1 HAKUOPAS vuoden 2011 liikuntatieteellisten valtionavustusten ja määrärahojen hakuun Annettu opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.6.2010 197/626/2010 ISSN 1238-6065
2 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö liikuntatieteellisen tutkimuksen tukijana...3 2 Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien avustamisperusteet...4 2.1 Tutkimusten avustusaika ja käsittelymenettely...4 2.2 Hakija ja käyttöaika...5 2.3 Käyttötarkoitukset...6 2.3.1 Palkat... 6 2.3.2 Henkilökohtaiset apurahat... 7 2.3.3 Kulutustarvikkeet... 8 2.3.4 Kotimaiset ja ulkomaiset kongressi- ja kokousmatkat... 8 2.3.5 Muut kulut... 8 2.3.6 Tutkimuslaitosten perimät yleiskustannukset... 8 2.4 Käyttötarkoituksen muutokset...8 2.5 Tutkimusetiikka...9 2.6 Tutkimusprojektien hakemusasiakirjat...11 2.7 Lomakkeen nro 15 yksityiskohtaiset täyttöohjeet...12 2.8 Tutkimussuunnitelman sisältö ja arviointi...15 2.8.1 Uudet hakemukset... 15 2.8.2 Jatkohakemukset... 17 2.9 Tutkimusprojektihakemusten käsittely opetus- ja kulttuuriministeriössä...18 2.10 Raportointi opetus- ja kulttuuriministeriöön...18 2.10.1 Tutkimuksen tulosten raportointi... 18 2.10.2 Selvitys valtionavustuksen tai käyttöön asetetun määrärahan käytöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle... 19 3 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaan myönnettävät valtionavustukset...20 3.1 Avustamisen perusteita...20 3.2 Selvitys avustuksen käytöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle...21 4 Suomessa järjestettävien liikunnan alan kansainvälisten kongressien ja kokousten avustaminen...22 4.1 Hakeminen...22 4.2 Hakemuksen sisältö...22 4.3 Hakemusten käsittely...23 4.4 Valtionavustuksen tai määrärahan myöntäminen...23 4.5 Selvitys avustuksen käytöstä...23 4.6 Kongressin raportointi opetus- ja kulttuuriministeriöön...24 5 Hakemusasiakirjojen julkisuus...24 Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto 2007 2011...25 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen yhteystiedot...26
3 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö liikuntatieteellisen tutkimuksen tukijana Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa liikuntalain ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain veikkausvoittovaroista valtionavustuksia ja määrärahoja liikunnan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaan. Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät avustukset liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille, Suomen Akatemian tutkimusohjelmayhteistyöhön, liikuntatieteellisille ja tiedonvälitysyhteisöille sekä kansainvälisten liikunta-alan kongressien järjestämiseen ovat noin 6,5 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät avustukset liikuntatieteelliselle tutkimukselle ovat harkinnanvaraisia. Ministeriön lähtökohta tutkimuksen rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta. Tieteellisten kriteereiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla sovellettavuusarvoltaan korkeaa, innovatiivista ja sen tulee tarjota päätöksenteon tueksi relevanttia, hyödynnettävää sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on rahoittaa tutkimusta, joka on käyttökelpoista liikuntapolitiikan kehittämisessä, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Linjaukset liikuntatutkimuksen rahoittamiseen ja tiedon hyödyntämiseen on esitetty vuonna 2009 julkaistussa tutkimusstrategiassa http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/uusi_suunta_liikuntatutkimukseen. Valtion liikuntapolitiikka tähtää kokonaisvaltaiseen liikunnan edistämiseen sisältäen muun muassa liikunnan laaja-alaiset hyvinvointivaikutukset, liikunnan aktiivisen kansalaistoiminnan, huippu-urheilun tukemisen ja olosuhteiden luomisen liikunnan edistämiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten liikuntaan sekä liikkumattomuuden ongelmaan. Liikuntatutkimuksen avulla opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii sekä luomaan profiilia liikkuvista ja liikkumattomista ihmisistä ja heidän liikuntasuhteestaan että keinoista vaikuttaa eri ikäisten liikkumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee jatkossa entistä voimakkaammin yhteistyöhön pyrkivää, sekä erityisesti yhteiskunta-käyttäytymistieteellisiä sekä biolääketieteellisiä tieteenaloja yhdistävää, monitieteistä ja verkostoitunutta tutkimusta. Erityistä huomiota kiinnitetään liikunnan yhteiskunta- ja taloustieteellisen tutkimuksen vähäiseen määrään ja sitä kautta yhteiskunnallisten muutostekijöiden ja liikunnan välisten yhteyksien tutkimukseen. Näitä ovat erityisesti: alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen ikääntyminen maahanmuutto ja monikulttuurisuus työelämässä tapahtuvat muutokset eriarvoistuva yhteiskunta, sosioekonomiset terveyserot Opetus- ja kulttuuriministeriö ei lähtökohtaisesti tue liikunnan perustutkimusta. Korkeatasoista, liikunnan perustutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia terveyden tutkimuksen toimikunnan kautta, jonka toimialaan liikuntatiede on kirjattu. Liikuntatutkimusta rahoittavat lisäksi Euroopan unioni, Kansaneläkelaitos, Raha-automaattiyhdistys sekä lukuisat säätiöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on lisätä tutkimustiedon käytettävyyttä. Se pyrkii jatkossa lisäämään vuorovaikutusta tiedon tuottajien, soveltajien ja hyödyntäjien välillä. Tutkimuksen käytännön hyödynnettävyys on lisätty projektien arviointikriteereihin. Samoin korostetaan tutkimussuunnitelmien tiedotusviestinnällistä suunnittelua ja tutkimusraportoinnin systemaattisuutta.
