2. Miten aiot vaikuttaa maatalouteen kohdistuvan byrokratian purkamiseen?



Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuohjelman tulevaisuus

Ruoka ei kasva kaupan hyllyillä

Maatalouden PELASTUSOHJELMA

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ Asianajaja Peter Salovaara

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Spv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula)

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Työllisyys on ykkösasia

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija

Arto Taskinen Oulu

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Euroopan investointipankki lyhyesti

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Rakennetukien kesäpäivät 2017 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen

Etelä-Pohjanmaan liitto

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, Pirjo Havia

Harrastus vai bisnes?

Maatalousuudistuksen valmistelua Juha Marttila

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

OMISTAJANVAIHDOS TE TA

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019

Julkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Metsävaratieto kohti 2020-lukua: tiedoista hyötyä metsänomistajille? Anssi Kainulainen asiantuntija MTK metsälinja

Transkriptio:

Hannakaisa Heikkinen 40 vuotta, maatalousyrittäjä, Suomen Keskusta Varmistan, että Keskustan lupaus byrokratian purkamisesta kirjataan hallitusohjelmaan. Kansanedustajana tuon napakasti esille myös omat kokemukseni byrokratian tuomasta valtavasta lisätyömäärästä ja stressistä, mitä olen kokenut lypsykarjatilallisena. Lupapäätösten käsittelylle on laitettava enimmäiskäsittelyajat, viranomaisten välinen valitusoikeus on poistettava ja asiakkaan pompottelu viranomaisten välillä on saatava loppumaan. Tottakai! Ruoan kotimaisuus ja jäljitettävyys tulee olla niin jalosteille kuin ravintolaruoalle arvonlisä ja laatutakuu. Toivon, että alkuperämerkintöjen laajentaminen elintarviketuotteissa on polku kohti kuluttajien "valaistumista", että mikä merkitys kotimaisella, turvallisella ja puhtaalla ruoalla on. Ammatinharjoittajan verotus on kiristynyt huomattavasti viime vuosina. Maatalouden nettovarallisuutta tulisi varjella kaikin keinoin: muun muassa peltojen, varastojen ja eläinten arvottaminen todellisella arvolla nettovarallisuutta laskettaessa lähentäisi henkilöverotusta osakeyhtiöverotukseen. Tulevan hallituksen on tehtävä periaatepäätös, että painopiste liikenneverkoston rahoituksessa on olemassa olevan tiestön kunnostus eikä uudet infrahankkeet. Rahallinen panostus alemman asteen tieverkoston kunnostamiseen on saatava riittävälle tasolle. Näen myös erittäin tärkeänä alueemme kansanedustajien edunvalvontatyönä sen, että saamme "houkuteltua" mahdollisimman paljon kasvavan biotalouden alan yrittäjyyttä alueellemme: silloin tiestömme on pakko kunnostaa, jotta lisääntyvä raskas liikenne selviytyy teillämme! Lahjaveron poistaminen mahdollistaisi alemmat kauppahinnat ja vaikuttaisi myös mahdollisuuteen tehdä sukupolvenvaihdos oikea-aikaisesti.

