1/14 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jatko-opintoja koskevat ohjeet Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 14.6.2011. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Tieteelliseen jatkokoulutukseen ottamisen edellytykset määritellään yliopistolaissa 558/2009,37. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jatkokoulutukseen. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut a) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; b) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka c) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että opiskelija on ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa. Mikäli näin ei ole, opiskelija voi antaa lisänäyttöjä kyvyistään jatko-opintoihin vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla esim. laatimalla laajahkon esseen, tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen tai tenttimällä osoitetun kirjallisuuden. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot (MML, ETL, MMT, ETT, FT). Tiedekunta päättää jatko-opiskeluhakemuksen hyväksyessään aikaisempien opintojen ja väitöskirjan / lisensiaatintutkimuksen aihepiirin perusteella, mihin tutkintoon opinnot johtavat. Suositeltava tavoiteaika tohtorin tutkinnon suorittamiseksi päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta. Hakeminen tieteelliseen jatkokoulutukseen Jatkotutkinto voidaan suorittaa kaikissa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan pysyväismääräysten 3 mainituissa pääaineissa. Mikäli pääaine sisältää useita tiedekuntaneuvoston hyväksymiä opintosuuntia, voidaan jatkokoulutusvalmius pääaineessa päättää opintosuunnittain. Haku kohdistuu tohtorin tutkinnon suoritusoikeuteen, joka sisältää myös lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden. Jatkoopiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta. Lomakkeita jatkoopiskeluoikeuden hakemiseksi ja jatko-opintosuunnitelman tekemiseksi saa tiedekunnan www-sivuilta. Jatko-opinto-oikeuksien hakumenettely riippuu opiskelijan aikaisemmasta tutkinnosta ja sen suorituspaikasta. 1) Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille maistereille voidaan myöntää MMT tai ETT jatkotutkinnon suoritusoikeus edellyttäen, että hakija on pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa ja että vastuuprofessori on puoltanut hakemusta. Pääaineen arvosana tulee olla vähintään 3 (aiemmin hyvät tiedot tai 2-/3) ja maisterin tutkielman arvosana non sine laude approbatur. Mikäli jatko-opiskeluoikeutta haetaan eri pääaineeseen kuin missä ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu, tulee uuden vastuuprofessorin antaa perusteltu lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Jatkokoulutusvalmius edellyttää vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Jatkokoulutusvalmiuteen voidaan laskea perus-, aine- ja syventäviä opintoja sekä muita pääainetta tukevia opintoja. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Lausunto liitetään jatko-opiskeluhakemukseen. Vastuuprofessorin puoltama jatko-opiskeluhakemus liitteineen jätetään tiedesihteerille (tiedekunnan kanslian opintoasiainpalvelut). Edellä mainittua menettelyä voidaan soveltaa myös pääaineen sisällä, jos opiskelija vaihtaa opintosuuntaa. 2) Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa tai muissa suomalaisissa korkeakouluissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat Muista Helsingin yliopiston tiedekunnista ja suomalaisista korkeakouluista valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat voivat saada MMT, ETT tai FT jatkotutkinnon suoritusoikeuden edellyttäen, että hakija on pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa ja vas-
2/14 tuuprofessori on puoltanut hakemusta. Vastuuprofessorin tulee antaa perusteltu lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Jatkokoulutusvalmius edellyttää vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa MML, ETL, MMT tai ETT tutkinnon, edellyttää hänen jatkokoulutusvalmiutensa vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja. Muussa tapauksessa suoritetaan FT tutkinto, jolloin jatkokoulutusvalmius edellyttää 100 opintopistettä pääainetta vastaavia opintoja. Jatkokoulutusvalmiuteen voidaan laskea perus-, aine- ja syventäviä opintoja sekä muita pääainetta tukevia opintoja. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Lausunto liitetään jatko-opiskeluhakemukseen. Hakemukseen liitetään myös virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös tutkintotodistuksesta sekä opintosuoritusrekisteriotteesta. Vastuuprofessorin puoltama jatko-opiskeluhakemus liitteineen jätetään tiedesihteerille. 3) Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneet hakijat Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneet opiskelijat hakevat opiskeluoikeutta jatkotutkinnon suorittamista varten ja hakulomake liitteineen jätetään tiedesihteerille. Vastuuprofessorin tulee laatia lausunto opiskelijan jatkokoulutusvalmiudesta. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Tiedekuntaneuvoston asettama tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tarkistaa jatko-opiskeluhakemusten täyttävän asetetut vaatimukset. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntää dekaani. Dekaanin hyväksyttyä opiskelijan hakemuksen, opiskelijalle lähetetään kirjoittautumisohjeet. Opiskelija palauttaa kirjoittautumisasiakirjat tiedesihteerille tiedekunnan kanslian opintoasiainpalveluihin, josta ne toimitetaan opintorekisteriyksikköön opiskelijarekisteriin (Oodi) merkitsemistä varten. Opiskelijarekisteri lähettää opiskelijalle tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Valintapäätöksen oikaisumenettely Jos jatkokoulutukseen pyrkivää ei voida hyväksyä jatko-opiskelijaksi, kielteinen päätös perustellaan kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnalta 14 päivän kuluessa ja seuraavaksi hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty tiedoksi. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja siinä on tarkasti yksilöitävä, mihin ja millä perusteella muutosta haetaan. Oikaisupyynnön johdosta ei valintamenettelyn tulosta kuitenkaan saa muuttaa oikaisua hakeneen tai opiskelemaan jo valittujen vahingoksi. Jatko-opintosuunnitelma Hakiessaan jatko-opiskeluoikeutta hakijan on liitettävä hakemukseensa alustava henkilökohtainen opintosuunnitelma (sisältää alustavan tutkimus- ja opintosuunnitelman aikatauluineen sekä ohjausjärjestelyt). Yksityiskohtainen jatko-opintosuunnitelma on esitettävä vuoden kuluessa jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä. Opiskelija laatii jatko-opintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa tai vastuuprofessorin kanssa lomakkeelle, jonka saa tiedekunnan www-sivuilta. Tässä vaiheessa tulee olla valmiina myös tutkimussuunnitelma, jonka vastuuprofessori on hyväksynyt. Jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalla voi olla useampi kuin yksi ohjaaja. Pääohjaajan tulee olla professori, dosentti tai hänellä tulee olla vastaavat tieteelliset ansiot. Muiden ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita. Ohjaussuhdetta voidaan ohjaajan tai ohjattavan niin halutessa selventää kirjallisella ohjaussitoumuksella. Opinnäytetyön tieteelliseksi tueksi suositellaan myös tieteenalakohtaista seurantaryhmää. Yhden ohjaajista tai seurantaryhmän jäsenen tulee olla tiedekunnan vastuulaitokselta. Tiedekuntaneuvosto on antanut ohjauksesta tarkemmat määräykset (Tutkimuksen ja opintojen ohjauksen yleiset periaatteet Jatko-opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, liite 2). Opiskelijan on pyydettävä opintosuunnitelmalleen vastuuprofessorin puolto. Jos työn ohjaaja on eri henkilö kuin vastuuprofessori, on suunnitelmaan pyydettävä myös työn ohjaajan puolto. Täytetty ja puollettu opintosuunnitelmalomake toimitetaan tiedesihteerille. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tarkistaa suunnitelmien tasollisen yhtenäisyyden. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyy tiedekunnan dekaani. Mikäli hyväksyttyyn jatko-opintosuunnitelmaan tulee opiskelun myötä muutoksia, voi vastuuprofessori hyväksyä ne 20 opintopisteeseen asti. Suuremmat muutokset on käsiteltävä tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunnassa. Mikäli opiskelija jatkaa opintoja lisensiaatintutkinnon jälkeen samassa pääaineessa ei jatkoopintosuunnitelmaa tarvitse tehdä uudelleen.