4 Harkinnanvaraiset valtionavustukset ja määrärahat Harkinnanvaraisiin valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Liikuntatieteen jaoston laatima ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä hakuopas perustuu valtionavustuslain 37 :ään. Hakuopas käsittelee kolmea valtionavustuskokonaisuutta: - Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit - Liikuntatieteelliset ja tiedonvälitysyhteisöt - Kansainväliset liikunta-alan kongressit Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä liikuntatieteellisissä asioissa toimii liikuntalain (1054/1998) 4 :n mukainen valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaosto. Se antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle liikunta-asetuksen (1055/1998) 6 :n 1 momentin 4 kohdan mukaisen lausunnon liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö noudattaa liikuntatieteellisten valtionavustus- ja määrärahahakemusten käsittelyssä soveltuvin osin Suomen Akatemian tieteellisen arvioinnin menetelmiä. Valtion liikuntaneuvoston jäseniin ja tieteellistä arviointityötä tekeviin asiantuntijoihin sovelletaan hallintolain (434/2003) esteellisyyssäännöksiä. Haettavaksi julistettava rahoitus osoitetaan valtion viranomaisille määrärahan käyttöönasettamispäätöksellä ja muille tahoille harkinnanvaraisella valtionavustuspäätöksellä. Harkinnanvaraisen valtionavustuksen tai käyttöönasettamismäärärahan hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnasta ja käytettävissä olevan määrärahan suuruudesta. Valtionavustusta koskevaan päätökseen on mahdollista hakea oikaisua valtionavustuslain 34 : mukaan. Määrärahan käyttöönasettamista koskeva päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen. 2 Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien avustamisperusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa vain korkeatasoisimmat tutkimussuunnitelmat liikuntatieteen jaoston määrittämien arviointikriteereiden mukaisesti. Rahoituspäätökset perustuvat tutkimusprojektien tutkimusaiheen, tutkimussuunnitelman, tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen toteutumisedellytysten arviointiin. Antaessaan lausuntoa opetus- ja kulttuuriministeriölle liikuntatieteen jaosto kiinnittää huomiota hakemusten täsmällisyyteen, hankkeiden toteutettavuuteen ja rahoitussuunnitelmien realistisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriöön jätettävillä hankesuunnitelmilla tulee olla realistiset käynnistymisedellytykset ja niiden tulee olla toteutettavissa jätetyn suunnitelman mukaisesti. Tutkimusprojektirahoitusta ei ole tarkoitettu tutkimuksen suunnitteluun. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää erityistä huomiota siihen, mikä on hankkeen liikuntarelevanssi, kuuluuko hanke selkeästi Suomen Akatemian perustutkimusrahoitukseen ja toisaalta mitä uutta se tarjoaa liikuntatutkimuksen ja käytännön hyödynnettävyyden kannalta. Tutkimushankkeiden käynnistymisvaiheessa tulosten mahdollista käyttöarvoa ja soveltamista tulee analysoida kattavasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee jatkossa entistä voimakkaammin yhteistyöhön pyrkivää, sekä erityisesti yhteiskunta-käyttäytymistieteellisiä sekä biolääketieteellisiä tieteenaloja yhdistävää, monitieteistä ja verkostoitunutta tutkimusta. 2.1 Tutkimusten avustusaika ja käsittelymenettely Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee yksittäistä tutkimusprojektia pääsääntöisesti enintään kolmen vuoden ajan. Edellytyksenä on, että valtionavustusta tai määrärahaa saava hanke etenee suunnitelmansa mukaisesti, hankkeelle esitetään realistinen jatkosuunnitelma ja että eduskunta
5 osoittaa liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille riittävät määrärahat. Pidempiaikainen avustuspäätös edellyttää, että hakulomakkeessa on ilmoitettu tiedot tulevien vuosien aiotuista hakusummista ja hankkeen kokonaisrahoituksesta. Olennaista on tuoda tutkimussuunnitelmassa selkeästi esille tutkimuksen aikataulu ja välitavoitteet. Liikuntatieteelliset tutkimusprojektihakemukset jaetaan vuoden 2011 hakuprosessissa kahteen ryhmään: jatkohakemuksiin ja uusiin hakemuksiin. 1. Hakemukset, jotka ovat saaneet vuonna 2010 ehdollisen päätöksen rahoituksen jatkumisesta vuonna 2011 ja joiden tieteellinen taso ja liikuntatieteellinen merkitys on arvioitu aiemmin, muodostavat jatkohakemusten ryhmän. Tähän ryhmään kuuluvat hakemukset käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla liikuntatieteen jaostossa. Ehdollinen jatkorahoituspäätös kirjattiin vuoden 2010 päätöksiin seuraavasti: Esimerkki: "Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu myöntämään hankkeeseen jatkorahoitusta vuonna 2011 35 000 euroa ja vuonna 2012 35 000 euroa edellyttäen, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja että eduskunta osoittaa liikuntatieteelliseen tutkimukseen riittävät määrärahat. Hakijan on kuitenkin haettava jatkorahoitusta vuosittain normaalin hakuajan mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys tutkimuksen edistymisestä." 2. Hakemukset, jotka eivät ole saaneet valtionavustusta vuonna 2010 tai hankkeet, jotka ovat saaneet rahoituksen vuonna 2010 tai aikaisemmin, mutta joiden päätöksessä ei mainita ehdollista rahoitusta myöhemmille vuosille, ovat uusia hakemuksia. Kaikki ryhmään kuuluvat hankkeet käsitellään keskenään yhdenvertaisella tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön tieteenalapaneeleissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös hankkeet, jotka ovat aiemmin saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta esimerkiksi kolmen vuoden ajan, mutta joiden viimeisimpään päätökseen ei ole merkitty jatkorahoitusvarausta. Näiden hankkeiden kohdalla tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi se, miksi hankkeelle haetaan rahoitusta yli ohjeellisen kolmivuotisen maksimirahoitusajan ja miksi hankkeen edelleen rahoitus olisi perusteltua. 2.2 Hakija ja käyttöaika Tutkimusavustuksen hakijana voi olla yliopisto, valtion laitos (esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) yksityinen tutkimuslaitos tai muu liikuntatieteellinen yhteisö. Myös yksityinen tutkija voi hakea tutkimusavustusta. Valtionavustuksen tai määrärahan maksatus ja käyttöaika määräytyvät hakijan mukaan. 1) Avustuksen hakijana tulee olla se yliopisto tai tutkimuslaitos, jossa tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Avustus maksetaan tällöin tutkimusyhteisölle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkija/tutkimusryhmän vastuullinen tutkija on tutkimuslaitoksen tai yliopiston henkilökuntaan kuuluva henkilö ja/tai työskentelee laitoksen tiloissa tai laitteilla. Tutkimuksen suorituspaikka tarjoaa tutkimushankkeelle sen toteuttamisen perusedellytykset, kuten tutkimustilat, laitteistot sekä erilaisia palveluita. Yliopisto, tutkimuslaitos tai liikuntatieteellinen yhteisö, jolle avustus on myönnetty, huolehtii myös tutkimusprojektissa työskentelevien osalta palkkaan liittyvistä maksuista. Valtion laitoksen ollessa hakijana tutkimusrahoitus myönnetään määrärahan käyttöönasettamisena, jolloin määräraha on käytettävissä vain avustusvuonna aiheutuneisiin kustannuksiin. Hakijalaitoksen on tällöin yhteistyössä tutkimuksen vastuullisen tutkijan kanssa huolehdittava siitä, että avustus käytetään myöntövuoden loppuun mennessä.
