Tietotekniikkaoikeus Arto Lindfors Asianajotoimisto Opplex Oy puh 0208-399010 arto.lindfors@.fi www..fi Sisällys Tekijänoikeus Yleiskäsitteitä Tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja muut teollisoikeudet, erit. patentit Sopimukset ATK-sopimukset yleensä ja muutamia erityiskysymyksiä yleiset sopimusehdot ja niiden käyttö 1 2 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Tietokoneohjelmiston suoja Englanniksi Intellectual Property Rights eli IPR Aineettomiin olioihin kohdistuvat varallisuusoikeudet varallisuusoikeudet esineoikeudet immateriaalioikeudet omistusoikeus tekijänoikeus vuokraoikeus patenttioikeus käyttöoikeus tavaramerkkioikeus Tekijänoikeus Patentti ja muut teollisoikeudet Kilpailuoikeus Sopimukset jne jne 3 4 Tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovan työn tulosta Nykyisin tietokoneohjelmistojen pääasiallinen suojamuoto Säännellään tekijänoikeuslaissa Tekijänoikeuden historia Paljon nuorempi ilmiö kuin taide ja kirjallisuus Juuret kirjanpainajien privilegeissä Huom. copyright (anglo-am.) / droit d auteur (mannermainen oik. kulttuuri) USA: yhteiskunnan edut Eurooppa: tekijäpersoonan suoja 5 6 1
Teos Mikä tahansa luovan työn tulos Itsenäinen ja omaperäinen Ei tarvitse rekisteröidä, merkitä -merkkiä tms. Teoksen ei tarvitse olla taiteellinen Pelkkä luovuus riittää! 7 Kirjallisen teoksen omaperäisyys? Teoskynnys ei korkea: suojan ulkopuolelle lyhyet uutiset, tavanomaiset ilmoitukset, aikataulut, tavaraluettelot jne. Autonkuljettajantutkinnon suorittamista varten laadittu kyselylomake ei ollut teos. Oli laadittu muodoltaan ulkomaisen esikuvan mukaiseksi ja sisällöltään ministeriön valvonnan alaisena sekä ministeriön ohjeiden mukaan. Ei siten omaperäinen ja itsenäinen. (KKO 1971 II 7) 8 Tietokoneohjelman omaperäisyys? Teoskynnys matala. KM 1987: Omaperäisyys ilmenee ohjelmoijan tekemissä valinnoissa eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä. Mikäli ongelmaan on olemassa ainoastaan muutama ratkaisu, joihin päädytään mekaanisesti ulkoisten tekijöiden perusteella, ei ohjelma ilmennä ohjelmoijan omaperäistä luovaa panosta. Tällainen käytännössä harvinaista. Ei saa edellyttää suurempaa omaperäisyyttä kuin muilta teoslajeilta 9 Teos - teoskappale Teoskappale on teoksen esineellinen ilmentymä kirja, alkuperäinen käsikirjoitus, valokopio käsikirjoituksesta, rakennuksen piirustukset, rakennuksen pienoismalli, rakennus, valokuva rakennuksesta, tietokoneohjelman listaus lähdekielisenä, tietokoneohjelma käännettynä konekielelle, tallennettuna levykkeelle, keskusmuistissa,... 10 Mitä suojataan? Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkoista esitysasua, esittämistapaa Ei siis aihetta, motiivia, ideaa jne. Samasta ideasta saa kirjoittaa romaanin jne. Suojaa vaille jää myös ne ideat, periaatteet, algoritmit, joille tietokoneohjelma perustuu saman tehtävän suorittavan ohjelman saa laatia, jos tekee sen esim. eri käskyillä 11 Se joka on luonut teoksen Luomiseen pystyy vain ihminen kone ei voi olla tekijä Mm. ohjelmiston tekijänoikeudet siirtyvät yleensä työnantajalle Tekijä 12 2
