Tilanne ja näkymät 2/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu jatkuu raaka-aineiden hintojen nousu ja alijäämäongelmat varjostavat Maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna suunnilleen viimevuotista, neljän prosentin vauhtia. Tämän ohella myönteistä on kasvun asettuminen alueellisesti vahvemmalle pohjalle kuin vuonna 25. Tästä kertovat kasvuodotuksia mittaavien indikaattorien paraneminen useissa Länsi-Euroopan maissa ja Japanissa. Vaikka odotukset eivät sellaisenaan toteutuisikaan, ne ennakoivat joka tapauksessa kasvun nopeutumista näissä maissa ainakin jonkin verran. Viime viikkoina öljyn, metallien ja muiden raaka-aineiden hintojen nousukierre voi kuitenkin loppuvuotta kohden hidastaa maailmantalouden kehitystä. Yhdysvaltain edelleen paheneva vaihtotaseen alijäämä muodostaa niin ikään riskin globaalin talouden vakaudelle. Länsi-Euroopassa odotukset talouskasvun nopeutumisesta ovat olleet korkealla viime kuukausina. Merkittävintä on ollut sekä teollisuuden, rakentamisen että kuluttajien optimismin paraneminen Saksassa. Odotusten kohentuessa Euroopan keskuspankki on korottanut ohjauskorkoaan jo kahdesti, vaikka inflaatio on pysynyt maltillisena. Tuoreimpien arvioiden mukaan euroalueen bkt:n kasvu nopeutuu tänä vuonna kahteen prosenttiin. Kasvun takana ovat lähinnä teollisuustuotanto sekä aineelliset investoinnit. Sen sijaan yksityisessä kulutuksessa ei ennakoida tapahtuvan kasvun nopeutumista, ja inflaatio pysyttelee edelleen kahden prosentin tuntumassa. EKP:n aikaansaama markkinakorkojen nousu on omiaan tyrehdyttämään orastavaa kasvua. Keski- ja Itä-Euroopassa kehitys on ollut viime kuukausina jossain määrin kaksijakoista. Kokonaisuudessaan bkt:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna yhtä nopeasti kuin viime vuonna eli 5 6 prosenttia. Venäjällä yksityinen kulutus ja aineelliset investoinnit ovat lisääntymässä edelleen noin 1 prosentin vauhtia. Maan myönteistä kehitystä tukevat sekä vaihtotaseen että valtiontalouden merkittävät ylijäämät. Inflaatio on kuitenkin Ukrainan ohella alueen korkein. Sen sijaan erityisesti Unkarissa ja Turkissa spekulaatiot maiden valuuttoja kohtaan ovat lisääntyneet viime kuukausina vaihtotasealijäämien takia. Yhdysvaltain taloudessa voimakkaimman kasvuvaiheen ennakoidaan olevan jo takanapäin. Avainasemassa ovat kotitaloudet, joiden velkaantuminen on jossain määrin jäähdyttänyt asuntomarkkinoita ja kulutuksen ripeää kasvua. Bkt:n kasvu hidastui jo viime vuonna vajaalla prosenttiyksiköllä edellisvuotisesta ja sen arvioidaan edelleen hidastuvan tänä vuonna. Kokonaistuotanto lisääntynee kuitenkin tänäkin vuonna runsaat 3 prosenttia, yritysten investoinnit 8 prosenttia ja teollisuustuotanto 4 prosenttia. Aasiassa Kiinan ja Intian taloudet ovat kehittyneet odotettuakin nopeammin alkuvuonna. Bkt:n kasvu on asettumassa tänä vuonna Intiassa lähelle Kiinan noin 1 prosentin vauhtia. Japanissa kokonaistuotannon ennakoidaan lisääntyvän lähes 3 prosenttia yritysten investointien ja teollisuustuotannon vetämänä. Sen sijaan yksityisessä kulutuksessa ei arvioida tapahtuvan kasvun nopeutumista. Muissa Aasian maissa bkt kasvanee tänä vuonna 4 6 prosenttia, eniten Singaporessa, Malesiassa, Indonesiassa ja Etelä-Koreassa. Etelä- ja Keski-Amerikassa bkt:n arvioidaan kasvavan tänä vuonna kokonaisuudessaan viimevuotista 4 prosentin vauhtia. Kasvun ennakoidaan olevan nopeinta Argentiinassa, Chilessä ja Venezuelassa. Brasiliassa kasvu hidastui tuntuvasti viime vuonna, mutta sen arvioidaan uudelleen nopeutuvan tämän vuoden kuluessa. Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Vaihtotaseen tasapaino eräissä maissa 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 Saksa Ranska Iso-Britannia Saldoluku, viimeinen havainto maaliskuu 26 Suomi Ruotsi 2 21 22 23 24 25 26 * Luottamusindikaattori lasketaan yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen: tuotanto-odotus lähikuukausina, tilauskanta sekä valmistuotevarastot normaaliin verrattuna. Jos saldoluku on positiivinen, vastaajista suurempi osa odottaa tilanteen paranemista kuin heikkenemistä. Lähde: EU:n komissio, Business and Consumer Surveys, maaliskuu 26 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1-11 Japani Mrd USA:n dollaria Kiina Venäjä Euromaat Intia USA 1995 1996 1997 2 21 22 23 24 25 26e 27e Lähde: OECD, Consensus Economics
TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto lähikuukausina viimevuotista suurempi Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa viime vuonna euromääräisesti 7 prosenttia verrattuna vuoteen 24. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset Suomessa (pl. telakkayritykset) saivat uusia tilauksia tammi maaliskuussa euromääräisesti 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla, mutta saman verran kuin viime vuoden loka joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 19 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 6 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 68 prosentissa yrityksistä, vähennystä 28 prosentissa yrityksistä ja 4 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa 75 625 5 375 25 125 2 21 22 23 24 25 26 *) Pl. metallien jalostus ja telakat I,26/I,25 I,26/IV,25 Muutos (vientiin): + 21 % + 2 % Muutos (kotimaahan): 4 % 13 % Muutos (yhteensä): + 18 % % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 *) Pl. metallien jalostus ja telakat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus* 22 23 24 25 26 31.3.26/31.3.25 31.3.26/31.12.25 Muutos (vientiin): + 24 % + 8 % Muutos (kotimaahan): + 2 % 1 % Muutos (yhteensä): + 19 % + 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/26 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilauskanta samansuuruinen kuin vuotta aiemmin, mutta vahvistunut hieman alkuvuonna Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa viime vuonna euromääräisesti 7 prosenttia verrattuna vuoteen 24. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tietoliikennelaitteiden, sähkökoneiden ja instrumenttien viennin arvo oli tammikuussa 8 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi maaliskuussa euromääräisesti 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 25 vastaavalla ajanjaksolla ja 6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden loka joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta 3 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 71 prosentissa yrityksistä, vähennystä 23 prosentissa yrityksistä ja 6 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina samansuuruinen kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 I,26/I,25 I,26/IV,25 Muutos (vientiin): + 14 % + 7 % Muutos (kotimaahan): 26 % 5 % Muutos (yhteensä): + 11 % + 6 % 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 31.3.26/31.3.25 31.3.26/31.12.25 Muutos (vientiin): + 1 % + 5 % Muutos (kotimaahan): 2 % 23 % Muutos (yhteensä): % + 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/26 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeien havainto 31.3.26 KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskanta vahvistunut edelleen alkuvuonna Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto kasvoi Suomessa viime vuonna euromääräisesti 9 prosenttia verrattuna vuoteen 24. Liikevaihto oli myös alkuvuonna suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo oli tammikuussa euromääräisesti 8 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset (pl. telakkayritykset) Suomessa saivat uusia tilauksia tammi maaliskuussa euromääräisesti 29 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 25, mutta 