6 Jos avustuksen hakijana on tutkimuslaitos, joka ei ole valtion laitos, on avustuksen käyttöaika myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on ensisijaisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksen koordinoinnista. Jos rahoituksen käyttötarkoitukseen tai käyttöajalle haetaan muutosta, asiasta on oltava yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan loppua. Yliopistolain myötä yliopistot siirtyivät valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuonna 2010. Näin ollen yliopistojen kohdalla tutkimusprojektiavustukset myönnetään vuodesta 2010 eteenpäin valtionavustuksina, eikä määrärahoja enää aseteta käyttöön yliopistoille. Samalla yliopistoille myönnetyn tutkimusprojektirahoituksen käyttöaika ei ole enää sidoksissa avustusvuoteen, vaan avustuksen käyttöaika on myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. 2) Tutkimusavustuksen hakijana voi olla yksityinen tutkija, joka itsenäisesti vastaa tutkimuksen toteutuksesta sekä tutkimuksessa tarvittavista tiloista ja laitteista. Palkkaus/henkilökohtaiset apurahat on esitelty tarkemmin kohdissa 2.3.1. ja 2.3.2. Vain yksityisen tutkijan ollessa hakijana avustus voidaan maksaa tutkijan henkilökohtaiselle tilille. Avustuksen käyttöaika yksityisten hakijoiden kohdalla on myöntövuosi ja sitä seuraava vuosi. 2.3 Käyttötarkoitukset Tutkimusprojektirahoitusta voi hakea seuraaviin kustannuksiin: Tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin Henkilökohtaisiin, verottomiin apurahoihin enintään 6 kk:n ajaksi Tutkimustyöhön liittyviin kotimaan- ja ulkomaanmatkoihin sekä kansainvälisiin kongressimatkoihin Kulutustarvikkeisiin, tilastoanalyyseihin ja julkaisukuluihin Tutkimuslaitosten perimiin yleiskustannuksiin. Yleiskustannusten määrä on enintään 15 prosenttia myöntöpäätöksestä. Yleiskustannusosuus on lähtökohtaisesti tarkoitettu tutkimuksen perusedellytysten rahoittamiseen. Tutkijoiden on itse hoidettava tutkimuksiin, niiden vastuukysymyksiin tai matkoihin liittyvät vakuutukset. Arvioidut vakuutusmaksut voidaan sisällyttää tutkimusavustushakemukseen. 2.3.1 Palkat Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tutkimusprojekteja pääsääntöisesti palkkausperusteisesti. Sen sijaan henkilökohtaista, verotonta apurahaa maksetaan pääsääntöisesti vain työskentelyyn ulkomailla sekä ulkomaisten tutkijoiden lyhytaikaiseen vierailuun tutkimusprojektissa. Verotonta apurahaa saavalla tutkijalla ei saa olla samanaikaisesti muuta päätoimiseen tuloon verrattavaa tuloa. Tutkijalle myönnetään pääsääntöisesti yhden vuoden aikana joko vain palkkaa tai henkilökohtaista apurahaa, ei molempia. Huom! Mikäli samalle henkilölle haetaan palkkaa tai avustusta useammassa opetus- ja kulttuuriministeriölle tässä haussa jätetyssä hakemuksessa (sekä uudet että jatkohakemukset), tulee hakijan antaa erilliselle A4.lle tehty selvitys siitä, missä kaikissa hakemuksissa hänelle haetaan rahoitusta, kuinka paljon, mille ajalle ja millä perusteilla. Selvitys liitetään kaikkien niiden hakemusten yhteyteen, joissa tutkijan nimi mainitaan palkkaa hakevana tutkijana.
7 Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät ohjeelliset palkanmäärät Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät enimmäismäärät tutkimusprojektin palkkauskustannuksista on esitetty oheisessa taulukossa (yliopistojen palkkausjärjestelmä). Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy palkkojen yhteydessä kustannuksiksi sivukulut, jotka ovat maksimissaan 30 prosenttia haetun palkan suuruudesta. Tutkimusapulainen/ 1 975 (vaativuustaso 2, suoritustaso 3) + avustava henkilöstö sivukulut max 30 % Jatko-opiskelija 2 175 (vaativuustaso 3, suoritustaso 3) + sivukulut max 30 % Lisensiaatti 2 523 (vaativuustaso 4, suoritustaso 3) + sivukulut max 30 % Tohtori (post doc) 2 903 (vaativuustaso 5, suoritustaso 3) + sivukulut max 30 % Tohtori (seniori) 3 449 (vaativuustaso 6, suoritustaso 3) + sivukulut max 30 % Palkkaus tutkimuslaitoksen kautta Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusprojektirahoituksen hakijana on useimmiten yliopisto, valtion laitos, yksityinen tutkimuslaitos tai muu liikuntatieteellinen yhteisö. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavaksi merkitään ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohessa määrittelemät ohjeelliset palkkauskustannukset. Ohjeellisen tason ylittäviä palkkauskuluja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen suuruutta määriteltäessä. Palkkojen suuruus tulee lähtökohtaisesti mitoittaa tutkimuksen suorituspaikan/hakijayhteisön tavanomaisen palkkaustason mukaisesti. Mikäli tutkijan suorituspaikan mukainen palkka ylittää opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeelliset palkan määrän, suorituspaikka/hakijayhteisö vastaa ylimenevästä osasta. Hakijayhteisön/tutkimuksen suorituspaikan maksama osuus palkkauksista merkitään hakemuslomakkeen 15 sivulle 1, jossa eritellään hankkeen kokonaiskustannukset ja hakijayhteisön (tutkimuksen suorituspaikan) osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. Palkkaus, kun hakijana on yksityinen tutkija Jos tutkimusavustuksen hakija on yksityinen tutkija, hän hakee tutkimukseensa palkkaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeellisten palkkausmäärien mukaisesti. Ohjeellisen tason ylittäviä palkkauskuluja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen suuruutta määriteltäessä. Yksityisen hakijan tulee itse huolehtia palkkaukseen liittyvistä eläke- ja vakuutusmaksuista ja veroista. Tutkijoiden sosiaaliturvaa muutettiin vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan tästä lähtien työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Apurahan saajien sosiaaliturva-asiaa hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela (www.mela.fi). 2.3.2 Henkilökohtaiset apurahat Tutkijalle voidaan myöntää tieteellistä tutkimustyötä (vähintään jatko-opiskelija, ei avustaviin tehtäviin) varten henkilökohtaista apurahaa 1 6 kk:n ajaksi/vuosi. Apurahaa maksetaan pääsääntöisesti vain työskentelyyn ulkomailla sekä ulkomaisten tutkijoiden lyhytaikaiseen vierailuun tutkimusprojektissa. Apuraha on verotonta, eikä henkilökohtaista apurahaa saavalla tutkijalla saa olla samanaikaisesti muuta päätoimiseen tuloon verrattavaa tuloa. Apurahan saajien sosiaaliturvaasiaa hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela (www.mela.fi). Ohjeelliset määrät ( /kk): Jatko-opiskelija 1 660 (ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut) Lisensiaatti 1 900
