Työturvallisuuden johtaminen; mistä on kyse Käsityönopetuksen työturvallisuus koulutuspäivät 18.11.2010 Heikki Laitinen, TkT, dosentti 3T Ratkaisut Oy 1
Näitä käsittelen Työturvallisuuden kehitys ja nykytila Mistä kyse työturvallisuusjohtamisessa Byrokraattinen vai joustava johtaminen Mittarit Kilpailu työturvallisuuden kehittämisessä 2
Laitinen, H., Vuorinen, M., Simola, A.: Työturvallisuuden ja terveyden johtaminen. Tietosanoma 2009. 494 s. 3
4
Occupational accidents in Finland 1960 All accidents / 100 worker Fatal accidents / 100 000 worker 30 25 20 15 10 5 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 5
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat aiheuttajan mukaan 6
Occupational accidents in Established Market Economies (EME) in 1998 Hämäläinen et all.: Global estimates of occupational accidents. Safety Science 44 (2006) 137 156 FATAL/100000 worker ALL/100 worker United Kingdom 08 0,8 06 0,6 Netherlands 1,5 1,1 Sweden 1,9 1,5 Greece 22 2,2 17 1,7 Finland 2,9 2,2 France 3 2,3 Switzerland 31 3,1 23 2,3 Australia 3,2 2,4 Japan 3,2 2,4 Denmark 34 3,4 26 2,6 Germany 3,6 2,7 Austria 4 3 USA 52 5,2 4 Canada 6,4 4,9 Italy 6,9 5,2 Spain 89 8,9 68 6,8 Total EME 4,2 3,2 7
Occupational accidents informer Socialist Economies (FSE) in 1998 Hämäläinen et all.: Global estimates of occupational accidents. Safety Science 44 (2006) 137 156 FATAL/100000 worker ALL/100 worker Bulgaria 11,4 8,7 Hungary 10,3 79 7,9 Poland 10,0 7,6 Russia 11,0 8,4 Total FSE 12,9 9,9 8
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 1964 2002 Lähde: Työterveyslaitos/Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo/3.3.2009. lukumäärä 10000 9000 8000 7000 6000 muut asbestisairaudet i t ihotaudit hengitystieallergiat rasitussairaudet audet meluvammat 5000 4000 3000 2000 1000 0 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 9
Myönteisen kehityksen selityksiä Valmistajia koskevat koneturvallisuusmääräykset (EU) Lainsäädännön ja työsuojelutarkastuksen kehitys Elinkeinorakenteen kehitys Koulutus ja tutkimuspanostustki t Vahvat ammattiliitot, järjestöjen yhteistyö Yritysjohdon motivoituminen Tuottavuuden parantaminen teollisuudessa 10
Työkyvyttömyyseläkkeelläolevien määrä sairausryhmittäin 2006 Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Hermoston sairaudet Vammat ja myrkykset Muu 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 11
Kyselymittarit: Koettu työn vaarallisuus ja rasittavuus v. 2006 Lähde: Työterveyslaitoksen Työ ja terveys haastattelututkimus 2006) tapaturmariski ruumiillinen rasittavuus henkinen rasittavuus Maa- ja metsätalous 33 60 30 Rakentaminen 33 52 26 Majoitus ja ravitsemus 17 49 32 Terveys- ja sosiaalipalvelut 11 31 47 Kuljetus ja tietoliikenne 17 28 31 Teollisuus 14 21 28 Koulutus 3 9 50 Kauppa ja korjaus 8 21 28 Yritystenväliset palvelut 6 14 35 Julkishallinto 5 7 42 Muut palvelut 5 16 27 Rahoitus 0 26 12 0 20 40 60 80 100 120 140
Työsuojeluhallinnon Valmeri kyselyn tuloksia 2002 2009. Työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, Koulutus (TOL=85) n= 122 työpaikkaa 13
Työsuojeluhallinnon Valmeri kyselyn työpaikkakohtaiset tulokset 2002 2009, TOL 85 Koulutus, N=122 tö työpaikkaa 1 Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 2 Ovatko työympäristösi ö i ja kulkuväylät lä riittävän ä tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? keskiarvo Minimi Maksimi 3,9 2,0 4,9 3,6 2,3 5,0 (hi k itt tt ill ) lk l ill 3,5 1,9 4,8 3,3 1,8 4,7 3,8 1,9 4,9 3,9 3,1 4, 9 14
Työsuojeluhallinnon Valmeri kyselyn työpaikkakohtaiset tulokset 2002 2009, TOL 85 Koulutus, N=122 tö työpaikkaa 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? Eiit Esiintyykö kötö työssäsi äipaljon raskaita kit käsin käi tehtäviä nostoja tai siirtoja? 9 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 10 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 11 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? keski- Mini- Makarvo mi simi 3,8 2,0 5,0 4,0 2,0 5,0 4,1 2,0 5,0 3,2 2,3 4,4 3,4 2,0 4,7 3,5 2,6 4,7 15
Työsuojeluhallinnon Valmeri kyselyn työpaikkakohtaiset tulokset 2002 2009, TOL 85 Koulutus, N=122 tö työpaikkaa 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? i 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? t keskiarvo Minimi Maksimi 3,5 2,5 4,4 3,5 2,0 4,6 15 Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 4,0 2,9 4,9 16 Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 38 3,8 20 2,0 48 4,8 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 4,3 2,6 5,0 18 Häirinnällä i ällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän i ä kohteena? 4,1 2,3 5,0 16
Työturvallisuuden johtaminen Työpaikan johdon ja esimiesten toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja Työturvallisuuslaki 738/2002 OHSAS 18001:2007 17
TYÖTURVALLI- SUUSJOHTA- MINEN - Arvot - Organisaatio - Mittarit - Tavoitteet - Palkitseminen - Esimiestoiminta - Yhteistoiminta TYÖTURVALLISUUS- KULTTUURI Fyysinen työympäristö Työvälineet, menetelmät Ammattitaito, työskentelytavat Työn myönteiset vaikutukset ja tulokset työskentelytavat Tö Työn kielteiset i vaikutukset ja tulokset Psykososiaalinen työympäristö, ilmapiiri 18
Byrokraattinen toimintatapa Tarkka töiden suunnittelu ja ohjeistus asiantuntijan toimesta Tarkistuslistojen käyttö työtä tehtäessä Järjestelmällinen älli valvonta Vaaratilanteiden raportointi ja tutkinta 19
Joustava toimintatapa Työntekijä suunnittelee työtään Ammattitaitoon kuuluu työn vaara ja kuormitustekijöiden hallinta Yleiset ohjeet työstä äja työturvallisuudesta Vaaratilanteista raportoidaan ja niistä opitaan 20
Oppivan organisaation toimintatapa Tunnistetaan turvallisuuden ja terveyden kannalta kriittiset prosessit ja työt niissä sovelletaan riittävän byrokraattisia toimintatapoja Muissa tehtävissä noudatetaan joustavia toimintatapoja Tuloksia mitataan säännöllisesti Hyvästä tuloksesta palkitaan Toimintaa, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti 21
Mitä on hyvä työturvallisuuden ja työterveyden johtaminen? 22
Tuloksellinen johtaminen edellyttää hyviä työturvallisuuden mittareita 23
Hyvän työturvallisuusmittarin kriteereitä Nopeus, tosiaikaisuus Luotettavuus, Satunnaisvaihtelu ja mittaajan vaikutus pienet Ei herkkä häiriötekijöille Herkkyys Turvallisuuden muuttuessa mittari reagoi Mittaa mieluiten tulosta, ei panosta (tekemistä) Mittaa olosuhteita, ei tapaturmia ja sairastumisia 24
Työturvallisuuden ja työterveyden tulosmittareita Työtapaturma- ja sairaustunnusluvut Vaaratilanne- tunnusluvut Standardoidut havaintomenetelmät (indeksit) Kyselyt ja haastattelu (keskiarvot ja hajonnat) Standardoitu johtamisjärjes- telmän arviointi (indeksit) Työturvallisuusjohtaminen Fyysinen työympäristö Psykososiaalinen työympäristö, ilmapiiri Työvälineet ja -menetelmät Työskentelytavat Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaaratilanteet Yksinkertaistettu työturvallisuus- ja työterveysjohtamisen malli 25
Havaintomittarit Standardoituja (esim. Elmeri+, TR, MVR, Näppärä) Räätälöityjä (esim. Tuttava järjestysmittarit) Luotettavia Yksinkertaisia k i i Nopeita Yhteys tapaturmiin osoitettu 26
Elmeri + indeksi ja tapaturmataajuus metalliteollisuuden työpaikkaryhmissä, 86 työpaikkaa Accident rate 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 70 75 80 85 90 95 100 Elmeri + index, % small companies (< 250 employees) large companies 27
TR indeksi ja tapaturmasuhde, N=115 työmaata 300 000 HTV Tapat urm at / 1 250 200 150 100 50 0 40 50 60 70 80 90 100 TR-indeksi, % Laitinen H, Marjamäki M, Päivärinta K: The validity of the TR safety observation method on building construction. Accident Analysis and Prevention 31 (1999) 463 472 28
Kilpailu on keskeinen kehityksen moottori useimmilla elämänaloilla Uuden sukupolven työturvallisuuskilpailut Hyvä työpaikka kilpailut 29
Kilpailuyritysten TR-indeksi ja tapaturmataajuus 1997-2008 TR-indeksi ja tapaturmat 95,0 70 93,0 65 90,0 89,5 60 87,6 TR-indeksin ka a. 85,0 80,0 78,8 81,0 81,3 82,4 85,1 86,3 55 50 45 40 turmataajuus / 1 000 000 työtuntia Tapat TR-indeksi Tapaturmataajuus 77,0 75,0 74,3 35 30 70,0 25 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 30
Työturvallisuusjohtamisen kehittämisen haasteita Henkisen työympäristön merkitys kasvaa edelleen; mittareita kehitettävä Byrokraattiset johtamismallit eivät toimi nuortenkanssa joustavassa ja oppivassa organisaatiossa Kaikilta vaaditaan ammatillisen osaamisen lisäksi työhyvinvointiasioiden osaamista, yhteistyötaitoja, sekä johtamis /alaistaitoja Työturvallisuuden johtamisen merkitys työpaikan menestykselle kasvaa 31
Ylimmän johdon strategisia työturvallisuus ja työterveystehtäviä Määrittää arvoperustan ja päämäärät Luo puitteet luottamukselliselle yhteistoiminnalle Huolehtii strategisten vaarojen selvityksestä Asettaa selkeät vastuut ja riittävät resurssit Ottaa luotettavat mittarit ja asettaa konkreettiset tavoitteet palkitsemista varten Luo tehokkaat tieto ja kommunikaatiojärjestelmät Raportoi omistajille ja intressiryhmille 32