Aino Kanniainen 53 vuotta, VET Psykoterapeutti, Yrittäjä, Suomen Keskusta Alkutuotannon byrokratiaa on käytävä kohta kohdalta läpi ja otettava maalaisjärki käyttöön turhan säätelyn vähentämiseksi. Viljelijän arkea tulee helpottaa niin, että vapautetaan byrokratiaviidakossa selviytymistaistelusta aikaa itse työntekemiseen. Maatalouden tuki- ja lupaprosessien neuvonta ja muut palvelut on keskitettävä yhdelle luukulle. Tukien valvonnassa päätösten perusteiden on oltava kaikille samanlaiset, ei tarkastajan mielipiteestä riippuvia. Vahvistetaan mieluummin viljelijän tukemista kuin kohtuuttomien sanktioiden pelkoa. Pienteurastamojen toimintaa ja ruuan suoramyyntiä on helpotettava. Kyllä. Kuluttajat ovat valveutuneita ja heillä on oikeus tietää ruuan alkuperä. Tämä tukee myös suomalaisen eettisesti, puhtaasti tuotetun ja ilman antibiootti- ja kasvinsuojeluainejäämiä sisältävän kotimaisen ruuan kysyntää. Merkintöjen tulee olla entistä selkeämpiä. Sekä raaka-aineen että valmistusmaan tietojen on löydyttävä pakkauksesta selkeästi. Maatalouden tuloja täydentävän puukaupan verotus tulee käsitellä progressiivisen verotuksen ei pääomatuloverotuksen, mukaan. Ammatinharjoittajalle on annettava mahdollisuus tehdä tulosta investointivaraus ilman veroja. Mikäli investointi ei toteudukaan, varaus puretaan ja ilmoitetaan verotettavana tulona. Ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvien verohuojennusten kehittäminen luo lisää työtä. Kiinteistöveroa ei saa laajentaa kuulumaan maa- ja metsäkiinteistöihin. Pidetään maaseutu elinvoimaisena, hyödynnetään uusiutuvat luonnonvarat ja turvataan kotimainen energia- ja ruoka-omavaraisuus. Näin tieverkon ylläpitäminen on koko yhteiskunnan kannalta kannattavaa. Valtion budjetissa on yhdeksi kärkitavoitteeksi laitettava alemman tieverkoston kunnostaminen. Hyödynnetään metsäyhtiöiden maksamat tuet teiden kunnostukseen täysimääräisinä. Teiden kunnostus on tehtävä kerralla kunnolla, ei vain vähän korjaamalla sieltä ja täältä. On tärkeää saada maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset tapahtumaan ajoissa, jotta tilat siirtyisivät nuorille yhteiskunnan kannalta aktiivisille toimijoille, jotka laittavat rahan kiertämään. Jos sukupolvenvaihdosta ei tehdä ajallaan, ei muualla elämänsä aloittanut nuorempi sukupolvi enää välttämättä halua tulla jatkamaan tilanpitoa, koska he ovat vakiintuneet jo jonnekin muualle. Jos sukupolvenvaihdosta ei tapahdu, ei edellisellä sukupolvella ole enää tarvetta / halua investoida, tuottaa satoa/myydä puuta samalla tavalla kuin nuoremmilla, jolloin ei myöskään työllisty ihmisiä maa- ja metsätalouden liitännäiselinkeinoissa. Viljelijöillä on oltava mahdollisuus varhaiseläkkeeseen (ent. luopumistukijärjestelmä). Verotuksen huojentaminen niiden sukupolvenvaihdosten osalta, joissa maa- ja metsätaloutta jatkaa nuori yrittäjä

Elsi Katainen 48 vuotta, kansanedustaja, maatalousyrittäjä, luonnonvara-alan opettaja, Suomen Keskusta Tarvitaan kunnon byrokratian purkutalkoot ja asenne siihen lainsäädännössä ja viranomaispuolella. Purettavaa on sekä kansallisella tasolla omin toimin Suomessa, että EU-tasolla. Ongelma on, että mm. kansallisen tukijärjestelmän yhdistäminen EU-järjestelmien kanssa tuo päällekkäistä normistoa. Toimin tutuissa verkostoissa, joissa kummankin päätöksenteon tasolla asiaan pystyy vaikuttamaan. Politiikan pelisääntöjen vuoksi vaaditaan myös, että oma puolue on keskeisessä asemassa. Työ byrokratian purkamiseksi voi todella käynnistyä, jos Keskusta saa riittävän hyvän vaalituloksen. Maatalousbyrokratiaa on purettava niin, että viranomaiset luottavat viljelijän sanaan ja kantavat itse vastuun omista virheistään ja viljelijöiden oikeusturvaa saadaan kohennettua. On myös tärkeää, että poistamme kaiken sellaisen EU-tukiin liittyvän valvonnan ja byrokratian, jonka olemme itse luoneet ja jota EU ei edes vaadi. Lainsäädäntö ja normit on oltava selkeitä. Jokaista uutta normia kohtaan tulee vähentää kaksi vanhaa. Kyllä! Ruoka on maailmalla iso bisnes ja viime vuosien ruokaskandaalit, kuten hevosenlihakohu ovat osoittaneet, että myös elintarviketeollisuudessa on rikollista toimintaa. Yksi keino sen torjumiseksi olisi pakollisten alkuperämerkintöjen ulottaminen myös jalosteisiin ja ravintolaruokiin. Uskon, että se vahvistaisi turvallisen ja puhtaan suomalaisen ruuan asemaa, sillä meillä elintarvikeketjun jäljitettävyys on jo nyt huippuluokkaa. Vain selkeiden alkuperämerkintöjen avulla asiakas pystyy aidosti tekemään valintoja. Mm. viiden prosentin yrittäjävähennys, investointien poisto-oikeuden kehittäminen, sukupolvenvaihdoksien verokohtelun huojentaminen. Varaamalla vuosittain budjettivaroja n. 2,3 miljardin euron korjausvelan hoitamiseen. Nyt olisi aika perustaa Infra oy, väylärahasto, johon kerätään varoja myös perustienpitoon. Mm. selkeyttämällä tässäkin vaihdokseen liittyvää byrokratiaa, huolehtimalla laadukkaasta kohdennetusta neuvonnasta ja tiedotuksesta, jota myötä vaihdokseen lähdetään valmistautumaan riittävän ajoissa. Parantamalla spv:n verokohtelua, turvaamalla Makera-rahoitus sekä pankkien luottamusta ja kiinnostusta maatalouteen. Turvaamalla luopumistukijärjestelmän tai vastaavan toimivuus sekä huolehtimalla ajanmukaisesta maatalousalan koulutuksesta. Ja tietysti alan kannattavuus tulisi saada kohdalleen.

