METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 77 SAILYTYS : Aikatutkimuksia polttohakerankojen rasiinkaadosta Time Studies on the Summer Felllng of Long.Logs for Fuel Chlps OLLI MAKKONEN Eripainos Metsätaloudellisen Aikakauslehden n :osta 9/ 960 Ilmestynyt myös Pienpuualan Toimikunnan tiedotuksena n :o 5 HELSINK I 960
Johdanto Polttohakkeen raakaaineeksi tarkoitettujen ohutpuurankojen hankinnan tehostamiseksi on suoritettu monenlaisia kokeiluja. Mm. on hakkeen riittävä kuivuus tärkeä näkökohta ja sen vuoksi on huomio kohdistunut rasiinkaadon käyttämiseen. Koska erilaiset raivausmoottorisahat ovat pienikokoisten puiden kaadossa näyttäneet edullisilta ovat ne joutuneet kokeilujen kohteiksi. Niinpä myös niihin tutkimusaiheisiin joita Metsäteho on saanut Pienpuualan Toimikunnalta sisältyy ohutpuiden kaato eri välineitä käyttäen. Seuraavassa selostetaan tutkimuksia jotka koskivat polttohakerangoiksi valmistettavien runkojen rasiinkaatoa vesuria ketjuterällä varustettua BuskRaket raivaussahaa ja Wright Rebel moottorisahaa käyttäen. Mainitut sahatyypit valittiin lähinnä sen vuoksi että tarpeen vaatiessa voitaisiin kaataa myös melko suuria puita. Aineisto Tutkimus suoritettiin kesällä 959 Mouhijärvellä ja Teiskossa VAPOn työmailla. Tutkimuksen kohteina oli kaksi hakkuumiestä jotka molemmat osallistuivat työhön kummassakin mainitussa paikassa. Miehet olivat nuoria ja rivakoita ja kummallakin oli takanaan lähes neljän vuoden metsätyökokemus. Toinen miehistä oli käynyt moottorisahakurssin toinen sen sijaan ei ollut täysin selvillä koneen rakenteesta ja säätämisestä mikä oli omiaan aiheuttamaan häiriöitä salvtn käynnistymisessä. Moottorisahan käsittelytekniikka oli kummallakin hyvä. Sanottakoon BuskRaket sahan käyttäjää työntekijäksi ja kurssinkäynyttä Wright sahan käyttäjää työntekijäksi. Tutkimusleimikko oli Mouhijärvellä hakamaaluonteista enimmäkseen y litihe~tä lehtipuuvaltaista koiv.uleppäkuusi:mäntysekametsää. Teiskossa taa~ tutkimuspalstat olivat kosteita koivuvaltaisia notkoja osittain entistä peltoakin jossa kaadettavat puut sijaitsivat riveissä ojien varsilla. Kultakin palstalta kertyvän kiintokuutiomäärän mittaamiseksi leimattiin polttohakerangoiksi tarkoitetut rungot etukäteen ja kuutioitiin pysty puina. Pituuskäyrän piirtämiseksi tarpeelliset pituusmittaukset kuitenkin suoritettii n vasta puiden tultua kaadetuiksi. Pienin sallittu rinnan.k orkeusläpimitta oli 4 cm. Rasiinkaadon yhteydessä kaadettiin tosin tätä ohuemmatkin puut raivausmielessä maahan mutta niitä ei käytetty h yväksi. Eräillä palstoilla jätettiin viimeksi mainittu työ vertailumielessä pois. Suurimmat polttohakerangoiksi tarkoitetut rungot olivat Mouhijärvellä 6 cm rinnan.k orkeudelta. Teiskossa sen sijaan tuli mukaan poikkeuksellisesti muutamia vieläkin suurempia puita. Suuria runkoja ei kuitenkaan myöhemmin valmistettu polttohakerangoiksi vaan haloiksi. Rasiinkaadettujen runkojen keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta oli Mouhijärvellä 5.8 cm ja Teiskossa 7.7 cm... Koska rasiinkaadettavat rungot oh tarkoitettu kerättäviksi valmistuksen jälkeen varastomuodostelmiin palstateiden varsille noudattelivat palstojen rajat maaston muotoja sekä alueella olevia polkuja ja talviteiden pohjia. Palstoista tuli ~~ten muodoiltaan sangen epämääräisiä Koska nuden pintaalojen laskeminen piirrettyjen YI?Pär~~~~j~. karttojen perusteella olisi ollut hyvm tyolas~a käytettiin prof. E r i k L ö n n r o t h i n luenno_illaan esittämää oikomenetelmää. Palstojen rajat piirrettiin tasarakenteiselle kartongille mittaka_a vassa :000 palstakuviot leikattiin irti ja punmttiin tarkkuusvaa'alla käyttäen vertailukuviona 0 X 0 cm :n suuruista siis yhden hehtaarin pintaalaa edustavaa samasta kartongista leikattua p~ la. Saatujen tulosten paikkansapitävyys kontroll~~~ tiin laskemalla kolmioihinjakamismenetelmaa Kuva. Kahden käden vesuri. Valok. Työväline Oy. F i g.. T w o han d br ush hook. P hoto T yöväline Oy. Kuva. K etjuteräll ä varustettu BuskRaket raivaussaha. Poikkeuksellisen paksun puun kaato. Valok. J. Vör y. F i g.. B u sk Raket brush saw with chain blade. F~ ll ing of an exceptionally thiclc t r ee. P hoto J. V or y.
Kuva 3. Wright Rebel moottorisaha kantohihnalla varustettuna. Valok. Kesko Oy. F i g. 3. Wright R ebel p ower saw with sling. K esko Oy. Photo käyttäen tarkka pintaala kolmelle muodoltaan yksinkertaiselle palstalle. Eri palstojen pintaalat ja niiltä kertyneet puumäärät näkyvät taulukosta. Ohutpuurankojen rasiinkaadon vertailutyönä oli halkojen valmistus käsityökaluin. Niitä valmisti työntekijä n. 4 pm3 ja työntekijä n. pm:'. Tutkimuspalstoilla ei esiintynyt mainittavia maastovaikeuksia. Tutkimustulokset Pienikokoisten puiden rasiinkaadossa olkoonpa sitten kysymys vesurista tai raivaussahasta ei pystytä mittaamaan kellolla työaikaa erikseen kullekin rungolle. Tämän vuoksi ei myöskään voida selvittää runkojen koon vaikutusta työajan menekkiin käsittelemällä aineisto rungonsuuruusluokittain niin kuin puutavaran valmistusta koskevissa työntutkimuksissa yleensä menetellään. Mitatut ajat on sen vuoksi tyydyttävä esittämään haluttua yksikköä kohti laskettuina siten että rintaulukko Tabte Tutkimuspalstoja koskevat tiedot. Particutars about the strips under study. Paikkakunta Locality Mouhijärvi Teisko Työntekijä Palstan n:o Worker Strip No. Työväline Implement 3 5 7 9 Mouhijärvi Teisko 3 5 7 BuskRaket Mouhijärvi Pintaala ha Runkoja kpl Area hectares Number of stems cu.m. (s).3 0 5.99 0.36 0.54 0.6 0. 0.69 543 94 3 477 546 8.5 3.06 4.0 6.98.36 3.8 400 59.380.50 0.9 0.8 803 97 396.588 0.607 6.77.07 396 km3 38.9. 354 45.39 0.69 874 5.986 408 7.377 533 783 385 8 55 450 8.959.765 5.8 3.7.659 3.508 Teisko 4.9 Mouhijärvi Teisko 6 8 0 4 6 Wright Wright kanna tinhihnoin Kaikki yhteensä Grand total * ) Wright saw with sling 0.34 0.4 0.6 0.30 0.33 0.8 *.83 0.09 37 65.343 3653 35.0..
