Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti neljään kysymykseen:

Samankaltaiset tiedostot
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

FSD2130 Perhebarometri 2003 : parisuhde koetuksella

FSD2130 Perhebarometri 2003 : parisuhde koetuksella

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Mies ilman parisuhdetta

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät Sinikka Kumpula

Rakastatko minua tänäänkin?

Vanhemmuussuunnitelma

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

Pohdittavaa apilaperheille

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Raskausajan tuen polku

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Lataa Halut jäissä? Lataa

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Vanhemmuussuunnitelma

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Yhdessä vai erillään?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Parisuhde koetuksella

Psyykkinen hyvinvointi

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

Kestävä parisuhde ja sitoutuminen. Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja, Väestöliitto

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Parisuhde ja perhe yrittäjän voimanlähteinä Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä. Milla Sahla, Oppi ja Oivallus

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

FSD2130. Perhebarometri 2003: parisuhde koetuksella. Koodikirja

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Raskausajan tuen polku

Minun elämäntilanteeni

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Parisuhteen paperiasiat. Eila Tamminen Menestyvä Maatilayritys-hanke

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

PariAsiaa luentosarjan teemat

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

PariAsiaa luentosarjan teemat

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Venäläis-suomalainen parisuhde

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Transkriptio:

1.6. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti neljään kysymykseen: Mitkä ovat ne tekijät, jotka ylläpitivät onnea ja yhdessä elämisen motiivia suomalaisissa avo- ja avioliitoissa? Parisuhteen ristiriidat. Mitkä ovat ne syyt ja ristiriidat, jotka saivat ihmiset ajattelemaan eroa nykyisessä parisuhteessaan? Avo- ja avioerojen syyt. Mitkä syyt ilmoitettiin tärkeiksi avo- ja avioeroille. Missä suhteessa avoerot mahdollisesti poikkesivat avioeroista? Eron jälkeinen elämä. Mitkä olivat avo- ja avioeron tärkeimmät vaikutukset vastaajan myöhempään elämään? 1

Tutkimuksen aineisto Vuonna 5 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726 36,3 Otos 2. Parisuhteessa (avoliitossa) elävät 654 32,7 Otos 3. Naimisissa olevat ruotsinkieliset (4-6) 56 33,7 Otos 4. Avioliitosta eronneet suomenkieliset 662 33,1 Otos 5. Parisuhteesta (avoliitosta) eronneet 437 3,6 Otos 6. Avioliitosta eronneet ruotsinkieliset (3-7) 258 36,8 ----------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 243 33,9 Vastanneet naiset ja miehet olivat 3 45 vuotiaita. Aineistossa on runsaasti laadullista tietoa siitä miksi oli hakeuduttu ammattiauttajan puheille, miten ero olisi ollut vältettävissä sekä 14 henkilökohtaista haastattelua alle 35-vuotiaina eronneista. Kuv io 5. Montako lasta on puolison tai ex-puolison kanssa 8 7 6 5 4 3 69 48 49 41 35 33 31 33 24 24 28 27 25 23 17 18 17 11 11 9 8 9 7 3 Avioliitto Avioliitto ruotsi Avoliitto Avioero Avioero ruotsi Avoero 1 2 3+ 2

8 Kuv io 6. Montako lasta on puolison tai ex-puolison kanssa Miehet 7 68 6 5 4 3 48 45 46 42 36 33 31 31 26 25 22 22 19 13 8 9 7 5 5 3 Avioliitto Avioliitto ruotsi Avoliitto Avioero Avioero ruotsi Avoero 1 2 3+ Hyvässä parisuhteessa erittäin tärkeää: Miehet Vahva luottamus puolisoon kaikissa asioissa 8 65 Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus 8 62 Puolisoista kumpikin vahvasti sitoutuneita perheeseen 58 4 Puolisoilla on samanlaiset elämänarvot 57 37 Voidaan puhua ja jakaa kaikki asiat 55 43 Hyvä kyky käsitellä ristiriitoja 47 35 Kummallakin puolisoista kyky ilmaista tunteitaan 44 32 Voimakas rakastamisen tunne 4 3 Kumpikin puolisoista osallistuu tasapuolisesti kotitöihin 35 Hyvä seksisuhde puolisoiden välillä 34 37 Kumpikin puolisoista osallistuu perheen elättämiseen 29 18 3

Onko tyytyväinen vai tyytymätön avioliitossaan Suhteeseen l i i ttyvi en ongel mi en ratkai suun 17 63 Tuntei den i l mai suun 18 59 Toi stemme huomi oi ti i n j a kuuntel uun 24 47 Varsin tyytyväinen Hiem an tyytym ätön Yhtei sten ki i nnostusten kohtei den määrään 16 53 Kahdenkeski sen aj an määrään 24 5 5 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 1.6. Onko tyytyväinen vai tyytymätön avioliitossaan Miehet Suhteeseen l i i ttyvi en ongel mi en ratkai suun 11 64 Tuntei den i l mai suun 13 53 Toi stemme huomi oi ti i n j a kuuntel uun 14 5 Varsin tyytyväinen Hiem an tyytym ätön Yhtei sten ki i nnostusten kohtei den määrään 16 43 Kahdenkeski sen aj an määrään 24 41 5 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 1.6. 4