Monta tekijää Yhteisteos tekijöiden panoksia ei voi erottaa tekijänoikeus yhteisesti kaikilla tekijöillä Yhteen liitetty teos tekijöiden panokset erotettavissa jokainen tekijä määrää omasta osuudestaan 13 Työsuhdeteos Työsuhteessa luodun teoksen oikeudet Tietokoneohjelmat ja tietokannat: TekijäL 40 b, siirtyvät työnantajalle Ei koske yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijoita ja opettajia Muut teokset: TA saa toimialan edellyttämän käyttöoikeuden, tekijänoikeuden luovutuksesta sovittava Arvioitava liittyikö teoksen luominen työtehtäviin Esim. aika, paikka, välineet eivät ratkaise 14 Nimen merkitseminen Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä tekijän nimen mainitsemista teoksen yhteydessä Tulevien riitojen välttämiseksi nimi kuitenkin yleensä kannattaa mainita Joissain maissa (esim. USA) on mahdollista myös rekisteröidä tekijänoikeus. Ei Suomessa. Taloudelliset oikeudet Taloudelliset oikeudet takaavat tekijälle yksinoikeuden hyödyntää teosta taloudellisesti eli saattaa teos yleisön saataviin ja kopioida sitä Kopiointia on myös siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa Oikeudet voidaan siirtää esim. kustantajalle Konsumoituminen eli kuluminen loppuun 15 16 Moraaliset oikeudet Isyysoikeus oikeus tulla mainituksi tekijänä Respektioikeus tekijää ei saa loukata Moraalisista oikeuksista voi luopua vain rajoitetusti 17 Suoja-aika Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta useita tekijöitä - viimeisen kuolinvuodesta 30-vuotias henkilö luo teoksen, elää 80-vuotiaaksi, tekijänoikeus suojaa teosta yhteensä 120 vuotta klassikkosuoja: OPM voi kieltää, jos tekijän kuoltua julkisesti menetellään sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla 18 3
Tekijänoikeus ja omistusoikeus Tekijänoikeus ei ole sama kuin omistusoikeus Omistusoikeus liittyy esineeseen (teoskappale), tekijänoikeus abstraktiin luovuuden ilmenemään (teos) Teoskappaleeseen voi liittyä sekä tekijänoikeus että omistusoikeus ja ne voivat kuulua eri henkilöille Tekijänoikeus tietokoneohjelmistoon Tekijänoikeutta ei ole alunperin kehitetty tietokoneohjelmia varten ongelmia Luovuus ilmenee ohjelmistoissa eri tavalla kuin perinteisissä teoksissa Tekijänoikeus ei suojaa ohjelmiston ideointia eikä algoritmeja vaan koodausta 19 20 Laissa olevia tietokoneohjelmia koskevia poikkeuksia Ei yksityiskäyttöä, oikeus varmuus- yms kopioihin ja tarpeellisiin muutoksiin sekä rajoitetusti toiminnan selvittämiseen Työsuhdeohjelman oikeudet työnantajalle (poikkeus: korkeakoulujen opettajat ja tutkijat) Tekijänoikeuden kansainvälisyys Tekijänoikeuden alalla runsaasti kv-sopimuksia Tärkein Bernin sopimus vuodelta 1886 136 allekirjoittajaa, myös Suomi Kansallisen kohtelun periaate: jokaisen jäsenvaltion taattava toisen jäsenvaltion kansalaisille sama suoja kuin omilla kansalaisilla on. Vähimmäissuojan periaate: sopimustekstin mukainen suoja vähintään taattava. 21 22 Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus Patentti suojaa keksintöä uusi, keksinnöllinen, aikaisempaa parempi, tekninen teho 23 Yleiset patentoitavuuskriteerit uutuus lähes mikä tahansa julkistuminen estää keksinnöllisyys keksinnön tuoma lisäarvo aikaisemmin tunnettuun verrattuna, ei ilmeinen tekninen teho toimii; esim. ikiliikkuja voi olla uusi ja keksinnöllinen, mutta se ei toimi 24 4
Keksintö, jota voidaan käyttää teollisesti: tekninen luonne, ei esim. löytö, älykkyyden osoitus (tieteellinen teoria, pelisääntö jne) tai kirurginen menetelmä; tekninen teho, tietty tekninen ongelma voidaan ratkaista keksinnöllä; toistettavuus, voitava kuvata niin tarkasti, että alan ammattilainen pystyy käyttämään keksintöä tuote-, laite-, menetelmä- ja käyttöryhmiin sekä yhdistelmäkeksintöihin Keksinnöt jaetaan: 25 26 Myöntämisen edellytykset Patenttia ei myönnetä epäsiveellisiin tai yleistä järjestystä vaarantaviin keksintöihin eikä kasvilajikkeisiin ja eläinrotuihin Keksinnön on oltava uusi