Seppo Kääriäinen 66 vuotta, kansanedustaja, VTT, Suomen Keskusta 2.Miten aiot vaikuttaa maatalouteen kohdistuvan byrokratian purkamiseen? Vaikutan tulevaan strategiseen hallitusohjelmaan niin, että tarpeettoman byrokratian ja normien purkaminen kohdistuu myös maatalouteen. Seuraavassa vaiheessa otan asiat esille oman eduskuntaryhmäni lisäksi uuden maa- ja metsätalousministerin kanssa. Kyllä. Se on omiaan lisäämään suomalaisen ruoan menekkiä, parantamaan työllisyyttä ja antamaan elinvoimaisuutta maaseudulle. Ainoa yksinkertainen vastaus on keventää verotusta, jolloin se tulee tasavertaisemmaksi. Verotusta keventäviä toimenpiteitä ovat henkilöyhtiöiden sekä liikkeen-, ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotuksen keventäminen, jakamattoman voiton varausjärjestelmän toteuttaminen sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintö- ja lahjaveroa keventämällä. Vain osoittamalla rahaa alempiasteiselle tieverkolle ja yksityisteille. Se on välttämätön strateginen valinta esim. metsäteollisuuden, biotalouden ja maatalouden toimintaedellytyksen varmistamiseksi. Se saattaa vaatia luopumista suurista kehittämishankkeista muutamiksi vuosiksi. Ongelma on kärjistynyt metsätilallisten osalta. Siihen lääkkeenä on perintöveron yhdenmukaistaminen maatalousyritysten kanssa ja/tai laajentamalla metsävähennyksen käyttömahdollisuuksia.

Markku Rossi 59 vuotta, kansanedustaja, Suomen keskusta ELY-keskusten tarkastajien ohjeistukset pitää uusia, viljelijöiden kyykyttäminen ja jatkuvasti samojen asioiden uudelleen tarkastaminen pitää lopettaa. Maan hallituksen tulee kantaa vastuunsa maatalouspolitiikan turhien säädösten poistamisesta ja seuraavalla vaalikaudella on tehtävä EU:n maatalouspolitiikan byrokratian purkamiseksi selkeät esitykset, jotka on lähdettävä viemään eteenpäin EU:n maatalouspolitiikan päätöksenteossa. Sama pätee myös maaseudun kehittämishankkeiden byrokratian purkuun. Ruuan alkuperäismerkinnät lisäävät kuluttajan luottamusta ruuan laatuun ja eettisyyteen siksi ne toimivat myös viljelijän työn turvana ja parantavat kannattavuutta. Maatalouden, liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden osakkaille on säädettävä vähintään 5 prosentin yrittäjävähennys, joka tehdään yritystulosta. Perusväylänpidon määrärahoja on korotettava parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esitysten mukaisesti 100-150 miljoonalla eurolla. Yksityistiemäärärahat on nostettava Vanhasen Ii hallituksen tasolle (20 M, nyt 5 M ). On perustettava Liikennerahasto (Infra Oy), jotta saamme uudet kehittämishankkeet liikkeelle. Infra Oy:n pääomat kootaan valtionyhtiöiden myyntituloista, eläkerahastojen sekä kansalaisten sijoituksista, korvamerkkaamalla pari senttiä polttoaineveron tuotosta rahastoon sekä saattamalla ulkomaisen raskaan liikenteen tientäyttömaksun (Vinjetti) piiriin. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia ei tule pitkittää tarpeettomasti.

Milka Taivassalo 28 vuotta, AMK-agrologi, kristillisdemokraatit (KD) Pyrkimällä minimoimaan päällekkäistä byrokratiaa, niin että tuottajan ei tarvitsisi asioida niin monen eri viranomaisen kanssa. Tärkeintä päätöksentekoprosessissa on kuunnella aidosti niitä, joita muutokset koskettavat, eli maataloudesta elantonsa saavia. Ehdottomasti, se parantaa myös kuluttajansuojaa. Ammatinharjoittajien verotus voisi olla matalampaa alkuvuosina, ja heidän liiketoimintansa pitäisi vapauttaa alv:n piiristä 20.000 euron vuosiansioihin saakka. Myös kirjanpitovelvollisuutta voisi jonkin verran keventää ammatinharjoittajilta, joiden liiketoiminta on pienimuotoista. Nostamalla alemman tieverkon ylläpitoon tarkoitettua rahoitusta. Kunnostettavien teiden kiireellisyysluokituksessa tulisi ottaa huomioon paikallisten yritysten ja ammatinharjoittajien tarpeet. Neuvontaa parantamalla, sekä lisäämällä kannusteita, ei pakotteita. Lahja- ja perintöveron poistaminen voisi olla yksi keino.