Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Samankaltaiset tiedostot
Olennainen rakenneosa palossa

PUURAKENTEET Uutta paloturvallisuudesta. Esko Mikkola Stefania Fortino Tuula Hakkarainen Jukka Hietaniemi Tuuli Oksanen

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto

Rakennusmääräysten ja ohjeiden kehittyminen Tomi Toratti

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

CENin tekninen komitea TC127 Rakennusten paloturvallisuus

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta Puutuoteteollisuuden tavoitteet palomääräysten uudistamisessa

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

EUROKOODI 2010 SEMINAARI hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Harjoitustyö. Ohjeistus

Metsä Woodin palosuojatut tuotteet rakentamiseen

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Yhteinen tavoite turvallinen rakennus

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

Puutuotealan Eurooppalaista ja Suomalaista yhteistutkimusta. Kimmo Järvinen. FWR Oy:n tutkimusseminaari Puupäivä 2010 Jouko Silen & Kimmo Järvinen

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA

Sisällys. [9, Metsä Wood] [10, RunkoPES]

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

MODUULI 1:

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere

Palosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset

Kimmo Järvinen. RunkoPES Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi Oulu Kimmo Järvinen

Palonkestävä NR yläpohja

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

RIL EN-standardeihin liittyvät julkaisut

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE SUOJAVERHOUS

SUUNNITTELUN PERUSVAATIMUKSET EN 1990 kohta 2.1

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta. Timo Lehtoviita, Saimaan amk

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

Puutuoteteollisuus osana metsäbiotaloutta

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

KÄYTTÖSOVELLUS VALMISTAJA SISÄLTÖ SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Voimassa

Rakentamismääräyskokoelma

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO

PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

Puukerrostalokoulutus

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Rakennustuotteiden CE-merkintä Sisäilma ja rakennustuotteiden uudet emissiovaatimukset Tiina Ala-Outinen & Tiina Tirkkonen VTT Expert Services Oy

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Puu pintamateriaalina_halli

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

KÄYTTÖSOVELLUS VALMISTAJA SISÄLTÖ SERTIFIOINTIMENETTELY. Päivitetty Voimassa

PAROC GROUP

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (8) Sisällysluettelo

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Kansalliset tuotehyväksyntämenettelyt

Puurakentamisen esteiden poistaminen Ohjelmakokonaisuus. Ympäristövaliokunta , Matti Mikkola

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

C A S E S A T A M A K A T U

TESTIMENETELMÄT JA TUOTEHYVÄKSYNTÄ

Työsuunnitelma

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät

Paloturvallinen puutalo Gyproc & ISOVER

Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen

TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop

Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN pääkohdat

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Päivitetty SPU Eristeet

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus. Eurokoodiseminaari Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Jukka Bergman

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

CPR missä nyt mennään? NSS Asiantuntijaseminaari Helsinki T.Suomela / Prysmian Finland (päivitys )

LATTIA- JA KATTOPALKIT

Transkriptio:

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015

Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys: RunkoPES 3.0 ja HalliPES 2.0 Puutuotteiden pitkäaikaiskestävyys Paloturvallisuus Rakennusten jatkuvan sortuman estäminen Akustiikka Ympäristösuorituskyky 3

RunkoPES ja HalliPES seuraavat versiot RunkoPES 2.0 ja HalliPES 1.0 toimivat hyvänä pohjana puurakenteisten hallien ja kerrostalojen suunnittelussa. Niiden sisältöä kannattaa kehittää eteenpäin ja laajentaa: RunkoPES 3.0: Rakennetyyppien ja liitosten päivitykset kokemusten pohjalta Jatkuvan sortuman estämisen vaikutukset suunnitteluun Liittyvät järjestelmät Mahdollisuus rakennejärjestelmän valintaan vasta myöhäisemmässä vaiheessa kilpailutusta? HalliPES 2.0: 1.0 versiota kehitettäessä sovittiin yli 10 tärkeää aihetta toteutettavaksi vasta 2.0 vaiheessa. Tällaisia ovat mm: BIM mallinnuskomponentit suunnittelijoille Tarkemmat suunnittelumenetelmät: palo, jäykistys, jatkuvan sortuman estäminen Reiät, läpiviennit, vakioidut liitososat Rakennusfysiikka ja energialaskenta 4

RunkoPES ja HalliPES seuraavat versiot Järjestelmien käytön yleistyminen edellyttää RunkoPES ja HalliPES ohjeiden täydentämistä ja jatkokehitystä. Yhteistä tutkimusta ja kehitys tarvitaan edelleen. 5

Puutuotteiden pitkäaikaiskestävyys Puun pitkäaikaiskestävyys on aina agendalla. Tarpeita on yhteistutkimukseen sopivalla perustutkimuksen tasolla sekä yritysten omassa tuotekehityksessä. Aiheita ovat mm.: Säänkestävyys Hyönteistuhojen kestävyys Arvokkaasti vanhenevat pinnat Pitkät huoltovälit, helppo huollettavuus Kansalliset vaatimukset durability luokille rakentamismääräyksissä ja etenkin käytännössä? esim. Ranska, Ruotsi ja Belgia 6