Onnelliset parisuhteet Erittäin tyytyväisiä puolisoon ja parisuhteeseen on ollut 4 suomenkielisistä ja 6 ruotsinkielisistä Puoliso, johon voi luottaa vahvasti kaikissa asioissa Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus on kumppanin silmissä aidosti hyväksytty Vahva rakkauden tunne tuottaa yhteenkuuluvuuden tunteen Samanlaiset elämän arvot ja elämän päämäärät o Mikään Kolmas ei pääse parin välille Mahdollisuus jakaa ja puhua kaikki asiat hyvä kommunikaatio ja kyky ratkoa ristiriidat Saa puolisolta riittävästi henkistä tukea Positiivisia arvioita nykyisestä avioliitosta Vastaa hyvin tarpeita On kokonaisuudessaan tyytyväinen On hyvä suhteessa muiden suhteisiin Vastaa hyvin odotuksia Rakastaa paljon kumppaniaan 78 81 83 85 85 86 79 79 9 91 Miehet On hyvä avioliitto Tekee kaikkensa suhteen kestämiseksi Puoliso kunnioittaa ja arvostaa 87 9 89 91 85 86 Puoliso seksuaaalisesti taitava 62 75 3 4 5 6 7 8 9 1.6. 5

Arvioita nykyisestä parisuhteesta,. Nykyinen parisuhde Avioliitto Avioliitto ruotsinkieliset Avoliitto jatkuu Avoliitosta avioon Vastaa hyvin sitä mitä tarvitsen 78 83 64 8 Olen suhteeseen kokonaisuudessaan tyytyväinen 83 87 73 84 On hyvä verrattuna muiden parisuhteisiin 85 86 75 83 Parisuhde vastaa hyvin odotuksiani 79 82 66 78 Rakastan paljon kumppaniani 9 93 79 9 Miehet Vastaa hyvin sitä mitä tarvitsen 81 87 72 81 Olen suhteeseen kokonaisuudessaan tyytyväinen 85 87 7 82 On hyvä verrattuna muiden parisuhteisiin 86 88 75 85 Parisuhde vastaa hyvin odotuksiani 79 81 67 84 Rakastan paljon kumppaniani 91 92 81 93 Asioita joihin on varsin tyytyväinen nykyisessä parisuhteessaan,. Varsin tyytyväinen parisuhteessa tällä hetkellä Avioliitto Avioliitto ruotsinkieliset Avoliitto jatkuu Avoliitosta avioon parisuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisuun 63 67 46 61 tunteiden ilmaisuun kahdenkeskisen ajan määrään toistemme huomiointiin ja kuunteluun yhteisten kiinnostusten kohteiden määrään 59 64 43 57 24 38 25 31 47 6 41 43 53 49 46 52 Miehet parisuhteeseen liittyvien ongelmien ratkaisuun 64 7 58 73 tunteiden ilmaisuun kahdenkeskisen ajan määrään toistemme huomiointiin ja kuunteluun yhteisten kiinnostusten kohteiden määrään 53 6 56 65 24 46 44 37 5 59 52 6 43 47 39 54 6

Onnelliset parisuhteet Vahva yhteenkuuluvuuden tunne o Tyytyväisyys toinen toistensa huomiointiin, kuunteluun ja tunteiden ilmaisuun o Vahva läsnäolo ja keskinäinen avoimuus eli hyvin onnistunut kommunikaatio o Tyytyväisyys ongelmien ratkaisuun o Vahva usko oman suhteen paremmuuteen verrattuna muiden suhteisiin Aktiivinen ja tyydyttäväksi koettu intiimielämä puolison kanssa harvemmin halun puutetta kumppani useammin seksuaalisesti taitava Kehittämisalueena parin kahdenkeskisen ajan määrä Parisuhteen ristiriidat 1.6. 7

Onko käsitys nykyisestä puolisosta muuttunut tai muuttuiko se ennen eroa ex-puolisosta merkittävästi kielteisemmäksi,. Käsitys kumppanista muuttunut (tai muuttui) merkittävästi kielteisemmäksi Avioliitto Avioliitto ruotsinkieliset Avoliitto jatkuu Avoliitosta avioon Avioero Avioero Ruotsinkieliset Avoero Jo seurustelun aikana 4 4 3 3 21 22 28 Parin ensimmäisen vuoden aikana 7 6 13 39 33 43 Suhteen myöhemmissä vaiheissa 17 14 31 75 7 66 Suhteen viimeisimmän vuoden aikana 13 11 23 13 83 77 78 Miehet Jo seurustelun aikana 2 3 4 5 18 16 29 Parin ensimmäisen vuoden aikana 5 5 13 6 25 23 32 Suhteen myöhemmissä vaiheissa 11 23 12 65 58 6 Suhteen viimeisimmän vuoden aikana 6 6 12 6 82 73 69 Ristiriitoja ainakin kerran kuukaudessa Suomenkieliset naiset Kotitöiden jako 45 62 Lasten kasvatus 34 39 Rahan käyttö 25 61 Vapaa-ajan käyttö 26 65 Puolisoiden keskustelu 27 7 Läheisyys ja tunteet Yhteinen aika 26 25 59 65 Naim isissa Avioer onneet Seksiin liittyvät asiat 56 Arvot ja elämäntyylit 18 68 Alkoholi ja päihteet 9 45 Mustasukkaisuus 4 4 Uskottomuus 1 26 3 4 5 6 7 8 9 1.6. 8