3/14 Tutkintovaatimukset Jatkotutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia jatkoopintoja vähintään 60 opintopistettä; 2) laatia lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Jatkotutkintoihin kuuluvien opintojen tarkoituksena on luoda lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan teossa tarpeellista tietopohjaa. Tästä syystä jatko-opintojen suorittaminen tulee niveltää tutkimuksen tekemiseen siten, että opinnot on opinnäytetyön tarkastusvaiheessa suoritettu. Tutkintovaatimusten kohdassa 1 mainitut jatko-opinnot tulee olla suoritettuina ennen lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tai väitöskirjatyön esitarkastajien nimeämistä. Mikäli opintoja puuttuu, selvitys puuttuvista opinnoista ja niiden suorittamisajankohdasta on liitettävä ehdotukseen esitarkastajista. Opiskelija ei voi käyttää ylempään korkeakoulututkintoon sidottuja (sisältyviä) opintoja jatkotutkintoon. Mikäli henkilö tekee toisen samantasoisen jatkotutkinnon, on hänen tehtävä myös uudet jatko-opinnot (60 op). Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja varten opiskelijan on suoritettava opintoja 60 opintopistettä seuraavasti: I YLEISET JATKO-OPINNOT (10-20 op) Kieliopinnot ja kirjoittamisen kurssit Metodologia Tieteenetiikka Tieteenfilosofia Tutkimusprosessi Tutkimustiedon popularisointi Tutkimuspolitiikka ja tutkimusjohtaminen Tutkimusrahoitus ja tutkimussuunnittelu Yliopistopedagogiset opinnot ja käytännön opetustyö Tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvät opinnot Väitöskirjaan kuulumattomat tieteelliset julkaisut II OMAN TUTKIMUSALAN OPINNOT (40-50 op) Pää- ja sivuaine opinnot Oman tieteenalan jatko-koulutuskurssit Pääaineen kirjallisuustentti Jatko-opiskelijaseminaarit Kongressiesitelmät ja posterit Kansainväliset asiantuntijatehtävät Tieteenalakohtaiset menetelmäopinnot Tieteellisten tutkimusmenetelmien opinnot oman tutkimusaiheen ja tieteenalan mukaan I YLEISET JATKO-OPINNOT Yleiset jatko-opinnot sisältävät pääaineesta riippumattomia tieteenteoreettisia opintoja, kieliopintoja, kirjoittamisen kursseja ja tutkimustyötä tukevia opintoja esim. tieteenetiikan, tieteellisen julkaisemisen, tutkimustiedon popularisoinnin, tutkimuspolitiikan ja tutkimusjohtamisen, tutkimusrahoituksen ja tutkimussuunnittelun sekä yliopistopedagogiikan alalta. Tohtorin tutkintoon sisältyvät opinnot voidaan järjestää joko erillisinä opintojaksoina tai opinnäytetyöhön integroituina (mm. väitöskirjaan kuulumattomat tieteelliset julkaisut, tutkimustiedon popularisointia esimerkiksi yleistajuisten artikkelien kirjoittaminen asiantuntijoille tarkoitettuihin erikoislehtiin, käytännön opetustyö, väitöskirjaan kuulumaton projektityöskentely).
