Peijaksen sairaala LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS opas potilaalle
lonkan Tervetuloa ikkaukseen tekonivelle airaalaan! Peijaksen s Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä valmistautumaan tulevaan leikkaukseenne ja sen jälkeiseen toipumiseen ja kuntoutumiseen. Oppaassa kerrotaan myös erikseen leikkaukseen liittyvistä riskeistä. Toivomme, että perehdytte oppaaseen huolella kotona. Ottakaa opas mukaan sairaalaan tullessanne.
Yleistä lonkan tekonivelleikkauksesta Valmistautuminen leikkaukseen Yleiskunto Liikunta ja lihasvoima Ylipaino Tulehdusten ja ihon hoito Hampaiden hoito Apuvälineet Kotona selviytyminen Kutsu leikkaukseen Röntgen- ja laboratoriokokeet Leikkausta edeltävä käynti sairaalassa Leikkausvalmistelut Leikkauspäivä Kivun hoito Leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutuminen Fysioterapia Leikkauksen jälkeiset harjoitukset Kotiutuminen Tekonivelleikkaukseen liittyvät riskit Jälkihoito Haavan hoito Tulehdusten ehkäisy Kivun hoito Laskimotukosten ehkäisy Turvotukset ja mustelmat Ravitsemus Tukipalvelut Elämä tekonivelen kanssa Kartta ja kulkuyhteydet Yhteystiedot 4 6 6 6 6 6 6 7 7 9 9 9 9 10 10 11 11 12 14 15 16 16 17 17 17 17 17 18 18 19 20
Potilaalla on pitkälle edennyt vasemman lonkan nivelrikko. Leikkauksen jälkeinen röntgenkuva, jossa näkyy asennettu lonkan tekonivel. YLEISTÄ LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSESTA Lonkan nivelrikon hoito on alkuvaiheessa ensisijaisesti konservatiivinen eli kipulääkitystä ja kuntoutusta. Tekonivelleikkaukseen päädytään, kun nivelrikko on oireiden mukaisesti ja röntgenkuvissa todetusti edennyt pitkälle, aiheuttaa merkittävää haittaa potilaalle ja asianmukaisesti toteutettu konservatiivinen hoito ei ole tuottanut riittävää apua. Tärkein syy lonkan tekonivelleikkauksen suorittamiseen on primaarinen eli tuntemattomasta syystä johtuva nivelrikko. Nivelrikkoa voivat aiheuttaa myös erilaiset reumasairaudet, lonkan synnynnäinen sijoiltaanmeno, tapaturmien jälkitilat ja tiettyjen nivelsairauksien jälkitilat. Yleisin oire lonkan nivelrikossa on kipu. Aluksi kipu on rasitus- ja liikkeellelähtökipua, myöhemmin leposärkyäkin. Kipu paikallistuu lonkan alueelle, nivusten seutuun ja voi säteillä polveen saakka. Toinen merkittävä oire on lonkkanivelen jäykkyys. Lisäksi saattaa esiintyä asentovirheitä, ontumista ja jalan pettämistä. Liikkeistä ensimmäisenä rajoittuu usein sisäkierto. Taudin edetessä nivel muuttuu usein saranatyyppiseksi. Lonkan tekonivelleikkauksessa on käytettävissä useita eri tekonivelmalleja. Leikkaava ortopedi valitsee teille sopivimman vaihtoehdon. Tekonivel voidaan kiinnittää luusementillä tai ilman. Myös liukupintojen materiaali ja tekonivelen nupin koko vaihtelevat. Leikkaava lääkärinne valitsee teille parhaiten sopivan mallin. Lonkan tekonivelleikkauksella pyritään kipujen lievittämiseen ja liikuntakyvyn parantamiseen. Nämä yhdessä yleensä johtavat toimintakyvyn ja elämänlaadun parantumiseen. Teko- 4
Röntgenkuvassa näkyy tietokoneohjelmalla tehty lonkan tekonivelleikkauksen suunnitelma. nivelleikkauksessa ei nivelen liikelaajuutta yleensä pystytä merkittävästi parantamaan. Leikkaus voi myös mahdollistaa, että pystytte paremmin harrastamaan esimerkiksi liikuntaa. Leikkauksen ensisijainen tavoite on kuitenkin helpottaa selviytymistänne jokapäiväisessä elämässä. Onnistunut lonkan tekonivelleikkaus antaa tulokseksi kivuttomamman ja liikelaajuudeltaan riittävästi liikkuvan nivelen. Teidän oma aktiivisuutenne on ratkaisevan tärkeää hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Erilaisia lonkan tekonivelen kuppiosia. Erilaisia lonkan tekonivelen varsiosia. 5