ja sen on olennaisesti erottava aikaisemmista keksinnöistä Julkisuus Patentti myönnetään hakemuksesta Hyvän hakemuksen laatiminen erittäin vaativaa Hakemuksessa avustaa patenttiasiamies Patentti julkinen kilpailijatkin saavat tiedon patentista 27 28 Patentilla keksintöön yksinoikeus Alueellisesti: Suomessa myönnetty patentti voimassa Suomessa ajallisesti: max 20 v, vuosimaksut vain ammattimainen hyväksikäyttö on suojattu Kansainvälisyys Yl. patentti voimassa maassa, jossa myönnetty ulkomaiset hakemukset 1 v Suomen hakemuksesta Kv-hakemuksella (PCT) voidaan patentoitavuus selvittää useassa maassa lisäksi tarvitaan kansalliset hakemukset Euroopan patenttihakemus (EPC): patentti myönnetään koko Eurooppaan saatetaan erikseen voimaan kansallisesti 29 30 5
Tietokoneohjelmiston patentoitavuus Ohjelmalla ei yleensä ole teknistä luonnetta Patenttilaki 1 : Keksinnöksi ei katsota pelkästään: [ ] tietokoneohjelmaa Suomessa ohjelmat ovat olleet patentoitavissa tavallisesti vain jonkin muun keksinnön osana Tilanne muuttunut Ohjelmistojen patentoitavuus kansainvälisesti Euroopassa pääsäännöt kuten Suomessa tulkinnat vaihtelevat jonkin verran maittain USA:ssa ohjelmistot laajasti patentoitavissa patentti osin korvaamassa USA:ssa tekijänoikeuden ohjelmistojen tärkeimpänä suojamuotona Keväällä 1999 Euroopassa annettu kaksi merkittävää ennakkoratkaisua ohjelmistojen patentoitavuudesta 31 32 Ohjelmistopatenttien puolesta Suojan kohde toisinaan parempi Kuinka paljon keksintöjä ohjelmistoissa? 1 %? Suoja-aika kohtuullisempi Silti liian pitkä? Julkisuus yleishyödyllinen 33 Ohjelmistopatentteja vastaan Tarpeeton, jos tekijänoikeus riittää Riittääkö? Ohjelmistoissa ei ole keksintöjä Kallis, raskas, hidas menettely suosii isoja yrityksiä vaikka pienet parhaita Hyödyttää amerikkalaisia yrityksiä Käytännöllisiä ongelmia 34 Milloin harkitsen patentointia? Hyödyllisyysmalli maailma harkitse patentointia patentointi tärkeää kohdealue Suomi turha miettiä patentointia vähäinen keksinnöllisyys harkitse patentointia suuri Hyödyllisyysmalli eli pikkupatentti kuten patentti, mutta kevyempi hakumenettely ja heikompi suoja 35 36 6
Tavaramerkki Saadaan vakiinnuttamalla tai rekisteröimällä Suojaa tavaran alkuperää Suojaa nimetyissä tavaraluokissa Rekisteröimistä haetaan kansallisesti tai esim. koko Euroopan Unioniin Tärkeää suojata hyvä nimi, mutta tavaramerkki ei suojaa itse ohjelmaa/ohjelmistoa. 37 Muut teollisoikeudet: mallisuoja, toiminimi jne. Saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla Eivät yleensä sovi tietokoneohjelman suojaksi esim. myyntipakkauksen tms. suojaaminen myyntinimen suojaaminen 38 Kilpailulainsäädäntö ja yrityssalaisuus Liikesalaisuuden sekä teknisen esikuvan ja ohjeen suoja Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa Yritysvakoilu, yrityssalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden väärinkäyttö Rikoslaki SOPIMUKSET 39 40 Miksi käyttää aikaa sopimuksiin Vähentää kiistoja jo ennakolta Helpottaa todistelua jälkikäteen Suojaa aineettomat oikeudet Selkeä peruste laskutukselle Toisaalta: pelkkä hyvä sopimus ei takaa menestyvää liiketoimintaa ATK-sopimukset ATK-sopimukset ovat sopimuksia siinä missä muutkin ATK-projektien omaleimaisuus, lakimiesten asiantuntemattomuus ja alan oikeuskäytännön niukkuus saattavat käytännössä vaikeuttaa sopimusten tulkintaa 41 42 7