4/14 II OMAN TUTKIMUSALAN OPINNOT Oman tutkimusalan opinnot sisältävät pää- ja sivuaineopintoja sekä tieteenalakohtaisia menetelmäopintoja. Opiskelija voi oman tutkimusaiheensa mukaisesti painottaa jompaankumpaan ryhmään kuuluvia opintoja. Opintojen tulee olla aihepiiriltään lisensiaatintutkimusta ja väitöskirjaa tukevia sekä tasoltaan pääsääntöisesti vähintään aineopintoja tai syventäviä opintoja. Myös perusopintoja voidaan jonkin verran sisällyttää jatko-opintosuunnitelmaan, mikäli ne tukevat väitöskirjatyötä. Jatko-opintosuunnitelmaan tulee merkitä suoritettavista kursseista niin tarkat tiedot kuin mahdollista: kurssin nimi, kurssitunnus, kurssin taso, opintopisteet, suoritusaika ja paikka. Mikäli kurssi on poikkeuksellisesti suoritettu muualla kuin yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla, tulee suunnitelmaan liittää kurssikuvaus. Kurssin suoritus edellyttää tenttiä, raporttia, harjoitustehtäviä tai muuta kirjallista näyttöä, pelkkä osallistuminen ei riitä. Pää- ja sivuaineopinnot ovat vastuuprofessorin kanssa sovittavia opintoja sisältäen esim. oman tieteenalan jatkokoulutuskursseja, pääaineen kirjallisuustentin ja aktiivista osallistumista jatkoopiskelijaseminaareihin. Pääaineen kirjallisuustentin laajuudesta ja kirjoista sovitaan vastuuprofessorin kanssa. Jatkokoulutuskursseja järjestävät sekä ainelaitokset että tiedekunnan piirissä toimivat tutkijakoulut. Tohtorin tutkintoon sisältyvät opinnot voidaan järjestää joko erillisinä opintojaksoina tai opinnäytetyöhön integroituina. Integroituihin opintoihin luetaan mm. kongressiesitelmien ja postereiden esittäminen kansainvälisessä kokouksessa sekä kansainväliset asiantuntijatehtävät. Tieteenalakohtaiset menetelmäopinnot sisältävät tieteellisten tutkimusmenetelmien opintoja oman tutkimusaiheen ja tieteenalan mukaan esim. tilastotieteessä, tietojenkäsittelyssä, kemiallisessa analyysissä, ekonometriassa jne. Kohdissa I-II mainittuihin opintoihin voidaan sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja korkeakouluista. Opiskelijan suositellaan harjoittavan jatko-opintoja vähintään 3 kk ulkomaisessa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa. Jatko-opiskelijoiden rekisteriseuranta Tiedekunnassa toteutetaan rehtorin päätösten (234/2006, 26272007, 6/2011) mukaisesti jatkoopiskelijoiden rekisteriseuranta, jonka yhteydessä jatko-opiskelija päivittää henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. * * * TOHTORIN TUTKINTO Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin ja elintarviketieteiden tohtorin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot tiedekunnan hyväksymässä opintosuunnitelmassa määrätyllä tavalla sekä laatia väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy (Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset 26 ). Filosofian tohtorin tutkinto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta voi hyväksyä filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan henkilön, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa (esim. FM ja DI) tai samantasoisen, vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava jatko-opintosuunnitelman mukaiset vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot sekä laadittava väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Maatalousmetsätieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet elintarviketieteiden maisterit (ETM) ja maatalous- ja metsätieteiden maisterit (MMM) eivät voi suorittaa filosofian tohtorin tutkintoa maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Pääaineen vaihtaminen lisensiaatintutkinnon jälkeen Jos MML- tai ETL -tutkinnon suorittanut vaihtaa pääainetta tohtorin tutkintoa varten tai tiedekuntaan tulee FL-tutkinnon suorittanut henkilö suorittamaan FT-tutkintoa, asianomaiselta vastuuprofessorilta pyydetään kirjallinen lausunto väittelyn tarkoituksenmukaisuudesta ko. pääaineessa sekä siitä, että opiskelijalla on riittävät valmiudet uuden pääaineen alalta. Tarvittaessa opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja tohtorintutkinnon pääaineen alalta.
5/14 Väitöskirjan muoto Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä useita samaa ongelmakokonaisuutta käsittäviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (ns. artikkeliväitöskirja), monografiaväitöskirja taikka taloustieteiden alalla esseeväitöskirja. Artikkeliväitöskirjan ja esseeväitöskirjan yhteenvedossa tulee esittää riittävän laajasti tutkimuksen teoreettinen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset, pohdinta sekä johtopäätökset. Tiedekunnan artikkeliväitöskirjoissa on pääsääntöisesti 3-5 osajulkaisua. Osajulkaisujen tulee olla pääsääntöisesti julkaistu vertaisarviointijärjestelmää käyttävissä tieteellisissä sarjoissa. Osajulkaisuista vähintään kahden tulee julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja toisessa näistä väittelijän pitää olla ensimmäinen tekijä, ennen kuin väitöskirjalle voidaan määrätä esitarkastajat. Muiden artikkeliväitöskirjan osajulkaisujen tulee olla julkaistavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia (submitted). Jos väitöskirjan osaksi on esitetty käsikirjoitus, jota ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi, esitarkastajien tulee lausunnossaan kiinnittää sen tasoon erityistä huomiota. Esseeväitöskirjaan sisältyvien esseiden tulee olla julkaistuja tai julkaisukelpoisia itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka ovat valmiita lähetettäväksi vertaisarvioituun julkaisuun. Esseeväitöskirjassa voi olla esseitä, joissa väittelijän lisäksi on muita kanssakirjoittajia. Esseeväitöskirjan tulee sisältää vähintään kolme esseetä, joissa väittelijä on ensimmäinen tekijä. Julkaisut tai esseet voivat olla yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Yhteisjulkaisuja sisältävän väitöskirjan käsikirjoituksen yhteyteen tulee siinä vaiheessa, kun työ toimitetaan tiedekuntaan tiedesihteerille, aina liittää selvitys väittelijän osuudesta yhteisjulkaisuissa. Väitöskirjan tekijän, hänen ohjaajansa ja yhteisjulkaisujen muiden tekijöiden tulee vahvistaa selvitys allekirjoituksillaan. Saman yhteisjulkaisun sisällyttäminen useampaan eri opinnäytetyöhön on mahdollista työjakoselvityksen perusteella. Vastuuprofessori voi tarvittaessa vahvistaa väittelijän työjakoselvityksen, mikäli joku kanssakirjoittaja ei reagoi väittelijän yhteydenottoihin. Valmiiseen väitöskirjaan tulee kansilehden jälkeiselle sisäsivulle lisätä työn ohjaajan (ohjaajien), esitarkastajien ja vastaväittäjän nimet ja heidän toimipaikkansa tai vastaava. Halutessaan väittelijä liittää väitöskirjaansa lyhyen vapaamuotoisen kuvauksen (CV) itsestään. Esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä. Tätä varten tiedekuntaneuvosto hankkii väitöskirjan käsikirjoituksesta lausunnon vähintään kahdelta dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavalta asiantuntijalta (esitarkastajalta). Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota paitsi henkilöiden asiantuntemukseen myös riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Heidät tulee valita ao. laitoksen ja pääsääntöisesti tiedekunnan ulkopuolelta. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana, tai kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Suositeltavaa on, että toinen esitarkastaja olisi Suomesta. Ehdotuksen väitöskirjan esitarkastajista tekee vastuuprofessori. Ehdotuksessa väitöskirjan esitarkastajista tulee olla väitöskirjatyön tekijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomautettavaa esitarkastajien valinnasta. Lomakkeen ehdotuksen tekemiseksi saa tiedekunnan www-sivuilta. Ennen esitarkastajien nimeämistä väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedesihteerille. Mikäli väitöskirja koostuu osajulkaisuista ja yhteenvedosta, toimitetaan yhteenveto käsikirjoituksena sekä siihen liittyvät osajulkaisut, yhteisjulkaisuja sisältävän väitöskirjan osalta lisäksi työnjakoa koskeva selvitys. Mikäli väittelijä ei ole suorittanut lisensiaatin tutkintoa, hän toimittaa tiedesihteerille myös tiedot jatkotutkintoon kuuluvien opintojen suorittamisesta (kts kohta Tutkintovaatimukset). Esitarkastajien tultua nimetyiksi vastuuprofessori huolehtii väitöskirjan käsikirjoituksen tai em. yhteenvedon ja siihen liittyvien osajulkaisujen ja yhteisjulkaisuja sisältävän väitöskirjan osalta lisäksi työnjakoa koskevan selvityksen toimittamisesta esitarkastajille väittelyluvan myöntämistä koskevaa lausuntoa varten. Vastuuprofessori huolehtii myös tarkastusohjeiden ja esitarkastajien nimeämistä koskevan pöytäkirjanotteen toimittamisesta esitarkastajille. Esitarkastajien tulee kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa selvästi ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Tiedekunta on antanut erilliset ohjeet väitöskirjan esitarkastuksesta (Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu, tiedekunnan www-sivuilla). Jos esitarkastaja esittää väittelyluvan epäämistä, väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Ennen väitöskirjan hyväksymistä se on painettava ja väittelijän on sitä julkisesti puolustettava tiedekunnan järjestämässä väitöstilaisuudessa.