VALMISTAUTUMINEN LEIKKAUKSEEN Yleiskunto Hyvä yleiskunto nopeuttaa leikkauksesta toipumista sekä fyysisen toimintakyvyn parantumista. Mahdollisten perussairauksien (esim. diabetes, verenpainetauti) tulisi olla hyvässä tasapainossa ennen leikkausta. Koholla oleva verensokeri (huonossa hoitotasapainossa oleva tai hoitamaton diabetes) lisää leikkauksen jälkeisen tulehduksen riskiä ja sokeritaudin hoitotasapaino onkin syytä tarkastaa oman lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta (mielellään yli 4 viikkoa aikaisemmin) edesauttaa leikkaushaavan paranemista. Viime kuukausina sairastettu sydäninfarkti vaatii yleensä suunnitellun tekonivelleikkauksen lykkäämistä. Tarvittaessa ottakaa yhteyttä perussairauksianne hoitavaan lääkäriin tai oman terveyskeskuslääkäriinne perussairauksien hoidon tasapainottamiseksi. Liikunta ja lihasvoima Hyvä lihaskunto edistää leikkauksen jälkeistä toipumista. Lihaskunnosta ja nivelen liikkuvuudesta huolehtiminen on osa tekonivelleikkaukseen valmentautumista. Ennen leikkausta on tärkeää vahvistaa lihaksia ja ylläpitää nivelten liikkuvuutta kipujen sallimissa rajoissa. Sopivia liikuntamuotoja ovat esim. (sauva)kävely, vesivoimistelu, uinti, pyöräily ja voimistelu. Ylipaino Huomattava ylipaino voi vaikeuttaa leikkauksen teknistä suorittamista, hidastaa haavan paranemista, pitkittää toipumisaikaa ja lisätä tekonivelen irtoamisriskiä. Omasta terveyskeskuksesta voi kysyä ohjeita ruokavalioon ja laihduttamiseen. Tulehdusten ja ihon hoito Tekonivel on vierasesine, johon elimistössä olevat bakteerit herkästi hakeutuvat varsinkin toipilasaikana. Tulehdukset, kuten virtsatie-, hengitystie- ja poskiontelotulehdus tulee hoitaa hyvissä ajoin ennen leikkausta, sillä tulehdukset voivat olla este leikkaukselle. Lisäksi tulee hoitaa tulehtuneet ihottumat, varvasvälien ja kantapäiden ihorikot ja haavat sekä kynsivallin tulehdukset. Iholla ei saa olla naarmuja, haavoja, märkänäppyjä tai rupia. Ihon huono kunto voi olla este leikkauksen suorittamiselle. Hampaiden hoito Tekonivelleikkaukseen tullessa suun ja hampaiden tulee olla hoidetut. Hampaiden tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä ja ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella. Leikkauspäätöstä tehdessä hoitava lääkäri arvioi hammaslääkärillä käynnin tarpeellisuuden. Mikäli hammas joudutaan poistamaan, tekonivelleikkaus voidaan tehdä aikaisintaan 3 viikon kuluttua toimenpiteestä. Hammaslääkärillä käynnin tarpeellisuus arvioidaan tekonivelleikkausjonoon asettamisen yhteydessä. 6
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisiä apuvälineitä: kyynärsauvat, tarttumapihdit, sukanvetolaite, WC-koroke ja istuintyyny. Hammashoidosta vastaa oman kunnan terveyskeskus. Myös yksityisen hammaslääkärin suorittamasta hoidosta saa Kelan korvauksen (erillistä lähetettä ei tarvita). Hammaslääkäriaika kannattaa varata heti, kun leikkauspäätös on tehty. Apuvälineet Leikkausarviokäynnillä arvioidaan fysioterapeutin kanssa apuvälineiden tarpeellisuus. Ennen leikkaukseen tuloa hakekaa tarvittavat apuvälineet lainaksi oman kunnan apuvälinelainaamosta. Lainaus on maksutonta. Fysioterapeutti merkitsee