nalle pannaan näkyviin tiedot tärkeimmistä työajan menekkiin vaikuttavista tekijöistä tällä kertaa palstojen tiheydestä ja kaadettujen runkojen keskisuuruudesta sekä eräistä poikkeuksellisista työn osista. Poikkeukselliseksi on katsottu moottorisahan käynnistys koska siinä toisella työntekijällä esiintyi häiriöitä ja käyttämättä jäävien pikkupuiden raivaus koska sitä ei suoritettu kaikilla palstoilla. Halkojen teossakaan työaikoja ei mitattu rungoittain vaan ainoastaan työn osittain. Mitatut työajat on muunnettu aikaisempia tutkimustuloksia hyväksi käyttäen vastaamaan runkojen kokoa 6 runkoa/pms. Taulukossa on esitetty rasiinkaadon tehotyöajat sellaisinaan ja laskettuina kiintokuutiometriä kohti. Sekä edellisessä että tässä taulukossa on työntekijän palstoille annettu parittomat ja työntekijän palstoille parilliset numerot. Taulukon perusteella voidaan ensinnäkin työntekijän osalta todeta että ohutpuurunkojen rastinkaato on BuskRaket raivaussahalla suoritettuna vaatinut keskimäärin hieman enemmän aikaa kuin vesurilla suoritettuna. Tähän on kuitenkin lähinnä syynä mainittissa sahassa esiintynyt käynnistyshäiriö jonka johdosta palstoilla 3 ja 5 on kulunut käynnistämiseen kohtuuttoman paljon aikaa. Ilman tätä häiriötä olisi rasiinkaato käynyt BuskRaketilla keskimäärin jonkin verran nopeammin kuin vesurilla. Näyttää siltä että BuskRaket pystyy kilpailemaan vesurin kanssa sitä paremmin mitä suurempia kaadettavat puut ovat. Huomattakoon kuitenkin että palstalla 5 jolla tehotyöaika kiintokuutiometriä kohti käynnistyshäiriön aiheuttama lisäaika poisluettuna oli pienempi kuin yhdelläkään vesuripalstalla oli keskikuutio jo niin suuri ettei kyseistä palstaa voida enää pitää varsinaisena ohutpuupalstana. Jos tämä palsta jätetään huomioon ottamatta näyttää hakkuumiestä koskevien aikatutkimustulosten valossa siltä ettei ketjuteräisellä moottoriraivaussahalla saavuteta mainittavaa työajan säästöä vesurikaatoon verrattuna siinäkään tapauksessa että raivaussaha toimii häiriöttömästi. Tällä kertaa ei ollut vertailtavana sirkkeliteräistä raivaussahaa mutta ilmeiseltä tuntuu että kaadettavien puiden ollessa pieniä olisi t yöskentely sirkkeliraivaussahaa käyttäen selvästi joutuisampaa kuin ketjuteräistä raivaussahaa käyttäen. Sirkkeliteräisten raivaussahojen varjopuolena on se ettei niillä juuri voida kaataa sahauskohdalta 0 cm Taulukko Table Rasiinkaadon tehotyöajat eri palstoilla. Productive wotking times in summer felli ng in different strips. Työntekijä Palstan n:o Worker Strip No. Runkoja kpl/ha Työväline km3/ ha cu.m.(s) Number of stems per hectare Imptement Runkojen keskikoko kms Tehotyöaika Productive working time size of stems cu.m. (s) per hectare m in. 3 5 7 9 Keskimäärin 3 5 7 BuskRaket.. Keskimäärin min. per time % % 94. 0.03 69.9 39.57 508 693 950 68 79.6 4. 6.3 3.4 6. 0.05 0.04 0.04 0.05 0.00 38.87 90.39 36.59 83.85 7.6 40.48.3 3.37 6.58 4.48 0 8. 0.05 3.0 0 679 44 4.4 36.6 4.0 0.0 0.054 0.07 855.76 35.88 9.7 39.64.4 8.65 8.8.5 4.0 9.4 5. 4.9 8.8 57 Portion of th.e ctearing cu.m. (s) Käynnistysajan osuus Portion of the starting time min/ km3 min Raivausajan osuus 0.06 33.00 3.7 4 0.4 0.04 58.97 33.46 67 37.7 0.030 55.8.7.3 384 4.5 O.Q8 9.03 568 864 406 737 773 607 6.4 30.4 3.4 44. 35.3 48. 0.07 0.06 0.03 0.06 0.046 0.030 9.7 8.0 04.9 9.33 90.3 85.05.40 7.09 0.5 4.4 6.3 3.70 4. Keskimäärin 6 8 0 4 6 Wright kan ) Wright natinhihnoin Keskimäärin 0 ) 763 35.7 0.00 6.55.9.5.6 5. 5.8 0.0 7.5 4.7 8.7 3.9 Wright saw with sl.ing 3