6/14 Väitökseen valmistautuminen Myöntäessään väittelyluvan tiedekuntaneuvosto nimeää samalla arvostelulautakunnan väitöstilaisuuteen. Arvostelulautakunnan muodostavat vastaväittäjä (poikkeustapauksissa kaksi vastaväittäjää), esitarkastajat sekä puheenjohtaja eli kustos. Kustokseksi nimetään joku tiedekunnan professoreista tai professorin tehtävän hoitajista. Yleensä kustoksena toimii vastuuprofessori, jonka alaan väitöskirja kuuluu. Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilön asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjällä tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Hänet tulee valita ao. laitoksen ja pääsääntöisesti tiedekunnan ulkopuolelta. Väitöskirjan esitarkastaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Arvostelulautakunnan jäsenenä ei voi olla henkilö, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Mikäli em. ohjaaja tai kanssakirjoittaja on vastuuprofessori, voi hän toimia väitöstilaisuudessa kustoksena, vaikka hän ei voi osallistua väitöskirjasta tehtävän arvosanaehdotuksen tekemiseen. Ehdotuksen arvostelulautakunnan kokoonpanosta tekee vastuuprofessori. Ehdotuksessa arvostelulautakunnasta tulee olla väitöskirjatyön tekijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomautettavaa vastaväittäjän valinnasta. Lomakkeita ehdotuksen tekemiseksi saa tiedekunnan www-sivuilta. Asianomainen laitos huolehtii yhteydenpidosta arvostelulautakunnan kanssa. Tiedekuntaneuvoston myönnettyä väittelyluvan väittelijä sopii vastaväittäjän ja kustoksen kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta ja paikasta. Väitöskirjan arvosteluun osallistuminen ei edellytä esitarkastajien läsnäoloa väitöstilaisuudessa. Väittelijä tai hänen ainelaitoksensa huolehtivat väitöstilaisuuden järjestämisestä ja siitä tiedottamisesta. Väitössali varataan Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksen salivarauksen kautta. Helsingin yliopistolla on omat sivut tohtoriksi väitteleville. Sivuilta löytyy tietoa mm. väitöskirjan painamisesta, julkaisemisesta E-thesis palvelussa, väitöskirjan painatustuesta, väitöksestä tiedottamisesta sekä ohjeet väitöstilaisuudessa noudatettavista muodoista. Tiedekunnan www-sivulta löytyvät väitöskirjan tarkemmat jakeluohjeet. Väitöskirjan painatuksesta löytyy tietoa esimerkiksi Unigrafian väittelijän palvelusivuilta. Väitöskirjaa on pidettävä nähtävillä (päärakennuksen ilmoitustaulu) ja saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta anomuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 42 ). Halutessaan lyhentää väitöskirjansa esilläoloaikaa väittelijän on toimitettava vapaamuotoinen perusteltu anomus tiedesihteerille. Väittelijä huolehtii siitä, että väitöstilaisuuteen nimetty vastaväittäjä ja kustos sekä työn esitarkastajat saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta. Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Vastaväittäjän (vastaväittäjien) tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arvostelulausunto tarkastamastaan väitöskirjasta (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 44 ). Jos arvostelu on hylkäävä, on vastaväittäjän esitettävä myös ne syyt, joihin hylkäysesitys perustuu. Tiedekunta on antanut erilliset ohjeet väitöskirjan arvostelusta (Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu). Tämän lisäksi arvostelulautakunta antaa yhteisen lausunnon, jossa se tekee ehdotuksensa arvosanaksi. Kustos antaa oman lausuntonsa väitöstilaisuuden kulusta. Kustoksen lausunto voi olla myös osa arvostelulautakunnan lausuntoa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä siitä annettavasta arvosanasta vastaväittäjän ja arvostelulautakunnan lausuntojen perusteella. Käytössä on kolme arvosanaa: kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Mikäli väitöskirjalle ehdotetaan arvosanaa kiittäen hyväksytty, tulee kaikkien arvostelulautakunnan jäsenten kannattaa sitä yksimielisesti ja laatia arvosanalle erityisen vahvat perustelut. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 64 ). LISENSIAATIN TUTKINTO Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot tiedekunnan hyväksymässä opintosuunnitelmassa määrätyllä tavalla sekä laatia lisensiaatintutkimus, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä (Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset 27 ).