8 Tohtori 2 140 2.3.3 Kulutustarvikkeet Hyväksytyiksi kulutustarvikkeiksi lasketaan mm. kemikaalit, lasitavara ja muut tutkimuksen tekoon olennaisesti kuuluvat käyttötavarat. Tietotekniset tarvikkeet (esim. tietokoneet) voidaan hyväksyä kustannuksiksi vain silloin, kun hakijana on yksityinen tutkija, joka EI työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen tiloissa ja laitteilla. 2.3.4 Kotimaiset ja ulkomaiset kongressi- ja kokousmatkat Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää osaltaan liikuntatutkimuksen kansainvälistä vuorovaikutusta ja tutkijoiden verkostoitumista. Kansainvälisiin kongressi- ja kokousmatkoihin haetaan avustuksia tutkimusprojektihakemuksen yhteydessä. Ehtona matka-avustuksen saamiselle on, että tutkimushanke, jonka yhteydessä matkaan haetaan rahoitusta, saa avustuksen. Tutkimushankkeen hyväksyttävien matkakustannusten kriteereitä ovat: Hyväksytty tieteellinen esitys (kuten esitelmä, posteri) kongressissa tai kokouksessa (hyväksyntä esitettävä tutkimuksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle raportoitaessa) ja yleinen perehtyminen kokouksen aiheeseen Keskeinen luottamustoimi kongressin tai kokouksen järjestävässä yhteisössä Toimiminen kongressin tai kokouksen puheenjohtajistossa Muun kuin kongressimatkan osalta etukäteen hyvin suunniteltu ja opintokohteiden kanssa sovittu ohjelma, joka palvelee tutkimusprojektin toteuttamista. Yksittäisen tutkimusprojektin yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy kongressi- ja kokousmatkojen enimmäiskustannuksiksi 5 000 euroa (ei sisällä aineiston keruumatkoja, jotka tuodaan esille eri kohdassa hakemusta). Tutkimuksen johtaja voi päättää projektin sisällä kongressija kokousmatkojen toteuttamisesta, kunhan ne tapahtuvat yllämainittujen hyväksyttävien matkustuskriteereiden mukaisesti. Matkoista aiheutuvat kulut on eriteltävä hakemusasiakirjoissa. Suoritettavien matkojen on oleellisilta osiltaan liityttävä suoritettavan tutkimusprojektin aihepiiriin ja edistettävä tutkimusprojektin etenemistä ja laatua. 2.3.5 Muut kulut Julkaisukuluihin kuuluvat käännöstyö, kielentarkastus, eripainokset, piirrokset, valokuvat, taulukot ja julkaisumaksut yms. Muun muassa vakuutuskulut, aineiston keruumatkat ja -kulut ja ulkomailla suoritettavasta tutkimustyöstä aiheutuvat kulut 2.3.6 Tutkimuslaitosten perimät yleiskustannukset Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa tutkimuslaitokselle yleiskustannusosuuden, jonka tarkoituksena on kattaa tutkimusrahoitusta saavien hankkeiden perusedellytyksiä. Sen suuruus on korkeintaan 15 prosenttia myöntöpäätöksestä. Johtajan allekirjoituksella tutkimuksen suorituspaikka sitoutuu turvaamaan hankkeelle perusedellytykset, jotka ovat samat kuin laitoksen muillakin tutkijoilla, ja noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. 2.4 Käyttötarkoituksen muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriö voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta ja ehtoja. Hankkeen kustannusmuutoksien ja sitä kautta
9 käyttötarkoituksen muutosten tulee tapahtua hakuohjeissa määriteltyjen hyväksyttävien tutkimuskustannusten puitteissa. Käyttötarkoituksen muutosta koskeva hakemus on tehtävä siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä. 2.5 Tutkimusetiikka Huom! Eettisten asioiden asianmukainen käsittely tutkimussuunnitelmassa on ehtona opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätökselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että sen rahoittamissa liikuntatieteellisissä tutkimushankkeissa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan (www.tenk.fi/) antamia ohjeita. Ministeriö toivoo tutkijoiden seuraavan aktiivisesti tutkimuseettisten asioiden valmistelua. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Helsinki 2009) Hyvä tieteellinen käytäntö Yksi tieteellisen tutkimuksen eettisen hyväksyttävyyden sekä sen luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (good scientific practice) edellyttämällä tavalla. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat: 1. noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa; 2. soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan; 3. ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan; Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että 4. tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla; 5. tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään; 6. rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; ja että 7. noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö- ja taloushallintoa. Eri tieteenaloilla on lisäksi niille tyypillisiä hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyviä erityispiirteitä, joita käsitellään
yksityiskohtaisemmin tieteellisten seurojen ja ammattijärjestöjen alakohtaisissa ohjeistoissa. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat julkaisseet ja voivat julkaista niissä harjoitettavaa tutkimusta koskevia tarkentavia menettelyohjeita. 10 Yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja muiden tieteellistä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden tulee huolehtia siitä, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen ja tutkimusetiikan opettaminen ovat osa niiden antamaa koulutusta. Jokaisen tutkijankoulutusta antavan yksikön tehtävä on lisäksi liittää koulutusalan mukaisen hyvän tieteellisen käytännön erityiskysymykset osaksi tutkijankoulutusohjelmaansa. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle. Sitoutumisesta hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse, mutta myös jokainen tutkimusryhmä kokonaisuutena, tutkimusyksikön johtaja ja tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johto. Suomessa toimivat tieteelliset seurat ovat myös omalta osaltaan vastuussa hyvän tieteellisen käytännön vaalimisesta ja edistämisestä ja voivat ylläpitää sitä muun muassa tieteellisten julkaisujen vertaisarviointijärjestelmän avulla. Edellä mainittujen tutkimuseettisen neuvottelukunnan asettamien edellytysten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että: Hakemusasiakirjat, mukaan lukien CV ja julkaisuluettelo, on laadittu huolellisesti ja niissä esitetyt tiedot ovat totuudenmukaisia. Tutkimuksen toteutuksessa noudatetaan sitä tutkimussuunnitelmaa ja niitä periaatteita ja käytäntöjä, jotka on kuvattu opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetussa hakemuksessa ja eettiselle toimikunnalle osoitetussa hakemuksessa. Mikäli todetaan, ettei hakija ole noudattanut ohjeita, rahoitus katkaistaan ja jo mahdollisesti maksettu avustus peritään takaisin.