paksumpaa puuta. Sir.. n i n ( 958) mukaan voidaan sirkkeliraivaussahalla saavuttaa hakkuualueiden raivauksissa taimistojen perkauksissa ja riukumetsien harvennuksissa edullisissa olosuhteissa jopa 40 Ofo suuruinen työajan säästö vesurilla tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna. Hakkuumiehen työaikoja tarkasteltaessa voidaan todeta että rasiinkaato on sujunut Wright sahaa käyttäen ratkaisevasti nopeammin kuin vesuria käyttäen. Ero on keskimäärin 43 O/o. Tosin on huomattava että moottorisahapalstat olivat hakkuumiehen kohdalla keskimäärin tiheämpiä ja keskikuutioltaan vähän suurempia kuin vesuripalstat mutta joka tapauksessa on suurin osa kiintokuutiometriä kohti laskettujen työaikojen erosta luettava moottorisahan tilille. Moottorisahapalstoilla 6 ja 0 joilla tutkimussuunnitelman mukaisesti jätettiin alamittaisten puiden raivaus pois on työaika kuitenkin suurempi kuin muilla saman työntekijän moottorisahapalstoilla. Syynä tällaiseen sattumaan on ilmeisesti se että palstalla 6 on kuutiomäärä hehtaaria kohti pienin ja runkolukukin toiseksi pienin kun taas palstalla 0 on pienempi keskikuutio kuin muilla saman miehen moottorisahapalstoilla. Nämä kaksi tekijää siis tiheys ja runkojen keskisuuruus näyttävät tutkimustulosten valossa selvimmin vaikuttavan työajan menekkiin sikäli kuin näin vähälukuisten tapausten perusteella voidaan jotakin päätellä. Tuovi sen (959) taimistojen perkausta sirkkelirairaussahalla koskevassa tutkimuksessa tulee poistettavan runkoluvun ja kuutiomäärän vaikutus työajan menekkiin hyvin selvästi esille. Hakkuumiehen työskennellessä Wright sahalla kannatinhihnoja käyttäen (palsta 6) on työaika kiintokuutiometriä kohti ollut pienempi kuin muilla moottorisahapalstoilla. Tämä lienee kuitenkin pantava osittain myös kyseiseltä palstalta kertyneen suuren kuutiomäärän ja melkoisen suuren keskikuution tilille. Halkojen tekoon hyvässä metsässä työntekijä käytti tehotyöaikaa keskimäärin 3.65 min/km 3 (muunnettuna vastaamaan runkojen kokoa 6 runkoa/pm3). Vastaava luku oli työntekijällä 47.47 min/km 3 Vertailukelpoisissa olosuhteissa suoritetun työn perusteella voidaa~ todeta että työntekijä oli hieman joutuisampi kuin työntekijä. Kun työntekijä kuitenkin käytti ohutpuiden rasiinkaatoon vesurilla keskimäärin hieman vähemmän aikaa kuin työntekijä on tämä pantava hänen vesuripalstojensa keskimäärin suuremman tiheyden ja niiden keskimäärin suuremman runkojen koon tilille. Halkojen teon ja polttohakerangoiksi tarkoitettujen ohutpuiden vesurikaadon kiintokuutiometriä kohti lasketun tehotyöajan menekin suhde on työntekijällä 00:3 ja työntekijällä 5565 Ofo. Työntekijän kohdalla on lepoajanosuus vesuria käytettäessä suurempi kuin moottorisahaa käytettäessä mutta työntekijän kohdalla on asia päinvastoin. Levon osuuden pienemmyys moottorisahaa käytettäessä aiheutuu työntekijän kohdalla ehkä siitä että häneltä on kulunut runsaasti aikaa moottorisahan käynnistämiseen. Tutkimustulosten ei voida katsoa antavan viitteitä siitä kumpaa työvälinettä käytettäessä levon tarve on suurempi. Varsinkin työntekijä piti moottorisahausta rasittavampana kuin vesurikaatoa. Ilmeiseltä joka tapauksessa näyttää että pienikokoisten puiden rasiinkaato hyvin vähän vaihtelevana työnä on työvälineestä riippumatta rasittavampaa kuin halkojen tai muunlaisen pinotavaran valmistus. Pinotavaran teossa on tähän mennessä suoritettujen tutkimusten perusteella päädytty käyttämään keskeytysten osuutena 0 O/o. Nyt käsillä olevan tutkimuksen osoittama pyöristetty keskiarvo 0 Of o tuskin on liian suuri keskeytysten osuudeksi polttohakerankojen rasiinkaadossa sillä tutkimuksen suorittajan käsityksen mukaan kysymyksessä olevat työntekijät eivät pitäneet turhia lepotaukoja. Jos katsomme keskeytysten osuuden olevan halkojen teossa 0 o; 0 ja polttohakerankojen rasiinkaadossa 0 Ofo kokonaistyöajasta saamme halkojen valmistuksen ja polttohakerankojen vesurikaadon kiintokuutiometriä kohti vaatimien kokonaistyöaikojen suhteeksi molempien miesten keskiarvona 00:3. Taulukko Ta ble 3 Työmaaajan rakenne. Structure of the workingsitetime. IMoottorisaha Työntekijä Työn osa Work phase Osatyöajan r Power saw Worker osuus työmaaajasta % Porticm of the part time ' Siirtyminen ja kaato of the whole workingsite time 74.7 8. 