Ristiriitoja ainakin kerran kuukaudessa Suomenkieliset miehet Kotitöiden jako 41 5 Lasten kasvatus 22 26 Rahan käyttö 25 54 Vapaa-ajan käyttö 24 53 Puolisoiden keskustelu 24 58 Läheisyys ja tunteet Yhteinen aika 23 22 45 56 Naim isissa Avioer onneet Seksiin liittyvät asiat 22 53 Arvot ja elämäntyylit 18 64 Alkoholi ja päihteet 8 37 Mustasukkaisuus 2 35 Uskottomuus 2 19 3 4 5 6 7 8 9 1.6. Parisuhteen ristiriidat Useimmiten ristiriitoja kotitöiden jakamisesta ja lasten kasvattamisesta. Seuraavina: kommunikaation toimivuus, vapaa-ajan käytöstä sopiminen, lasten hoitaminen yhdessä ja rahan käytöstä sopiminen. Arkisen yhteistyösuhteen yläpuolella olivat läheisyyden ja tunteiden ilmaisuus ja seksiin liittyvät ristiriidat. Eronneiden yleisimpiä ristiriitoja olivat olleet puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit, puolisoiden väliset keskustelut, vapaa-ajan käyttö ja tunteiden ilmaisu. o Parin väliin oli tullut Kolmas, joka vaikeutti asioista solmimista o raportoivat ristiriitoja merkittävästi miehiä useammin suurin sukupuolten ero oli kerrottaessa ristiriidoista lasten kasvatuksessa ja hoidossa sekä yhdessä vietetyn ajan määrässä 9

Myöntyminen ristiriitatilanteissa Suomenkieliset naiset Itse useammin 12 28 Puoliso useammin 9 9 Yhtä usein 19 73 Naim isissa Avioer onneet Ei pystytty sopimaan 6 44 3 4 5 6 7 8 9 1.6. Myöntyminen ristiriitatilanteissa Suomenkieliset miehet Itse useammin 21 35 Puoliso useammin 3 5 Yhtä usein 31 71 Naim isissa Avioer onneet Ei pystytty sopimaan 3 31 3 4 5 6 7 8 9 1.6.

Eroriskin lisääntyminen Kolmasosaa parin ristiriidoista ei oltu pystytty sopimaan avioeronneiden naisten mukaan lähes joka toinen ristiriita jäi sopimatta o Näitä olivat varsinkin arvoihin ja elämän päämääriin liittyvät isommat näkemyserot o Tunne siitä, että joutuu toistuvasti itse joustamaan suhde epäoikeudenmukainen o Tuntee panostavansa suhteeseen merkittävästi enemmän kuin puolisonsa o Ei ollut saanut henkistä tukea puolisoltaan o Käsitys omasta kumppanista muuttunut merkittävästä kielteisemmäksi parisuhteen aikana Kuvio 8. Ajatellut eroamista kahden viimeisen vuoden aikana 8 7 6 59 75 64 5 4 3 41 24 25 19 19 16 14 11 8 6 6 3 Avioliitto Avioliitto ruotsi Avoliitto jatkuu Avoliitosta avioon Ei koskaan Kerran Muutaman kerran Useita kertoja 11

Kuvio 9. Ajatellut eroamista kahden viimeisen vuoden aikana Miehet 9 8 7 6 5 4 3 8 73 67 45 29 14 14 11 8 6 3 4 2 Avioliitto Avioliitto ruotsi Avoliitto jatkuu Avoliitosta avioon Ei koskaan Kerran Muutaman kerran Useita kertoja Ajatukset eroamisesta Eroamista oli ajatellut lähes puolet naisista ja noin kolmasosa miehistä o Joka kolmas oli ajatellut eroa muutamia kertoja ja puolet eroa ajatelleista oli miettinyt jo sen käytännön järjestelyitä o Ruotsinkieliset huomattavasti suomenkielisiä harvemmin Parisuhteen solmimista kaduttiin suhde ei vastannut omia odotuksia ja tarpeita o Puoliso ei tuntunut arvostavan itseä, kommunikaatio ei toiminut puolisolla liian vähän kiinnostusta seksiin o Ristiriitoina yhteispelin sujumattomuus, erilaiset arvot, puolison päihdeongelma, mustasukkaisuus miehillä parin seksuaaliongelmat o Tunne jäämisestä vaille puolison henkistä tukea 12

