Julkaisija Työsuojeluhallinto

Transkriptio

1 Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla Työsuojeluhallinnon Valmeri -kyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, Erkki Yrjänheikki TYÖSUOJELUHALLINTO Työsuojelujulkaisuja 93

2 Julkaisija Työsuojeluhallinto Työolosuhteet ja työsuojelun hallintamenettelyt toimipaikoittain eri aloilla. Työsuojeluhallinnon Valmerikyselyjen ja Halmeri-tarkastusten tulokset Heikki Laitinen, 3T Ratkaisut Oy Erkki Yrjänheikki, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ISBN ISSN Tampere 2010

3 Sisällysluettelo OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus Johdanto Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Työolot eri vuosina Työpaikan koko ja työolot Työolot päätoimialoilla Työolojen vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastusten tulokset vv Aineisto ja menetelmät Työsuojelun hallinta eri vuosina Työpaikan koko ja työsuojelun hallinta Työsuojelun hallinta päätoimialoilla Työsuojelun hallinnan vaihtelu eri työpaikoilla Halmeri tarkastuksilla arvioidut vaara- ja kuormitustekijät OSA 2. Toimialakohtaiset kuvat ja -taulukot Johdanto Kuvat 1. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 1. Teollisuuden työolot kysymyksittäin Kuvat 2. a ja b. Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Kuvat 3. a ja b. Tukkukaupan (TOL=46) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 3. Tukkukaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 4. a ja b. Vähittäiskaupan (TOL=47) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 4. Vähittäiskaupan työolot kysymyksittäin Kuvat 5. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 5. Kuljetus ja varastointi, työolot kysymyksittäin Kuvat 6. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 6. Majoitus ja ravitsemistoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 7. a ja b. Informaatio ja viestintä (TOL=J) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 7. Informaatio ja viestintä, työolot kysymyksittäin

4 Kuvat 8. a ja b. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL=K) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 8. Rahoitus- ja vakuutustoiminta, työolot kysymyksittäin Kuvat 9. a ja b. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 9. Julkinen hallinto, työolot kysymyksittäin Kuvat 10. a ja b. Koulutuksen (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 10. Koulutus, työolot kysymyksittäin Kuvat 11. a ja b. Terveyspalveluiden (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 11. Terveyspalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 12. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalveluiden (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 12. Sosiaalihuollon laitospalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 13. a ja b. Sosiaalihuollon avopalveluiden (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 13. Sosiaalihuollon avopalvelut, työolot kysymyksittäin Kuvat 14. a ja b. Seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen (TOL=94910) työpaikkojen jakautuminen vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, n= Taulukko 14. Seurakunnat ja uskonnolliset järjestöt, työolot kysymyksittäin Kuvat 15. a ja b. Teollisuuden työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 15. Teollisuuden työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 16. a ja b. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 16. Elintarvikkeiden valmistus (TOL=10), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 17. a ja b. Sahatavaran ym. valmistus (TOL=16), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 17. Sahatavaran ym valmistus (TOL=16), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 18. a ja b. Kumituotteiden ym. valmistus (TOL=22), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 18. Kumituotteiden ym valmistus (TOL=22), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 19. a ja b. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 19. Metallituotteiden valmistus (TOL=25), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 20. a ja b. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=

5 Taulukko 20. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL=28), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 21. a ja b. Rakentamisen (TOL=F), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 21. Rakentamisen työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 22. a ja b. Tukku- ja vähittäiskaupan (TOL=G) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 22. Tukku- ja vähittäiskaupan työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 23. a ja b. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 23. Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto (TOL=45), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 24. a ja b. Tukkukauppa (TOL=46), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 24. Tukkukauppa (TOL=46), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 25. a ja b. Vähittäiskauppa (TOL=47), työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 25. Vähittäiskauppa (TOL=47), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 26. a ja b. Kuljetus ja varastointi (TOL=H) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 26. Kuljetus ja varastointi (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 27. a ja b. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 27. Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL=I), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 28. a ja b. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 28. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL=N), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 29. a ja b. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=O) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 29. Julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (TOL=H), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 30. a ja b. Koulutus (TOL=P) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 30. Koulutus (TOL=P), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 31. a ja b. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOL=Q) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 31. Terveys- ja sosiaalipalvelut (TOP=Q), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 32. a ja b. Terveyspalvelut (TOL=86) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n=

6 Taulukko 32. Terveyspalvelut (TOL=86), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87) työpaikkojen jakautuminen Halmeri-indeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL=87), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Kuvat 33. a ja b. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88) työpaikkojen jakautuminen Halmeriindeksin mukaan, n= Taulukko 33. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL=88), työsuojelun hallintamenettelyt asiakohdittain Liite 1. Valmeri -kyselyn käyttöohjeet Liite 2. Valmeri kyselylomake Liite 3 Halmeri -tarkastuksen ohje ja lomake

7 OSA 1. Raportin aineiston ja tulosten yleiskuvaus 1. Johdanto Työsuojelun keskeisiä ongelmia on työolojen tason mittaaminen ennen vaara- ja kuormitustekijöistä aiheutuvien sairauksien ja tapaturmien syntyä. Perinteisesti on käytetty yhtä tai harvoja tekijöitä mittaavia teknisiä mittalaitteita, kuten melumittari ja ilman epäpuhtauksien mittalaitteet. Niiden avulla kokonaiskäsityksen muodostaminen työpaikan työolosuhteista on suhteellisen suurtöistä ja kallista. Työsuojeluhallinto käynnisti 1990-luvun alkupuolella hankkeita, joiden tavoitteena oli oman toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja parantaminen. Tavoitteena on ollut laatia kentällä helppokäyttöiset ja samalla riittävän luotettavat ja menetelmät, joilla voi mitata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti, toimialoittain, työsuojelupiireittäin ja valtakunnallisesti. Menetelmien tuli soveltua laajasti eri toimialoille sekä tarkastajien että työpaikkojen omaan käyttöön. Tavoitteena oli myös lisätä tarkastustoiminnan tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työpaikoille oli tarkoitus menetelmien avulla tarjota luotettavaa bencmark-vertailutietoa, joka auttaa niitä kehittämään omaa toimintaansa. Aluksi hankkeissa kehitettiin fyysisiä työolosuhteita koskevia standardoituja havainnointiin perustuvia tarkastusmenetelmiä. Niitä olivat talonrakennusalan TR-mittari, maa- ja vesirakennusalan MVR-mittari sekä teollisuuden Elmeri menetelmä (kuva 1). Havainnointi sopii huonosti psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointiin ja mittaamiseen. Siksi kehitettiin luvun alussa Valmeri kyselymenetelmä, jonka 18 kysymyksestä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Turvallisuusjohtamisen tasoa selvittävä Halmeri menetelmä kehitettiin yhteistyössä eri työsuojelupiirien kanssa vuosina Käyttöohjetta kysymyskohtaisine soveltamisohjeineen muokattiin piirikohtaisissa koulutuksissa vuosina Koulutuksen yhteydessä kehitettiin menetelmästä myös pienten työpaikkojen supistettu versio Kehitetyt standardoidut tarkastusmenetelmät täydentävät työsuojeluhallinnon käytössä olevaa keinovalikoimaa. Niiden tehokas käyttö edellytti myös soveltuvaa olosuhdetietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna Standardoitujen tarkastusmenetelmien keskeiset hyödyt ovat seuraavat: tarkastusten tasalaatuisuus, koulutetut tarkastajat arvioivat työpaikkoja yhtenäisillä kriteereillä ja säännöllinen kalibrointikoulutus pitää yhtenäisyyttä yllä tarkastusten läpinäkyvyys, työpaikat tietävät mitä niiltä vaaditaan ja ne voivat käyttää samaa menetelmää myös itse hallinto ja työpaikat saavat luotettavaa vertailutietoa kehittämisen tueksi Pisimpään käytössä olleet TR-mittari, MVR-mittari ja Elmeri on otettu laajasti käyttöön työpaikoilla. Niitä molempia on käytetty menestyksellisesti myös toimialakohtaisten kilpailuiden mittarina. Niistä on kilpailujen yhteydessä jo aiemmin julkaistu tilastotietoa. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuoden 2009 loppuun mennessä kertynyt Valmeri - kyselyiden ja Halmeri -tarkastusten aineisto. 7

8 Halmeri Hallinnon työolosuhdemittarit Tr-mittari, MVR-mittari, Elmeri +, Näppärä, Valmeri Kysely, Valmeri Haastattelu tapaturmat, vammapoissaolot, sairaspoissaolot Turvallisuusjohtaminen Fyysinen työympäristö Työvälineet ja -menetelmät, Työskentelytavat, Psykososiaalinen työympäristö Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaaratilanteet Turvallisuusjohtamisen malli 4 Kuva 1. Yksinkertainen turvallisuusjohtamisen malli ja hallinnon työolosuhdemittarit 2. Valmeri kyselyjen tulokset Valmeri -aineisto ja menetelmät Valmeri -kyselyssä tarkastaja pyytää edustavaa otosta (5-25 henkeä työpaikan koosta riippuen) työntekijöistä täyttämään kyselylomakkeen (Valmeri kyselyn käyttöohje liitteenä 1). Kysyttäviä asioita on 18 ja vastausvaihtoehtoja on viisi (asia on erittäin hyvin asia on erittäin huonosti) (kyselylomake liitteenä 2). Kysymyksistä puolet koskee psykososiaalista kuormitusta ja loput tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä fyysistä työympäristöä. Kysymykset laadittiin niin, että ne soveltuvat kaikille aloille. Valmeri kyselyyn vastaa työpaikalla vain pieni, mutta mahdollisimman edustava otos henkilöstöstä. Se on tarkastajan ja hallinnon väline, eikä korvaa työpaikan omia koko henkilöstölle suunnattuja henkilöstökyselyitä. Menetelmällä tarkastaja saa valvontatyötään varten tietoa henkilöstön työolosuhteita koskevista mielipiteistä. Työpaikan tuloksia voi myös verrata saman alan muiden työpaikkojen tuloksiin käyttäen hyväksi hallinnon omaa työolosuhdetietojärjestelmää. Tarkastajalle saa näin kättä pitempää vaikeana pidettyyn psykososiaalisten työolosuhteiden valvontaan. Hallinnolle se antaa tietoa eri alojen tilanteesta ja kehityksestä sekä vaihtelusta yritysten välillä. Tässä tilastoraportissa julkaistaan vuosina kerätty laaja ja ainutlaatuinen kyselyaineisto. Aineiston ainutlaatuisuus perustuu tiedon työpaikkakohtaisuuteen. Kaikissa muissa Suomessa tehtävissä julkisissa työolokyselyissä (esimerkiksi Tilastokeskuksen Työolobarometri, Työterveyslaitoksen Työ ja Terveys haastattelututkimus) kysely kohdistetaan väestöotokseen. Siksi niiden tuloksista voidaan saada vain toimialakohtaisia keskiarvotietoja. Valmeri-kyselystä saadaan sen lisäksi tietoa työolosuhteiden vaihtelusta eri työpaikoilla. Samoin saadaan seurantatietoa työolojen kehittymisestä ja valvontatoimien vaikuttavuudesta. Tiedolla on käyttöä myös työpaikoilla. Työpaikka voi verrata omia tuloksiaan alan parhaisiin työpaikkoihin ja asettaa sen perusteella tavoitteita kehittämiselle. 8

9 Maantieteellisesti aineisto painottuu voimakkaasti Uudellemaalle. Työsuojelupiireittäin tehtyjen Valmeri-kyselyjen määrät ovat seuraavat: Uusimaa 1437 Itä-Suomi 81 Keski-Suomi 23 Pohjois-Suomi 14 Kaakkois-Suomi 8 Vuodesta 2002 lähtien vuoden 2009 loppuun menetelmää on käytetty yhteensä työpaikalla, jotka edustavat kaikkia päätoimialoja lukuun ottamatta maataloutta, kaivostoimintaa ja työnantajina toimivia kotitalouksia (taulukko 1). Eniten aineistoa on terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta, kaupan alalta, teollisuudesta ja koulutusalalta. Eri vuosina aineisto on painottunut jossain määrin eri toimialoille. Aineiston jakautuminen toimialan ja työpaikan henkilöstön määrän mukaan on esitetty taulukossa 2. Eniten on hengen työpaikkoja ja toiseksi eniten sitäkin pienempiä alle 20 hengen työpaikkoja. Kuitenkin mukana on myös toista sataa yli 250 hengen työpaikkaa. Valmeri-kyselyyn osallistuneilla työpaikoilla on ollut henkilöstöä keskimäärin 96 henkilöä, joista kyselyyn on vastannut keskimäärin 18 henkilöä. Kyselyyn on vastannut vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä henkilöä (taulukko 3). Taulukko 1. Työpaikkojen määrä eri vuosina päätoimialoittain A maatalous, metsätalous ja kalatalous kaikki B kaivostoiminta ja louhinta C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta T kotitalouksien toiminta työnantajina kaikki

10 Taulukko 2. Työpaikat koon mukaan päätoimialoittain ei tietoa kaikki C teollisuus E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F rakentaminen G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta L kiinteistöalan toiminta M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N hallinto- ja tukipalvelutoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta kaikki, kpl osuus kaikista, % Taulukko 3. Kyselyn vastaajien määrä sekä työpaikkojen määrä ja koko päätoimialoittain vastaajia koskevat tiedot vastaajia / työpaikka keskiarvo työpaikkoja koskevat tiedot henkilöstön määrä keskiarvo henkilöstön määrä yhteensä työpaikkoja vastaajia kpl yhteensä C teollisuus G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus H kuljetus ja varastointi I majoitus- ja ravitsemistoiminta J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P koulutus Q terveys- ja sosiaalipalvelut S muu palvelutoiminta muu kaikki

11 Raportissa tarkastellaan ensin kyselytulosten vaihtelua vuosittain vuodesta 2002 vuoteen Sitten tarkastellaan työpaikan koon ja päätoimialan vaikutusta tuloksiin. Raportin osassa 2 esitetään tulokset yksityiskohtaisesti päätoimialoilla, ja joillakin alatoimialoilla, joilla aineistoa on ollut riittävästi. Aineiston analyysia varten laskettiin ensin työpaikkakohtaisesti kunkin kysymyksen vastausten keskiarvot. Näin saatiin raportin tekoa varten perustaulukko, jossa kukin työpaikka on omalla rivillään ja sarakkeilla ovat työpaikan taustatiedot ja Valmeri-kyselyn 18 kysymyksen vastauskeskiarvot. Tuloksia on esitetty eri tasoilla seuraavasti: kaikkien kysymysten vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat fyysistä työympäristöä koskevien viiden kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta koskevien neljän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat, psykososiaalista kuormitusta koskevien yhdeksän kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat 18 yksittäisen kysymyksen vastauskeskiarvot ja vastausten jakaumat. Työpaikkojen tulosten jakaumia esitetään eri kohdissa raporttia kolmella eri tavalla: keskihajonta; noin kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsee keskihajonnan päässä keskiarvosta kvartiilijakauma; työpaikat jaettu vastauskeskiarvon mukaan neljään yhtä suureen ryhmään parhaista heikoimpiin ja tuloksena esitetään näiden ryhmien rajat pylväsdiagrammi; työpaikkojen määrä ja prosenttiosuus pylväsesityksenä, jossa kukin pylväs esittää 0,5 yksikköä vastausasteikolla. 11

12 2.2. Työolot eri vuosina Koko aineistossa kaikkien kysymysten keskiarvo on 3,6 (taulukko 4). Asteikossa 3 on neutraali ja sitä parempi tulos kertoo suhteellisesta tyytyväisyydestä työolosuhteisiin. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen koetaan olleen parhaalla tolalla ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden heikoimmalla tolalla, joskin erot työolojen eri osa-alueiden välillä ovat pienet. Vuositasolla kyselyn tulokset ovat vaihdelleet melko vähän, eikä ole havaittavissa selvää trendiä (taulukko 4). Mahdollisen muutostrendin tarkastelua vaikeuttaa päätoimialojen erilainen painotus eri vuosina. Myös päätoimialojen sisällä kyselyt ovat voineet kohdistua erityyppisille työpaikoille eri vuosina. Aineistossa ei ole riittävästi samalla työpaikalla eri vuosina toistettuja kyselyitä, jotta niiden perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä työpaikkakohtaisten valvontatoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Taulukko 4. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin vuosina Vuosi Fyysinen työympäristö Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus Psykososiaalinen kuormitus Kysymykset yhteensä 2002, n=14 3,953 4,038 3,785 3, , n=49 3,605 3,736 3,553 3, , n=165 3,756 3,877 3,635 3, , n=210 3,634 3,717 3,583 3, n n=194 3,61 3,676 3,584 3, , n=293 3,577 3,585 3,584 3, , n=355 3,575 3,574 3,573 3, , n=282 3,555 3,546 3,573 3,558 kaikki, n=1563 3,607 3,644 3,586 3, Työpaikan koko ja työolot Työpaikan henkilöstön määrän yhteyttä koettuihin työoloihin selvitettiin päätoimialoilla, joilla oli aineistoa yli 150 työpaikalta. Henkilöstön määrän mukaan työpaikat jaettiin viiteen luokkaan, (kuvat 1-5). Kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa työolot koettiin parhaiksi kaikkein pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla (kuvat 1-5). Julkisessa hallinnossa suurimpien yli 249 hengen työpaikkojen olot koettiin hieman paremmiksi kuin pienimpien työpaikkojen. Teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa henkilöstö kokee työolot heikoimmiksi hengen työpaikoilla. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä Sosiaali- ja terveyspalveluissa heikoimmiksi työolot taas koettiin yli sadan hengen työpaikoilla. Erot ovat pienet, mutta tulokset osoittavat johdonmukaisesti työntekijöiden olevan työoloihinsa tyytyväisimpiä pienimmillä, alle 20 hengen työpaikoilla. 12

13 Kuva 1. Työolojen vaara- ja kuormitustekijätt työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, kaikki työpaikat, n= =1563 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) Kuva 2. Teollisuuden työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=152 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 13

14 Kuva3. Tukku- ja vähittäiskaupan työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=218 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249,) Kuva 4. Julkisen hallinnon työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=256 (kokoluokat: 1=1-19, 2= =20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 14

15 Kuva 5. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työolojen vaara- ja kuormitustekijät työpaikan koon mukaan, vastausten keskiarvo ja keskihajonta, n=415 (kokoluokat: 1=1-19, 2=20-49, 3=50-99, 4= , 5= yli 249) 2.4. Työolot päätoimialoilla Fyysinen työympäristö on koettu parhaaksi toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmaksi se on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 6). Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksii kuormitus on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 7). Psykososiaalinen kuormitus on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatioo ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rasittavimmaksi se on koettu toimialalla terveysja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 8). Psykososiaalisen kuormituksen erot eri toimialojen välillä ovat pienemmät kuin fyysisen työympäristön ja tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen erot. Kaikki kysymykset huomioiden työolojen on koettu olevan parhaalla tasolla toimialoilla informaatio ja viestintä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Heikoimmiksi ne on koettu toimialoilla teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (taulukko 6 ja kuva 9). 15

16 Taulukko 6. Vastauskeskiarvot kuormitustekijäryhmittäin eri toimialoilla työpaikkoja fyysinen työympäristö tuki- ja liikuntaelinten kuormitus psyko- kuormitus sosiaalinen kaikki kysymykset C teollisuus 165 3,32 3,22 3,59 3,38 G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus 252 3,70 3,48 3,64 3,61 H kuljetus ja varastointi 35 3,32 3,41 3,59 3,44 I majoitus- ja ravitsemistoiminta 53 3,72 3,39 3,65 3,59 J informaatio ja viestintä 50 4,12 4,3 3,87 4,1 K rahoitus- ja vakuutustoiminta 47 4,044 4,18 3,87 4,03 O julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 265 3,76 3,96 3,58 3,77 P koulutus 122 3,61 3,95 3,68 3,75 Q terveys- ja sosiaalipalvelut 446 3,41 3,48 3,45 3,45 S muu palvelutoimintaa 97 3,833 3,92 3,6 3,78 muu 31 3,86 3,76 3,63 3,75 kaikki ,61 3,64 3,59 3,61 Kuva 6. Fyysinen työympäristö, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 16

17 Kuva 7. Tuki- ja liikuntaelinten kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla Kuva 8. Psykososiaalinen kuormitus, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 17

18 Kuva 9. Kaikki kysymykset, vastauskeskiarvo ja keskihajonta eri toimialoilla 2.5. Työolojen vaihtelu eri työpaikoillaa Työpaikkojen välillä on suuret erot. Paras neljännes työpaikoista saa vastauskeskiarvoksi 4-4,8 vastausasteikon ollessa yhdestä (heikoin) viiteen (paras). Heikoin neljännes sijoittuu vastaavasti välille 2,3 3,3 (kuva 10). Osin vaihtelua selittää työpaikan toimiala. Kuitenkinn raportin osassa 2 esitetyt toimialakohtaiset tiedot osoittavat saman toimialankin työpaikkojen väliset suuret erot. Työpaikkojen väliset erot ovatkin selvästi suuremmat kuin toimialojen väliset erot. Fyysisen työympäristön ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta työpaikat jakautuvat normaalin jakauman tavoin ja eniten työpaikkoja on välillä 3,5-4. Tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen suhteen työpaikkojen jakauma on vino ja hajonta suurempi kuin muissa työolotekijöissä, eniten työpaikkoja on välillä 4 4,5. Näitä ergonomisesti hyviä työpaikkoja on erityisesti aloillaa informaatio ja viestintä sekä rahoitus ja vakuutustoiminta. Toisaalta lähes 20 % työpaikoistaa on alle kolmosen tason (kuva 11) ), näitä työpaikkoja on erityisesti teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen päätoimialoilla. Yksittäisistä kysymyksistä parhaat arvosanat saivat väkivallan uhkaa ja häirintää sekä työvälineiden tarkoituksenmukaisuutta ja turvallisuutta koskevat kysymykset (Taulukko 7). Heikoimman arvosanan saivat työympäristön lämpöolosuhteet sekä työn sujuvuus ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia. 18

19 Kuva 10. Työpaikkojen jakautuminen neljäsosiin vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 ylempi jana = paras neljännes työpaikoista alempi neliö = 2. heikoin neljännes työpaikoista ylempi neliö = 2. paras neljännes työpaikoista alempi jana = heikoin neljännes työpaikoista - * = joukosta poikkeava työpaikka Kuva 11. Työpaikkojen jakaumaa vastauskeskiarvon mukaan kuormitustekijäryhmittäin, kaikki työpaikat, n= 1563 (vasemmalla pystyakselilla työpaikkojen lukumäärä ja oikeallaa prosenttijakauma) 19

20 Taulukko 7. Kysymyskohtaiset tulokset, kaikki työpaikat, n=1563 Kaikki, n= Ovatko käyttämäsi työvälineet tarkoituksenmukaiset turvalliset ja riittävät sekä sujuuko työ niillä ilman häiriöitä? 2 Ovatko työympäristösi ja kulkuväylät riittävän tilavat ja hyvässä järjestyksessä? 3 Joudutko kävelemään työssäsi liukkailla (hiekoittamattomilla) ulkoalueilla ongelmallisilla keleillä? 4 Onko työympäristö jossa työskentelet lämpötilaltaan sopiva ja vedoton? 5 Aiheuttavatko kemikaalit, biologiset tekijät (bakteerit ym.) tai ilman epäpuhtaudet työssäsi terveysvaaraa? 6 Ergonomisesti hyvä työ on fyysisesti sopivan kevyttä ja työasennot sekä työliikkeet ovat mukavia ja vaihtelevia. Miten tyytyväinen olet oman työsi ergonomiaan? 7 Joudutko työskentelemään usein vaikeissa ja epämukavissa työasennoissa? 8 Joudutko usein nostamaan tai siirtämään raskaita taakkoja käsin ilman työtä keventäviä apuvälineitä? 9 Esiintyykö työssäsi paljon käden toistuvia yksipuolisia liikkeitä (tällä ei tarkoiteta näyttöpäätetyötä)? 10 Sujuuko työsi ilman häiritsevää etsiskelyä, keskeytyksiä ja odotuksia? 11 Onko sinulla usein liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti? 12 Joudutko liian usein työskentelemään suorituskykysi äärirajoilla? 13 Oletko saanut riittävästi perehdyttämistä ja koulutusta selviytyäksesi kaikista sinulle kuuluvista töistä, myös mahdollisista häiriö- ja vaaratilanteista? 14 Keskustellaanko työpaikallasi riittävästi tehtävistä, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? keskiarvo keskihajonta minimi maksimi 3,904 0,510 1,600 5,000 3,643 0,688 1,207 5,000 3,678 0,711 1,400 5,000 3,106 0,655 1,111 5,000 3,706 0,707 1,444 5,000 3,477 0,566 1,517 5,000 3,523 0,705 1,286 5,000 3,735 0,751 1,448 5,000 3,841 0,684 1,000 5,000 3,148 0,529 1,583 4,857 3,300 0,549 1,393 5,000 3,455 0,502 1,429 5,000 3,567 0,471 1,600 5,000 3,338 0,556 1,400 4, Saatko tarvittaessa tukea ja apua esimieheltäsi? 3,763 0,543 1,500 5, Tuletko kuulluksi työtäsi koskevissa asioissa ja muutoksissa? 17 Vaarantuuko terveytesi tai turvallisuutesi väkivallan tai sen uhkan vuoksi työssäsi? 18 Häirinnällä tarkoitetaan toistuvaa ja terveyttä vaarantavaa epäasiallista kohtelua. Oletko itse, tai onko joku muu työyksikössäsi tällä hetkellä häirinnän kohteena? 3,525 0,532 1,625 5,000 4,112 0,643 1,714 5,000 4,072 0,531 1,600 5,000 Kaikki kysymykset yhteensä 3,612 0,453 2,057 4,760 20