54.6 64.7.9. 5. 4.0 6.7 3.9 6.5.9 3.4 7.7 7.0 4.5 Moving and felling Työvälineen kunnostaminen M aintenance of the implement Sahan käynnistäminen Starting of the saw Polttoaineen täydennys ja voitelu RefueUing and lubricaticm Lepo Rest 00.0 00.0 00.0 00.0 00:0. Edellä on käsitelty ainoastaan tehotyöaikaa. Seuraavana tarkastellaan miten koko työmaaaika on keskimäärin jakaantunut työn eri osien ja levon kesken. Ruokailutauko ei kuulu työmaaaikaan. Taulukossa 3 on esitetty työmaaajan prosenttinen jakaantuminen kummankin työntekijän osalta. Kaadon ja sen yhteydessä tapahtuneen siirtymisen osuus koko työmaaajasta on ollut vesuria käytettäessä 758 Ofo ja moottorisahaa käytettäessä 4 Tiivistel mä n ketjuteräisen BuskRaket raivaussahan ja Wright Rebel moottorisahan käyttöä ohutpuiden rasiinkaadossa koskeva tutkimus jonka aineisto sisältää ~35 km 3 ohutpuita ja vertailukohteena 45 pm3 halkoja osoitti ettei ketjuteräisellä raivausmoottorisahalla saavuteta pienikokoisten puiden kaadossa mainittavaa työajan säästöä vesurin käyttöön verrattuna. Wright sahalla sen sijaan saavu r
tettiin n. 43 Ofo:n suuruinen työajan säästö. Ketjuteräisen sahan käyttäjän mielestä kaato raivaussahalla oli rasittavampaa kuin kaato vesurilla. Wright sahan käyttäjän mielestä ei moottorisahaja vesurikaadon rasittavuudessa ollut selvää eroa. Wright sahan varustaminen kannatinhihnoin pienikokoisten puiden kaatoa varten näyttää olevan työajan menekin kannalta edullista. Sen sijaan kysymyksessa oleva työntekijä ei katsonut tämän toimenpiteen keventävän työtä.. Halkojen valmistuksen (hyvä metsä 6 runkoa/pm3) ja ohutpuurunkojen vesurikaadon kiintokuutiometriä kohti vaatimien tehotyöaikojen suhde oli keskimäärin 00:. Rasiinkaato on hyvin vähän vaihtelevana työnä ilmeisesti rasittavampaa kuin halkojen tai muunlaisen pinotavaran valmistus. Tutkimukseen osallistuneilla työntekijöillä oli Iepoajan osuus koko työmaaajasta keskimäärin hieman pyöristettynä 0 Ofo. Tutkimuksen suorittajan käsityksen mukaan kaikki lepotauot olivat tarpeen vaatimia. Pinotavaran valmistuksessa on käytetty keskeytysten osuutena 0 Of 0 KIRJALLISUUTTA Siren Gustaf. 958. Kokemuksia raivaussahan käytös tä metsänhoitotöissä. Summary: Some Experiences of Brush Motor Saws in Silviculture. Silva Fennica 93. Helsinki. Tuovinen Arno. 959. Raivausmoottorisahan työtulokset ja kustannukset. Summary: Performance and Operating Costs of Brush Motor Saws. Metsätehon tiedoituksia 57 Metsäteho Report 57. Helsinki. Time Studies on the Summer Felling of Long Logs for Fuel Chips by Olli Makkonen SUMMARY A variety of experiments have been conducted to increase the efficiency of logging of smallsized (thin) Iong logs the raw materia! for fuel chips. It is important that the chips are dry enough for one thing which has turned attention to summer felling ( = allowing trees to lie and season as felled with tops intact). As various brush motor saws have proved useful in the felling of smallsized timber they have been subjected to experimentation. Felling of smallsized wood with different kinds of equipment has also been among the objects of research entrusted to Metsäteho the Forest Work Studies Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries by the SmallSized