KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2000 vp Rakennusmestari-tutkinnon palauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö päätti kesäkuussa 2000 lopettaa rakennusmestarin tutkintoon, Rakennusmestari AMK, johtavan koulutuksen Suomessa. Päätös oli osa rakennustekniikan koulutusohjelman yhtenäistämistä, jossa vanha rakennusmestarikoulutus sulautettiin osaksi insinöörikoulutusta. Samalla ministeriö kumosi vuonna 1996 tekemänsä päätöksen rakennusmestarikoulutuksen nostamisesta teknikkotasolta ammattikorkeakoulutasolle. Rakennusmestarit ovat perinteisesti olleet nimenomaan käytännön työnjohdon ammattilaisia ja heidän koulutuksessaan on painottunut tuotannollinen näkökulma. Vaikka nykyisessä insinöörikoulutuksessa on entistä rakennusmestarikoulutusta korvaamassa ns. tuotantosuuntainen insinöörilinja, on pelättävissä, että koulutus ei anna valmistuville insinööreille riittäviä käytännön valmiuksia työnjohdollisiin tehtäviin rakentamisen toteuttajina. Rakennusmestari-ammattinimikkeen poistumisen myötä uhkaa tärkeä suomalaisen rakentamiskulttuurin perinne hävitä. Lisäksi myös rakennustyöprosessin sujuvuus työmailla saattaa kärsiä. Rakennustyömailla tarvitaan jatkossakin tuotantojohtajia, joilla on riittävän teoreettisen asiantuntemuksen lisäksi myös tuntuma käytännön työhön ja joille annetaan riittävät resurssit töiden johtamiseen, valvontaan ja vastuun kantamiseen. Selkeimmin nämä vaatimukset täyttää rakennusmestarin tutkinto- ja ammattinimike. Opiskelijoita rekrytoidaan rakennusmestarikoulutukseen riittävästi, kun koulutusta markkinoidaan tehokkaasti. Rakennusmestari on kunniakas ja perinteikäs ammattinimike. Se luo sivullisellekin mielikuvan ammatti-ihmisestä, jonka toimenkuvassa yhdistyvät johtaminen, vastuun kantaminen, teoreettinen osaaminen ja käytännön hallinta. On sääli, jos tämä hieno nimike jää historiaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus palauttaa Rakennusmestari AMK -tutkintonimikkeen ja vastaavan koulutusohjelman ammattikorkeakoulun tutkintoihin, ja jos aikoo, kuinka hallitus aikoo markkinoida tätä tutkintoa? Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2000 Päivi Räsänen /skl Versio 2.0
KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 991/2000 vp: Aikooko hallitus palauttaa RakennusmestariAMK-tutkintonimikkeen ja vastaavan koulutusohjelman ammattikorkeakoulun tutkintoihin, ja jos aikoo kuinka hallitus aikoo markkinoida tätä tutkintoa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Rakennusalan koulutus ammattikorkeakouluissa johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa, josta harjoittelun laajuus on 20 opintoviikkoa. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä tutkintonimike on insinööri (AMK). Osa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta järjestetään tuotantopainotteisena. Tällöinkin tutkinnon laajuus on sama 160 opintoviikkoa, mutta harjoittelun laajuus on kaksinkertainen eli 40 opintoviikkoa. Tällöinkin on kyse insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeseen johtavasta koulutuksesta. Tuotantopainotteinen koulutus muodostettiin ammattikorkeakouluihin aiemman rakenteen mukaisen teknikkokoulutuksen resurssien liittyessä osaksi ammattikorkeakouluopetusta. Teknikkokoulutuksen pituus oli aiemmin 120 opintoviikkoa. Muusta tekniikan alasta poiketen opetusministeriön vuosittain tekemissä ammattikorkeakoulu- kohtaisissa koulutusohjelmapäätöksissä rakennusalaan liittyvässä tuotantopainotteisessa koulutuksessa oli tutkintonimikkeenä rakennusmestari (AMK). Syystä tai toisesta koulutukseen hakeutuvat eivät kokeneet tätä perinteikästä rakennusmestari nimikettä houkuttelevaksi, vaan he hakeutuivat mieluummin rakennusalan insinöörikoulutukseen. Rakennusalalle hyvin tärkeille tuotantopainotteisille aloituspaikoille oli vaikeata saada riittävästi uusia opiskelijoita. Edellä mainituista syistä monet tahot, muun muassa opiskelijat, eräät työmarkkinajärjestöt sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE esittivät opetusministeriölle, että rakennusalan tuotantopainotteisen koulutuksen asemaa tulisi vahvistaa poistamalla rakenteesta rakennusmestari (AMK) -tutkintonimike ja korvaamalla