Ohjelmiston suojaaminen sopimuksella Sopimuksella voidaan määrätä tietokoneohjelmiston käytöstä Sopimus sitoo vain osapuolia tehoton ulkopuolisia kohtaan Puutteellisen lainsäädännön vuoksi on tärkeää aina sopia oikeuksista ohjelmistoon Ohjelmistosopimukset Erityisesti ohjelmistoprojektisopimukset: sovitaan usein sellaisesta, mitä ei vielä ole olemassakaan tyypillistä, että pitkäkestoisessa projektissa tuote ja työkalut, jolla se on toteutettu, ovat vanhentuneita, kun tuote valmistuu perinteinen sopimuskulttuuri ei aina sovellu tai tue ATK-projekteja 43 44 Sopimuksen tekeminen Sopimus syntyy tehdystä tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta Käytännössä sopimuksen syntymistä edeltää monimutkainenkin neuvottelukierros Sopimukseen kirjattavat asiat Kaikki tarjouspyynnössä, tarjouksessa ja neuvotteluissa esille tulleet asiat kirjataan sopimukseen Esim. projektisuunn. voi olla osa sopimusta 45 46 Mikä vaikuttaa sitoumuksiin? Kaikkea ei kannata eikä voi sopia Tilanteesta riippuu, mistä tulisi sopia Riskitaso tärkein sitoumuksiin vaikuttava tekijä miten riskialtis projekti on kokonaisuudessaan Muita tekijöitä esimerkiksi: projektin koko, osapuolten määrä, sisäinen kehityshanke vai asiakasprojekti, elinkaarimalli 47 Kiinnitettävä huomiota - tavoitteisiin - ongelmienhallintaan matala Riskitaso Kiinnitettävä huomiota - motiiveihin - prosesseihin - riskienhallintaan Riskitaso korkea 48 8
ERITYSKYSYMYKSIÄ Oikeudet tietokoneohjelmistoon Sopiminen siitä, että projektisopimuksessa kaikki oikeudet luovutetaan alkaa olla vanhanaikaista ei välttämättä palvele tilaajan eikä toimittajankaan etua ei johda win/win tilanteeseen oleellista ymmärtää, miten turvataan kummakin edut Oikeudet tietokoneohjelmistoon Nykyaikainen ohjelmisto koostuu erilaisista komponenteista esim. web-sivujen JAVA-objektit ovat tyypillisimpiä esimerkkejä komponentteja hyödyntävistä ohjelmista toimittajan ei kannata keksiä pyörää uudestaan toisaalta ostaja säästää, mikäli ei vaadi tilaajaa tekemään kaikkea hänelle alusta alkaen 49 50 Ohjelmistokomponentit Projektin tuloksena syntyvä ohjelmisto sisältää tavallisesti kolmenlaisia komponentteja: asiakasta varten luodut komponentit toimittajan kirjastokomponentit kolmannen osapuolen valmiit komponentit Erilaisiin komponentteihin erilaiset oikeudet, eri vastuut jne Asiakasta varten luodut komponentit Suurin vapaus sopia oikeuksista voidaan sopia että asiakas saa kaikki oikeudet, jolloin toimittaja ei voi hyödyntää muissa projekteissa mahdollisesti asiakkaan liikesalaisuuksia ja suojattavaa kilpailuetua Virheisiin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvistä vastuista sovittavissa suoraviivaisesti 51 52 Toimittajan kirjastokomponentit Kolmannen komponentit Toimittaja haluaa käyttää muissakin projekteissa yl vain käyttöoikeus luovutettavissa ei sisällä asiakkaan salaisuuksia, kylläkin toimittajan Vastuut kuten asiakasta varten luoduilla komponenteilla Voidaan tarvita escrow tai muu järjestely lähdekoodin ylläpitoa varten Toimittaja ei voi luovuttaa enempää oikeuksia kuin tekijä sallii yl rajoitettu käyttöoikeus, joskus asiakkaan pitää siitäkin maksaa erikseen Voiko toimittaja vastata laajemmin kuin tekijä? Lähdekoodiin ei yleensä pääsyä: ei escrowta Tekijä Toimittaja Asiakas 53 54 9