Timber Research Commission. The present paper reports on the studies concerned with summer felling of stems to be prepared as Iong logs for fuel chips using a brush hook (Fig. ) a BuskRaket brush saw with chain blade (Fig. ) and a Wright Rebel power saw (Fig. 3). These two types of saw were ehosen primarily because they could if necessary be used also for felling fairly large trees. The investigation was carried out in summer 959 in two rural districts near the town of Tampere ( Mouhijärvi and Teisko ). Two workers participated in the investigation the same two at both work sites. The men were young and quick at their job had done forest work for four years. One had attended a course for power saw operators but the other was not fully conversant with the structure and maintenance of the equipment and this tended to interfere with the starting of the saw. Both men had a good technique of handling the power saw. The operator of the BuskRaket saw will be called worker No. and the operator of the Wright saw the man who bad attended the course for power saw operators worker No.. The stand marked for cutting at Mouhijärvi was mostly overdense hardwoodsdominated mixed birchaldersprucepine forest. At Teisko the plots were damp birchdominated hollows partly former field in which the trees to be felled stood in rows along the ditches. The minimum permis ible BHD was 4 cm. Even thinner trees were felled for clearing purposes during the summer felling but they were not made use of and they are not included in the quantity of timber measured. In some plots tbis work was omitted for the sake of comparison. At Mouhijärvi the largest stems intended as long logs for fuel chips were 6 cm. at BH. At Teisko a few even larger trees were included on exceptional occasions. The mean BHD of the stems felled in the summer was 5.8 cm. at Mouhijärvi and 7.7 cm. at Teisko. The areas of the investigation plots and the amount of timber obtained from tbem are seen in Table page. Table p. 3 gives the data on the density and mean size of the trees marked for cutting and the effective working times as such and per solid cu.m. The proportion of some exceptional partjob times is also given. These exceptional partjobs were: the clearing of trees thinner than 4 cm. at BH since this was not done on all the plots; tbe starting of the power saw as worker No. found this more than ordinarily difficult. It may be concluded from Table firstly in regard to worker No. that the suminer felling of smallsized stems with a BuskRaket brush saw furnished with chain blade demands on an average more time than the same task done w ith a brush hook. This was due primarily to the difficulty of starting the saw an operation which took ari unreasonably Iong time on plots 3 and 5. Without tbis faul t summer felling with the BuskRaket saw would have been slightly quicker than with a brusb book. lt seems that the BuskRaket with chain blade can compete with the brush hook the better the greater tbe trees to be felled. It must be noted bowever that on plot 5 where the productive working time per solid cu.m. excluding additional starting time was smaller than on any of tbe brushbook plots tbe mean volume was so great that tbe plot could not really be regarded as smalltimber plot. If this plot is disregarded it seems that the chainblade brush power saw does not achieve a notable saving in working time compared with the brush hook even when tbe brush saw works smoothly. 5
