Risto Volanen IHMISYYDEN PALUU kohti modernin reformaatiota
IHMISYYDEN PALUU kohti modernin reformaatiota
Risto Volanen IHMISYYDEN PALUU kohti modernin reformaatiota Esipuhe ja toimitustyö Seppo Niemelä
SISÄLTÖ Tuntematon Volanen....9 Filosofian vuodet.... 11 Sivistys... 14 Kansan- ja tasavalta... 17 Maan etu.... 18 Vakaumuksen ytimiä.... 19 Yhteiskunta... 21 Keskustan paikka... 23 Valikoiman sisällöstä... 27 teksti: Risto Volanen, toimittanut Seppo Niemelä ulkoasu: Juha Räty tekijät ja Maahenki oy ISBN: 978-952-5652-54-3 kustantaja: Maahenki oy, Helsinki 2008 paino: Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä 2008 Nuori Suomi kohtaa Euroopan... 32 Kansallisuusaatteen nousu....34 Nuoren Suomen kultakausi....38 Neuvostoliiton varjossa... 41 Snellman ja sivistys-suomen synty.... 44 Pääteokset.... 47 Sivistysaate...50 Elämänhallinta... 51 Kansalainen... 52 Kysymyksiä nykyajalle...54
Keskustan alkiolainen aatetausta....56 Nuorsuomalainen maalaisliitto.... 60 Sivistymisen pohjoismainen ratkaisu.... 64 Kansansivistys... 67 Sivistys talouden perustana.... 71 Viestintäkasvatuksen kehittämistarpeet...76 Sivistys, valistus ja nautinto kuvadraaman lähtökohtina.... 80 Tunteet ja toiminta... 82 Draama ja sivistys...83 Valistuksen taustaa....85 Teatteri valistajana....88 Valistus ja journalismi... 91 Kaupallisuus ja nautinto...93 Sivistystehtävä... 97 II JÄLKIPUHE... 99 Kohti modernin rerformaatiota matkakertomus....100 Uudet rintamat.... 101 G. H. von Wright.... 103 Tutkimuksia mielen historiasta... 107 Demokraattisen mielen alkuhistoria.... 111 Aristoteles...117 Ikuinen Rooma ja kristinusko...121 Augustinus... 126 Klassinen perintö...131 Reformaatio ja renessanssi... 134 René Descartes... 139 John Locke... 142 Skottilaiset moralistit... 144 Adam Smith... 147 Immanuel Kant... 152 Yhteisiä ongelmia... 155 Voimat ja vastavoimat... 156 Sivistys ja moderni... 160 Modernista postmoderniin?... 165 Postmodernismi Ranskassa.... 166 Ranskalaisia muunnelmia... 170 Heideggerin tapaus... 175 Neokonservatiivit... 180 Järki ja passiot... 187 Agoralta moderniin sivistykseen.... 189 Valistuksen puolesta... 191 Vanhurskauden ja rakkauden puolesta.... 192 Sivistysvaltion puolesta... 194 Humanistisen kulttuurin ja poetiikan puolesta.... 195 Keskustan puolesta... 196 Artikkeleiden ja artikkelikoosteiden lähteet...199
Seppo Niemelä Tuntematon Volanen Y hteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on toiminut näkyvissä tehtävissä koko työuransa ajan: valtiovarainministeriön virkamiehenä, hallintokouluttajana, Yleisradion kehitysjohtajana, Pellervo-Seuran osuustoimintajohtajana, Euroopan talonpoikien pääsihteerinä ja viimeksi valtiosihteerinä ja pääministerin kanslian johtajana. Ammattiin liittyvien esiintymisten lisäksi Volanen on koko elämänsä ajan ollut ahkera puhuja ja kirjoittaja. Hänellä on ollut tapana liittää kulloiseenkin työtehtäväänsä sen historiallista ja filosofista tarkastelua. Näkyvästä urasta huolimatta kirjan nimi olisi voinut olla Tuntematon Volanen. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Volanen kommentoi ohjaaja Kristian Smedsin näytelmää Huutavan ääni korvessa Helsingin Sanomissa joulukuussa 2007. Kirjoitus laukaisi ärtyneen julkisen ja vielä enemmän nettikirjoitusten reaktion. Kommenteista näkee, ettei Volasta tunnettu. Kovin moni muu vastaaja kuin Smeds itse ei juuri tainnut syventyä Vo- 9
lasen kommentin sisältöön. Lähes huvittavaa oli lukea pitkiä perusteluja siitä, miten asiantuntemattomissa käsissä pääministerin virkakoneiston johtaminen on. Jotkut julistivat Volasen idiootiksi. Otin tehtäväkseni alkuvuonna 2008 toimittaa koosteen Volasen kirjoituksista. Tehtävä oli osin kiehtova matka viime vuosikymmenten aatehistoriaan ja osin haastava paneutuminen yhden aikalaisen näkemyksiin. Tehtävä oli myös kannustava siksi, että Volasen ajattelulla on annettavaa yhteiskunnalliselle ja kulttuurikeskustelulle Suomessa ja myös niille, jotka ovat kiinnostuneita keskustan aatelinjasta. Silti on paikallaan varoittaa, että Volasen teksti ei ole helppoa luettavaa. Filosofin koulutus näkyy siinä, että hänen on vaikea aloittaa pohdintaa ilman viittausta Platoniin tai viimeistään Aristoteleeseen. Hän johdattaa käsittelemänsä teeman peruskysymykset läpi länsimaisen ajattelun historian. Osin tajuamisen ongelmat liittyvät sen historiallis-poeettisen sivistyksen ohuuteen, jonka puolesta Volanen toistuvasti puhuu. Teksti vaatii älyllisen ponnistuksen, mutta maksaa kyllä vaivansa. Filosofian vuodet Jyväskylässä osuustoimintaperheessä kasvanut nuori mies osallistui täysin voimin teini-, opiskelija- ja nuorisopolitiikkaan, usein puheenjohtajatehtävissä. 