Perinteiset ATK-sopimukset Mallit staattisemmista projekteista ongelmien hallintaa - ei riskien hallintaa laadittu oikeudenkäyntiä varten => ei tue projektin läpivientiä Esimerkki käyttöoikeussopimuksen sisällöstä: Sopimuksen osapuolet yksilöi mahdollisimman tarkasti (esim. kaupparek.no) Sopimuksen tarkoitus miksi sovitaan Sopimuksen kohde mistä sovitaan. Yleensä jonkin oikeuden myöntämisestä ajallinen ulottuvuus (toistaiseksi/määräaikainen jne.) siirrettävyys 55 56 (esimerkki jatkuu) Yksinoikeudella/ei-yksinoikeudella Lisenssin laajuus käyttäjä/yritys/laitekohtainen/verkkolisenssit käyttötarkoitus: oma käyttö/oikeus myötää käyttöoikeuksia muille (ali-lisenssit) Toimitusaika ja toimitus toimitusehdot, asennus vastaanotto ja hyväksyminen (esimerkki jatkuu) Takuut, vastuut ja vastuunrajoitukset immateriaalioikeuksien loukkaustilanteet Viivästysseuraukset Salassapito, kilpailukielto Sopimuksen päättyminen (jos voimassa toistaiseksi) oikeus purkaa Erimielisyyksien ratkaiseminen Allekirjoitukset 57 58 Muita sopimustyyppejä Projektisopimukset järjestelmähankesopimukset, tietojärjestelmäsopimukset, systeemityösopimukset tekijänoikeudet usein asiakkaalle (kilpailuetu) räätälöidään asiakkaalle voivat sisältää työtä, valmisohjelmia, tukea ja ylläpitoa Ylläpitosopimukset Mitä on ylläpito, minkälainen on ylläpidettävä ohjelmisto? Tuotteen ylläpito: päivitykset tietyllä hinnalla esim X % myyntihinnasta vuodessa Sovelluksen ylläpito: korjauksia, muutoksia tuntiveloitus, kiireellisyysluokkia voidaanko pelkästä ylläpitovalmiudesta laskuttaa? 59 60 10
Tuotetukisopimukset Tuotetuki, help desk, koulutus Voi sisältyä ylläpitosopimukseen Jos kiinteä hinta, miten rajataan työmäärä? Ketkä saavat ottaa yhteyttä? Kaikki käyttäjät? Vain nimetyt, koulutetut yhteyshenkilöt? Jälleenmyyjät ensimmäisen tason tukena 61 Alihankintasopimukset Kuten projektisopimukset Toimittaja vastaa yl. kaikesta tilaajalle alihankkijan käyttämisestä yl. sovittava tilaajan kanssa Alihankkijan luovutettava kaikki ne oikeudet, jotka on luovutettava tilaajalle Alihank.sop vastuut ja velvoitteet suhteessa proj.sop velvoitteisiin ja kaikkien voimavaroihin Tilaaja projektisopimus Toimittaja alihankintasopimus Alihankkija 62 Jälleenmyyntisopimukset Hyvin monenlaisia tuotteen myynti hyllystä räätälöinti, VAR jälleenmyyntiketjut, jälleenmyyjän jälleenmyyjät kansainvälinen jakelu Mietittävä huolella oma liiketoimintamalli, tuotteen käsite, arvoketjun muodostuminen jne 63 Jälleenmyyntisopimukset (jatkoa) Jos jälleenmyyjälle yksinoikeus myydä jollain alueella, joillekin asiakkaille tms, vastapainoksi esim. vähimmäismyynti/-maksu velvollisuus Jälleenmyynnin on oltava kannattavaa myyjälle runsas provisio + muita kannustimia? Jälleenmyyjän velvollisuus auttaa muun muassa ohjelmistojen oikeudellisessa suojaamisessa 64 Escrow-sopimukset Asiakas saattaa olla huolissaan, miten ohjelmiston ylläpidon käy, jos toimittaja lakkaa olemasta tms Voidaan antaa lähdekoodi asiakkaalle - ongelmia Voidaan luvata antaa lähdekoodi tarvittaessa Voidaan tallettaa lähdekoodi luotettavan kolmannen osapuolen haltuun turvallista, mutta asiakkaalle kustannuksia Escrow sopimukset Perinteisessä escrow-sopimuksessa on kolme osapuolta: toimittaja escrow-agentti (Suomessa mm. Setec Oy) asiakas 65 66 11
Yhteistyösopimukset Yhtä paljon erilaisia kuin on yhteistyösuhteitakin Erityisesti verkostot tarvitsevat yhteistyösopimuksia Sovitaan yhteistyön puitteista helpottaa esim projektien käynnistämistä projektien tms yksityiskohdista sovitaan erikseen Monenkeskiset sopimukset vaikeita laatia Salassapitosopimukset Englanniksi Non-disclosure Agreement (NDA) Luvataan ettei paljasteta toisen liikesalaisuuksia Sopimussakko? Myös laki suojaa liikesalaisuuksia laajennettavissa sopimuksilla Varottava liian tiukkoja salassapitovelvoitteita ei saa estää liiketoimintaa, tieteellistä julkaisemista jne 67 68 Vakioehtoiset sopimukset Vakiosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka joltakin osiltaan solmitaan käyttämällä vakioehtoja eli yleisiä sopimusehtoja Vakioehdot melko yleisiä ATK-sopimuksissa Vakioehtojen laatiminen Vakioehto laaditaan käytettäväksi useissa yksittäisissä sopimuksissa Ne laaditaan myöhempiä sopimuksia silmällä pitäen Niitä on tarkoitus käyttää monien erilaisten sopimuskumppanien kanssa 69 70 Erilaisia vakiosopimuksia Yksipuolisesti tai yhteisesti laadittuja vakioehtoja Myös julkinen elin saattaa vaikuttaa vakioehtoihin Etenkin yksipuolisesti laaditut, mutta joskus myös yhteisesti laaditut vakioehdot voivat olla toiselle osapuolelle kohtuuttomat sovittelu Atk-vakioehtoja Atk-alalla tavallisia sopimusehtoja ovat Keskuskauppakamarin vakioehdot ATK91, ATK94, IT2000 (joulukuu 1999) valtion hankintaehdot sekä etenkin suurempien toimittajien omat vakioehdot 71 72 12
IT2000 mallisopimukset IT2000 korvaa ATK94 mallisopimukset laadittu yhteistyössä Tietotekniikan liiton ja Keskuskauppakamarin kanssa, mukana myös Tipal ja Suomen logistiikkayhdistys (ostajatahon näkökulman edustajana) erot ATK94 sopimukseen rakenteelliset ja osin sisällölliset 73 IT2000 Koostuvat yleisistä sopimusehdoista sekä erityisehdoista laitetoimituksissa (ELT) erityisehdoista valmisohjelmistojen toimituksessa (EVT) erityisehdoista asiakaskohtaisen ohjelmistojen toimituksessa (EAT) erityisehdoista konsultointi- ja muissa asiantuntijapalveluissa (EAP) erityisehdoista laitteiden huoltopalveluissa (ELH) erityisehdoista ohjelmistojen ylläpitopalveluissa (EOY) 74 IT2000 Lisäksi pientoimitusehdot (PTE) mallisopimusrungot soveltamisohjeet IT2000 Käyttö tilaaja-asiakas suhteessa pyritty tasapuolisuuteen kotimaiset toimitukset (englanninkieliset versiot olemassa) ei kuluttajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ei sellaisenaan alihankintaan, T&K-hankkeisiin, jälleenmyyntiin, vientiin 75 76 IT2000 Yleisiä sopimusehtoja käytettävä aina yhdessä jonkun erityisosan kanssa (pl. pientoimitusehdot) Muutokset yleisiin ehtoihin kirjattava pääsopimukseen ehtoja käytettävä sellaisenaan. Jos tehdään muutoksia tai lisäyksiä ehtojen tekstiin, ei saa käyttää nimitystä IT2000 sopimusehdot IT2000 Yleiset sopimusehdot sisältävät: hinnat, maksuehdot, alihankinnat, salassapito, ylivoimainen este, immateriaalioikeuksien loukkaukset, viivästyminen, sopimusrikkomus ja purkaminen, vahingonkorvaus ja vastuunrajoitukset, sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen, vientirajoitukset, sopimuksen siirtäminen, sopimuksen muuttaminen 77 78 13
IT2000 Erityisehdot asiakaskohtaisen ohjelmiston toimituksesta sisältävät (ent. projektitoimitus) toimittajan ja asiakkaan yleiset velvollisuudet, projektin organisointi ja toteutus, muutokset määrityksiin, raportointi, toimitus ja asennus, testaus ja hyväksyminen, viivästys, oikeudet ohjelmistoon ja muihin tuloksiin, hinnat ja maksut, takuu, rekrytointirajoitus Ehtoja saatavissa mm. Tietotekniikan liitosta VYSE Valtion yleiset tietotekniikan hankintaehdot vuodelta 1998 laadittu ostajan näkökulmasta toisin kuin IT2000 ehdoissa, ostaja saa mm. projektitoimituksessa oikeuden luovuttaa sovelluksen käyttöoikeuksia kolmansille, jos valtion tehtävien hoito sitä edellyttää hallinta ja käyttöoikeuden lähdekoodiin Ehdot löytyvät Internetistä pdf-muodossa 79 80 Lisätietoa Kirjallisuutta: Takki: ATK-sopimukset, Kauppakaari 1999 Linkkejä: http://www.hut.fi/home/jkorpela/tekoik/tekoik.html Asianajotoimistoja: Opplex, Borenius&Kemppinen, isot helsinkiläiset 81 14