7/14 Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä monografia taikka useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto. Yhteenvedossa tulee esittää riittävän laajasti tutkimuksen teoreettinen tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset, pohdinta sekä johtopäätökset. Osajulkaisujen osalta tulee pyrkiä siihen, että ne ovat vertaisarviointijärjestelmää käyttävässä tieteellisessä sarjassa julkaistuja, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Artikkelimuotoisen lisensiaatintutkimuksen osajulkaisuista vähintään yhden tulee olla julkaistu tai julkaistaviksi hyväksytty ja muiden tulee olla julkaistavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia (submitted). Tiedekunnan artikkelimuotoisissa lisensiaatintutkimuksissa on ainakin 2 osajulkaisua. Lisensiaatintutkimukseen kuuluva osajulkaisu voi myöhemmin kuulua osajulkaisuna väitöskirjatyöhön. Julkaisut voivat olla yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Yhteisjulkaisuja sisältävän lisensiaatintutkimuksen yhteyteen tulee siinä vaiheessa, kun käsikirjoitus toimitetaan tiedekuntaan tiedesihteerille, aina liittää selvitys lisensiaatintutkimuksen tekijän osuudesta yhteisjulkaisussa. Lisensiaatintutkimuksen tekijän, hänen ohjaajansa ja yhteisjulkaisujen muiden tekijöiden tulee vahvistaa selvitys allekirjoituksillaan. Lisensiaatintutkimuksen tekijän tulee toimittaa tiedesihteerille myös tiedot jatkotutkintoon kuuluvien opintojen suorittamisesta (kts kohta Tutkintovaatimukset). Saman yhteisjulkaisun sisällyttäminen useampaan eri opinnäytetyöhön on mahdollista työjakoselvityksen perusteella. Valmiiseen lisensiaatintutkimukseen tulee kansilehden jälkeiselle sisäsivulle lisätä työn ohjaajan (ohjaajien) ja tarkastajien nimet ja heidän toimipaikkansa tai vastaava. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Tiedekuntaneuvosto nimeää tutkimuksen tarkastajiksi asianomaisen vastuuprofessorin tai hänen ollessaan estyneenä jonkun toisen tiedekunnan professoreista sekä vähintään kaksi muuta tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Tarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana, tai kanssakirjoittajana jossakin lisensiaatintutkimukseen kuuluvista osajulkaisuista. Ehdotuksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi tekee vastuuprofessori. Lomakkeen ehdotuksen tekemiseksi saa tiedekunnan www-sivuilta. Ennen tarkastajien nimeämistä lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus toimitetaan tiedesihteerille. Mikäli lisensiaatintutkimus koostuu osajulkaisuista, toimitetaan yhteenveto sekä siihen liittyvät osajulkaisut (yhteisjulkaisuja sisältävän lisensiaatintutkimuksen osalta lisäksi työnjakoa koskeva selvitys). Tarkastajien tultua nimetyiksi vastuuprofessori huolehtii lisensiaatintutkimuksen sidotun version toimittamisesta tarkastajille. Mikäli tutkimus koostuu osajulkaisuista, toimitetaan tarkastajille yhteenveto em. muodossa ja osajulkaisut (yhteisjulkaisuja sisältävän lisensiaatintutkimuksen osalta lisäksi työnjakoa koskeva selvitys). Vastuuprofessorin tulee huolehtia myös tarkastusohjeiden ja tarkastajien nimeämistä koskevan pöytäkirjanotteen toimittamisesta tarkastajille. Asianomainen laitos huolehtii yhteydenpidosta tarkastajien kanssa. Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu Ennen lisensiaatintutkimuksen hyväksymistä ja arvostelua opiskelija esittelee tutkimuksensa lisensiaattiseminaarissa, jossa tarkastajat ja muut asiasta kiinnostuneet esittävät kritiikkinsä. Tämän jälkeen tarkastajat kirjoittavat lausuntonsa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto, jossa ehdotetaan tutkimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä ja arvosanaa. Tiedekunta on antanut erilliset ohjeet lisensiaatintutkimuksen tarkastuksesta ja arvostelusta (Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu). Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto tarkastajien lausunnon perusteella. Käytössä on kolme arvosanaa: kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö 64 ).
8/14 Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekuntaneuvostossa Tiedekuntaneuvoston kokouksissa käsitellään tarkastajien nimeämiset lisensiaatintutkimuksille, esitarkastajien nimeämiset väitöskirjatöille, väittelyluvan myöntämiset, sekä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arvostelut. Lisensiaatintutkimusta käsitellään kahdessa ja väitöskirjatyötä kolmessa tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Opiskelijalla tulee olla jatkotutkintojen suoritusoikeus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa, ja hänen tulee olla läsnäolevana opiskelijarekisterissä, jotta lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan liittyvät asiat voidaan käsitellä tiedekuntaneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu kesäaikaa lukuun ottamatta noin kerran kuukaudessa. Kokouspäivät ja materiaalin jättöajat tiedekunnan kansliaan löytyvät tiedekunnan www-sivuilta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/hallinto/tdkneuvosto/kokousajat.html Lisensiaatiksi tai tohtoriksi valmistuminen Tutkinnon myöntämistä varten opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopiston opiskelijarekisterissä, ja hänellä tulee olla jatkotutkinnon suoritusoikeus maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan tultua hyväksytyksi ja arvostelluksi maatalousmetsätieteellinen tiedekunta myöntää todistuksen jatkotutkinnosta. Todistusta ei tehdä automaattisesti, vaan sitä pyydetään kirjallisesti tiedekunnan kanslian hallintopalveluista. Todistusta voi pyytää, kun kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu (vastuuprofessori tarkistaa ja varmistaa allekirjoituksellaan, että suunnitelman mukaiset jatko-opinnot on suoritettu). kaikki jatko-tutkintoon sisällytettävät opintosuoritukset näkyvät opiskelijarekisterissä ja niistä on sidottu laitoksella opintokokonaisuudet (pääaineen jatko-opinnot, jotka jakautuvat yleisiin jatkoopintoihin ja oman tutkimusalan opintoihin) ja kun tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt ja arvostellut lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Tutkintotodistuksen kirjoittamisesta vastaa tiedekunnan kanslian hallintopalvelut (Viikki, Infokeskus, 3. krs., Viikinkaari 11). Todistusta varten opiskelija täyttää tutkintolomakkeen, joka postitetaan opiskelijalle, kun hänen lisensiaatintutkimuksensa/väitöskirjansa on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa. Lomakkeen voi tulostaa myös tiedekunnan www-sivuilta. Lomakkeessa on tarkemmat ohjeet valmistumiseen liittyvistä seikoista. Jatkokoulutuksen palautejärjestelmä Jatko-opiskelijoilla ja ohjaajilla on oikeus ja velvollisuus antaa jatkokoulutuksesta palautetta. Tiedekunta kerää keskitetysti toimintansa kehittämiseksi jatko-opiskelijoilta ja ohjaajilta säännöllisesti palautetta. Tiedekunnan muu ohjeistus (liitteet) Liite 1. Kaavio väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen käsittelyvaiheista tiedekunnassa. Liite 2. Tiedekuntaneuvostossa 14.2.2008 hyväksytty ohjeistus: Tutkimustyön ja ohjauksen yleiset periaatteet, jossa kuvataan jatko-opiskelijan, ohjaajan, seurantaryhmän ja vastuuprofessorin oikeudet ja velvollisuudet. Ohjeistus löytyy myös tiedekunnan www-sivulta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/jatkotutkintoopiskelijat/dokumentit/ohjaus_pelisaannot_14.2.2008.pdf Liite 3. Erilliset ohjeet väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastuksesta ja arvostelusta. Ohjeistus löytyy myös tiedekunnan www-sivulta: http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/jatkotutkinto-opiskelijat/ohjeita_tarkastajille.html Jatko-opinto-ohjeiden voimaantulo Nämä jatko-opinto-ohjeet tulevat voimaan 1.8.2011.