1 Näkyvimpiä olivat Teiniliiton ja Nuoren keskustan liiton puheenjohtajakaudet. Oppivuosien jälkeen hän hankki itselleen perusteellisen filosofisen koulutuksen. Volanen on opiskellut Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi Bostonissa, Harvardissa ja Pariisissa hallinnon huippukoulutuksessa ENA:ssa. Vain harvoin filosofia on ollut niin kiinnostava oppiaine kuin 1960-luvun lopulla. Myös Suomessa vahvaan loogis-analyyttisen filosofian pohjaan kasvoi joukko avarakatseisesti maailmaa tarkastelevia filosofeja. Tämä ravitsi ajan opiskelijapolvea, mutta oli myös lähin kohde, johon kriittiset pohdinnat suunnattiin. Arvosteltavana oli ajalle tyypilliseen tapaan positivismi ja materialismi. Volanen tiivisti Vanhan valtauksen aikalaisanalyysissään, että positivismissa ja materialismissa oli ainakin kaksi ongelmaa. Ulkoisesti ne ovat muovanneet yhteiskunnan, joka tuntuu ruhjovan yksityistä ihmistä ja ihmisten välistä yhteiselämää. Sisäisesti ne muovaavat jatkuvasti sitä länsimaisen ihmisen tietoisuutta, jolle on ominaista vieraus, tyhjyys ja 1 Volanen on kuvannut kasvuvuosiaan ja ajan yhteiskunnallista liikehdintää elävästi Keskustan opiskelijaliiton julkaisemassa kirjassa Tukkanuottaspuuhasta tuloksia tuottavaan toimintaan. Keskustaopiskelijat 1937 2007. 10 11
tarkoituksettomuus. Modernin kriisistä kertoi jo silloin luonnon tuhoutuminen ja vain intohimojen varaan rakentuva kulttuurintuotanto. Parempaa pohjaa ajattelulle haettiin mannermaisesta kriittisestä ja hermeneuttisesta filosofiasta, opintojen yhteydessä erityisesti Ludvig Wittgensteinin myöhäisfilosofian innoittamasta ajattelusta. Näitä koskevia teemoja Volanen käsittelee useissa yhteyksissä koko varhaisen toimintansa ajan. Tiennäyttäjinä olivat neljä W:tä eli Ludvig Wittgenstein, Peter Winch, Reijo Wilenius ja G. H. von Wright. Volanen väitteli päätöksentekoteoriasta 2 vuonna 1977 taustanaan von Wrightin johdatus Aristoteleen praktiseen syllogismiin. Volanen oli yksi niistä suomalaisista, jotka sovelsivat tieteellisiin erityiskysymyksiin tässä siis päätösteoriaan von Wrightin keskeisiä ideoita ymmärtämisestä ja sen suhteesta selittämiseen. Filosofian maailmasta Volanen löytää myös itseään ravinneen ajattelijan, Alastair MacIntyren, jonka opetusta hän seurasi Bostonin yliopistossa 1975 1976. Länsimaisen ajattelun keskeinen kysymys on sielun rationaalisen osan eli järjen ja toisaalta tunteiden tai passioiden suhde. Molemmille on haettu vuoron perään ylivaltaa. Oleellista on kuitenkin löytää tapa, jolla nämä koordinoituvat tasapainoiseksi sieluksi. Sivistymisen prosessi on ollut tämän kysymyksen ratkaisuna kahden viime vuosi- 2 Volanen, R. (1977) On conditions of decision making, a study of the conceptual foundations of administration. Jyväskylä: University of Jyväskylä. sadan ajan. Perusteellinen teeman käsittely on Volasen kirjoitus Politiikka-lehdessä 3/1989 otsikolla Viestintä ja moderni poliittinen teoria. Volasen maailmankuvan rakennusvaiheessa filosofian opinnot yhdistyivät Suomen historian ja aseman tarkasteluun ja tässä erityisesti suomenmielisyyden henkiseen perintöön. J. V. Snellman oli keskeinen henkisen painin harjoitusvastustaja. Volanen tuntee Snellmaninsa perin juurin aina hänen persoonallisuuden ideaa koskevaan filosofiseen pääteokseensa asti. 3 Ajankohdan löytöjä oli se nuorsuomalaisittain sävyttynyt suomalaisuusliike, jonka yksi vaikutusvaltainen edustaja Santeri Alkio oli ollut. Sen syntyä ja kehitystä Volanen pohtii useilta kannoilta 1970- ja 1980-luvun kirjoituksissaan. Volanen on kuvannut kasvuvuosiaan keskustaopiskelijoiden julkaisemassa kirjassa vuonna 2007. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun aikaan kirkastunut keskeinen ajatus oli luoda synteesi humanistisen kulttuurin ja modernin tieteen välille. Luonnontieteellinen käsitteenmuodostus ja positivistiset yhteiskuntatieteet eivät riittäneet yhteiskunnan ja politiikan tavoitteiden perustaksi. Tarvittiin sivistysihmisen demokraattinen ja hajautettu poliittinen päätöksenteko, metodisesti monipuoliset ihmis- ja yh- 3 Volasen arkistossa on toistaiseksi julkaisematta jäänyt tutkimus Snellmanin kirjasta Yritys persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn kokeeksi. Kirjoitus seuraa osin kriittisesti Reijo Wileniuksen tutkimusta Snellmanin linjasta. 12 13