11 2.6 Tutkimusprojektien hakemusasiakirjat Hakemusasiakirjat toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (Meritullinkatu 10) osoitteeseen: Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto viimeistään perjantaina 3.9.2010. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen postileima on kyseiseltä päivältä. Hakemusasiakirjat (lomake 15 + siihen kuuluvat liitteet) toimitetaan neljänä (4) kappaleena. Liitteet määräytyvät seuraavasti sen mukaan onko kyseessä uusi tai jatkohakemus. A) Uusi hakemus + liitteet (4 nippua oheista kokonaisuutta) 1. Lomake 15 2. Tutkimuksen tiivistelmä 3. Tutkimussuunnitelma: Samaan tutkimuskokonaisuuteen kuuluvat valtionavustukset/ määrärahat (opinnäytetyöt, väitöskirjat, osatutkimukset) haetaan yhdellä hakemuksella. Jokaisen laajemmassa hankkeessa rahoitusta hakevan tutkijan on liitettävä hakemukseen tutkimussuunnitelmansa. 3.a. Koko hankkeen tutkimussuunnitelma 3.b. Hankkeen jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan henkilökohtainen tutkimussuunnitelma HUOM! Kaikki tutkimusryhmään (lomake 15) nimetyt tutkijat allekirjoittavat hakuun jätettävän tutkimussuunnitelman! Tutkimuskokonaisuuksissa, joissa toimitetaan useampi suunnitelma, pääsuunnitelma allekirjoitetaan koko tutkimusryhmän toimesta ja väitöskirjat ja muut osasuunnitelmat vain tekijän ja koko tutkimuskokonaisuuden johtajan toimesta. Yksittäiset väitöskirjasuunnitelmat, jotka eivät kuulu laajempaan tutkimuskokonaisuuteen, jätetään väitöskirjan tekijän nimellä. Väitöskirjan ohjaajat allekirjoittavat tutkimussuunnitelman. 4. Tutkimuksen johtajan ja jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan CV ja julkaisuluettelo, ks. jaottelu s.16 (viimeisen 5 vuoden ajalta) 5. Tutkimuksen johtajan oman harkinnan mukaan tutkimusryhmän muiden keskeisimpien (tutkimukseen käytettävä työaika) tutkijoiden cv:t ja julkaisut 6. Eettisen tai koe-eläintoimikunnan lausunto 7. Lisensiaatti - tai tohtorintutkintoa suorittavalta todistus jatko-opinto-oikeudesta + 12 kappaletta tutkimussuunnitelman tiivistelmiä B) Jatkohakemus (4 nippua oheista kokonaisuutta) 1. Lomake 15 2. Koko hankkeen alkuperäinen tutkimussuunnitelma ja alkuperäinen tiivistelmä 3. Tutkimuksen edistymiskuvaus 4. Huom! Jos tutkimushankkeeseen on tullut työnjaollisia muutoksia alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan nähden, on uusista tutkijoista toimitettava uutta hakemusta vastaavat liitteet (tutkijan cv, julkaisuluettelo, jatkoopiskeluoikeus, tutkimussuunnitelma)
12 2.7 Lomakkeen nro 15 yksityiskohtaiset täyttöohjeet Valtionavustusta liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin (sekä uudet että jatkohakemukset) haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön lomakkeella nro 15. Hakulomake nro 15 löytyy Word-asiakirjapohjana opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteesta: http://www.minedu.fi/ kohdasta Avustukset Liikunta. Lomakkeen ja liiteasiakirjojen laatiminen (numero viittaa lomakkeen vastaavaan numeroon) 1.1. Hakija Hakijana tulee olla se yliopisto tai tutkimuslaitos, jossa tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimuksesta vastaava tutkija on yliopiston tai tutkimuslaitoksen henkilökuntaan kuuluva tai työskentelee sen tiloissa ja laitteilla. Mikäli hakijana on yksityinen tutkija, joka itsenäisesti vastaa tutkimuksesta, ilmoitetaan hakijana ko. tutkijan nimi. Hakija-asiakohtaa on selvitetty tarkemmin hakuoppaan sivulla 5 ja 6. 1.2. Osoite Mikäli hakijana on tutkimuslaitos, ko. laitoksen osoite. Mikäli hakijana on yksittäinen tutkija, tutkijan osoite. 1.3. Hakijan pankkitili a) Jos hakijana on tutkimuslaitos/tutkija, ilmoitetaan tutkimusyhteisön tilinnumero. b) Jos hakijana on yksityinen henkilö, ilmoitetaan henkilökohtainen tilinnumero. Tietosuojasyistä luonnollinen henkilö voi ilmoittaa pankkitilinumeronsa avustuksen myöntämisen jälkeen. Yksittäisen tutkijan on ilmoitettava sosiaaliturvatunnuksensa opetus- ja kulttuuriministeriöön myönteisen avustuspäätöksen saatuaan. 1.4. Tutkimuksen tekijä/johtaja/yhteyshenkilö a) Yksittäiset väitöskirjatutkimukset (eivät liity laajempaan tutkimuskokonaisuuteen) haetaan väitöskirjan tekijän, ei tutkimuksen ohjaajan nimellä. b) Silloin kun useat henkilöt hakevat yhteisesti ryhmänä: hakemusasiaa hoitavaksi henkilöksi (hakijaksi) merkitään tutkimuksen johtaja. Työryhmän muut jäsenet on hakemuksessa kuitenkin aina mainittava nimeltä, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. c) Silloin kun useat yhteisöt hakevat yhteisesti, voidaan yksi yhteisö merkitä hakemusta hoitavaksi yhteisöksi osoitteineen ja pankkitileineen. Muut hakijayhteisöt on aina mainittava, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. 1.5. Oppiarvo ja virka-asema Yksittäisen tutkijan tai mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan oppiarvo ja virka-asema. 1.6. Puhelin Mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan tai vastaavan tutkijan numero. 1.7. Sähköpostiosoite Mikäli kyseessä on laajempi tutkimushanke, tutkimuksen johtajan tai yksittäisen tutkijan sähköpostiosoite.