Paloturvallisuus Paloturvallisuuden kansallisten vaatimusten yhdenmukaistaminen Menetelmät paloturvallisuuden osoittamiseksi on määritelty suurimmaksi osaksi yhteisissä eurooppalaisissa EN standardeissa. Paloturvallisuuden vaatimukset määritellään kansallisessa lainsäädännössä ja niissä on merkittävästi vaihtelua eri maiden välillä. Tarvitaan kansainvälinen palotutkijoiden yhteisprojekti tarkoituksenmukaisen vaatimustason määrittelemiseksi erilaisille rakennuksille (e.g. Fire safe use of wood network). Kun tällainen on laadittu, se toimii vahvana perusteena kansallisten määräysten uudistamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Esimerkki suunnitelmat kerrostalosta, joka on suunniteltu tarkoituksenmukaiseen vaatimustasoon Konkreettiset hyväksytyt rakenneratkaisut 7

Paloturvallisuus > R60 palonkestoluokan mitoitusmenetelmät: Eurocode 5:n palo-osassa on esitetty mitoitusmenetelmät enintään R60 palonkestoluokan seinä- ja välipohjarakenteille (ontelorakenteet). Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 Rakennusten paloturvallisuus uudistustyössä on esitetty, että P2 luokan rakennuksissa massiivipuurakenteita voisi jättää näkyviin 10-20% tilan seinä- ja kattopinnoista, jos sitä kompensoidaan nostamalla kaikkien rakenteiden palonkestoluokkaa R60 R75 R90. Yli 8 kerroksiset rakennukset kuuluvat aina P1 luokkaan ja palonkestovaatimus on vähintään R120 Jotta puuta voidaan jättää enemmän näkyville ja rakentaa korkeampia kuin 8 krs rakennuksia, on määriteltävä mitoitusmenetelmä yli R60 palonkestoluokille. Tarvitaan yhteistutkimusprojekti kipsilevy ja eristeteollisuuden kanssa 8

Paloturvallisuus K-suojaverhousluokat: K-suojaverhousluokat on määritelty 10, 30 ja 60 minuutin suojaukseen. Jako on liian karkea ja tunnistettuja tarpeita on 20, 45 ja 90 min suojaverhouksille. Luokitusten EN standardia tulee täydentää puuttuvilla luokilla Luokituksen voi saavuttaa vain testaamalla eikä siinä huomioida kantavan rakenteen mekaanisia rasituksia. Tulee kehittää mitoitusmenetelmä K-luokan laskennalliseen osoittamiseen Kuormituksen alla tehtyjen rakennepolttokokeiden tuloksia tulee voida hyväksyä K-luokituksen osoittamiseen testaamalla. Tarvitaan kansainvälinen tutkimusprojekti yhteistyössä kipsilevy ja eristeteollisuuden kanssa 9

Paloturvallisuus Muita tutkimusta tarvitsevia palomitoituskysymyksiä: Välipohjarakenteiden R-mitoitusmenetelmän laajentaminen tuuletetuille kattorakenteille? Rakenteiden stabiliteetti R-palonkeston määrittelyssä: Kuinka kiepahduskestävyys määritellään realistisesti palotilanteessa? Kipsilevyjen harmonisoidun tuotestandardin uudistus siten, että puurakenteiden palonkestomitoituksen kannalta olennaiset tunnusluvut on CE-merkinnässä selkeäsi määritelty: t ch aika?, t f aika?, K 2 -luokka? Liitosten palosuojauksen yksityiskohtaisempi mitoitusmenetelmä Palokuormien määrittelyt: Mitä tulee huomioida mukaan, mitä ei ja miksi? Mitä kompensoidaan spriklauksella ja miten? Yleispäteviä toiminnalliseen mitoitukseen perustuvia rakenneratkaisuja 10

Rakennusten jatkuvan sortuman estäminen EN1991-1-7 Rakenteiden kuormat Onnettomuuskuormat Suomen kansallista liitettä ollaan uudistamassa Uudistus voi johtaa tiukennuksiin rakennusten jatkuvan sortuman estämisen suunnittelussa, sillä osaa aiemmin käytössä olleista suunnitteluperiaatteista ei enää sallita Tarvitaan yhteistutkimusprojekti, jossa Arvioidaan muutosten vaikutukset Esitetään puurakenteille soveltuvat suunnittelumenetelmät Esimerkit puurakenteisille halleille sekä monikerrosrakentamiseen sopivista rakennetyypeistä ja liitoksista Puurakenteiden suunnittelu yhdenmukaiselle tasolle muiden materiaalien kanssa 11

Akustiikka Rakennusten ääneneristävyyden mittauksen tunnusluvut ja mittausmenetelmät on kehitetty pitkälti massiivisten rakenteiden lähtökohdista tunnistamaan niiden ongelmakohtia Tunnusluvut eivät sellaisenaan täysin sovellu keveiden monikerroksisien rakenteiden laadun arviointiin. Matalien taajuuksien painotusta suositellaan, mutta onko tässä menty jo liiankin pitkälle? Toteutetuissa puukerrostaloissa asukaspalaute on ollut akustiikan osalta positiivista. Kokemus äänimaailmasta on parempi kuin tunnuslukujen perusteella voisi olettaa. Tarve perustutkimusprojektille, jossa määritellään akustisesti toimivan kevyen monikerrosrakenteen tarkoituksenmukaiset tunnusluvut. Lopputuloksena kilpailukykyisempi puurakenne ja tyytyväinen asukas? 12

Puutuotteiden ympäristösuorituskyky Alan geneeriset ja yrityskohtaiset ympäristöselosteet ajan tasalle CEN TC350:n standardien mukaisesti Argumentointi konkreettiset mitattavat faktat edellä Taustatutkimukset, joilla osoitetaan vahvoja argumentteja velvoittavan lainsäädännön valmisteluun. Esim. rakennuksen hiilijalanjäljelle asetetaan vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä rakennusluvalle tai pienellä hiilijalanjäljellä voi saada suuremman rakennusoikeuden? 13