Liite 1. Väitöskirjan käsittelyvaiheet tiedekunnassa Lisensiaatintutkimuksen tiedekunnassa 9/14 käsittelyvaiheet Tiedesihteerille väitöskirjatyön käsikirjoitus tiedot jatko-opintojen suorittamisesta työnjakoselvitykset yhteisjulkaisuista Tiedesihteerille lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus tiedot jatko-opintojen suorittamisesta työnjakoselvitykset yhteisjulkaisuista Professori ehdottaa 2 esitarkastajaa Opiskelijalla oikeus esittää huomautus esitarkastajien valinnasta Professori ehdottaa 3 tarkastajaa TIEDEKUNTANEUVOSTO - esitarkastajien nimeäminen (Pöytäkirjanote opiskelijalle ja professorille) TIEDEKUNTANEUVOSTO - tarkastajien nimeäminen (Pöytäkirjanote opiskelijalle ja professorille) Esitarkastajille (laitos/opiskelija hoitaa) väitöskirjatyön käsikirjoitus pöytäkirjanote työnjakoselvitykset yhteisjulkaisuista tarkastusohjeet Tarkastajille (laitos/opiskelija hoitaa) lisensiaatintutkimuksen käsikirjoitus pöytäkirjanote työnjakoselvityksen yhteisjulkaisuista tarkastusohjeet Esitarkastajien lausunnot tiedekuntaan (kopiot työn tekijälle) Professori ehdottaa arvostelulautakunnan kokoonpanon (=vastaväittäjä, kustos, esitarkastajat) Opiskelijalla oikeus esittää huomautus vastaväittäjän valinnasta TIEDEKUNTANEUVOSTO Väittelyluvasta päättäminen ja arvostelulautakunnan nimeäminen Tiedot väitökseen valmistautumisesta opiskelijalle Pöytäkirjanote opiskelijalle ja professorille VÄITÖSTILAISUUS LISENSIAATTISEMINAARI Vastaväittäjän ja arvostelulautakunnan ja kustoksen lausunnot tiedekuntaan (kopiot opiskelijalle) Tarkastajien lausunto tiedekuntaan (kopio opiskelijalle) TIEDEKUNTANEUVOSTO Väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta päättäminen Pöytäkirjanote opiskelijalle Tutkintotodistuksen pyytäminen TIEDEKUNTANEUVOSTO Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta päättäminen Pöytäkirjanote opiskelijalle Tutkintotodistuksen pyytäminen
10/14 Liite 2. Tutkimustyön ja opintojen ohjauksen yleiset periaatteet - Jatko-opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 14.2.2008 Konsistorin linjaukset jatko-opiskelijoiden ohjauksesta Konsistorin 8.6.2006 hyväksymien jatkotutkintojen yleisten linjausten mukaan jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla nimetty yksi tai useampi ohjaaja. Erityisesti jatko-opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatko-opiskelija perehdytetään jatko-opiskeluun ja ohjataan opetustarjonnan hyödyntämisessä sekä tuetaan hänen integroitumistaan tiedeyhteisöön. Opiskelijan tulee saada säännöllistä ohjausta tutkimustyöhön ja jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Ohjauksen yleiset periaatteet Yleiset periaatteet on tarkoitettu maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijan ja ohjaajan yhteistyön tueksi. Ohjaussuhteessa sekä ohjaajalla että jatko-opiskelijalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joista keskustellaan ohjaussuhteen alkaessa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Hakeutuessaan jatko-opintoihin jatko-opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaajan kanssa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää tutkimus- ja jatkoopintosuunnitelman sekä ohjausjärjestelyt. Jatko-opiskelija päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaa vuosittain, tarvittaessa useamminkin, yhdessä ohjaajan kanssa koko jatkokoulutuksen ajan. Jatkoopintosuunnitelma tehdään ja vahvistetaan tiedekunnan käytäntöjen mukaisesti. Ohjaajien nimeäminen Jokaiselle opiskelijalle nimetään vähintään yksi ohjaaja siinä vaiheessa kun opiskelija hakeutuu jatkoopiskelijaksi. Vastuuprofessori voi toimia myös ohjaajana. On suositeltavaa, että jatko-opiskelijalla on useampi kuin yksi ohjaaja. Ohjaajista vähintään yhden tulee olla professori, dosentti tai hänellä tulee olla vastaavat tieteelliset ansiot. Muiden ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita. Mikäli ohjaajia on useampia, sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa kunkin ohjaajan roolista. On suositeltavaa, että opiskelijan tukena on lisäksi seurantaryhmä. Ohjaussuhde Ohjaussuhde alkaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisella. Suunnitelman laatimisen yhteydessä ohjaaja ja opiskelija sopivat yhteistyön periaatteista. Samalla sovitaan mm. väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta, tutkintoon kuuluvista opinnoista sekä muista etenemisen kannalta oleellisista kysymyksistä. Ohjaussuhdetta voidaan ohjaajan ja ohjattavan niin halutessa selventää vapaamuotoisella kirjallisella ohjaussitoumuksella. Jatko-opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet - Sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön - Oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee - Oikeus saada vastuuprofessorilta ja ohjaajilta ohjausta ja apua opintoja ja tutkimusta koskevissa kysymyksissä - Vastuussa opintojensa etenemisestä ja ohjaajien pitämisestä ajan tasalla tutkimuksestaan sekä opinto- ja tutkimussuunnitelman päivittämisestä vuosittain - Velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuosittain Ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet - Sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen - Ohjaajat sopivat keskinäisestä työnjaosta - Ottaa huomioon tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkinto ja siihen kuuluvat opinnot on suoritettavissa neljän vuoden tavoiteajassa päätoimisesti työskennellen - Ohjaajalla tulee olla riittävästi ja tasapuolisesti aikaa kaikille ohjattavilleen - Tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti - Opastaa jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.) - Tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön - Keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista - Huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa ja esittää tarvittaessa toisen työnohjaajan määräämistä - Varmistaa osaltaan väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden
11/14 Seurantaryhmän oikeudet ja velvollisuudet - Antaa rakentavaa ja kriittistä palautetta jatko-opintojen ja tutkimustyön edistymisestä, mutta ei ole ohjausvastuussa opinnäytetyöstä Vastuuprofessorin oikeudet ja velvollisuudet - Vastaa opinnäytetöiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksesta pääaineessa - Mikäli ohjaaja ei ole voinut huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta, vastuuprofessori auttaa jatkoopiskelijaa saamaan työlleen uuden ohjaajan - Varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden - Varmistaa, että opintosuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu - Aloittaa opinnäytetyön tarkastusprosessin ja valvoo sen etenemistä tutkinnon valmistumiseen saakka Ongelmatilanteet Ratkaisemattomissa ongelmatilanteissa opiskelija ja/tai ohjaaja voivat ottaa yhteyttä vastuuprofessoriin, laitoksen johtajaan tai tutkimuksesta vastaavaan varadekaaniin. Ohjaussuhde voidaan purkaa kirjallisesti jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta. Mikäli jatko-opiskelijalla on useampia ohjaajia, voidaan ohjauksessa tapahtuvat muutokset tehdä jo olemassa olevien ohjausjärjestelyjen puitteissa tai nimeämällä tiedekunnan käytäntöjen mukaisesti uusi ohjaaja.
12/14 Liite 3. Erilliset ohjeet väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastuksesta ja arvostelusta. Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 14.6.2011. Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja arvostelu Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastuksessa ja arvostelussa on otettava huomioon hallintolaissa 434/2003, 28 esitetyt esteellisyysperiaatteet. I. VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUS Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöskirjalle kaksi vähintään dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavaa esitarkastajaa. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut väitöstutkimuksen ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Väitöskirjan esitarkastajien tehtävänä on todeta käsikirjoituksen ansiot, esittää tekijälle korjauksia ja parannusehdotuksia ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta ehdottaa tiedekunnalle perustellussa kirjallisessa lausunnossa joko väittelyluvan myöntämistä tai käsikirjoituksen hylkäämistä. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Tiedekunta päättää väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen perusteella. Siksi on erittäin tärkeää, että tarkastus tehdään huolella ja että tekijää vaaditaan toteuttamaan tarpeelliset korjaukset sekä mahdolliset lisäykset ennen väittelylupaa koskevan lausunnon kirjoittamista. Esitarkastaja ei kuitenkaan ole työnohjaajan asemassa. Mikäli esitarkastaja esittää työhön korjauksia ja mahdollisia lisäyksiä, tiedekunnan käytäntönä on ollut, että esitarkastaja tarkistaa niiden toteutumisen. Lausunnossaan esitarkastaja voi yleisellä tasolla tuoda esiin vaatimansa korjaukset ja lisäykset. Yleisesti edellytetään, että työn teoreettisissa lähtökohdissa, menetelmissä ja empiirisessä osassa ei esiinny merkittäviä puutteita. Esitarkastuslausunnossa tulee yksilöidysti esittää arviot ainakin seuraavista kohdista: 1. Tutkimusaihe ja kysymyksenasettelu; tutkimuksen teoreettinen tausta ja tutkimusalan tuntemus Tutkimusaiheen originaalisuus ja tieteellinen merkitys. Tutkimusote, tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja niiden tarkoituksenmukaisuus. Tutkimuksen tavoitteiden ja tutkimusongelman täsmentäminen. Tutkimuksen aihealueen kirjallisuuden tuntemus, käyttö ja kattavuus. 2. Aineisto ja menetelmät Aineiston ja menetelmien valinta. Aineiston soveltuminen tutkimusongelman tarkasteluun ja menetelmien tarkoituksenmukaisuus aineiston ja ongelmanratkaisun kannalta. Aineiston ja mittausten kuvaus riittävän tarkasti niin, että tutkimus voidaan näiltä osin toistaa. Aineiston analyysi sopivalla, tehokkaalla ja kysymyksenasettelua sekä tutkimusotetta vastaavalla menetelmällä. 3. Tutkimustulokset ja niiden esittäminen Selostus saavutetuista tuloksista ja niiden tieteellisestä merkityksestä. Tulosten esittäminen selkeästi ja tiiviisti ottamalla huomioon tarpeelliset varaukset. 4. Tarkastelu ja johtopäätökset Tulosten tarkastelun kurinalaisuus ja suhde muuhun alalla tehtyyn tutkimukseen. Johtopäätösten tieteellinen perustelu. Kriittinen ja monipuolinen, omia tuloksia ja aiempaa kirjallisuutta analysoiva osuus. 5. Tekijän itsenäisyys ja kypsyys Jos kysymyksessä on osajulkaisutyö (ns. artikkeliväitöskirja), tulee kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osatutkimukset yhtenäisen kokonaisuuden, sekä siihen, että väittelijän itsenäinen osuus tutkimuksen suunnittelussa ja läpiviemisessä voidaan osoittaa. Kypsyydellä tarkoitetaan työn antamaa vaikutelmaa tekijän oppineisuudesta, kyvystä analysoida tieteellisiä ongelmia ja tutkimusotteen hallinnasta. 6. Työn selkeys ja viimeistely Työn jäsentely, otsikko ja väliotsikointi. Kielen täsmällisyys ja selkeys sekä luettavuus. Kuvien ja taulukoiden informatiivisuus, selkeys ja havainnollisuus. Tiedekunnalle osoitettava lausunto pyydetään lähettämään osoitteella: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / opintoasiainpalvelut, PL 62, 00014 Helsingin yliopisto. Tiedekunnan kanslian faksinumero on (09) 191 58575.