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden loka joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa euromääräisesti 35 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 8 prosenttia suurempi kuin viime vuoden joulukuun lopussa. Tilauskannoissa oli maaliskuun lopussa lisäystä joulukuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 67 prosentissa yrityksistä, vähennystä 29 prosentissa yrityksistä ja 4 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Telakkayritysten tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 147 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan ja 27 prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta* vuosineljänneksen lopussa 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 21 *) Pl. telakat 22 23 24 25 26 I,26/I,25 I,26/IV,25 Muutos (vientiin): + 38 % 6 % Muutos (kotimaahan): + 7 % 15 % Muutos (yhteensä): + 29 % 8 % 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 *Pl. telakat 22 23 24 25 26 31.3.26/31.3.25 31.3.26/31.12.25 Muutos (vientiin): + 47 % + 1 % Muutos (kotimaahan): + 7 % + 4 % Muutos (yhteensä): + 35 % + 8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto I/26 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.3.26
METALLIEN JALOSTUS Tuotantomäärät lisääntyneet viime kuukausina Metallien jalostajayritysten liikevaihto kasvoi Suomessa viime vuonna euromääräisesti 4 prosenttia verrattuna vuoteen 24. Liikevaihtoa kasvatti edellisvuotista korkeampi hintataso, sen sijaan tuotantomäärät olivat edellisvuotista alemmalla tasolla. Alan yritysten tuotantomäärät ovat lisääntyneet uudelleen viime kuukausien aikana. Kasvun takana on terästuotteiden lisääntynyt tuotanto. Niiden tuotanto oli tammi helmikuussa määrältään 7 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Sen sijaan sekä värimetallien että valujen tuotannossa oltiin hieman alemmalla tasolla. Metallien jalostuksen tuotannon määrä vuosineljänneksittäin Metallien jalostuksen viennin arvo kuukausittain Terästuotteet Värimetallit Valut Terästuotteet Värimetallit 13 2:I=1 Muutos: I,26/I,25, % 45 Muutos: I,26/I,25, % 12 11 3 % + 7 % 4 35 3 12 % 1 25 9 8 1 % 2 15 1 + 31 % 7 2 21 22 23 24 25 26 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto I/26 (tammi helmikuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: 1 2,26/1 2,25. 5 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tullihallitus (tavaravienti), viimeinen havainto 1/26 Suomalaisyritykset kasvavat vauhdilla kehittyvillä talousalueilla, Suomessa henkilöstö lisääntyi hieman alkuvuonna viimevuotisesta Teknologiateollisuuden vallitseva henkilöstötrendi jatkui myös vuonna 25. Työpaikat kotimaassa vähenivät, kun taas Suomessa sijaitsevat teknologiateollisuuden yritykset kasvattivat henkilöstöään ulkomailla vahvasti viime vuonna. Tuoreen tiedustelun*) mukaan teknologiateollisuudessa henkilöstöä oli vuoden 25 lopussa yhteensä 378, kotimaassa 22 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 176. Kokonaismäärässä lisäystä oli noin 8 5 henkilöä verrattuna vuoteen 24. Suomessa henkilöstön määrä väheni 4 :lla, kun taas ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstö kasvoi 12 5:lla. Vastaavasti vuoden lopussa henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä 15. Kuluneiden seitsemän vuoden aikana henkilöstön määrä on siten lisääntynyt ulkomailla 71 :lla ja kasvua on tapahtunut joka vuosi. Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan työpaikkojen määrä lisääntyi hieman vuoden 26 ensimmäisen neljänneksen aikana vuoden 25 loppuun verrattuna. Pk-yrityksissä henkilöstön määrä oli ennallaan, kun taas suurissa yrityksissä (työpaikkoja yli 5) oli lievää kasvua. Henkilöstön määrä pk-yrityksissä oli pienentynyt 36 prosentissa yrityksissä ja kasvanut tai pysynyt ennallaan 64 prosentissa yrityksistä. Vastaavasti suurissa yrityksissä vähennystä oli 31 prosentissa yrityksistä ja kasvua tai ennallaan pysymistä 69 prosentissa yrityksistä. Vuokratyövoiman määrä vastasi alan yritysten omasta henkilöstöstä noin 3,5 prosenttia ja se oli noin 1 prosentin kasvussa alkuvuonna teknologiateollisuuden yrityksissä. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä jo lähes puolet sijaitsee nopeasti kasvavissa ja alemman kustannustason maissa, Kaukoidässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt näissä maissa viimeisten seitsemän vuoden aikana 56 :lla ja viimeksi vuonna 25 kaikkiaan 11 :lla. Sen sijaan Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa henkilöstö-
määrät olivat kasvussa aina vuoteen 22 asti, mutta ovat sen jälkeen vähentyneet. Kehitys näissä perinteisissä teollisuusmaissa on ollut samanlaista kuin Suomessa viime vuosina. Tytäryritysten suurimmat sijaintimaat olivat vuoden 25 lopussa henkilöstömäärän mukaan järjestyksessä: Kiina (27 6), Yhdysvallat (22 1), Ruotsi (14 3), Saksa (11 ), Iso-Britannia (8 9), Unkari (8 4), Viro (7 ), Ranska (6 ), Brasilia (6 ), Meksiko (5 4) ja Alankomaat (4 8). Viime vuosien muutos kertoo hintakilpailun kiristymisestä teknologiateollisuuden aloilla. Pitääkseen huolta omasta kilpailukyvystään yritykset ovat sijoittaneet entistä enemmän tuotantoa ja palveluja lähelle kasvavia markkinoita ja alemman kustannustason maihin. Kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Kasvu tapahtuu nyt muualla kuin perinteisissä teollisuusmaissa. Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten muutoksista viime vuosina saa paremman kokonaiskuvan, jos tarkastellaan samanaikaista kehitystä myös Suomessa. Selvityksen vertailujaksolla 25 alan yritysten henkilöstö oli Suomessa kasvussa vuosina 21, mutta on ollut laskussa sen jälkeen. Enimmillään henkilöstöä oli Suomessa 22 vuonna 21 (keskimäärin vuoden aikana), mutta vuonna 25 henkilöstöä oli enää vajaat 22. Toisaalta yrityksillä on Suomessa merkittävä tarve palkata uutta henkilöstöä eläkkeelle siirtyvien tilalle. Eläkkeelle siirtyvien määrä nousee vuosikymmenen lopulle mentäessä kaikkiaan 5 6 työntekijään ja toimihenkilöön vuosittain. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä alueellisesti* 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 (keskim. vuoden aikana) 2 (31.3.26) 21 22 23 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) 24 25 26 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Kaukoitä (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä- ja Keski-Amerikka Muut maat tai ilman eriteltyä tietoa *) Vuoden lopussa 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry *) Teknologiateollisuus suoritti laajan kyselyn koskien kaikkia 1 2 jäsenyritystään huhtikuun 26 aikana. Kysely toteutettiin sähköpostin välityksellä. Tiedustelussa kysyttiin Suomessa toimivien konserniyritysten/yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrää vuoden 25 lopussa alueellisesti ja maittain. Tiedot kattavat kaikki yritysten ulkomaiset tytäryritykset, joiden emoyhtiöiden päätoimialana Suomessa on teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna noin 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joissa Suomessa sijaitsevan yrityksen omistusosuus on yli 5 prosenttia. Osakkuusyritykset eivät siten ole selvityksessä mukana. Henkilöstömäärä voi kasvaa ulkomailla yritysostojen, toiminnan laajenemisen tai omistusosuuden suurenemisen seurauksena. Lisäksi kysyttiin ensimmäisen kerran tilauskantatiedustelun yhteydessä henkilöstön kehitystä Suomessa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Erikseen pyydettiin tietoa myös vuokratyövoiman määrästä. Otoksen koko oli noin 15 konserni- tai muuta yritystä, mikä vastaa yli 4 prosenttia teknologiateollisuuden koko henkilöstön määrästä Suomessa.