13 1.8. Tiedot tutkimuksesta Nimi, avainsanat Tutkimuksen pääluokka (biolääketieteellinen, yhteiskunta-käyttäytymistieteellinen, monitieteinen tutkimus) Tutkimuksen kattamat tieteenalat. Monitieteiset hakemukset arvioidaan sekä yhteiskunta-käyttäytymistieteellisessä että biolääketieteellisessä paneelissa. 1.10. Hakemus on uusi / jatkohakemus Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien valtionavustushakemukset jaetaan vuoden 2011hakuprosessissa kahteen ryhmään. Lue hakuoppaan sivut 5. 1.11. OPM:n tähän hankkeeseen aiemmin myöntämät avustukset Mikäli tutkimusprojektille on myönnetty aiemmin OPM:n valtionavustusta tai määrärahaa, ilmoitetaan myöntösummat. Huom! Yksittäistä tutkimushanketta tuetaan pääsääntöisesti enintään kolmen vuoden ajan. Jos hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoitusta kolmena vuotena tai kauemmin, eikä hankkeen viimeiseen päätökseen ole merkitty rahoitusvarausta, hanke tulee uutena hakemuksena käsittelyyn. Tällöin tutkimussuunnitelmasta tulee käydä esille, miksi hankkeelle haetaan rahoitusta yli ohjeellisen kolmivuotisen maksimirahoitusajan ja miksi hankeen edelleen rahoitus olisi perusteltua. 1.12. Hankkeen rahoitussuunnitelma Hakemuslomakkeen tässä kohdassa on ilmoitettava hankkeen tulevien vuosien kokonaisrahoitus ja suunnitellut hakusummat. Lomakkeeseen merkitään kaikkien rahoittajien nimet ja kultakin haettavaksi aiottu summa. Hakijan on hakemusasiakirjoissa selkeästi tuotava esille hankkeen kokonaiskustannukset ja vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettava osuus niistä. Hakijayhteisön osuus kokonaisrahoituksesta voi olla esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeellisen palkkauksen ylittävät palkanosat (ks. kohta palkat). 2. Talousarvio vuodelle 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavan osuuden yksityiskohtainen erittely hakemusvuodelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät käyttötarkoitukset on eritelty hakuoppaan kohdassa 2.3. 3. Selvitys muista tutkimusta varten vuodelle 2011 saaduista, haussa olevista ja haettavaksi aiotuista avustuksista Hakija on valtionavustuslain (688/2001) mukaan velvollinen ilmoittamaan opetus- ja kulttuuriministeriöön tutkimuksen rahoituksessa tapahtuvista muutoksista, kuten esimerkiksi muista rahoitusläheteistä saaduista avustuksista. Valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti hakija on velvoitettu ilmoittamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle hankkeen rahoituksessa tapahtuvat muutokset. 4. Tutkimushenkilöstö ja tehtävät tutkimuksessa Kaikkien tutkimusryhmään kuuluvien henkilöiden tehtävät tutkimuksessa tulee ilmoittaa selkeästi. Tutkijoiden todellinen työnjako on tuotava esiin tutkimussuunnitelmassa. Hakemuslomakkeeseen on arvioitava tutkimushenkilöstön tutkimukseen käyttämä aika. Huom! Kaikki hakemuslomakkeessa mainitut tutkijat allekirjoittavat tutkimussuunnitelman. 5. Tutkimussuunnitelman julkisuus Ks. kohta hakemusasiakirjojen julkisuus, s. 24. 6. Tutkimusetiikka
14 Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että sen rahoittamissa liikuntatieteellisissä tutkimushankkeissa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita (ks. sivu 9-10). Allekirjoittamalla hakemuksen laitoksen johtaja ja tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö sitoutuvat noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. 7. Allekirjoitukset Hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava. Allekirjoituksellaan hakija/tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö vahvistaa koko lomakkeessa annetut tiedot. 7.2. Tutkimuslaitoksen johtajan nimi ja allekirjoitus Jos tutkimusavustusta haetaan tutkimuslaitokselle, allekirjoittaa tutkimuslaitoksen johtaja hakemuksen. Johtajan allekirjoituksella tutkimuksen suorituspaikka sitoutuu turvaamaan hankkeelle perusedellytykset, jotka ovat samat kuin laitoksen muillakin tutkijoilla, ja noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. 7.3. Tutkimuksen johtajan/yhteyshenkilön nimi ja allekirjoitus Kun useat henkilöt hakevat yhteisesti ryhmänä: hakemusasiaa hoitavaksi henkilöksi (hakijaksi) merkitään tutkimuksen johtaja. Tutkimushankkeen vastuullinen johtaja on ensisijaisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksen koordinoinnista. Yksittäiset väitöskirjatutkimukset (eivät liity laajempaan tutkimuskokonaisuuteen) haetaan väitöskirjan tekijän, ei tutkimuksen ohjaajan nimellä. Allekirjoituksellaan hakija/tutkimuksen johtaja/yhteyshenkilö vahvistaa koko lomakkeessa annetut tiedot.
15 2.8 Tutkimussuunnitelman sisältö ja arviointi 2.8.1 Uudet hakemukset Tiivistelmä Tiivistelmäsivu aloittaa tutkimussuunnitelman ja se tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta löytyvälle lomakkeelle (http://www.minedu.fi Avustukset Liikunta). Tutkimussuunnitelman tiivistelmäsivusta otetaan erikseen 12 kopiota, jotka toimitetaan hakemusasiakirjojen mukana erillisenä nippuna. Tiivistelmäsivulta on käytävä esiin seuraavat tiedot: Tutkimuksen hakijan ja tutkimuksen vastuuhenkilön nimi Tutkimuksen nimi Tutkimusryhmän jäsenet Tutkimuksen kuvaus ja tavoite - Tutkimusaihe (tutkimuksen liikuntatieteellinen merkitys, ajankohtaisuus, innovatiivisuus ja hyödynnettävyys) - aineistot, menetelmät Tutkimuksen avainsanat Tutkimussuunnitelma Hyväksyttävän tutkimussuunnitelman pituus saa tiivistelmän lisäksi olla enintään 10 sivua kuvineen, taulukoineen ja lähdeluetteloineen. Maksimipituutta ylittävää osaa ei oteta huomioon hakemuksen arvioinnissa. Tekstin kirjasinkoon on oltava vähintään 12 pistettä ja riviväli 1½. Tutkimussuunnitelma voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Hankkeen yhteisen tutkimussuunnitelman lisäksi jokaisen henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan oma tutkimussuunnitelma (max 10 sivua) on oltava yhteisen tutkimussuunnitelman liitteenä. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään seuraaviin tekijöihin: A) Tutkimuksen tausta ja tutkimusaihe: a) Tutkimuksen liikuntatieteellinen merkitys kansallisesti ja kansainvälisesti b) Aiheen innovatiivisuus ja uutuusarvo c) Tutkimuksen sovellettavuus ja hyödynnettävyys käytännössä? Huom! Tutkimuseettisten asioiden asianmukainen käsittely on ehto rahoituspäätökselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön lähtökohta tutkimuksen rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta. Tieteellisten kriteereiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla innovatiivista, sovellettavuusarvoltaan korkeaa ja sen tulee tarjota päätöksenteon tueksi relevanttia, hyödynnettävää ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa.. Tutkimuksen taustoituksessa on tärkeää tuoda esille tutkimuksen tarkoitus, teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat ja aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus. B) Tutkimusaineisto, -menetelmät ja -teoria Kirjallisuuskatsauksen kattavuus ja ajantasaisuus Viitekehyksen tarkoituksenmukaisuus ja soveltuvuus suhteessa tutkittavaan ilmiöön Tutkimusongelman ja -hypoteesin kohdentaminen Aineisto ja tutkimusmenetelmät - menetelmien soveltuvuus ja kelpoisuus aiottuun tutkimukseen