tarvitsemanne apuvälineet tähän: Kyynärsauvat (ottakaa mukaan sairaalaan tullessanne) WC-korotus Istuintyyny Tarttumapihdit Sukanvetolaite Sängynjalankorottajat Suihkutuoli Kyynärsauvoista voitte luopua, kun kävely on turvallista ja ontuminen mahdollisimman vähäistä. Muiden apuvälineiden käyttö on usein tarpeellista noin 6 viikon ajan. Erityisesti lonkan liiallinen koukistus (esim. matalalla tuolilla istuminen tai kumartuminen), kiertoliikkeet ja jalkojen ristiin laitto venyttävät vastaleikattua lonkkaa ja saattavat jopa aiheuttaa nivelen sijoiltaanmenon. Tarkat tiedot mahdollisista liike- ja varausrajoituksista saatte leikkauksen jälkeen. Kotona selviytyminen Koska hoitoaika sairaalassa on lyhyt, noin 2 vuorokautta, on hyvä jo etukäteen miettiä leikkauksen jälkeistä selviytymistä kotona esim. kaupassakäynnin, ruuanlaiton ja peseytyminen osalta. Avuntarvetta ja -saantia on myös hyvä arvioida etukäteen. Läheisten tuki on tärkeä osa toipumista ja voitte tuoda läheisenne mukaan jo ensitilaisuuteen ja ohjauskäynnille. Voitte ajaa autolla, kun pystytte luotettavasti ja turvallisesti painamaan polkimia. Tähän menee yleensä noin 6 8 viikkoa, mutta aika on yksilöllinen. Autossa voi matkustaa heti, kun lonkan liikkuvuus ja kipu sen sallivat. 7
n Leikkaukse jälkeistä tä kotona selviytymis ttiä jo on hyvä mie etukäteen. Ennen leikkausta järjestetään leikkausarviokäynti, jossa tapaatte sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja leikkaavan lääkärin sekä mahdollisesti anestesialääkärin. 8
KUTSU LEIKKAUKSEEN Leikkauskutsu tulee teille kirjeenä kotiin. Siinä kerrotaan leikkausta edeltävän käynnin ajankohta sekä leikkauspäivä. Teitä pyydetään täyttämään tietoja sairauksistanne, aikaisemmista leikkauksista, lääkkeiden käytöstä jne. ja palauttamaan tiedot joko sähköisesti tai kirjeellä. Kirjeessä annetaan myös ohjeet röntgen- ja laboratoriotutkimuksista. Röntgen- ja laboratoriokokeet Käykää terveysaseman laboratoriossa veri- ja virtsakokeessa muutamaa päivää ennen leikkausarviokäyntiä, jotta tulokset ovat valmiit leikkausarviokäynnillä. Kokeita varten ei tarvitse olla syömättä tai juomatta. Olisi hyvä olla virtsaamatta 4 tuntia ennen näytteenottoa. Käykää myös lantion röntgenkuvassa jossakin HUS Röntgenin toimipisteessä ennen leikkausarviokäyntiä. Ortopedi katsoo röntgenkuvan tavatessanne. Leikkausta edeltävä käynti sairaalassa Teidät kutsutaan tutkimus- ja ohjauskäynnille 1 2 viikkoa ennen leikkausta. Tällä käynnillä tapaatte ortopedin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin, jotka tarkistavat leikkauskuntonne ja saatte yksilöllisiä ohjeita. Sairaanhoitajan kanssa käytte läpi muun muassa aikaisemmat leikkaukset, perussairaudet ja lääkityksen. Tarvittaessa tapaatte myös anestesialääkärin. Täyttäkää esitietokaavake huolellisesti kotonanne ennen leikkausta edeltävää käyntiä. Veren hyytymistaipumukseen vaikuttavista lääkkeistä ja niiden lopettamisesta saatte ohjeet anestesialääkäriltä. Mikäli käytätte Omega 3 -valmisteita, niiden käyttö tulisi lopettaa, kun päätös leikkauksesta on tehty. Omega saattaa lisätä verenvuotoa leikkauksen aikana vielä pitkään sen lopettamisen jälkeenkin. Ihorikko voi olla este leikkaukselle. Myös rikkoutuneet ihopoimut tai varpaan välit täytyy huomioida. Mikäli teillä ilmenee ongelmia ihossa, ottakaa yhteys osastolle jo ennen sairaalaan tuloa. Leikkausvalmistelut Käykää leikkausta edeltävänä iltana