyvää alentamista.
2 (4) 2. Ennen rakentamista tehtävät selvitykset Ennen rakennustöiden aloittamista on tehtävä riittävät selvitykset kohteen maa- ja kallioperästä, pohjavesioloista ja läheisistä rakenteista sekä laadittava pohjaveden hallintasuunnitelma ja pohjarakennussuunnitelma. Pohjaveden hallintasuunnitelmassa on esitettävä: - Yhteystiedot - Hankkeen yleiskuvaus tai viittaus voimassaoleviin urakka-asiakirjoihin - Hankkeen vastuutahot, vastuuaika ja vastuurajat pohjaveden suojelun kannalta; erityisesti jos ne poikkeavat urakkasopimuksesta - Kuvaus rakennuspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteista - Pohjaveden suojelun tarve rakennuspaikassa - Kuvaus tarvittavista pohjaveden suojausrakenteista - Selvitys maaperän kanssa kosketuksiin joutuvien kemikaalien ja materiaalien haitattomuudesta pohjavedelle - Kuvaus rakennusaikaisista pohjaveden suojaustoimenpiteistä - Suunnitelma siitä, miten pohjaveden laatua uhkaavissa äkillisissä tapauksissa toimitaan - Pohjaveden tarkkailuohjelma. Pohjaveden tarkkailuohjelmaan sisältyy: - Tarkkailuputkien määrä ja sijainti - Tarkkailuputkien materiaali ja koko (putkista pystyttävä ottamaan vesi näytteitä) - Maaperätiedot - Putken korkeustiedot - Siivilätasot - Pohjaveden pinnankorkeuden mittausohjelma - Pohjavesinäytteiden ottoaikataulu ja näytteistä tehtävät analyysit - Tulosten dokumentointitapa ja toimittaminen (toimitusaikataulu ja jakelu). Pohjavedenpinnan korkeustasoja on mitattava riittävän pitkältä aikaväliltä ennen rakennustöiden alkua, jotta pohjavedenpinnan luonnollinen vuodenaikaisvaihtelu saadaan selvitettyä. Suositeltavaa olisi aloittaa pohjavedenpinnan seurantamittaukset noin vuosi ennen rakennustöihin ryhtymistä. Vantaan kaupungin geotekniikkayksikkö antaa maaperä- ja pohjavesitietoja. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa B3 ja Eurokoodi 7:ssä on annettu pohjatutkimuksia ja rakentamista koskevia määräyksiä.
3 (4) 3. Työnaikainen kaivanto 3.1. Ympäristön tarkkailu Rakennustyön aikana ympäristön pohjavedenpinnan muutoksia on havainnoitava säännöllisesti. Lisäksi läheisten rakennusten ja rakenteiden mahdollisia painumia on tarkkailtava. Pohjaveden alentamisen aikana on jatkuvasti havainnoitava kaivannon ympäristön pohjavedenpinnan tasoja sekä kaivannosta pumpattuja vesimääriä. Pohjaveden tarkkailu on ulotettava riittävän laajalle, käytännössä noin 100 200 m säteelle. 3.2. Louhinta Ennen louhintatöiden aloittamista on selvitettävä esi-injektointitarve. Kallion rakosysteemien kautta pohjavettä voi virtaa kaivantoon, ja ympäristön pohjavedenpinta alenee, jos kalliota ei riittävästi tiivistetä. Louhinnan yhteydessä kalliotilaan olisi suositeltavaa asentaa mitta- tai sulkupatoja vuotovesien määrän selvittämiseksi. 3.3. Mittaustulokset Pohjavesihavainto- ja painumatiedot on toimitettava Vantaan kaupungin geotekniikkayksikölle kuukauden välein. 4. Pysyvä tilanne Suuret maanalaiset tilat muuttavat pohjavedenvirtausolosuhteita. Tällaisten kohteiden kuivatuksen suunnittelussa on huomioitava pohjaveden virtauksen pääsy myös rakennuksen ohi. Pohjavesivirtauksen turvaaminen voidaan toteuttaa rakentamalla kohteen ympärille täyttö hyvin vettä johtavasta materiaalista, joka ulottuu pystysuunnassa karkeisiin maalajikerroksiin. Pohjaveden virtausmahdollisuuksia voidaan parantaa pohjaveden tasausputkistolla, joka varmistaa pohjaveden liikkumisen rakennuksen ympäri. Rakennusten kuivatustaso tulee olla pysyvän pohjavedenpinnan yläpuolella. Pohjavedenpinnan alapuolelle tulevat rakenteet tulee rakentaa vesitiiviinä. Pohjavedenpinnan alla sijaitsevien kuivatusjärjestelmien pumppaustiedot sekä työnaikaiset pumppaustiedot on raportoitava Vantaan kaupungin geotekniikkayksikölle.
4 (4) 5. Yhteystiedot päällikkö Heikki Kangas puh. 040 528 9465 Tietopalvelut Suunnitteluinsinööri Anna-Leena Karhunen puh. 09 8392 2647 Suunnitteluassistentti Elina Alasoini puh. 09 8392 2635 (maaperä) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala Kielotie 13 (2. krs), 01300 Vantaa
Liite 1 Tikkurilan alueen maalajikartta
Liite 2 Vuoden 2010 keskimääräinen pohjavedenpinnan korkeus Tikkurilan alueella