13/14 II. VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä sekä siitä annettavasta arvosanasta vastaväittäjän ja arvostelulautakunnan lausuntojen perusteella. Vastaväittäjän lausunnossa tulee kiinnittää huomiota samoihin seikkoihin kuin esitarkastajien lausunnoissa: tutkimusaihe ja kysymyksenasettelu, tutkimuksen teoreettinen tausta, aineisto ja menetelmät, tutkimustulokset, tarkastelu ja johtopäätökset, tekijän itsenäisyys ja kypsyys sekä työn selkeys ja viimeistely. Lisäksi tulee arvioida väittelijän kyky puolustaa opinnäytettään väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjän lausunnosta tulee selvästi käydä ilmi ehdottaako hän väitöskirjan hyväksymistä. Arvosanaehdotuksen väitöskirjasta tekee arvostelulautakunta yhteisessä lausunnossaan. Arvostelulautakunnan muodostavat neljä tiedekuntaneuvoston nimeämää jäsentä: vastaväittäjä, kaksi esitarkastajaa sekä kustos. Vastuuprofessori, joka on toiminut väitöskirjatyön ohjaajana tai on kanssakirjoittajana väitöskirjatyöhön kuuluvissa osajulkaisuissa, voi toimia kustoksena. Tällöin hän on arvostelulautakunnan jäsen, mutta ei osallistu arvosanaehdotuksen tekemiseen. Hän toimii kuitenkin arvostelulautakunnan hallinnollisena puheenjohtajana ja hänen tehtävänään on auttaa arvostelulautakunnan toiminnassa ja huolehtia arvostelulautakunnan toimintaedellytyksistä. Käytössä on kolme arvosanaa: hylätty, hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Väitöskirja arvostellaan pitäen silmällä työn ansioita: tutkimusongelman ja tulosten tieteellistä merkittävyyttä, työn itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä sekä opillista kypsyyttä. Väitöskirjan tulee osoittaa opiskelijan kykyä itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Hylkäämisen perusteluina voivat olla mm. seuraavat syyt: Kysymyksenasettelu on epämääräinen tai puutteellinen. Tutkimusaineisto on erityisen suppea tai valikoitunut suhteessa tutkittavan ongelman luonteeseen ja tutkimuksen tavoitteisiin. Käytetyt menetelmät eivät sovellu tutkimusongelman tarkasteluun, vaan antavat virheellisiä tai riittämättömiä vastauksia asetettuihin kysymyksiin. Työn jäsentelyssä ja otsikoinnissa on vakavia puutteita ja epäjohdonmukaisuutta. On huomattava, että hylkäämispäätös esitarkastus- tai arvosteluvaiheessa voi perustua myös tutkimuseettisiin näkökohtiin (esimerkiksi tieteellinen vilppi yms.). Hyväksytty arvosana edellyttää, että väitöskirjan teoreettisissa lähtökohdissa, menetelmissä ja empiirisessä osassa ei esiinny merkittäviä puutteita. Tutkimus kohdistuu tieteellisesti tärkeään ja hyvin perusteltuun ongelmakokonaisuuteen ja siinä on tuotettu uutta ja merkittävää tietoa tutkimusalan teorianmuodostuksen tai käytännön sovellusten kannalta. Vakavia puutteita kysymyksenasettelussa, teoreettisen taustan esittelyssä, aineiston ja menetelmien valinnassa ja tulosten esittelyssä sekä johtopäätöksissä ei sallita. Kiittäen hyväksytty -arvosana annetaan erityisen korkeatasoisesta ja uraauurtavasta työstä. Se edellyttää, että tutkimusaihe on tieteellisesti merkittävä ja että työn teoreettiset lähtökohdat, käytetyt menetelmät ja empiirinen osa ovat tieteellisesti korkeatasoisia. Lisäksi edellytetään, että väitöskirjan tuloksilla on huomattava tieteellinen merkitys, tehdyt havainnot ja johtopäätökset ovat uusia ja edistävät merkittävästi alan teorianmuodostusta tai käytännön sovelluksia. Tällä arvosanalla hyväksytty opinnäyte osoittaa tekijän kiitettävää opillista kypsyyttä ja itsenäisyyttä sekä omaperäisyyttä ja kekseliäisyyttä tieteellisen tiedon tuottajana. Lisäksi väittelijän tulee puolustaa ansiokkaasti työtään väitöstilaisuudessa. Arvosana annetaan normaalisti noin 5-10 %:lle kaikista tiedekunnan vuosittain hyväksymistä väitöskirjoista. Arvostelulautakunnan tulee liittää lausuntonsa loppuun lyhyt yhteenveto niistä perusteista, joilla arvosanaehdotukseen on päädytty. Mikäli väitöskirjalle ehdotetaan arvosanaa kiittäen hyväksytty, tulee kaikkien arvostelulautakunnan jäsenten kannattaa sitä yksimielisesti ja laatia arvosanalle erityisen vahvat perustelut. Tiedekunnalle osoitettavat lausunnot pyydetään lähettämään osoitteella: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / opintotoimisto, PL 62, 00014 Helsingin yliopisto. Tiedekunnan kanslian faksinumero on (09) 191 58575. Vastaväittäjänlausunto tulee toimittaa tiedekunnalle kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Arvostelulautakunnan lausunto tulee toimittaa tiedekunnalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta.