Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntö LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TULOVEROLAIN 54 D JA 96 A :N MUUTTAMISESTA Valtiovarainministeriö on pyytänyt Finanssialan Keskusliitolta (FK) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tuloverolain 54 d ja 96 a :n muuttamisesta. Lausuntonaan FK esittää seuraavan. FK vastustaa VM:n kaavailemia muutoksia eläkesäästämisen verotukseen. Muutoksella ei saataisi aikaan mitään hyvää, mutta lopetettaisiin käytännössä yksityishenkilöiden, ammatinharjoittajien ja pienyrittäjien mahdollisuus täydentää lakisääteistä eläkettään vapaaehtoisella lisäeläkkeellä. Muutokselle ei ole järkeviä perusteita VM:n kaavailu on valitettava, koska kokonaiseläketurvamme tarvitsee ehdottomasti vahvistusta. Ei ole järkevää tehdä kansalaisten eläkesäästämisen kannusteista tehottomia aikana, jolloin julkisen talouden kestävyysvaje on konkretisoitunut, lakisääteisen työeläketurvan vastuuvelka kasvaa voimakkaasti ja hyvinvointipalveluita tarjoavat kunnat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Työeläkejärjestelmän tervehdyttämisen kannalta on välttämätöntä, että palkansaajat ottavat itse vastuulleen yhä suuremman osan omaehtoisesta varautumisestaan eläkepäiviin. Ehdotettu muutos on ristiriidassa EU:n komission helmikuussa 2012 julkaiseman Euroopan eläketurvan tulevaisuutta koskevan eläkkeiden valkoisen kirjan kanssa. Valkoisessa kirjassa komissio kehottaa jäsenmaita lisäämään vapaaehtoisen eläketurvan kannusteita. Kaavailu vie suomalaisilta mahdollisuuden varautua itse vanhuuden varalle omaehtoisella eläkesäästämisellä samalla, kun suomalaiset kansakuntana ikääntyvät nopeimmin koko Länsi-Euroopassa. Myös OECD korostaa tuoreessa raportissaan The OECD Roadmap for the Good Design of Defined Contribution Pension Plans erilaisten kannustinten tärkeyttä vapaaehtoisen eläkesäästämisen tukemisessa. Oikeanlainen verokannuste sekä rohkaisee eläkesäästämiseen että kasvattaa säästöosuuksia. Nyt kaavailtua muutosta on vaikea nähdä asianmukaisena ja toivottavana kannusteena. VM:n kaavailu on erikoinen, koska julkisilla varoilla saisi eläköityä kolme tai viisi vuotta aikaisemmin kuin omalla tai työnantajan kustannuksella. Kaavailun ajoitus on hankala, sillä yksilöllisten eläkevakuutusten verotusta aiotaan muuttaa radikaalisti jo kolmannen kerran 8 vuoden sisällä. Muutos merkitsisi samalla vasta kaksi vuotta sitten markkinoille tulleen PSeläkesäästämisen alasajoa. Eläkkeen maksamisen kytkeminen joustavan vanhuuseläkeiän yläikärajaan olisi tehoton
Lausunto 2 (5) eläke- ja työvoimapoliittinen toimenpide. Aikaisemmilla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeuteen liittyneillä ikärajakorotuksilla ei ole tuettu eläketai työvoimapoliittisia tavoitteita. Siksi ei voida olettaa, että niitä saataisiin aikaan tälläkään muutoksella. Eläkesäästämisen edut, eli kansalaisten mahdollisuus täydentää riittämättömäksi jäävää lakisääteistä eläkettä, menetettäisiin. Muutos aiheuttaisi merkittäviä lisäpaineita lakisääteiselle eläkejärjestelmälle sekä taloudellisia menetyksiä pitkäaikaissäästämispalveluita tarjoaville alan toimijoille. Nämä toimijat ovat mm. tehneet miljoonainvestointeja VM:n vasta alle kolme vuotta sitten suunnittelemaan PS-eläkesäästämiseen sekä vuosikymmenien ajan eläkevakuutustoimintaan. Eläkesäästämisen verotuksen viime vuosien muutoksista Eläkesäästäminen edellyttää tyypillisesti noin 30 vuoden säästöaikaa, jota seuraa vähintään 10 vuoden eläkeaika. Eläkesäästämisen kannalta on siksi tärkeää, että kansalainen ja palveluntarjoaja voivat luottaa sidotun eläkesäästämisen verotuksen pysyvyyteen tai ainakin siihen, että verotusta koskevia sääntöjä ei muuteta muutaman vuoden välein. Näin on kuitenkin tehty ja ollaan taas aikeissa tehdä. Eläkesäästämisen verotusta muutettiin radikaalisti vuonna 2005, jonka jälkeen eläkesäästämisen aloittaminen putosi kolmanneksella. Vuonna 2010 tehtiin jälleen erittäin radikaali verouudistus, jonka johdosta eläkesäästämisen aloittaminen romahti. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että VM:n tavoitteeksi kerrottiin tuolloin lisätä eläkesäästämistä mahdollistamalla pitkäaikaissäästämisen PS-tilit. Eläkesäästämisen aloitti vuonna 2011 kuitenkin enää neljännes siitä määrästä, mitä aloittajia oli 10 vuotta aikaisemmin. Kun 2000-luvun alussa eläkesäästämisen aloitti noin 60 000 kansalaista vuodessa, eläkevakuutuksia myytiin vuonna 2011 yksityishenkilöille alle 5 000 ja PS-tilejä noin 10 000. Tahti on tänä vuonna pudonnut tästäkin. Syynä eläkesäästämisen jo tapahtuneeseen marginalisoitumiseen ei ole se, etteivätkö kansalaiset kokisi tarvetta täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Syynä on ollut eläkesäästämisen verotuksen jatkuva muuttaminen ja verokannusteen heikentäminen. Nyt kaavaillut muutokset todennäköisesti lopettaisivat sidotun eläkesäästämisen Suomessa. Eläkekeskusteluun liittyneitä väärinkäsityksiä Keskusteluun vapaaehtoisesta eläketurvasta on liittynyt paljon väärinkäsityksiä. Toteamme siksi seuraavaa: 1. Eläkesäästäjät ovat ns. tavallisia ihmisiä Eläkesäästämisellä täydennetään lakisääteistä eläketurvaa. Tarvetta lakisääteisen eläketurvan täydentämiseen on mm. niillä, joilla on ollut työuran aikana työttömyys- tai lastenhoitojaksoja sekä erityisesti monilla ammatinharjoittajilla ja muilla pienyrittäjillä. Ammatinharjoittajien ja muiden pienyrittäjien lakisääteinen eläke jää usein huomattavasti alle 1400 euron keskieläkkeen. Tyypillinen eläkesäästäjä on 35-vuotias alle keskituloinen nainen.
Lausunto 3 (5) 2. Eläkesäästäminen ei lyhennä, vaan pidentää työuria ETLA:n tutkimuksen mukaan yksilöllisen eläkevakuutuksen ottaneet ovat jättäneet työelämän myöhemmin kuin ne, joilla ei ole ollut vakuutusta. Tyypillisesti itse maksettua eläkettä on alettu nauttia 3-5 vuotta myöhemmin kuin verosäännökset olisivat sallineet. Vuonna 2010 voimaan tulleiden verosäännösten nojalla itse maksettua eläkettä ei edes voi alkaa nostaa ennen työeläketurvan alinta vanhuuseläkeikää (tällä hetkellä 63 vuotta). 3. Yhteiskunta saa verokannusteen takaisin tuottoineen Itse maksetun eläkkeen verokannuste on luonteeltaan verolaina, jonka yhteiskunta saa takaisin tuottoineen eläkettä maksettaessa. Lisäksi omalla rahalla hankittu eläketulo otetaan huomioon muun muassa ns. harkinnanvaraisia etuuksia myönnettäessä sekä kunnallisten palveluiden asiakasmaksuissa. 4. Työnantajan ottaman eläkevakuutuksen vakuutusmaksussa ei ole verokannustetta Työantajan kustantaman lisäeläketurvan vakuutusmaksuilla turvataan työntekijän lisäeläkkeen maksaminen ulkoistamalla se vakuutusyhtiölle. Sopimus lisäeläkkeestä on juridisesti pätevä ilman vakuutuksen ottamistakin. Lisäeläkkeen vakuutusmaksut vähennetään yhteisöverokannalla (24,5 % vuonna 2012) ja verotetaan aikanaan työntekijän ansiotulona marginaaliveroasteen mukaan. Kaavailun sisällöstä Vuoden 2005 verouudistuksessa siirryttiin sekä uusien että vanhojen sopimusten osalta ansiotuloverotuksesta pääomaverotukseen ja alin eläkeikä nousi 62:een. Vuoden 2010 uudistuksessa alin eläkeikä sidottiin lakisääteisen työeläketurvan alimpaan vanhuuseläkeikään silloin kun eläkesäästäjä täyttää tuon iän. Kansalaisille on viime vuosina lukemattomia kertoja kerrottu, että tätä alinta eläkeikää tullaan nostamaan niin kuin vuonna 2017 tapahtuneekin. Seuraava iän nosto tuskin jää viimeiseksi. Siten eläkesäästämistä aikovalle 30-35-vuotiaalle ei voi nykysääntöjenkään mukaan kertoa edes viiden vuoden tarkkuudella, milloin eläkettä voi alkaa nostaa. Nyt eläkesäästämisen alimmaksi eläkeiäksi halutaan lakisääteisen työeläketurvan vanhuuseläkkeen ikähaarukan yläpää tai itse asiassa vielä tätäkin korkeampi ikä (ns. lykätty vanhuuseläke). Tämä ajankohta on tällä hetkellä 68 vuotta ja 1 kk. Tämäkin ikäraja tullee nousemaan työeläkeuudistuksessa 2017. Tämän iän nostamiseen ovat työntekijäjärjestöt olleet valmiita jo aikaisemminkin. On mahdollista, että ikähaarukan takaraja jossain vaiheessa jopa poistetaan. Ehdotetun muutoksen myötä on säästäjän kannalta entistä epävarmempaa, ehtiikö hän koskaan nauttia säästettyjä eläkevaroja. Palkansaajien lisäksi myös pienyrittäjien mahdollisuudet eläkesäästämiseen kärsisivät Monet eläkesäästäjät ovat palkansaajia. Eläkesäästäminen on kuitenkin tärkeää myös monille pienyrittäjille. Ammatinharjoittajien lisäeläketurvan hankkiminen loppuisi jo
Lausunto 4 (5) yksityistalouksia koskevan muutoksen takia, koska ammatinharjoittaja on kokonaisverotuksen alainen. Kaavailussa muutos ulotettaisiin myös yritysten ottamaan yksilölliseen lisäeläketurvaan. Tämä merkitsisi sitä, että myöskään esim. osakeyhtiön osakastyöntekijän jälkeen jäänyttä YEL-turvaa ei käytännössä enää voisi täydentää eikä yrityksen yksittäisille avainhenkilöille voisi ottaa lisäeläkettä. Työsuhteeseen perustuvien vakuutusten ottamiselle ei ole verokannustetta, sillä vakuutusmaksut vähennetään ensin yhtiöverokannalla ja etu verotetaan vakuutetun ansiotulona marginaaliveroasteen mukaan. Sidottua eläkesäästämistä koskeva lainsäädäntö on teknisesti huonosti toteutettu Verokannustetun eläkesäästämisen verosäännökset ovat vaikeaselkoinen ja kerrostunut kokonaisuus. Alan asiantuntijan saati tavallisen kuluttajan on hyvin vaikea saada pykäliä lukemalla selville, mitä sääntöjä mihinkin sopimukseen sovelletaan. Yhteen ja samaan sopimukseen voidaan lisäksi joutua soveltamaan monia eri sääntöjä. Aikojen saatossa on muutettu vähennysoikeuden enimmäismäärää, eläkeikää, eläkeaikaa ja verolajia. Samallakin kertaa säädetyt muutokset ovat saattaneet tulla voimaan keskenään eri aikoina, kuten vuoden 2005 uudistuksen muutokset. Tuolloin verolaji muuttui vanhoihinkin sopimuksiin 1.1.2006 lukien, vaikka eläkeikää koskeva muutos tulikin samojen sopimusten osalta voimaan vasta 1.1.2010. Pääomatuloverotukseen siirtymisen jälkeen verokantakin on ehtinyt jo kerran muuttua, mikä sekin sotkee kuvaa etenkin asiakkaan näkökulmasta. Nyt ehdotettu muutos tuo jälleen yhden kerrostuman eri verosääntöjen ennestäänkin sekavaan kokoelmaan. Huomattavaa on, että edellisen veromuutoksen siirtymäaika on edelleen meneillään ja se päättyy vasta 31.12.2016. Mikäli nyt ehdotetut muutokset tulevat voimaan, on ensi vuonna aktiivisessa säästövaiheessa oleville sopimuksille voimassa kolmenlaisia verosääntöjä: 1.1.2005 voimaan tulleet säännöt (siirtymäaika päättyi 31.12.2009), 1.1.2010 voimaan tulleet säännöt (siirtymäaika päättyy 31.12.2016) ja nyt ehdotetut säännöt. Näin sekavien säännösten soveltaminen on vaikeaa paitsi asiakkaiden, myös asiakaspalvelijoiden sekä palvelutuotannon teknisen toteuttamisen näkökulmasta. Jatkuvat muutokset tuovat ongelmia myös Verohallinnolle. FK kiinnittää lisäksi huomiota siihen, ettei esitysluonnoksen siirtymäsäännös sanamuotonsa mukaisesti koske ollenkaan PS-sopimusten verotusta. Omaisuuden eläketurvaksi muuttamisen tärkeydestä Ikääntyvässä yhteiskunnassa kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus muuttaa varallisuuttaan elinikäiseksi lisäeläkkeeksi. Ikääntyneet tarvitsevat yhä enemmän terveydenhoito- ja hoivapalveluita, joiden rahoitukseen eivät riitä kunnan eivätkä heidän omat tulonsa. On siis ensisijaisen tärkeää mahdollistaa omaisuuden eläketurvaksi muuttaminen. Tämä olisi kiistatta koko yhteiskunnan etu. Nyt kaavaillut muutokset eivät kannusta ottamaan vastuuta omasta eläketurvasta, vaan saisivat uudet eläkesäästäjät turvautumaan muihin säästämismuotoihin. Tämä johtaisi useissa tapauksissa siihen, että säästövarat on käytetty jo ennen eläkeiän alkamista tai ne käytetään ensimmäisten eläkevuosien aikana. Verokannustetun eläkesäästämisen nyt mahdollisesti loppuessa kansalainen ei voisi
Lausunto 5 (5) jatkossa hankkia itselleen lainkaan elinikäistä lisäeläkettä, koska eläkevakuutus on ainoa elinikäisen lisäeläkkeen hankkimisen mahdollistava tuote. Eläkevakuutuksia ei voi Suomessa ottaa ilman verokannustetta, koska TVL 34 :n nojalla vähintään kahden vuoden ajan maksettavaa eläkettä verotetaan sekä pääoman palautuksen että tuoton osalta siitä huolimatta, että vakuutusmaksuja ei saa vähentää verotuksessa. Ehdotus Vapaaehtoisen (siis myös ei-verokannustetun) vakuutusmuotoisen eläkesäästämisen verotuksesta on tehty valitettavan monimutkaista ja epäselvää. Tämän korjaamiseksi FK ehdottaa, että kaavailtujen muutosten sijasta sallittaisiin eläkevakuutuksen tai PS-tilin ottaminen jatkossa siten, että sopimuksen alin eläkeikä olisi sopimuksen ottamishetken alin vanhuuseläkeikä lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä. Tämä muutos voisi tulla voimaan takautuvasti vuodesta 2010. Tämä voisi elvyttää ajan kuluessa eläkesäästämisen eivätkä aikaisempien kokemusten mukaan eläkesäästäjät silti aloittaisi eläkkeen nostamista sopimuksen sallimassa alimmassa eläkeiässä. Lisäksi ehdotamme, että ei-verovähennyskelpoisella eläkevakuutuksella hankitusta eläkkeestä jatkossa olisi veronalaista vain tuotto. Ehdotamme myös, että pääoman lisäksi myös tuotto olisi verotonta, jos eläkettä maksetaan TVL 54 d :n mukaisesti lakisääteisen työeläketurvan vanhuuseläkeiässä ja eläke olisi elinikäinen. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Esko Kivisaari Varatoimitusjohtaja