Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Samankaltaiset tiedostot
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2008

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Kalataloudellinen vahinko- ja kompensaatioarvio Riihimäen jätevesipuhdistamolta Vantaanjokeen joutuneen päästön vaikutuksista

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Karhijärven kalaston nykytila

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna Markku Nieminen

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2018

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Sanginjoen ekologinen tila

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Laukaan Simunankosken taimenkannan

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

Heikki Holsti Kirjenumero 907/14

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

Transkriptio:

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...4 2.1 SOPPELONKOSKI...4 2.2 MYLLYPURO...5 2.3 TORONMÄENKOSKI...6 2.4 KÄRÄJÄKOSKI...6 2.5 HERAJOKI...7 2.6 EPRANOJA...8 3. LATVA-ALUEEN TAIMENTEN KOKOJAKAUMA...1 4. POIKASNUOTTAUS...11 5. KOERAVUSTUS...12 KIRJALLISUUS...13 LIITTEET...14 2

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 1. Taustaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) teki vuonna 26 Hämeen TEkeskuksen kalatalousyksikön tilauksesta Vantaanjoen latva-alueella sähkökoekalastuksia yhdeksällä koealalla. Arolammin alueella tehtiin lisäksi koeravustus ja poikasnuottaus. Koealueet olivat pääosin samoja kuin vuonna 24 tehdyssä tutkimuksessa (Saura 25). Sähkökoekalastuksissa ja koeravustuksissa tutkittiin koskipaikkojen kala- ja rapuyhteisöjen rakennetta. Poikasnuottauksen tarkoituksena oli selvittää lähinnä särkikalojen poikasten ikärakennetta. Tutkimukset tehtiin syyskuun puolivälissä ja niissä noudatettiin Vantaanjoen yhteistarkkailu kalasto ja pohjaeläimet tarkkailuohjelman (Saura ja Könönen 22) menetelmiä. Soppelonkoski oli vuonna 26 vallinneen kuivuuden vuoksi ajoittain melko kuiva. 3

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 2. Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset tehtiin kertakalastuksina yhdeksällä koealalla, jotka sijaitsivat koski- tai virtapaikoissa. Neljä niistä sijaitsi Vantaanjoen pääuomassa, yksi Herajoessa ja kolme Herajokeen laskevassa Epranojassa. Yksi koeala sijaitsi Toronmäenkosken yläpuolelle idästä päin laskevassa Selänojassa (kuva 1). Eri kalalajien yksilömäärät ja biomassat arvioitiin käyttämällä Vantaanjoen latvapuroille aikaisemmin (Saura 1987) laskettuja kalastettavuusarvoja. Pääuoman ja Herajoen koealoilla oli aikaisemmin tehty uoman kunnostuksia kiveämällä ja soraistamalla. Vuosina 24 ja 25 Vantaanjoen latvaosissa vallitsi hyvä vesitilanne, mutta kesä 26 oli taas poikkeuksellisen kuiva. Tämä on epäilemättä vaikuttanut myös kalastoon varsinkin matalissa uomissa. 2.1 Soppelonkoski Soppelonkoski alkaa pienestä lammesta, joka kesällä kuivui lähes kokonaan. Sen vuoksi koskikin on ollut ajoittain vedetön. Siitä huolimatta koskessa saatiin muutama ahven ja hauen poikanen (kuva 1 ja liite 1). Myöskään Soppelonkosken alapuolella sijaitsevan Myllylammen padosta ei juuri vettä virrannut. 4

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 2.2 Myllypuro Myllypuron kohdalla Vantaanjoki kulkee pellon reunassa melko tasaisella alueella. Joki saa lisävesitystä Soppelonkosken jälkeen muutamasta sivupurosta, mutta siitä huolimatta virtaama oli alhainen. Koskessa on tasaisia hiesupohjaisia alueita joissa pikkunahkiaisen toukat viihtyvät. Nahkiaisten lisäksi saatiin muutama taimen, joista ainakin kolme oli luonnonpoikasia sekä suurikokoisia kivisimppuja. (kuva 1 ja liite 1). Myllypuron alue on sopivaa pikkunahkiaisten toukille. Alinna aikuinen yksilö. Myllypuronkoskesta saatiin myös ennätyskivisimppu. 5

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 2.3 Toronmäenkoski Toronmäenkoskessa on kaloille vesisyvyyttä kuivinakin kesinä riittävästi. Lisävettä virtaa idästä päin virtaavasta Selänojasta, joka laskee vetensä pääuomaan Toronmäenkosken yläpuolella. Lisäksi koskessa kasvaa tiheitä ärviä-, vesitähti- ja siimapalpakkokasvutoja, joten alue on erinomaista taimenen poikasten elinaluetta. Koskesta saatiin useaa eri ikäryhmää edustavia taimenia. Eniten oli + poikasia joiden yksilötiheys oli jopa yli 1 poikasta/1 m 2. Ne sekä 1+ poikaset olivat varmuudella luontaisesta lisääntymisestä peräisin. Muista lajeista, tavattiin ainoastaan kivisimppuja. (kuva 1 ja liite 1). Toronmäenkoskessa riittää vettä kuivanakin kesänä. 2.4 Käräjäkoski Käräjäkoskesta kalastettiin Metsäkulmantien alapuolella sijaitseva koskiosuus. Kivisimppuja oli runsaasti. Suurin osa oli vuonna 26 syntyneitä poikasia. Myös taimentiheys oli suuri, yli 5 poikasta/1 m 2. Lisäksi koealalta saatiin yksi harjuksen poikanen. Alueelta on yleensä saatu myös kirjolohen luonnonpoikasia, jotka ovat peräisin pyyntikokoisina istutetuista emokaloista. Tällä kertaa niitä ei kuitenkaan tavattu (kuva 1 ja liite 1). Kymmenen taimenen poikasta (+) saatiin myös noin sata metriä koealan alapuolella sijaitsevasta virtapaikasta. 6

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Käräjäkoskessa oli runsaasti taimenen poikasia. 2.5 Herajoki Herajoki oli runsaan vesikasvillisuuden peitossa, virtaama oli pieni ja vesi sameaa. Huolimatta heikolta näyttävästä vedenlaadusta koealalta saatiin kaksi harjusta. Lisäksi saatiin muutama ahven (kuva 1 ja liite 1). Herajoen koealalta saatiin pari pulskaa harjusta. 7

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 2.6 Epranoja Epranojan alaosassa (koeala 1), josta vuonna 24 tehdyssä sähkökalastuksessa ei saatu yhtä madetta lukuun ottamatta muita kaloja saatiin nyt muutamia + ja 1+ ikäisiä taimenen poikasia sekä mateita ja pikkunahkiaisia. Myös puron yläosassa sijaitsevan tekolammen ala- ja yläpuolelta (koealat 2 ja 3) saatiin kolmea eri vuosiluokka olevia taimenen luonnonpoikasia. Koealalla 2 poikastiheys oli suuri, 75 poikasta/1 m 2 (kuva 1 ja liite 1). Myös koealalla 3 oli poikastiheys yli 4 poikasta/1m 2. Taimenen poikaset olivat peräisin pääosin runsassateisten vuosien 24 ja 25 kuduista. Epranojaa koealan 1 kohdalta, missä se virtaa rehevässä lehtonotkelmassa. Epranojan taimenen luonnonpoikanen (+). 8

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SOPPELONKOSKI 5 45 4.5 4 4 35 3.5 3 3 25 2.5 2 2 15 1.5 1 1.5 5 Ahven Hauki 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 MYLLYPYRO Taimen + Taimen >+ Kivisimppu Nahkiainen 16 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 TORONMÄENKOSKI Taimen + Taimen >+ Kivisimppu 8 7 6 5 4 3 2 1 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 KÄRÄJÄKOSKI Taimen + Taimen >+ Harjus + Kivisimppu 6 5 4 3 2 1 RIIHIMÄKI KÄRÄJÄKOSKI TORONMÄENKOSKI EPRANOJA 3 Tekolampi Epranoja EPRANOJA 1 Herajoki HERAJOKI Rata Selänoja MYLLYPURO SOPPELONKOSKI Erkylänjärvi HERAJOKI 3 3 Helsinginväylä Lallujärvi 2.5 2 25 2 Arolampi 2 km 1.5 1 15 1.5 5 EPRANOJA 2 EPRANOJA 3 SELÄNOJA EPRANOJA 1 3 2.5 2 1.5 1.5 Harjus >+ Ahven 12 1 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 Taimen + Taimen >+ Made Nahkiainen 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Taimen + Taimen >+ 35 3 25 2 15 1 5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1.5 Ruutana 25 2 15 1 5 Taimen + Taimen >+ Made Nahkiainen g / aari Kuva 1. Sähkökalastusalojen kalatiheydet ja biomassat. Huomaa, että suuresta vaihtelusta johtuen diagrammien asteikot poikkeavat toisistaan. 9

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 3. Latva-alueen taimenten kokojakauma Taimenpopulaatio Vantaanjoen latvaosassa koostuu useasta eri ikäryhmästä. Suurin osa kaloista on poikasia, mutta joukossa oli myös sukukypsiä yli 2 cm:n kokoisia yksilöitä, jotka olivat enimmäkseen koiraita. Kalat ovat suurimmaksi osaksi luontaisesta lisääntymisestä peräisin, koska viime vuosina istutuksia ei ole tehty. Vuosien 24 ja 25 runsaat virtaamat ovat edesauttaneet vahvojen poikasvuosiluokkien syntymistä (kuva 2) ja liite 2). kpl 45 4 35 3 25 2 15 1 5 + 1+ 2+ >2+ 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 pituusluokka mm Kuva 2. Taimenen kokojakauma Vantaanjoen latvaosassa. Ikäryhmät on arvioitu jakauman muodon perusteella. Pituusjakaumaa varten taimenet mitattiin yksilöllisesti. 1

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 4. Poikasnuottaus Poikasnuottaus tehtiin Vantaanjoessa Arolammen yläpuolella elokuun puolivälissä (kuva 1). Nuotan perän silmäkoko oli 1 mm, reisien pituus 7,5 metriä ja korkeus puoli metriä Näytteeksi otettiin kolmen onnistuneen vedon saalis. Vetojen yhteispinta-ala oli noin 48 m 2. Alueelta saatiin kolmea eri ikäryhmää olevia särjen poikasia. Lisäksi saatiin salakoita, ahvenia ja haukia (taulukko 1 ja kuva 4). Taulukko 1. Kolmen vedon saalis ja siitä lasketut tiheydet. 48 m 2 Saalis Tiheydet kpl g kpl/aari Salakka 12. 21. 2.5 4.4 Särki 65. 8. 13.5 16.7 Ahven 1. 8..2 1.7 Hauki 4. 51..8 1.6 Yhteensä 82. 16. 17.1 33.3 25 + 2 kpl 15 1 1+ 2+ särki salakka 5 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Kokoluokka mm Kuva 4. Särjen ja salakan poikasten kokojakaumat Arolammin poikasnuottauksessa. 11

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 5. Koeravustus Koeravustus tehtiin Arolammin yläpuolella 11.-12.9.26 (kuva 1). Ravustus toteutettiin samalla tavalla ja samoilta paikoilta kuin vuonna 24. Pyynnissä oli yhden yön ajan 5 Evo-mertaa kahdessa eri jadassa yhteensä noin 2 m:n matkalla. Saaliiksi saatiin 95 täplärapua (1,9 täplärapua/mertayö), mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 24. Silmämääräisessä tarkastelussa täpläravuissa ei ollut merkkejä rapurutosta. Eri ikäisten ja kokoisten täplärapujen osuudet saaliissa olivat normaalit. Myös nuoria yksilöitä (selkäkilpi 25-4 mm oli runsaasti). Suurissa yksilöissä oli enemmän naaraita kuin koiraita, mikä ei ole haitaksi, koska suuret koiraat ovat kannibaaleja. (kuva 5). Täplärapujen istuttaminen alueelle ei ainakaan toistaiseksi ole tarpeellista. Seuraava koeravustus olisi suotavaa tehdä parin vuoden sisällä. kpl 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 Selkäkilven pituus mm Koiraat naaraat Kuva 5. Arolammin täplärapujen koko- ja sukupuolijakauma. Täpläravuilta mitattiin selkäkilpi ja määritettiin sukupuoli. 12

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Kirjallisuus Saura A. 1987. Vantaanjoen vesistöalueen soveltuvuus meritaimenen ja lohen poikastuotantoon. Helsingin yliopisto. Limnologian laitos. Kalataloustieteen pro gradu-tutkielma. 52 s. Saura, A. ja Könönen, K. 22. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailuohjelma alkaen vuodesta 22. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 242. 24 s. Saura, A. 25. Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 24.. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 35. 12 s. + liitt. 13

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liitteet 14

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liite 1. Sähkökoekalastukset 13.9.26 Soppelonkoski Ahven 4 34 61 2.74 23.29 4.49 38.18 1 146 Hauki 1 1 5.68 6.85 1.37 13.7 Yhteensä 5. 44. 3.42 3.14 5.86 51.88 13.9.26 Myllypuro Taimen + 3 26 8.67 89 35 1.74 15.12 4.98 43.19 1 172 Taimen >_1+ 1 87 87. 22 74.58 5.58.79 68.35 Kivisimppu 3 44 14.67 19 1.74 25.58 9.18 134.64 Nahkiainen 1 35 3.5 1 5.81 2.35 5.81 2.35 Yhteensä 17. 192. 9.88 111.63 2.76 266.53 13.9.26 Toronmäenkoski Taimen + 49 316 6.45 8.4 35 36.57 235.82 14.48 673.77 1 134 Taimen >_1+ 5 328 65.6 188 74 3.73 244.78 5.4 33.78 Kivisimppu 11 19 1.73 19 8.21 14.18 43.21 74.63 Yhteensä 65. 663. 48.51 494.78 152.72 1 79.18 13.9.26 Käräjäkoski Taimen + 21 191 9.1 94.1 35 19.9 173.64 54.55 496.1 1 11 Taimen >_1+ 1 13 13. 216. 74.91 93.64 1.23 126.54 Harjus + 1 12.1 115. 5 14.55 1.91 29.9 21.82 Kivisimppu 39 11 2.59 19 35.45 91.82 186.6 483.25 Yhteensä 176. 47. 16. 37. 451.47 1 127.71 13.9.26 Herajoki Harjus >_1+ 2 234 242. 5 1.9 127.87 2.19 255.74 vesilaitos 183 Ahven 3 42 61 1.64 22.95 2.69 37.62 Yhteensä 5. 276. 2.73 15.82 4.87 293.36 12.9.26 Epranoja Taimen + 2 14 7. 87.5 35.6 4.23 1.73 12.8 1 331 Taimen >_1+ 4 132 33. 148. 74 1.21 39.88 1.63 53.89 Made 2 79 25.6 23.87 2.42 95.47 Nahkiainen 4 14 1 1.21 4.23 1.21 4.23 Yhteensä 12. 239. 3.63 72.21 6.98 165.67 14.9.26 Epranoja Taimen + 35 212 6.6 84.25 35 2.11 121.84 57.47 348.11 2 174 Taimen >_1+ 23 1167 5.74 169.65 74 13.22 67.69 17.86 96.34 Made 2 91 45.5 25 1.15 52.3 4.6 29.2 Nahkiainen 2 3 1.5 1 1.15 1.72 1.15 1.72 Yhteensä 62. 1 473. 35.63 846.55 81.8 1 465.37 14.9.24 Epranoja Taimen + 11 23 2.9 54.3 35 13.41 28.5 38.33 8.14 3 82 Taimen >_1+ 2 183 91.5 214.5 74 2.44 223.17 3.3 31.58 Yhteensä 13. 26. 15.85 251.22 41.62 381.72 14.9.26 Selänoja Ruutana 2 1 5. 1 3.85 19.23 3.85 19.23 52 Yhteensä 2. 1. 3.85 19.23 3.85 19.23 15

Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 Liite 2. Taimenten yksilölliset mittaustiedot sekä kokojakauma (näkyvissä pituusluokkien yläraja)t nro Pituus mm Paino g nro Pituus mm Paino g nro Pituus mm Paino g 1 49 1 53 82 6 15 95 9 2 5 2 54 82 7 16 95 8 3 52 2 55 82 6 17 96 8 4 52 2 56 82 6 18 96 9 5 53 2 57 82 5 19 96 1 6 54 2 58 82 6 11 96 1 7 55 2 59 83 5 111 98 1 8 55 2 6 83 5 112 98 1 9 56 3 61 83 5 113 99 9 1 6 2 62 84 6 114 1 11 11 61 3 63 84 5 115 1 9 12 64 3 64 84 6 116 12 11 13 65 3 65 84 6 117 12 1 14 65 3 66 84 6 118 14 13 pituusluokka m kpl 15 66 3 67 84 6 119 15 12 6 1 16 67 3 68 84 6 12 118 22 7 8 17 68 3 69 85 6 121 129 21 8 31 18 7 3 7 86 8 122 131 24 9 41 19 71 4 71 86 6 123 134 21 1 25 2 71 3 72 86 5 124 136 24 11 4 21 72 4 73 86 5 125 14 24 12 1 22 72 3 74 86 6 126 146 3 13 1 23 73 4 75 87 9 127 149 31 14 4 24 73 4 76 87 6 128 155 4 15 2 25 74 4 77 87 7 129 156 38 16 5 26 74 5 78 87 7 13 157 32 17 6 27 75 5 79 87 5 131 159 4 18 5 28 75 5 8 88 7 132 159 37 19 6 29 75 4 81 88 8 133 162 39 2 3 75 5 82 88 7 134 163 41 21 2 31 75 5 83 88 7 135 163 39 22 3 32 75 5 84 88 6 136 163 41 23 33 75 5 85 89 7 137 166 47 24 34 76 6 86 9 7 138 168 47 25 35 76 4 87 9 8 139 173 45 26 2 36 77 5 88 9 8 14 174 49 yht 156 37 77 5 89 9 7 141 175 53 38 77 5 9 9 9 142 175 44 39 78 5 91 91 7 143 179 54 4 79 4 92 91 8 144 181 69 41 79 5 93 91 7 145 185 68 42 79 4 94 91 6 146 186 56 43 79 5 95 92 8 147 188 66 44 79 6 96 92 8 148 188 62 45 79 5 97 93 8 149 189 74 46 8 5 98 94 7 15 22 87 47 8 5 99 94 9 151 22 81 48 8 6 1 94 7 152 213 89 49 8 5 11 95 9 153 213 12 5 81 5 12 95 9 154 216 13 51 81 5 13 95 8 155 252 143 52 81 6 14 95 9 156 254 139 16