The working times of worker disclosed that summer felling was decisively more rapid with the Wright saw than with the brush hook. The average difference was 43 %. lt must be mentioned that on an average the powersaw plots worked by worker were denser and had a slightly greater mean volume than the brushhook plots worked by hirn but the majority of the difference in working times per solid cu.rn. must go to the credit of the power saw. On powersaw plots 6 and 0 in which the clearing of undersized trees was omitted the working time per solid cu.m. was nevertheless greater than on other powersaw plots cut by the sarne worker. The reason for this is obviously that the perhectare volume was srnallest and the nurnber of sterns the second srnallest on plot 6 while the mean volurne of plot 0 was smaller than that of the other power saw plots worked by the same rnan. These two factors viz. density and rnean stem size judging by the results seem to affect most distinctly the expenditure of working tirne per solid cu.rn. Owing to the changing conditions however it was impossible to establish any definite correlation on the basis of such a small nurnber of cases. When worker used a Wright saw with sling (plot 6) the working tirne was smaller per solid cu.m. than on the other powersaw plots. However this might have been due in part to the large volurne obtained from the plot and the fairly large mean volurne of the stem. The workers prepared fuelwood in conditions which correspond to the felling wage class.good forest. in the southern half of Finland. This meant that the trees had few branches and were densely grouped and that there were no other factors retarding the work. In these conditions worker expended 3.65 min./ solid cu.rn. of productive working time on preparing metre split birch fuelwood into a pile and worker expended 47.47 min./solid cu.rn. on the same job. These figures are for a mean stem size of 6 stems piled cu.m. (The symbol for mean stem size in the preparation of short cordwood used in Finland is a figure indicating the nurnber of stems needed to give one complete piled cu.m. of the kind of timber in question. Since the work was carried out in com.parable conditions worker was slightly quicker than worker. However as worker expended a little less tirne on the average on the summer felling of smallsized timber with a brush hook than worker the reason must have been the more than average density and stem size on his brushhook plots. The ratio of the productive working tirnes on the preparation of split fuelwood and the brushhook felling of smallsized tirnber was 00 :3 for worker and 00:0 for worker. Table 3 p. 4 shows how the total workingsite tirne was distributed between the different jobs and resting. The share of felling and moving while felling using the brushhook was 7~ % and using the power saw was 5565 % of the total workingsite time. Worker expended more tirne on breaks when using the brush hook than with the power saw but for worker the situation was the reverse. The smaller proportion of rest with the power saw for worker may have been due to the Iong time he took in getting the equipment started. The results cannot be considered to give an indication as to which tool required longer rest periods. Worker himself found felling with the BuskRaket saw more strenuous than feuing with a brush hook ; worker on the other hand noted no distinct difference between the two tools in this respect. In the opinion of the supervisor of the investigation all the rest periods observed by the workers were necessary. If this is so the summer felling of smallsized tirnber obviously demands more rest than the preparation of fuelwood or other types of cordwood as the proportion of rest in the lastmentioned job has been found to average c. 0 %. ) Saariston Kirjapaino Oy Helsinki 960