1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on työntekijöiden työhyvinvointi ja työyhteisöjen toiminta niin, että kenelläkään ei olisi tarvetta jäädä pois työstä muutoin kuin sairaudesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallintamalli antaa yhteiset toimintaohjeet sairauspoissaolojen käsittelyyn ja varmistaa henkilöstön tasapuolisen kohtelun. Sairauspoissaoloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Asiakirjojen käsittelyssä on huolehdittava siitä, että tiedot eivät joudu ulkopuolisten nähtäväksi.
2 Työhyvinvoinnin johtamisen väline Sairauspoissaolojen hallintamalli on työhyvinvoinnin johtamisen väline. Muita keskeisiä työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja kunnassa ovat työhyvinvoinnin aktiivisen tuen toimintamalli (varhainen tuki, tehostettu tuki ja työhön paluun tuki). Sairauspoissaolojen hallinta vaatii aktiivista yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Sairauspoissaolojen hallinnassa on kyse sairauspoissaolojen ennaltaehkäisystä, työkykyä ja työhyvinvointia vaarantavien tekijöiden varhaisesta havaitsemisesta ja niiden poistamisesta, oikea-aikaisesta hoitoon ohjaamisesta sekä työkyvyn ja työhön paluun tuesta. Palkallisen sairauspoissaolon perusteita: Sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys estää oman työn tekemisen. Sairauspoissaolo mahdollistaa levon ja toipumisen. Sairauspoissaolo mahdollistaa tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen. Sairauspoissaolon perusteena olevaa työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Poissaolo on tarpeen tartuntavaaran vuoksi. Johdon keinoja hallita sairauspoissaoloja: Varmistaa turvallisen ja terveellisen työympäristön. Kouluttaa ja tukee esimiehiä. Mahdollistaa osatyökykyisten henkilöiden työhön paluun ja tukee töiden uudelleen järjestelyissä. Turvaa työntekijöille osallistumismahdollisuuden omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin.
3 Tekee yhteistyötä henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon sekä muiden työhyvinvointiasiantuntijoiden kanssa. Seuraa henkilöstön työhyvinvointia ja ryhtyy toimenpiteisiin työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden poistamiseksi. Esimiehen keinoja hallita sairauspoissaoloja: Seuraa työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä suoriutumista. Tunnistaa varhain työhyvinvointia uhkaavat riskitekijät sekä yksilöettä työyhteisötasolla ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Käyttää esimiestyössään yhteisesti sovittuja toimintamalleja Käy kehityskeskustelut työntekijöidensä kanssa ja käsittelee niissä myös työhyvinvointiin liittyvät asiat. Arvioi ja kehittää omia esimiestaitojaan. Luo työntekijöille osallistumismahdollisuudet omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin. Hyväksyy, että on sallittua olla poissa työstä sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi. Työntekijän keinoja hallita sairauspoissaoloja: Tietää oman perustehtävänsä ja sitoutuu siihen. Kehittää ammattitaitoaan. Arvioi ja kehittää omia työyhteisötaitojaan. Noudattaa yhteisesti sovittuja toimintamalleja Tuntee omat oikeutensa, vastuunsa ja velvollisuutensa.
4 Havaitsee varhain turvallisuutta, terveyttä ja työhyvinvointia vaarantavia tekijöitä työyhteisössään ja ilmoittaa niistä esimiehelleen. Pitää huolta terveydestään, työkyvystään ja työmotivaatiostaan. Työterveyshuoltoyhteistyö sairauspoissaolojen hallinnassa: Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, toimenpidesuositukset ja seuranta. Työkykyyn ja työhön palaamiseen liittyvät arvioinnit lausuntoineen. Työhön paluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa Työkykyneuvottelut ja yhteistyöpalaverit. Työterveyshuoltoyhteistyössä on huomioitava vaitiolovelvollisuutta koskevat määräykset. Sairauspoissaolojen käsittelyprosessi:
5