se insinööri (AMK) -tutkintonimikkeellä samalla tavoin, kuten muiden tekniikan alojen tutkintorakenne opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksissä on päätetty. Vahvistaessaan kesäkuussa 2000 ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmat vuonna 2001 ja sen jälkeen alkavaa koulutusta varten opetusministeriö muutti tutkintonimikkeen insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeksi. Päätös ei siis liittynyt itse koulutukseen tai sen sisältöihin, vaan ainoastaan siihen tutkintonimikkeeseen, jota tuotantopainotteisena koulutuksena tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon rakennusalalla suorittaneella on oikeus käyttää. Päätöksellä vahvistettiin kyseisen koulutuksen vetovoimaa ja sitä kautta turvataan rakennustyömailla ja muissa rakennusalan tehtävissä vaadittavan henkilöstön riittävyyttä myös tulevaisuudessa. 2
Ministerin vastaus KK 991/2000 vp- Päivi Räsänen /skl Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000 Opetusministerin sijaisena Ministeri Tarja Filatov 3
KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl Ministems svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi Räsänen /fkf undertecknade skriftliga spörsmål SS 991/2000 rd: Åmnar regeringen återinföra examensbenämningen Byggmästare YH och motsvarande utbildningsprogram i yrkeshögskoleexamina, och hur avser regeringen i så fall marknadsföra denna examen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Utbildningen inom byggnadsbranschen vid yrkeshögskoloma leder till yrkeshögskoleexamen i teknik. Examen omfattar 160 studieveckor, varav praktiken utgör 20 studieveckor. Examensbenämningen för yrkeshögskoleexamen i teknik är ingenjör (YH). En del av den utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen i teknik ordnas med inriktning på produktion. Även då är examens omfattning 160 studieveckor, medan praktiken har dubbel omfattning, dvs. 40 studieveckor. Också i detta fall är det fråga om utbildning som leder till examensbenämningen ingenjör (YH). Den produktionsinriktade utbildningen inrättades i yrkeshögskoloma då resursema för den teknikerutbildning som fanns i den tidigare strukturen införlivades med yrkeshögskoleundervisningen. Längden på teknikerutbildningen var tidigare 120 studieveckor. 1 undervisningsministeriets årliga beslut om utbildningsprogrammen för de enskilda yrkeshögskoloma ingick till skillnad från den tekniska branschen i övrigt examensbenämningen byggmästare (YH) för den produktionsinriktade utbildningen inom byggnadsbranschen. Av en eller annan orsak uppfattade de som sökte sig till utbildningen inte den traditionella byggmästarbenämningen lockande, utan sökte hellre till ingenjörsutbildningen inom byggnadsbranschen. Det var svårt att få tillräckligt med nya studerande till de för byggnadsbranschen så viktiga produktionsinriktade nybörjarplatsema. Av nämnda skäl gjorde många instanser, bl.a. studerande, vissa arbetsmarknadsorganisationer samt Rådet för yrkeshögskolomas rektorer ARE NE, en framställning hos undervisningsministeriet om att förbättra statusen för den produktionsinriktade utbildningen inom byggnadsbranschen. Detta skulle ske genom att examensbenämningen byggmästare (YH) ströks och ersattes med ingenjör (YH) i överensstämmelse med den examensstruktur som fastställts för de andra tekniska branschema genom undervisningsministeriets beslut om utbildningsprogrammen. När undervisningsministeriet i juni 2000 fastställde yrkeshögskolomas utbildningsprogram för utbildning som inleds år 2001 eller därefter ändrade ministeriet examensbenämningen till ingenjör (YH). Beslutet gällde således inte själva utbildningen eller dess innehåll utan endast den examensbenämning som får användas av dem som avlagt yrkeshögskoleexamen i teknik med inriktning på produktion inom byggnadsbranschen. Beslutet var ett sätt att stärka denna utbildnings dragningskraft och därigenom trygga tillgången på personai som behövs på byggplatser och i andra uppgifter inom byggnadsbranschen också i framtiden. 4
Ministems svar KK 99112000 vp- Päivi Räsänen /skl Helsingfors den 28 december 2000 Undervisningsministems ställföreträdare Minister Tarja Filatov 5