tai mielellään tulopäivän aamuna suihkussa ja peseytykää huolellisesti saippualla tai nestesaippualla (koko vartalo, alapesu, leikkausalue, napa ja myös hiukset). Pesun tarkoituksena on vähentää bakteerimäärää leikkausaluella. Olkaa syömättä ja juomatta yöllä klo 2 jälkeen. Anestesialääkärin määräämät kotilääkkeet voi ottaa pienen vesimäärän kanssa. Ottakaa mukaan kyynärsauvat, omat aamutossut / sandaalit, hygieniavälineet esim. hammasharja ja -tahna jne. Ottakaa mukaan hoitajan kanssa sopimanne kotilääkkeet esim. astmasuihkeet. 9
Leikkauksen jälkeisen kivun mittaamisessa käytetään apuna kipumittaria. Arvoesineet sekä korut on hyvä jättää kotiin. Rahaa on hyvä olla jonkin verran esim. taksiin. Leikkauspäivä Tulkaa sairaalaan leikkauspäivän aamuna sovittuun aikaan syömättä ja juomatta. Saatte anestesialääkärin määräämän esilääkityksen ja pukeudutte leikkausvaatteisiin. Leikkaus kestää 1 2 tuntia. Ennen leikkausta saatte tulehdusriskiä vähentävän antibiootin. Leikkaus tehdään yleensä selkäpuudutuksessa. Toimenpiteen aikana kuuluu leikkauksesta johtuvia ääniä, tämän vuoksi saatte halutessanne korvatulpat leikkauksen ajaksi. Puudutuksen lisäksi saatte tarvitessanne rentouttavaa lääkitystä. Leikkauksen jälkeen teidät siirretään heräämöön, jossa puudutuksen häviämistä ja vointianne tarkkaillaan. Heräämövaiheen jälkeen teidät haetaan omalle vuodeosastolle, jossa vointianne seurantaa jatketaan säännöllisesti. Osastolle tullessanne Nilkan pumppausliike, jolla saadaan tehostettua laskimopaluuta leikkauksen jälkeen. saatte juotavaa ja tuloajasta riippuen päivällistä tai iltapalaa. Leikkauspäivän iltana aloitetaan veritulpan estolääkitys joko injektiona tai tablettina. Lääkitys jatkuu myös kotona lääkärin ohjeen mukaan. Kivun hoito On normaalia, että leikkauksen jälkeiseen toipumiseen liittyy kipua leikkausalueella. Kipua hoidetaan säännöllisellä kipulääkityksellä. Myös kylmähoitoa voidaan käyttää kivun ja turvotuksen hoitona. Lääkärit ja hoitohenkilökunta eivät voi tarkkaan tietää leikkauksen jälkeisten kipujenne voimakkuutta. Teitä voidaan auttaa parhaiten, kun kerrotte kivuistanne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kipua arvioidaan numeraalisesti asteikolla 0 10. Nolla merkitsee kivuttomuutta ja 10 pahinta kuviteltavissa olevaa kipua. Riittävä kipulääkitys edesauttaa liikkeelle lähtöä ja toipumistanne. 10
LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO JA KUNTOUTUMINEN Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä aamuna hoitajat poistavat teiltä leikkausalueelle laitetun laskuputken ja virtsakatetrin (jos sellaisia on käytetty) sekä auttavat aamupesuissa. Lepoasentona selinmakuu on yleensä mukavin asento leikatulle lonkalle. Ei-leikatulle kyljellä ollessanne on hyvä pitää tyynyä jalkojen välissä noin 6 viikon ajan. Myös vatsamakuu on mahdollinen heti. Leikatulla kyljellä voitte olla hakasten poiston jälkeen (2 viikkoa leikkauksesta). WC:ssä saatte käydä heti kun vointinne sallii. Hoitohenkilökunta avustaa kunnes liikkuminen sujuu turvallisesti. Suihkuun pääsette toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Hoitoaikojen lyhyydestä johtuen teitä kannustetaan omatoimisuuteen osastolla. Oma aktiivinen ote edesauttaa leikkauksesta toipumista ja kuntoutumista. Fysioterapia Leikkauksen jälkeen teidät ohjataan nopeasti liikkeelle, usein jo leikkauspäivänä. Vuoteesta voitte nousta sille puolelle, mille olette aiemmin tottuneet nousemaan. Istuminen on sallittua, mutta alkuun pitkään istumista kannattaa rajoittaa, jotta kudosnesteja verenkierto ei häiriinny. Kuntoutumisen tavoitteena on mahdollisimman normaali liikkuminen. Tavallisesti leikatulle alaraajalle saa astua täydellä painolla. Kävelyn tukemiseksi ja ontumisen välttämiseksi teitä ohjataan kyynärsauvojen tai rollaattorin käytössä. Kävelyn lisäksi osastolla ohjataan liikeharjoituksia. Harjoittelun tavoitteena on verenkierron vilkastuttaminen, lihasten aktivointi ja leikatun nivelen mahdollisimman hyvä toiminta. Mikäli kaipaatte lisäohjausta kuntoutumiseen, voitte ottaa yhteyttä oman terveyskeskuksen fysioterapiaan. Toivomme teidän kertovan voinnissanne tapahtuvista muutoksista henkilökunnalle. 11
1. 2 Leikkauksen jälkeiset harjoitukset 1. Lantionnosto Jännittäkää pakarat ja nostakaa lantio hallitusti ylös. Pitäkää jännitys hetken aikaa ja laskekaa lantio hitaasti alas. Liikkeen tavoitteena on lisätä lantion hallintaa. 2. Tuolille istuutuminen ja seisomaan nouseminen Nouskaa ylös molemmilla jaloilla ponnistaen ja istuutukaa hitaasti takaisin tuolille. Liikkeen tavoitteena on reisilihasvoiman lisääminen. 3. Painonsiirrot Siirtäkää painoa jalalta toiselle irrottaen kevyesti jalkoja irti lattiasta. Jatkakaa painonsiirtoja ottamalla askel sivulle, lisätkää polvennosto. Painonsiirtojen, askellusharjoitusten ja varpaille nousun tavoite on lantion ja alaraajojen hallinnan parantuminen. Samalla harjoitellaan painon viemistä leikatulle jalalle. 4. 5. 6.a 12
2. 3. 4. Kävelyyn valmistava askellusharjoitus Ottakaa leikatulla jalalla askel taakse ja viekää paino jalalle. Sitten astukaa leikatulla jalalla eteen kantapää edellä ja siirtäkää paino leikatulle jalalle. 5. Varpaille nousu Ottakaa tukea esim. tuolin selkänojasta tai kyynärsauvoista. Nouskaa varpaille jännittäen samalla pakaralihaksia, laskeutukaa hitaasti alas. Huomioikaa hyvä ryhti! 6. Leikatun lonkan etuosan venytys seisten tai vaihtoehtoisesti tuolilla a) Seisten: Venyttäkää lonkkaa viemällä leikattu jalka taakse. Työntäkää lantiota eteenpäin, kunnes venytys tuntuu lonkan etuosassa. b) Tuolilla: Asettakaa leikatun jalan polvi tuolille. Työntäkää lantiota eteenpäin, jotta saatte venytyksen tuntumaan. 6.b Harjoitukset ovat turvallisia aloittaa heti leikkauksen jälkeen. 13
7. 8. 7. Portaat ylös Voitte ottaa kaiteesta tukea, asettakaa silloin kaiteen puoleinen kyynärsauva kuvan osoittamalla tavalla. Ottakaa askel ylös terveellä jalalla. Siirtäkää leikattu jalka terveen viereen. Siirtäkää kyynärsauva samalle rappuselle jalkojen kanssa. 8. Portaat alas Ottakaa kaiteesta tukea. Siirtäkää ensiksi kyynärsauva alemmalle askelmalle. Siirtäkää sitten leikattu jalka kyynärsauvan kanssa samalle askelmalle. Astukaa terveellä jalalla leikatun jalan viereen. Edetkää yksi askel kerrallaan. Kotiutuminen Kotiin pääsette noin 2 vuorokauden kuluttua. Kotiin lähtiessänne saatte tarvittavat lääkereseptit, mahdollisen sairauslomatodistuksen ja kuntoutusohjeet sekä jälkitarkastusajan ortopedian poliklinikalle noin 2 3 kuukauden päähän leikkauksesta. Jotkut särkylääkkeet voivat hidastaa vatsantoimintaa. Mikäli teillä on ongelmia vatsantoiminnan suhteen, voi apteekista ostaa ulostuslääkettä. Leikatusta nivelestä otetaan röntgenkuva ennen kotiutumista. Kotiutuminen tapahtuu henkilöautolla, taksilla tai invataksilla. Taksimatkasta maksatte omavastuuosuuden. Kotona kuntoiluksi riittää aluksi kävely sisällä ja voinnin kohentuessa myös ulkona sekä omatoiminen harjoittelu sairaalasta saatujen ohjeiden mukaan. Liikkumista voitte ja on hyödyllistä lisätä vähitellen oma kunto ja leikkauksen asettamat rajoitukset huomioiden. 14
TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina komplikaatioiden riski. Leikkausalue voi tulehtua. Mikäli leikkaushaava erittää vielä hakasten poiston aikaan tai alkaa punottaa voimakkaammin sairaalasta päästyänne tai teille tulee kuumetta (yli 37,5 astetta) ilman muuta selittävää syytä, on syytä ottaa yhteyttä osastolle. Toisinaan leikkaushaava tai tekonivelen ympäristö joudutaan puhdistamaan leikkaussalissa. Kroonisessa tekonivelinfektiossa tulehtunut tekonivel joudutaan poistamaan. Uusi tekonivel asennetaan noin 6 12 viikkoa leikkauksesta, kun tulehdus on rauhoittunut. Huolellisista ennakkovalmisteluista huolimatta kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. Leikatussa raajassa on aina turvotusta. Poikkeava turvotus nilkan ja säären alueella voi kuitenkin olla laskimoveritulpan oire, samoin puristava kipu syvällä pohkeessa etenkin liikuteltaessa nilkkaniveltä ylöspäin. Mikäli epäilette laskimoveritulppaa, ottakaa yhteys osastolle. Joskus lonkan tekonivel saattaa mennä sijoiltaan esim. kaatuessa tai syvään kumartaessa. Tunnette leikatussa lonkassa äkillistä voimakasta kipua, jalka lyhenee ja varaaminen käy mahdottomaksi. Myös tällöin on tarpeen ottaa yhteys päivystävään sairaalaan. Alkoholin käyttöä tulee välttää ensimmäisen kolmen kuukauden aikana leikatun lonkan mahdollisen sijoiltaan menon estämiseksi. Sijoiltaanmennyt nivel vedetään paikoilleen lyhyessä nukutuksessa tai puudutuksessa. Mikäli sijoiltaameno alkaa toistua, se vaatii usein uusintaleikkauksen. Jos leikkauksessa irrotetut lihakset eivät kiinnity takaisin toivotusti, saattaa seurauksena olla ontuminen. Ontumiseen saattaa liittyä kipua. Harvinainen, mutta mahdollinen leikkauksen jälkeinen ongelma on useimmiten hermon venytyksestä johtuva hermovaurio sekä siitä seuraava leikatun raajan jalkaterän osittainen tunnottomuus ja voimattomuus. Tämä korjaantuu usein osittain tai kokonaan 6 18 kuukauden aikana. Lonkan nivelrikko aiheuttaa usein pituuseroa alaraajaan. Leikkauksessa pituuseroa voidaan korjata. Jos alaraajoissa ei ole merkittävää pituuseroa ennen leikkausta, voi leikattu alaraaja pidentyä leikkauksessa. Jos- 15
kus sitä joudutaan hiukan (5 mm) pidentämään leikkauksessa, jotta nivel saadaan tukevaksi. Usein leikattu alaraaja tuntuu pidemmältä heti leikkauksen jälkeen, koska pituuden muutos on tapahtunut hetkessä. Toisaalta myös leikkausalueen turvotus ja kipu aiheuttavat kiristystä, jotka tekevät pituuserontunnetta, vaikka todellista pituuseroa ei olisikaan. Pieneen pituuseroon (alle 0,5 1 cm) usein tottuu, eikä pientä pituuseroa kannata korjata pohjallisin ennen ensimmäistä kontrollia. Pituuseron mittaaminen kliinisesti on usein hankalaa ja luotettavimpana mittarina pidetään lantion röntgenkuvaa, joka otetaan leikkauksen jälkeen ja jälkikontrolliin tullessanne. Leikatun jalan turvottelu voi jatkua useita kuukausia. JÄLKIHOITO Haavan hoito Pitäkää haava puhtaana ja kuivana. Haavasidos estää hakasia tarttumasta vaatteisiin, siksi sen käyttö on suositeltavaa hakasten poistoon asti. Sidos vaihdetaan uuteen suihkussakäynnin yhteydessä. Haavasidoksia voi ostaa apteekista. Saatte käydä suihkussa ja kastella haavan, mutta välttäkää haavan hankaamista. Saunaan, kylpyyn ja uimaan saatte mennä vasta hakasten poiston jälkeisenä päivänä. Hakaset poistetaan terveyskeskuksessa kahden viikon kuluttua leikkauksesta, eli / /201. Soittakaa oman terveyskeskuksen terveydenhoitajalle/sairaanhoitajalle kotiin päästyänne ja varatkaa aika hakasten poistoon. Jos sairaalasta päästyänne haava alkaa punottaa, kuumottaa, erittää, teille nousee kuumetta tai haavan seutuun tulee kovaa kipua, ottakaa yhteys osastolle K2, puh. 050 428 7371. Soittoaika arkisin klo 10.30 12.00. Muina aikoina tavoitatte osaston henkilökunnan puhelinnumeroista: 09 471 67840 tai 09 471 67830. Ottakaa kaikissa ennen ensimmäistä jälkitarkastusta ilmenevissä leikkausalueen ongelmissa yhteyttä Peijaksen sairaalaan. Haavan tulehdukseen ei tule aloittaa suun kautta otettavaa antibioottihoitoa avoterveydenhuollossa. 16
Tulehdusten ehkäisy Huolehtikaa hyvästä käsihygieniasta; peskää kädet ennen haavasidosten vaihtoa ja kuivatkaa puhtaalla pyyhkeellä. Välttäkää haavan turhaa koskettelua, kunnes se on parantunut. Hoitakaa haavat, ihottumat, tulehtuneet kynsinauhat, hampaat, virtsatieinfektiot ja varvasvälit huolellisesti. Välttäkää tupakointia ja alkoholin käyttöä, koska ne hidastavat haavan paranemista. Jos teillä on perussairauksia, huolehtikaa, että ne ovat hoitotasapainossa. Muistakaa syödä monipuolisesti. Kivun hoito Käyttäkää lääkärin määräämiä kipulääkkeitä alkuun säännöllisesti ja riittävästi. Voitte jättää kipulääkityksen pois jatkossa omien tuntemuksienne mukaisesti. Kipu ei saisi estää liikkumista, eikä haitata yöunia. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön voi liittyä vatsavaivoja. Tarvittaessa voitte hankkia apteekista vatsansuojalääkettä. Kipua lievittää myös kylmähoito. Kylmäpakkauksen ja ihon väliin kannattaa laittaa esim. pyyheliina. Kylmäpakkaus voi olla apteekista ostettu geelipakkaus, tai esimerkiksi pakastimesta otettu vihannespussi. Huolehtikaa riittävästä levosta ja pitäkää jalkaa kohoasennossa levätessänne. Laskimotukosten ehkäisy Tehkää jalkojen pumppausliikkeitä useasti vuorokaudessa ja liikkukaa päivittäin. Lääkärinne on määrännyt teille joko pistettävän tai suun kautta otettavan estolääkkeen. Jatkakaa veritulpanestolääkkeen pistämistä/ tabletin ottamista kotona ohjeen mukaan. Tavallisesti lääkitys kestää noin kuukauden verran. Pistäkää injektio/ ottakaa tabletti samaan aikaan vuorokaudesta. Pistoskohtiin voi syntyä mustelmia, joista ei tarvitse huolestua. Kerätkää neulat kannelliseen astiaan ja palauttakaa apteekkiin. Turvotukset ja mustelmat Turvotus leikatussa jalassa voi kestää useita kuukausia, se on ihan normaalia. Turvotusta voitte vähentää nostamalla jalan kohoasentoon, lepäämällä, liikkumalla, nilkkojen pumppausliikkeillä, kylmähoidolla sekä kipulääkkeillä. Leikkaushaavan ympäristöön muodostuu usein mustelmia, ne saattavat olla kivuliaita ja niiden paraneminen voi kestää kauan. Ravitsemus Syökää riittävän monipuolista ruokaa. Proteiinien tarve kasvaa leikkauksen jälkeen. Proteiinia saa lihasta, kalasta, kananmunasta, maitotuotteista, pavuista, herneistä ja viljasta. Hiilihydraattien (vilja, peruna, juurekset, marjat, kasvikset, hedelmät) saanti on myös tärkeää. Vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti sinkkiä tarvitaan haavan paranemiseen ja sitä saa viljasta, maitovalmisteista ja lihasta. Punaisesta lihasta ja vihreistä vihanneksista saa paljon rautaa. Runsaasti kasviksia sisältävä ruoka edistää myös vatsan toimintaa. 17