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä on ulkomaisissa tytäryrityksissä jo selvästi enemmän henkilöstöä kuin Suomessa. Vuoden 25 lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 76, kun Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 62. Vuonna tilanne oli vielä aivan toisenlainen. Tuolloin ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 33 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset saman verran kuin vuonna 25. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 21, mutta sen jälkeen henkilöstön määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun ja ylittänyt jo selvästi vuoden 2 määrän. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä yli 7 prosenttia sijaitsee nopeasti kasvavissa maissa, Kaukoidässä, Keski- ja Itä-Euroopassa tai Etelä- ja Keski-Amerikassa. Henkilöstö on lisääntynyt viimeisten seitsemän vuoden aikana näillä markkinaalueilla kaikkiaan 41 :lla ja viimeksi vuonna 25 yhteensä 6 5:lla. Pelkästään Kaukoidässä henkilöstö lisääntyi 55:lla. Sen sijaan sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa henkilöstömäärä oli kasvussa aina vuoteen 2 asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstön määrä Suomessa väheni hieman vuoden 26 ensimmäisen neljänneksen aikana vuoden 25 loppuun verrattuna. Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 25* 8 7 6 5 4 3 2 1 (keskim. vuoden aikana) 2 (31.3.26) 21 22 23 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) 24 25 26 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Kaukoitä (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä- ja Keski-Amerikka Muut maat tai ilman eriteltyä tietoa *) Vuoden lopussa 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomalaisten kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten koko henkilöstöstä lähes 4 prosenttia työskentelee ulkomailla. Viime vuoden lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 74, kun Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 124 1. Vuonna ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 6 2 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 123. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstömäärässä oli lievä notkahdus vuonna 2 ja määrä väheni hieman vuosina 23 24, mutta kasvoi viime vuonna suomalaisyritysten ulkomaisten investointihankkeiden johdosta. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen runsaat puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa ja vajaa viidennes Pohjois-Amerikassa. Henkilöstön määrä Länsi-Euroopassa on kuitenkin vähentynyt vuoden 22 huipputasoltaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Myös Pohjois- Amerikassa on käynnissä aleneva trendi, vaikka viime vuonna henkilöstö lisääntyikin siellä 4:lla. Sen sijaan nopeasti kasvavilla markkinoilla ja aivan erityisesti Kaukoidässä sekä Keski- ja Itä-Euroopassa tytäryritysten henkilöstömäärä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Vuonna 25 henkilöstön määrä kasvoi näillä markkina-alueilla yhteensä 2 9:lla verrattuna vuoteen 24. Kone- ja metallituoteteollisuudessa henkilöstön määrä Suomessa kasvoi jonkin verran vuoden 26 ensimmäisen neljänneksen aikana vuoden 25 loppuun verrattuna. Suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden henkilöstön kehitys Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 25* 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 (keskim. vuoden aikana) 2 (31.3.26) 21 22 23 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) 24 25 26 48 44 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Kaukoitä (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä- ja Keski-Amerikka Muut maat tai ilman eriteltyä tietoa *) Vuoden lopussa 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry
Metallien jalostus Teknologiateollisuuden päätoimialoista Suomessa sijaitsevilla metallien jalostajilla on elektroniikka- ja sähköteollisuuden tapaan henkilöstöä ulkomaisissa tytäryrityksissä jo selvästi enemmän kuin kotimaassa. Viime vuoden lopussa ulkomaisissa tytäryrityksissä oli henkilöstöä kaikkiaan 25 3, jossa oli noin 1 9 henkilön lisäys verrattuna edellisvuotiseen. Suomessa henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 15 4. Vuonna ulkomaiset tytäryritykset työllistivät 12 7 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 17 3 henkilöä. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 55 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kasvu tällä alueella, samoin kuin Pohjois-Amerikassa, on kuitenkin pysähtynyt vuoden 22 jälkeen. Viime vuonna henkilöstö väheni Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteensä 3 4:lla. Keski- ja Itä- Euroopassa alan yritysten henkilöstömäärä on yli viisinkertaistunut vuoden jälkeen ja Kaukoidässä yli kolminkertaistunut. Vuonna 25 henkilöstö lisääntyi Keski- ja Itä- Euroopassa 1 2:lla ja Kaukoidässä 5:lla. Tammi maaliskuussa metallien jalostuksessa henkilöstön määrä Suomessa pysyi ennallaan vuoden 25 loppuun verrattuna. Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstön kehitys Suomalaisten metallien jalostajien henkilöstön kehitys ulkomaisissa tytäryrityksissä 25* 26 24 22 (keskim. vuoden aikana) (31.3.26) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) 16 14 Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Kaukoitä (ml. Oseania) Keski- ja Itä-Eurooppa Etelä- ja Keski-Amerikka Muut maat tai ilman eriteltyä tietoa *) Vuoden lopussa 2 18 16 12 1 14 12 8 1 8 6 6 4 4 2 2 2 21 22 23 24 25 26 2 21 22 23 24 25 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puh. (9) 1923 358, 4 75 5469 Henkilöstön kehitys: Timo Hirvonen, puh. (9) 1923 389, 4 549 2476 Tiedot perustuvat tilanteeseen 24.4.26 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi TILANNE JA NÄKYMÄT