16 - menetelmien ajanmukaisuus, innovatiivisuus ja taloudellisuus - tutkimusaineiston laatu ja riittävyys sekä viitekehyksen, aineiston ja menetelmien yhteensopivuus C) Tutkimussuunnitelman arvioinnissa pisteytetään erikseen Aikataulun ja asetettujen välitavoitteiden selkeys ja realistisuus Tutkimuksen rahoitus (rahoituspohjan laajuus, riskien tunnistaminen rahoituksessa) D) Tutkimussuunnitelman toteuttamisedellytykset Vastuullisen tutkijan ja tutkimusryhmän liikuntatieteellinen ja muu asiantuntevuus sekä tieteelliset ansiot, ryhmän kansainvälisyys Tutkimusryhmän jäsenten sitoutuminen tutkimukseen (tutkimukseen käytettävä aika) Taustayhteisön rahoitus, käytössä olevat tutkimuslaitteistot, tilat, henkilöstö Tutkimussuunnitelmassa tulee tuoda esille tutkimuksen toteuttaminen konkreettisine työtehtävineen. Jokainen tutkimusryhmään nimetty tutkija (hakemuslomake 15) allekirjoittaa tutkimussuunnitelman. Arvioinnissa otetaan huomioon tutkijat, joille on esitetty suunnitelmassa konkreettinen työtehtävä ja jotka ovat allekirjoittaneet suunnitelman. Tutkimuksen johtajan ja jokaisen hankkeessa tieteellistä tutkimusta tekevän ja henkilökohtaista rahoitusta hakevan tutkijan on toimitettava julkaisuluettelo (viimeisen 5 vuoden ajalta). Hankkeen johtaja voi oman harkintansa mukaan toimittaa muiden keskeisten (tutkimukseen käytettävä työaika) tutkimusryhmän jäsenten cv:t ja julkaisuluettelot. Julkaisuluettelossa käytetään seuraavaa jaottelua: a) Alkuperäistutkimukset b) Review-artikkelit ja oppikirjat c) Muut julkaisut Päähakijan toivotaan merkitsevän erikseen 5 tärkeintä kansainvälistä julkaisuaan viimeisen 5 vuoden ajalta.
17 2.8.2 Jatkohakemukset Jatkohakemukseen liitetään hankkeen alkuperäinen, opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaisesti laadittu tutkimussuunnitelma tiivistelmineen. Lisäksi jatkohakemukseen liitetään hankkeen edistymiskuvaus, josta käy ilmi seuraavat kokonaisuudet. Edistymiskuvaus tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta löytyvälle lomakkeelle. Kuvaus voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Edistymiskuvauksessa tuodaan esille seuraavat asiat, jotka huomioidaan arvioinnissa kokonaisuutena. Kuvaus vuoden 2010 rahoituksesta ja sen käytöstä Analyysi tutkimuksen edistymisestä alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin nähden Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tutkimusprojekteja pääsääntöisesti kolmen vuoden ajan. Edistymiskuvauksessa tuodaan esille tutkimuksen tulokset aikajärjestyksessä hankkeen käynnistymisestä koko opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskaudella (2009-2010). Tulosten pitkäjänteisellä raportoinnilla koko rahoituskaudella pyritään luomaan kokonaisvaltaisempi kuva projektien edistymisestä. o kansainvälisissä ja kotimaisissa vertaisarviointia käyttävissä julkaisusarjoissa ilmestyneet alkuperäistyöt aikajärjestyksessä o Ulkomaisissa ja kotimaisissa sarjoissa ilmestyneet katsaukset o Kirjat ja kirja-artikkelit o Väitöskirjat, opinnäytetyöt o Asiantuntijajulkaisut jne. o Tutkimuksen yhteydessä pidetyt asiantuntija- ja kongressiesitykset sekä abstraktit aikajärjestyksessä: Tutkimuksen edistyminen jatkossa o Arvio tutkimuksen valmistumisaikataulusta o Tutkimuksen rahoituksen tilanne o Tutkijaryhmän kokoonpano, työnjako, tutkimusolosuhteet
18 2.9 Tutkimusprojektihakemusten käsittely opetus- ja kulttuuriministeriössä Hakemusten saavuttua opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostolta lausunnon hakemuksista. Liikuntatieteen jaoston koordinoimana uusien hakemusten tieteellisen tason arviointi tapahtuu kahdessa arviointipaneelissa, jotka edustavat liikunnan biolääketieteellisen sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alueita. Paneelit koostuvat liikuntatieteen jaoston jäsenistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Biolääketieteellisiä ja yhteiskunta-käyttäytymistieteellisiä tieteenaloja yhdistävät tutkimukset käsitellään molemmissa paneeleissa. Paneeli laatii kollektiivisen lausunnon kustakin arvioitavasta hakemuksesta. Paneelin lausunto toimitetaan tutkimuksen nimetylle vastuututkijalle/yhteyshenkilölle. Antaessaan lausuntoa liikuntatieteen jaosto ottaa huomioon pääasiallisesti paneelien lausunnot kokonaisuudessaan ja eri arviointikriteereiden suhteen sekä käytettävissä olevan määrärahan suuruuden. Jaosto tulee kiinnittämään huomiota hakemusten täsmällisyyteen, hankkeiden toteutettavuuteen ja rahoitussuunnitelmien realistisuuteen. Jatkohakemuksien eteneminen tutkimussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti arvioidaan valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston toimesta. Päätöksenteko opetus- ja kulttuuriministeriössä Liikuntatieteen jaosto antaa lausuntonsa liikuntatieteellisistä valtionavustuksista opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston liikuntayksikölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätökset avustusten jaosta tammi-helmikuun 2011 aikana valtion talousarvion hyväksymisen jälkeen. Paneelien ja liikuntatieteen jaoston lausunnot eivät sido opetusja kulttuuriministeriötä päätöksenteossa. Liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja koskeva rahoitus osoitetaan valtion viranomaisille määrärahan käyttöönasettamispäätöksellä ja muille tahoille valtionavustuspäätöksellä. Hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnasta. Valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Määrärahan käyttöönasettamista koskeva päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen. 2.10 Raportointi opetus- ja kulttuuriministeriöön 2.10.1 Tutkimuksen tulosten raportointi Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikuntatieteen jaosto seuraavat rahoittamiensa tutkimusten toteutumista, keskeisiä tieteellisiä tuloksia, niiden soveltamismahdollisuuksia sekä niiden antia liikuntapoliittiseen keskusteluun. Osana strategisen tiedolla johtamisen kehittämistä opetus- ja kulttuuriministeriön erityisenä tavoitteena on tutkimustiedon ja sen hyödyntäjien välisen yhteistyön kehittäminen. Tutkimusprojektit, joissa opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut mukana rahoittajana, raportoidaan yleistajuisessa ja julkaisukelpoisessa muodossa ministeriöön (liikuntatieteen jaoston sihteerille) tutkimuksen valmistuttua. Raportoinnissa hankkeen tieteelliset tulokset ja arvio tulosten hyödynnettävyydestä käytännön ja päätöksenteon kannalta analysoidaan ministeriön esittämien raportointikriteereiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriölle toimitetuista raporteista tehdään säännöllisin väliajoin julkaisu. Raportointilomake löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikuntatieteen jaosto pitävät suotavana, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista tutkimushankkeista raportoidaan aktiivisesti liikuntatieteellisissä ja muissa liikunnan julkaisuissa.