Tukipalvelut Sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa auttaa teitä järjestämällä tarvittavaa kotiapua ja antamalla tietoa sosiaaliturva-asioista (esim. lääkekustannuksissa, sairaalamaksuissa). Häneltä saatte tietoa myös mahdollisista tukipalveluista; esimerkiksi ateriapalveluista ja kotipalveluista. Pyytäkää myös apua naapureilta, omaisilta tai ystäviltä päivittäisissä toiminnoissa. ELÄMÄ TEKONIVELEN KANSSA Tekonivel poistaa yleensä kivun ja mahdollistaa normaalin elämän. Lonkan tekonivelien laatu ja kestävyys ovat vuosien kuluessa parantuneet, mutta ikuisia tekonivelet eivät vieläkään ole. Kuitenkin 10 vuoden kuluttua n. 94 % tekonivelistä on paikallaan toimien normaalisti. Tulehdusten ennaltaehkäisy ja niiden huolellinen hoito on jatkossakin tärkeää, koska tulehdus voi levitä Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. veriteitse tekoniveleen. Oman hammaslääkärinne on hyvä olla tietoinen asennetusta tekonivelestä. Eräät hammaslääkärin toimenpiteet saattavat vaatia suoja-antibiootin, jotta estetään mahdollinen veriteitse tapahtuva tekonivelen tulehtuminen. Kohtuullinen liikunta on sallittua ja suotavaakin leikkauksen jälkeen. Lihaksiston hyvä kunto lisää nivelen tukevuutta. Jälkitarkastuksessa voitte kysyä teille sopivia lajeja. Yleisesti suositeltavia rullaavia liikuntamuotoja ovat: kävely, uinti, pyöräily ja hiihto. Muita harrastuksia ja toimintoja voitte tehdä oman vointinne mukaisesti. Voimakkaita ääriasentoja on hyvä välttää. Kuntosalilla on hyvä välttää syvään kyykkyyn menemistä painon kanssa ja jalkaprässiä. Juokseminen ja urheilulajit, jossa tulee voimakas kantaisku voivat olla hankalia. On hyvä muistaa, että tekonivel ei ole sama asia kuin oma uusi nivel. Painonhallinta on erittäin tärkeää tekonivelen pitkäaikaispysyvyyden kannalta. Runsas ylipaino lyhentää tekonivelen käyttöikää. Seksuaalielämälle lonkan tekonivel ei yleensä aiheuta rajoituksia. Raskaus ja synnyttäminen ovat mahdollisia tekonivelleikkauksen jälkeen. Jos käytte fysikaalisessa hoidossa tekonivelleikkauksen jälkeen, tekonivelalueelle ei saa antaa syvälämpöhoitoja. Tekonivel saattaa hälyttää turvatarkastuksessa (esim. lentokentällä). Matkustamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erillistä todistusta. 18
Kartanjulkaisulupa Nro 1/2013 / Vantaan kaupunki, Maankäyttö ja ympäristö KARTTA JA KULKUYHTEYDET Peijaksen sairaalan sijainti. Kuvassa näkyy myös Rekolan juna-asema. Kulkuyhteydet Helsingistä Bussi 623 ajaa Helsingin Rautatietorilta suoraan Peijaksen sairaalan pihaan. K ja N junilla pääsette Rekolan asemalle, josta kävelymatka Peijaksen sairaalaan on noin 800 m. Z, K, H ja N junilla pääsette Vantaan Tikkurilaan, josta bussit 53, 70 ja 71 ajavat Peijaksen sairaalan pihaan. 19
Peijaksen sairaala OSASTO K2 Peijaksen sairaala Sairaalakatu 1, Vantaa PL 900, 00029 HUS Osasto K2 A 09 471 67830 Osasto K2 B 09 471 67840 Vierailuajat joka päivä klo 14.00 19.00 Leikkausjonotiedustelut / muutokset 09 471 67839, ma to klo 9 11 Sairaanhoitajan neuvontapuhelin 050 428 7371, arkisin klo 10.30 12.00 Fysioterapeutin neuvontapuhelin 09 471 67847, arkisin klo 9.00 9.30 www.hus.fi Taitto: Mirkka Kujala, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Kuvat: Jussi Kirjavainen, Tero Hanski, Smith&Nephew Painettu: KopioNiini 11/2013