Eroamista ajatellaan todennäköisesti silloin jos: toivoo, ettei olisi mennyt naimisiin nykyisen puolisonsa kanssa parisuhde ei vastaa hyvin omia odotuksia parisuhde ei vastaa kovin hyvin sitä, mitä tarvitsisi ei pidä avioliittoaan hyvänä on kokonaisuudessaan tyytymätön suhteeseen kumppanin kanssa pitää suhdettaan huonompana kuin useimpien muiden ihmisten parisuhteet harvemmin nauttii keskusteluista puolisonsa kanssa ei koe puolisonsa yleensä ymmärtävän tunteitaan epäilee, kunnioittaako ja arvostaako puoliso omaa itseä ei täysin usko, että puoliso kunnioittaa ja arvostaa itseä puoliso ei ole seksuaalisesti taitava tai puoliso on liian harvoin kiinnostunut seksistä on hyvin monia ongelmia parisuhteessa oman kumppanin kanssa ei rakasta paljon kumppaniaan ei ole valmis tekemään kaikkeaan sen hyväksi, että avioliitto kestäisi ei kunnolla usko olevansa puolisonsa kanssa onnellisesti naimisissa vielä vuoden kuluttuakin. Erittäin tärkeitä syitä pysyä yhdessä ristiriitoja sisältävässä avioliitossa Puolison luotettavuus Rakkaus puolisoa kohtaan Päätös ja halu elää yhdessä 49 51 54 66 68 69 Huoli lapsista 54 61 Yhteiset lapset Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus 45 52 57 73 Miehet Turvallisuuden tarve Yhteiset hyvät muistot Riittävä ymmärretyksi tuleminen 16 28 23 29 25 3 4 5 6 7 8 9 1.6. 13

Tärkeimmät erosyyt Erossa on aina kyse useiden erilaisten ongelmien kasautumisesta ei yksittäisestä erosyystä Ristiriidat aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja saavat kiinnittämään huomion suhteen ongelmallisiin asioihin nimeävät miehiä useammin erilaisia tärkeitä syitä erolleen o Tärkeitä kommunikaatiovaikeudet, arvostuksen ja kunnioituksen puute, etääntyminen toistensa tärkeistä elämäntavoitteista (erilleen kasvaminen) Puolisolta ei löydy suhteelle riittävästi aikaa ja paneutumista, ei tarpeeksi henkistä tukea puolisolta o Kumppani panostaa vääriin asioihin - johonkin Kolmanteen Puutteet intiimissä elämässä läheisyyden puute, seksuaaliset ongelmat Erittäin tärkeitä avioeroon johtaneita syitä Vaikeudet selvittää erimielisyyksiä Arvostuksen ja kunnioituksen puute Vaikeus ottaa vastuuta teoista Parisuhdetta ei hoidettu Uskottomuus Rakkauden puute Henkinen väkivalta Erilaiset arvot ja elämäntyylit Ei saanut tarpeeksi tukea Rakastui toiseen henkilöön Puolison liiallinen itsekkyys Kasvoi eri suuntiin Erilaisuus ja yhteensopimattomuus Läheisyyden puute Liiallinen päihteiden käyttö Puolison mitätöinti tai halveksunta Seksuaaliset ongelmat 24 18 22 16 32 27 32 22 31 12 3 17 29 13 29 24 29 19 28 12 27 14 25 24 8 24 22 17 21 35 38 45 Miehet 5 25 3 35 4 45 5 55 6 1.6. 14

Kuului kolmen tärkeimmän erosyyn joukkoon Uskottomuus 22 24 Itse tai puoliso rakastui toiseen 18 Vaikeus selvittää erimielisyyksiä 19 21 Liiallinen päihteiden käyttö 18 Parisuhdetta ei hoidettu Rakkauden puute 17 17 17 21 Miehet Henkinen väkivalta 7 Erilaiset arvot ja elämäntyylit Seksuaaliset ongelmat 14 13 13 Arvostuksen ja kunnioituksen puute 9 13 5 25 3 1.6. Naisilla eron ykkössyitä olivat: Uskottomuus Rakkauden puute Fyysinen väkivalta Päihteiden liiallinen käyttö Miehillä eron ykkössyitä olivat: Uskottomuus Rakkauden puute Seksuaaliset ongelmat Itse tai puoliso rakastui toiseen henkilöön

Tärkeimmät erosyyt Muutokset puolison persoonassa o Varsinkin päihdeongelmat, mustasukkaisuus ja henkinen väkivalta (naiset) Parin välille tullut Kolmas o Rakastuminen toiseen henkilöön, uskottomuus o Arvojen ja päämäärien muutos tavalla, joka romauttaa keskinäisen kunnioituksen ja uskon yhteiseen tulevaisuuteen Motivaatio parisuhteeseen panostamiseen hiipunut o Puoliso ei tunnu panostavan aikaansa suhteeseen ja sen yhteenkuuluvuuteen; erimielisyyksiä on vaikea selvittää o Puutteet intiimissä elämässä läheisyyden puute, seksuaaliset ongelmat Haastattelujen päätulokset erosyistä: Erimielisyys lasten hankinnasta tai lapsen tuleminen parin välille vaikea kestää lapsen jatkuvaa sairastelua jatkuva stressi ja riitely Erilaiset elämän päämäärät ja mielenkiinnon kohteet o Erilaiset arvot ja arvoerojen kasvaminen toisen kouluttaminen o Kotielämää vai elämyksiä maailmalta jopa lomat erillään ei yhteisiä ystäviä o Erilainen kaipaus seksuaaliseen läheisyyteen Ei riittävästi yhteistä aikaa o Toisen asuminen tai työskentely toisella paikkakunnalla Toisen jatkuva sairastelu tai mielenterveysongelmat Luottamuksen menettäminen uskottomuus nähty keinona irtautua suhteesta 16

Eroprosessi Kuvio 14. Kuinka pitkään harkitsi eroa ennen sen toteuttamista 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 5 54 45 37 31 26 22 21 12 8 6 6 2 Avioero Avioero ruotsi Avoero 5 Alle vuoden Vuoden 2 vuotta 3 vuotta 4 + vuotta 17

8 7 6 5 4 3 7 Kumpi teki aloitteen avio- tai avoerosta 19 67 21 11 12 11 Avioero Avioero ruotsi Avoero 65 24 Itse K umppani Yhteinen aloite 8 7 6 5 4 3 35 Kumpi teki aloitteen avio- tai avoerosta Miehet 46 32 19 19 49 48 Avioero Avioero ruotsi Avoero 37 Itse K umppani Yhteinen aloite 18

Eroamaan joutuvat miehet Eroaloitteista noin kaksi kolmasosaa oli tullut naisilta. o Eronneista miehistä joka kolmas oli ehtinyt harkita eroa alle vuoden ja toinen kolmasosa noin vuoden verran. Joka kolmannelle miehelle ero oli tullut yllätyksenä. o Jos eroaloite oli tullut naiselta, ero oli tullut yllätyksenä 7 prosentille miehistä. o Naisista joka toinen koki päättäneensä itse erostaan, miehistä vain joka neljäs koki päättäneensä erostaan. o Monet miehet joutuvat eroamaan vastoin omaa tahtoaan - tiukasti puolisoonsa sitoutunut mies on eroprosessissa haavoittuvaisin. Eron yhteydessä saatu henkinen tuki Avioeronneista 4 prosenttia ja avoeronneista 3 prosenttia oli hakenut apua ammattiauttajalta Naisista joka toinen koki saaneensa eroon päättyneessä parisuhteessaan riittävää henkistä tukea ystäviltään, miehistä vain joka neljäs koki saamansa henkisen tuen riittäväksi. 4 miehistä oli puhunut eroonsa liittyen jonkun ammattiauttajan kanssa, joka kymmenes koki saaneensa itselleen riittävän henkisen tuen ammattiauttajalta. 19

Kenen kanssa puhunut parisuhteensa ongelmista Suomenkieliset naiset Puolison kanssa 83 96 Ystävien kanssa 85 9 Sukulaisten kanssa 53 68 Naim isissa Avioer onneet Työtovereiden kanssa 28 45 Ammattiauttajan kanssa 18 44 3 4 5 6 7 8 9 1.6. Kenen kanssa puhunut parisuhteensa ongelmista Suomenkieliset miehet Puolison kanssa 86 94 Ystävien kanssa 52 81 Sukulaisten kanssa 23 56 Naim isissa Avioer onneet Työtovereiden kanssa 38 Ammattiauttajan kanssa 4 3 4 5 6 7 8 9 1.6.

Kuinka vaikeana on kokenut eronsa kokonaisuutena 6 55 5 45 4 35 3 25 5 5 42 41 28 24 25 21 18 11 9 6 4 3 3 Avioero Avioero ruotsi Avoero Erittäin vaikeana Vaikeana Sekä että H elppona Erittäin helppona Kuvio 29. Kuinka vaikeana on kokenut eronsa kokonaisuutena Miehet 6 55 5 45 4 35 3 25 5 45 39 38 31 24 24 22 17 13 12 14 7 7 5 2 Avioero Avioero ruotsi Avoero Erittäin vaikeana Vaikeana Sekä että Helppona Erittäin helppona 21

6 55 5 45 4 35 3 25 5 Kuinka hyvin on mielestään selviytynyt erosta 48 41 9 2 4 35 35 21 3 2 Avioero Avioero ruotsi Avoero 55 8 2 Erittäin hyvin H yvin Jotenkuten H eikosti Erittäin heikosti 6 55 5 45 4 35 3 25 5 Kuvio 31. Kuinka hyvin on mielestään selviytynyt erosta Miehet 41 39 17 2 1 33 38 23 4 4 4 2 3 2 Avioero Avioero ruotsi Avoero Erittäin hyvin Hyvin Jotenkuten Heikosti Erittäin heikosti 22

Mikä on muuttunut omassa elämässä paremmaksi tai huonommaksi eron myötä Avioeronneet suomenkieliset naiset Onnellisuus 8 87 Itsetunnon vahvuus 7 79 Suhde lapsiin 5 69 Suhde ystäviin 4 49 Suhtautuminen työhön Asumisen taso 4 22 43 42 P ar em m aksi Huonom m aksi Taloudellinen asema 29 41 Suhde sukulaisiin 6 35 Suhde ex-puolisoon 3 42 Suhde yhteisiin ystäviin 8 58 3 4 5 6 7 8 9 1.6. Mikä on muuttunut omassa elämässä paremmaksi tai huonommaksi eron myötä Avioeronneet suomenkieliset miehet Onnellisuus 72 Itsetunnon vahvuus 12 62 Suhde lapsiin 19 42 Suhde ystäviin 9 45 Suhtautuminen työhön Asumisen taso 9 16 35 44 P ar em m aksi Huonom m aksi Taloudellinen asema 23 48 Suhde sukulaisiin 9 36 Suhde ex-puolisoon 21 47 Suhde yhteisiin ystäviin 9 52 3 4 5 6 7 8 9 1.6. 23

Erosta selviäminen Neljä viidesosaa oli selvinnyt hyvin ja joka toinen erittäin hyvin o Avioeronneista neljä viidesosaa ja avoeronneista kaksi kolmasosaa kertoi onnellisuutensa lisääntyneen huomattavasti o Suurin osa koki elämänsä muuttuneen paremmaksi ja vahvistaneen hänen itsetuntoaan o Miltei kaikki saattoivat kertoa erostaan vaivatta muille ihmisille Ero oli ollut vaikea kokemus 4 prosentille eronneista ja 4 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia naisista oli katunut sitä Neljä viidesosaa oli seurustellut eronsa jälkeen ja yli puolet oli solminut avoliiton Miesten eron seurauksia Ero tulee monille miehille niin pian, että heillä ei ole valmiina selviytymisstrategiaa myöhempää elämää varten. o Monet solmivat lisäksi myöhemmin parisuhteen uusperheeseen, johon sopeutuminen on miehille erityisen vaativaa. Vain kolmasosa miehistä oli varma, että heidän eroaan ei olisi voinut välttää. o Jos kumppani oli tehnyt päätöksen erosta joka toinen mies piti mahdollisena jatkaa suhdetta. Miehistä 4 prosenttia koki eronsa vaikeaksi yhtä monet katuivat eroaan. o Niistä miehistä, joiden puolisot olivat päättäneet erosta, yli puolet oli kokenut eronsa vaikeaksi. 24

Miesten ero Eronneilla miehillä on takana stressaava ero puolisosta. Riitoja koettu siitä, että puoliso on ollut tyytymätön, tai ei ole ollut riittävän joustava, siinä mihin aikaa parisuhteen aikana on käytetty ja kuinka puoliso on siinä ajankäytössä huomioitu. Miehen puolisoltaan saama palaute itsestä on voinut olla pääosin kielteistä tämä on useasti horjuttanut miehen itsetuntoa. o Eronneiden miesten puolisoista kolmella neljästä oli ollut melko usein halun puutetta ja joka toisella erittäin usein. Ero voi olla miehelle kriisi ja siihen voi liittyä resurssien ja läheisen tuen menettäminen joillekin se voi olla myös helpotus. Miesten ero ja lapset Avioeronneista miehistä joka toisella oli lapsia ja joka kolmannella ainakin kaksi lasta. Kolmasosa miehistä kertoi, että lasten huollosta sopiminen oli ollut melko tai erittäin vaikeaa. Lapset olivat jääneet eron jälkeen vain muutamalle prosentille miehistä. o Vuorotellen lapsia hoiti joka neljäs eronnut pari. Naisten vastausten mukaan heistä vain 4 prosenttia tapasi lapsiaan harvemmin kuin joka viikko miehistä joka toinen tapasi lapsiaan näin harvoin. 25

Erosta selviäminen Erosta voi koitua miehelle unelmien särkymistä, lapsista riitelyä, lasten huoltajuuden menettäminen, avuttomuuden tunteita, masennusta ja yksinäisyyttä. o Jos mies ei ollut solminut uutta suhdetta, niin seurauksena oli usein onnettomuutta ja itsetunnon laskua. Eronneista miehistä 4 prosenttia ei halunnut olla tavallisesti enää missään tekemisissä entisen kumppaninsa kanssa. Eronneista miehistä kolme neljäsosaa oli seurustellut eronsa jälkeen, noin puolet oli solminut avoliiton ja joka neljäs avioliiton. Parisuhteen vuonna 5 solmineiden parisuhdetilanne tutkimushetkellä 13,. Parisuhdetilanne (N) Avioliitto Avioliitto ruotsinkiel Nainen Naimisissa (465) (3) Avoliitto Avioero Avioero ruotsinkiel Avoero Mennyt naimisiin 7 (279) (88) (33) 17 (43) Avoliitto jatkuu 3 (1) Solminut avoliiton 35 (2) 42 (68) 29 (75) Solminut (68) 11 (18) 19 (49) erillissuhteen Yksineläjä 3 (132) 27 (43) 35 (88) Mies Naimisissa (257) (189) Mennyt naimisiin 63 (2) 19 (43) (14) (35) Avoliitto jatkuu 37 (89) Solminut avoliiton 4 (88) 33 (3) 27 (49) Solminut 12 (26) 13 (12) 21 (38) erillissuhteen Yksineläjä 29 (64) 39 (35) 32 (58) 26

Miesten parisuhdetilanne eron j älkeen erov uosien mukaan 7 71 6 5 4 3 4 41 39 36 35 36 34 32 33 28 26 27 24 24 24 22 18 18 16 11 12 12 9 2 12 11 9 8 7 6 Avioliitto Avoliitto Erillissuhde Yksineläjä 1.6. Intiimisyys ja parisuhde 1.6. 27

Ainakin kerran kuukaudessa puolison kanssa ristiriitoj a seksiin liittyv istä asioista eroaj atusten mukaan 7 6 5 4 3 65 43 35 31 23 21 13 11 Miehet Ajatuksia eroamisesta Ei koskaan K yllä, kerran Muutaman kerran U seita kertoja 1.6. Melko usein oman seksuaalisen halun puutetta eroaj atusten mukaan 9 8 7 6 5 4 3 79 72 56 41 43 23 19 Miehet Ajatuksia eroamisesta Ei koskaan K yllä, kerran Muutaman kerran U seita kertoja 1.6. 28

Suutelee puolisoaan j oka päiv ä eroaj atusten mukaan 6 55 5 45 4 35 3 25 5 53 52 36 36 27 18 18 13 Miehet Ajatuksia eroamisesta Ei koskaan K yllä, kerran Muutaman kerran U seita kertoja 1.6. Yhdynnässä ainakin kerran v iikossa eroaj atusten mukaan 6 55 5 45 4 35 3 25 5 47 46 45 34 27 27 28 19 Miehet Ajatuksia eroamisesta Ei koskaan K yllä, kerran Muutaman kerran U seita kertoja 1.6. 29

Ei yhdyntää v iimeisen kuukauden aikana eroaj atusten mukaan 6 5 4 3 41 29 9 14 26 43 Ei koskaan K yllä, kerran Muutaman kerran U seita kerroja Miehet Ajatuksia eroamisesta 1.6. Intimiteetti ja parisuhde Intimiteetti ja seksuaalinen yhteensopivuus ovat tärkeitä tekijöitä parisuhteiden konflikteissa ja eroissa. Usein ne yhdistyvät ja kumuloituvat suhteen muiden ongelmien kanssa. Kun suhteessa on enemmän konflikteja tai eroajatukset ovat toistuvia seksuaalisen halun puute on paljon yleisempää, suhteessa on enemmän seksiin liittyviä konflikteja, niissä suudellaan selvästi harvemmin ja ollaan harvemmin yhdynnässä, puolisot eivät tunne kumppaninsa haluavan heitä seksuaalisesti ja he ovat vähemmän tyytyväisiä seksielämäänsä. Erilaisilla suhdeongelmilla on merkittävä vaikutus yksilöiden seksuaaliseen hyvinvointiin. 3

Ruotsinkielisten onnen salaisuus Avioliitto useammin hyvin onnellinen ja arvot ja odotukset romanttisempia o Erittäin tärkeää rakkaus, keskinäinen arvostus ja tunneilmaisu Avioristiriitoja vähemmän lähes kaikista asioista Vähemmän eroajatuksia naisilla suuri ero suomenkielisiin naisiin Tyytyväisyys kahdenkeskisen ajan määrään o Liittyy yleiseen asumiseen harvaan asutulla maaseudulla Huoli lapsista tärkeämpi yhdessä jatkamisen syy o Eronneet miehet tapaavat useammin lapsiaan ja lapsia hoidetaan selvästi useammin vuorotellen Avoliitot versus avioliitot Jos kolmikymppisten avoliitolla menee hyvin, niin useimmat avioituvat melko pian o Joka toisella avoliittolaisella aiempi parisuhde ja vain joka toisella lapsi puolisonsa kanssa o Avioituneilla aiempi parisuhde joka viidennellä ja lapsettomia joka kymmenes Avoliitoissa jonkin verran enemmän ristiriitoja o Arvojen ja elämäntyylien erilaisuudesta, puolison työasioista, päihteiden käytöstä Avoliitto harvemmin onnellinen ja sen koettiin vastaavan huonommin omia odotuksia Avoliitoissa merkittävästi useammin eroajatuksia o 6 prosenttia ajatellut eroa ja joka kolmas useampia kertoja o Miehet puhuneet useammin ongelmistaan ystäviensä kanssa kuin naimisissa olevat miehet 31

Avoerot versus avioerot Avoeronneista joka toisella vähintään kolme parisuhdetta, avioeronneista vain joka neljännellä Noin 7 prosentilla ei lasta ex-puolisonsa kanssa avioeronneista enemmistöllä lapsi ex-puolisonsa kanssa Avoliitot kestäneet ennen eroa yhtä kauan kuin avioliitot Avoeroja edeltänyt jonkin verran vähemmän ristiriitoja ja niitä käsitelty vähän sopuisammin o Ainoa poikkeus oli päihdeongelmat Lasten hoitojärjestelyistä sopimisessa ei ollut eroja avioeron kokeneisiin Avoeroista selvitty yhtä hyvin kuin avioeroista ja ero oli koettu jonkin verran helpompana Mikä muuttui 3 13? Naisten odotukset parisuhteista suuremmat 13 Varsinkin kotitöihin osallistumista ja yhteistä lasten hoitamista pidettiin aiempaa tärkeämpänä o Siksi parisuhde- ja seksuaalinen tyytyväisyys vähän alempi 13? Parisuhteissa kuitenkin harvemmin ristiriitoja ja eroajatuksia 13 o useammin tyytyväisiä arjen vastuun jakautumiseen ja he nauttivat enemmän keskusteluistaan puolisonsa kanssa o Miehet puolestaan raportoivat useammin keskusteluihin liittyvistä riidoista ja seksiin liittyvistä riidoista Miehet puhuivat merkittävästi aiempaa useammin parisuhdeongelmista ammattiauttajan ja ystävien kanssa Uusi suhde solmittiin hieman nopeammin 32

Parisuhteen arvioinnin keskeiset ulottuvuudet: 1. Parin yhteistyösuhde 2. Parisuhde yhteenkuuluvuutena ja panostuksena 3. Parin intiimi ja seksuaalinen suhde 4. Oma yhteensopivuus puolison persoonallisuuden kanssa 5. Parin väliin tuleva ulkoinen maailma ja erilleen kasvaminen 1. Parin yhteistyösuhde Arjen pyörittäminen, työnjako, jokapäiväinen apu. Arkielämään tasapuolinen työnjako ja tehtävien jakaminen, lasten hoitaminen ja kasvatus, rahaasioista huolehtiminen. Taloudellinen riippuvuus, eron kustannukset, lasten huolto eron jälkeen. 33

2.Parisuhde yhteenkuuluvuutena ja panostuksena Suhteeseen ja yhteenkuuluvuuteen investoiminen, sitoutuminen, riittävästi yhteistä aikaa, halua panostaa kommunikaatioon kumppanin kanssa, suhteen ylläpito, suhdetarpeiden tyydyttäminen, oikeudenmukaisuus. Kumppanuus ja toisen tuntemusta, seura, yhdessäolo, yhteiset päämäärät elämässä, ymmärryksen saaminen, sosiaalista ja henkistä tukea puolisolle, turvallisuutta, iloa, lohdutusta, rakkautta ja sen vakuuttelua, uskollisuutta, keskihakuiset voimat. 3. Parin intiimi ja seksuaalinen suhde Syvin parisuhteen solminnan motiivi. Eroottiset vetovoimat, kauneus, seksuaalinen läheisyys, halukkuus, intohimo, nautinto, hekuma, kumppanin halukkuus, eroottisen kipinän säilyttäminen, seksuaalinen kyllästyminen, seksuaaliset ongelmat. 34

4. Oma yhteensopivuus puolison persoonallisuuden kanssa Helpottaa tai hankaloittaa suhteeseen panostamista, voi olla suhteen kustannus. Sopivuus oman persoonallisuuden kanssa, puolison persoonallisuuden piirteet, kuten avoimuus, lempeys tai pahantuulisuus, optimismi tai pessimismi, positiivisuus tai negatiivisuus, helppo tai hankala ihminen, tuhlaavaisuus, kommunikaatiokyky, miellyttävä tai ikävä kommunikaatio tai käytös. Päihdeongelma, nalkutus, ylenmääräistä vaativuutta, vaativuutta, stressiä, mielenterveysongelmia, masennusta, neuroottisuutta, riippuvuutta, mustasukkaisuutta, vähättelyä, aggressiivisuutta, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kriisejä. 5. Parin väliin tuleva ulkoinen maailma ja erilleen kasvaminen Yksilöllisyyden ja Kolmannen sekä erilleen kasvamisen leimaama suhde, kilpailee suhteeseen panostamisen kanssa. Lapsi tai lapset tai sukulaiset erottavat puolisoita toisistaan, työ tai harrastukset tulevat puolisolle tärkeämmiksi kuin parisuhde, puolison arvot tai tavoitteet eivät enää sovi yhteen omien kanssa, yhteensopimattomuus, erilaiset sosiaaliset verkostot, sitoutumishalun. heikkeneminen, keskipakoiset voimat, erilaiset elämäntavat, erilaiset kiinnostuksen kohteet, talousvaikeudet tai fyysiset tai psyykkiset sairaudet stressaavat ja tulevat puolisoiden väliin Sosiaalinen stigma, suhteen purkamisen esteet, uskonnolliset arvot. Suhteen vaihtoehdot, uskottomuus, rakastuminen toiseen. 35

Perhebarometrejä 13 : Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä 12 Lassi Lainiala ja Minna Säävälä: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot 11 Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch: Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheen ajankäyttö -luvulla Lassi Lainiala: Perhepolitikan uudet tuulet perheen paluu 9 : Parisuhdeonnen avaimet ja esteet 8 Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch: Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet 7 Pirjo Paajanen: Mikä on minun perheeni? Suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 7 ja 1997 6 Pirjo Paajanen: Päivisin leivän tuoja, iltaisin hoivaisä - Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä 5 Pirjo Paajanen: Eri teitä vanhemmuuteen kaksikymppisenä ja kolmikymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta 4 : Perhepolitiikka käännekohdassa 3 Pirjo Paajanen: Parisuhde koetuksella: käsityksiä parisuhteesta ja sen purkautumisesta 2 Pirjo Paajanen: Saako haikara tulla käymään? Suomalaisten lastenhankinnan ihanteet ja todellisuus 1 Pirjo Paajanen: Lasten vapaa-aika huoltajan silmin Nina Seppälä: Yhteispelillä lapsen parhaaksi vanhempien ja ammattikasvattajien näkemyksiä lasten kasvattamisesta 1999 Veera Reuna: Vanhemmuutta toteuttamassa 1998 Veera Reuna: Vastuu perheen arjessa 1997 Veera Reuna: Selvitys suomalaisten perheeseen liittyvistä käsityksistä 36