2.10.2 Selvitys valtionavustuksen tai käyttöön asetetun määrärahan käytöstä opetus- ja kulttuuriministeriölle 19 Käyttöönasetetut määrärahat Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöönasettamasta tutkimusprojektiavustuksesta laaditaan tieteellisen tutkimusraportin lisäksi kirjanpidon raportti tai erittely hankkeen kokonaiskustannuksista sekä tuloista ja muusta rahoituksesta. Selvitys Muiden kuin käyttöönasetettujen tutkimusprojektiavustusten käytöstä laaditaan tieteellisen raportoinnin lisäksi selvitys rahoituksen käytöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys seuraavien lomakkeiden avulla niiden ohjeita noudattaen: yksittäiselle tutkijalle tai tutkimuslaitokselle (joka ei ole valtion virasto tai laitos) myönnetyn tutkimusprojektiavustuksen raportointi opetus- ja kulttuuriministeriön lomakkeella nro 4 ja Selvitys jätetään avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä, osoitteella Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO. Selvityslomakkeet on saatavilla opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteessa http://www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta Mikäli selvitystä ei voida toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan kuluessa, tulee selvitykselle hakea jatkoaikaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hakemuksen tulee sisältää seuraavat valtionavustusta koskevat tiedot: (1) milloin ja mihin tarkoitukseen avustus on myönnetty, (2) avustuksen määrä, (3) valtionapupäätöksen diaarinumero (kaikki tiedot ovat päätöskirjeessä, jonka avustuksen saaja on saanut) sekä (4) selvityksen myöhästymisen syy. Mikäli avustuksen saaja ei ole käyttänyt saamaansa avustusta sinä aikana, joksi avustus on myönnetty, tulee jäljellä oleva avustus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle tai tehdä hyvissä ajoin ennen avustuksen käyttöajan päättymistä opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu hakemus avustuksen käyttöoikeuden jatkamisesta. Hakemuksen tulee sisältää samat tiedot kuin edellä on mainittu. Lisätietoja talousselvityksiin liittyvistä kysymyksistä antaa: Taloustarkastaja Maija Kunnas puh. (09) 1607 7929, s-posti: maija.kunnas@minedu.fi. Lisätietoja tutkimusprojekteihin liittyvissä kysymyksissä antavat: Suunnittelija, liikuntatieteen jaoston sihteeri Minna Paajanen, puh. (09) 1607 7276, minna.paajanen@minedu.fi Osastosihteeri Päivi Wathén, puh. (09) 1607 7342, paivi.wathen@minedu.fi.
3 Liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaan myönnettävät valtionavustukset 20 3.1 Avustamisen perusteita Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustusta liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaan. Valtionavustuspäätöksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustuksesta päätettäessä arvioidaan yhteisön toimintaa, toiminnan kattavuutta, tehokkuutta ja tarpeellisuutta hakemusasiakirjojen pohjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätökset liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen yleisavustuksista pyydettyään niiden hakemuksista harkintansa mukaan liikuntatieteen jaoston lausunnon. Hakijoilla ei ole lakiin tai muuhun säännökseen perustuvaa, subjektiivista oikeutta saada hakemaansa valtionavustusta tai määrärahaa. Rahoituksen saaminen riippuu valtionavustusviranomaisena toimivan opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnasta. Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Valtionavustusta ei saa käyttää liiketoimintaan (elinkeinotoimintaan). Avustuksen saajan on pystyttävä osoittamaan mm. työajanseurannalla tms. muulla menettelyllä, mikä osuus henkilöstön kuluista ja muista kuluista kohdistuu elinkeinotoimintaan ja mikä yleishyödylliseen toimintaan ja tuotava asia esille opetus- ja kulttuuriministeriön hakemusasiakirjoissa ja selvityksessä avustuksen käytöstä. Yhteisöjen tulee hakiessaan valtionavustusta vuodelle 2011 toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavat asiakirjat hakemuslomakkeen 14 lisäksi: 1. Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä tilikaudelta. 2. Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. 3. Yhteisön hyväksytty toimintasuunnitelma ja talousarvio kirjanpitolain säännösten mukaan 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön liitelomake toiminnan tuloksista 5. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavat henkilöstön palkkauskustannukset ja palkkauksen perustelut Liikuntalääketieteen keskukset ja ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus sekä Liikuntatieteellinen Seura toimittavat liitelomakkeen, jossa tuodaan esille keskeisimmät toiminnan tulokset mm. tutkimuksen, koulutuksen ja talouden suhteen. Huom! Tiedot on kirjoitettava liitelomakkeeseen, viittaukset mm. toimintakertomukseen eivät ole riittäviä. Lomakkeet löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön internet-sivuilta osoitteesta: www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta. Hakeminen: Hakemus: Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä lomake nro 14 liitteineen toimitetaan viitenä (5) kappaleena opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 1.10.2010. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos sen postileima on kirjattu ko. päivälle. Hakulomake nro 14 löytyy Word -asiakirjapohjana opetus- ja kulttuuriministeriön internet -sivuilta osoitteesta: www.minedu.fi kohdasta Avustukset Liikunta Eräitä keskeisiä säännöksiä valtionavustuslaista: Valtionavustuslaki 7 "Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen puitteissa, jos: 1) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä;