Väliraportti 30.11.2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja ratkaisut työryhmä (ml. ensihoito)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja ratkaisut työryhmä Jäsenet Pentti Itkonen, toimitusjohtaja, Eksote, pj. Päivi Ilves, ohjelmajohtaja, Etelä-Karjalan liitto Jerena Juutilainen, Imatran Seudun Yrittäjät ry:n hallituksen pj. Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen Anni Laihanen, maakuntasuunnittelija, Etelä-Karjalan liitto Sanna Natunen, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö, Lappeenranta Anssi Lepistö, pääluottamusmies, JHL ry Niina Eerola, pääluottamusmies, JUKO ry Kujala Arja, hyvinvointikoordinaattori Karhula Tuula, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja, Eksote Hupli Markku, kuntoutusjohtaja, Eksote Kosonen Marja, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Partanen Tuula, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, Eksote Liisa Mänttäri, talousjohtaja, Eksote Saara Raudasoja, viestintäpäällikkö, Eksote Tepponen Merja, kehitysjohtaja, Eksote Keijo Siiskonen, sihteeri, Eksote Työskentely Työryhmä kokoontui ennen väliraportin laatimista kolme kertaa Väliraportti viimeisteltiin sähköpostitse Alatyöryhmiä ei asetettu Muutosjohtaja Aija Tuimala Tuimala (Etelä-Karjalan liitto ry) osallistui 18.11.2016 pidettyyn kokoukseen ja ohjasi työpajatyöskentelyä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 2
Maakunnan ja palvelulaitoksen tehtävät HUOM! Tässä esityksessä maakunta tarkoittaa maakunnan järjestäjää ja palvelulaitos maakunnan omaa tuotantoyksikköä Maakuntalakiesityksen 6 (Maakunnan tehtäväalat) Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; 2) sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; Perustelut: kunnilla säilyisi edelleen yleinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, mikä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin huomioon ottamista kunnan kaikkien hallinnonalojen toiminnassa Maakuntalain 52 (Maakunnan palvelulaitoksen asema ja tehtävät) Palvelulaitoksen tehtävänä on tuottaa maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamat tehtävät Eksoten asema uudessa rakenteessa Maakunta on järjestäjä ja palvelulaitos on tuottaja Eksote vaikuttaa sijoittuvan uudessa rakenteessa pääosin palvelulaitoksen rooliin Ensihoidon asema on käsitelty erikseen Oppilashuolto on huomioitu erikseen Eksoten asemaa suhteessa maakuntaan on tarkasteltu erityisesti hankintojen, laajan valinnanvapauden ja palvelutarpeen arvioinnin näkökulmasta Seuraavassa kalvossa on esitetty arvio Eksoten asemasta uudessa rakenteessa ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 3
Eksoten asema Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Maakunta (Järjestämisvastuu) Järjestää palvelut Voi velvoittaa hankkimaan palvelut ostopalveluna Laaja valinnanvapaus, maakunta tekee sopimuksen Talous ja henkilöstö ICT Muu palveluntuottaja, jos välttämätöntä taloudellisesta, toiminnallisesta, teknisestä tai muusta vastaavasta perustellusta syystä Pääsääntöisesti hankittava tukipalvelut Eksote (Palvelulaitos) Hankkii palvelut Palveluntuottaja Puitesopimukset Yhtiöittämisvelvoite - Kilpailutilanne (ei inhouse asemaa) - Laaja valinnanvapaus Soteyhtiö Palveluntuottaja Yhteishankinnat - Logistiikka - Hankintojen tuki Asiakas ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 4
Maakunnan ja palvelulaitoksen rooli hankinnoissa Maakuntalakiesityksen 55 (Palveluiden hankinta) Maakunta voi velvoittaa palvelulaitoksen hankkimaan maakuntastrategiassa määritellyin perustein maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja muulta tuottajalta maakunnan omaa tuotantoa varten Lakiesityksen perustelujen mukaan maakunta ei hankkisi eriytetyn palvelutuotannon osalta palveluja ja tavaroita, vaan ne hankkisi palvelulaitos Maakunnan rooli hankinnoissa Lakiesityksen mukaan maakunta ei siis itse hankkisi palveluja tai tavaroita, mutta maakunta voi velvoittaa palvelulaitoksen hankkimaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja muulta tuottajalta Maakuntalakiesityksen 52 :n mukaan palvelulaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa Eli hankintaosaaminen lienee perusteltua säilyttää palvelulaitoksessa, koska maakunta ja palvelulaitos voivat yhdessä arvioida miltä osin ostopalvelujen käyttäminen olisi perusteltua Maakunta tarvinnee osaamista hankintojen johtamisesta arvioidakseen mitä on perusteltua hankkia ostopalveluna ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 5
Maakunnan ja palvelulaitoksen rooli laajassa valinnanvapaudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lakiesityksen 24 (Palvelun tuottajan kanssa tehtävä sopimus) Maakunta tekee sopimuksen laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä ylläpitävän yrityksen ja yhteisön kanssa tuotettavista palveluista ja niistä suoritettavien korvausten perusteista Maakuntalain 9 (Tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta) mukaan maakunta varmistaa, että palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta Lakiesityksen perustelujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujentuottajat, yksityiset ja julkiset, rekisteröityvät palvelujen tuottajaksi eli lupamenettelystä luovuttaisiin Maakunnan on seurattava, että laajan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen tuottaja toteuttaa palvelut asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavalla tavalla ja muutoinkin sopimuksen edellyttämällä tavalla Maakunnalle sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua Maakunnan palvelulaitos tekee muiden kuin [laajan valinnanvapauden piirissä olevien] sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinnasta sopimuksen palveluja tuottavien yhtiöiden, yhdistysten, muiden yhteisöjen, ja itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa Maakunta tarvitsee osaamista palveluntuottajien edellytysten varmistamiseen, vaikka palveluntuottajaksi tuleminen perustuukin rekisteröitymiseen Maakunta tarvitsee osaamista myös palveluntuottajien seurantaan, vaikka valvonta perustuukin lakiesityksen mukaan pääasiassa palveluntuottajan omavalvontaan Maakunta voi myös hyödyntää palvelulaitoksen asiantuntija-apua ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 6
Palvelutarpeen arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lakiesityksen 13 (Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen) 2 momentti Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään Lakiesityksessä tai sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty mitä tarkoittaa huolehdittava palvelutarpeen arvioinnin laatimisesta Onko palvelutarpeen arviointi viranomaistehtävä vai voiko sen hankkia ostopalveluna Lakiesityksen mukaan maakunta ei kuitenkaan hanki eriytetyn toiminnan palveluja Voiko palvelutarpeen arvioinnin antaa tehtäväksi palvelulaitokselle vai jääkö se maakunnan tehtäväksi Jos palvelutarpeen arviointi jää maakunnan tehtäväksi, niin tähän liittyvää osaamista on siirrettävä Eksotesta maakuntaan Palvelutarpeen arviointi on merkittävä kokonaisuus koko uudistuksen toteuttamisen kannalta, kuten myös sote-rakenteen näkökulmasta, mutta sen vaikutusta ei ole mahdollista vielä arvioida ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 7
Ensihoito Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lakiesityksen 9 (Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta) 2 momentti Ensihoidon järjestämisvastuu on Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uuden-maan ja Varsinais-Suomen maakunnilla. Ne järjestävät ensihoidon 10 :ssä tarkoitetun yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella Eksotessa on saatu merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä integroimalla ensihoito, kotihoito ja päivystys yhdeksi kokonaisuudeksi Tehostettu kotisairaanhoito on organisatorisesti yhdistetty samaan tulosyksikköön ensihoidon kanssa Lakiesityksen mukaan ensihoito jouduttaisiin irrottamaan Eksotesta, mikä muodostaa merkittävän riskin integraation näkökulmasta Nykyinen toiminnallisesti järkevä rakenne ja hyöty menetettäisiin ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 8
Yhteenveto Eksote muodostaa pääosin palvelulaitoksen Uusi rakenne edellyttää hankintoihin ja laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluntuottajien valvontaan liittyvän osaamisen siirtoa maakuntaan tai asiantuntija-avun tarjoamista maakunnalle Asiantuntija-avun antaminen on kuitenkin valvontaan liittyen ongelmallista, koska myös palvelulaitoksen omistamat, laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluja tarjoavat yhtiöt, ovat velvollisia rekisteröitymään ja maakunnan on seurattava niiden toimintaa Ensihoito on organisatorisesti irrotettava Eksotesta Heikentää integraatiota ja toiminnan vaikuttavuutta Palvelutarpeen arviointi Maakunnan on huolehdittava palvelutarpeen arvioinnin laatimisesta Käytännön toteuttamisesta riippuen saattaa aiheuttaa osaamisen siirtoa Eksotesta maakuntaan ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 9.12.2016 9
TYÖPAJASSA TYÖSTETTYJÄ ALUSTAVIA ARVIOITA ESITETYSTÄ MUUTOKSESTA 9.12.2016 10
MAAKUNTAESITYKSEN KESKEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA JA RISKEJÄ MAHDOLLISUUDET/ EDUT / Asiakas korostuu / Maakunnalla määrittelyvalta alueen palveluihin, voi huomioida tarpeet / Toimintatapojen kehittäminen / Yritykset tuottajiksi- palvelujen saatavuus / Maakuntaa ajatellaan kokonaisuutena RISKIT/ HAITAT / Miten asukas löytää palvelut, palveluohjaus / Maakunnan vastuu todella suuri, tietointegraatio tarvitaan / Kehittämisvastuut ja rahoitus? / Yritykset tiedon tuottajina, monta toimijaa / Kunnittaiset tarkastelut, palvelupisteet 9.12.2016 11
MAAKUNTAHALLINNON VAIKUTUKSET ETUJA ASUKKAAT YRITYKSET VIRANOMAISET - Vapaus valita palveluntuottaja - Palvelun nopeampi saatavuus - Digitaalinen asiointi merkittävää - Asiakasarvo korostuu, kaikkien tavoitteena vaikuttavuus - Yhteistyö tuottajien kanssa lisääntyy - Mahdollisuus päästä mukaan tuottajaksi sotepalveluissa nykyistä laajemmin - Valmiit tietojärjestelmät ja raportointipohjat jne. - Kunnilta poistuu rahoitusvastuu - Valtio saa suoremman ohjauksen palveluihin - Maakunnalle vastuu palvelujen määrittelystä ja ohjauksesta - Kustannustehókkuu s 9.12.2016 12
MAAKUNTAHALLINNON VAIKUTUKSET HAITTOJA /RISKEJÄ ASUKKAAT YRITYKSET VIRANOMAISET - Tuottajien vertailu vielä hankalaa - Asiointi ja palveluprosessi voi hajautua eri tuottajien välillä - Lisämyynnin kohde yrityksille - Palveluohjauksen tarve merkittävä, syrjäytymisvaara - Palvelupisteet kaikissa kunnissa? - Palveluiden hinnoittelu sisältää riskielementin - Maakunta ohjaa kokonaisuutta ja määrittelee kriteerit - Tiedettävä kokonaisprosessista ja sen toimivuudesta- asiakkaan ohjaus eteenpäin - Toiminnan avaaminen julkisuudelle ja raportointi lisätyönä - Pienten yritysten mahdollisuudet toimia? - Integraatio hajoaa, kehittämistoiminta ja vastuu? - Kunta ei voi vaikuttaa toimintaan- seuraa vain hyvinvointia (vastuu?) - Maakunta tasapainoilee järjestäjänä ja tuottajana, uusia rooleja molemmat, ohjaus vaatii resurssia ja uutta osaamista - Valtiolle saatavat raportit - Rekrytointiriski pienemmille toimijoille 9.12.2016 13
MUUTA HUOMIOITAVAA- ERITYISKYSYMYKSIÄ TMS. / Digitaalisten palvelujen kehittäminen, vastuu ja rahoitus / Kuntayhteistyö / Uudenlaisen asiantuntemuksen määrittely ja resursointi / Henkilöstön jakautuminen ja saatavuus / Asukasyhteistyö (kunnat, maakunnat) kokonaisuutena, oikea osallistuminen / Palvelulupauksen merkitys 9.12.2016 14