KIRJALLINEN KYSYMYS 951/2008 vp Rautaruukin irtisanomisten estäminen Eduskunnan puhemiehelle Rautaruukki Oyj on ilmoittanut lopettavansa Tampereen Teräspalvelukeskuksen. Tampereen osalta tämä merkitsee 63 henkilön joutumista työttömäksi. Tampere on voimakas metalliteollisuuden keskus, ja on erikoista, että juuri asiakkaiden läheltä lopetetaan palvelukeskus ja toiminta siirretään kauemmaksi. Tampereella on Teräspalvelukeskuksen vieressä samalla teollisuusalueella teräksen käyttäjiä, jotka käyttävät palvelukeskuksen palveluja. Lisäksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on asiakkaita, joita Rautaruukin Teräspalvelukeskus palvelee. Tampereen keskuksen lopettaminen johtaa pidempiin kuljetusmatkoihin ja kohoaviin kustannuksiin. Valtio on saanut osinkoja viime vuosina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tarvittaessa tinkimällä osingoista voitaisiin pitää ammattitaitoinen henkilöstö töissä ja valmiina nousukauden alkaessa tekemään hyvää tulosta yhtiölle. Pääministeri Vanhanen on vedonnut yrityksiin, etteivät ne irtisano henkilöstöään. Rautaruukilla on merkittävä valtion omistus, ja valtion tulee käyttää omistajaohjausta, ettei henkilöstöä irtisanota. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus käyttää omistajaohjausta estääkseen Rautaruukin irtisanomiset ja turvatakseen Tampereen yksikön toiminnan jatkumisen? Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008 Mikko Kuoppa /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Kuopan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 951/2008 vp: Aikooko hallitus käyttää omistajaohjausta estääkseen Rautaruukin irtisanomiset ja turvatakseen Tampereen yksikön toiminnan jatkumisen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Rautaruukki Oyj ilmoitti pörssitiedotteessaan 1.12.2008 aikomuksestaan sopeuttaa terästuotantoa ja muita toimintoja vastaamaan vähentynyttä kysyntää ja varastotilannetta. Heikentyneen markkinatilanteen seurauksena kysyntä Rautaruukin asiakasteollisuuksissa on vähentynyt siten, että yhtiö arvioi konsernin kuluvan vuoden vertailukelpoisen liikevaihdon olevan vain hieman edellisvuotta korkeamman ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jäävän edellisvuoden tasolle. Terästuotannon sopeuttamiseksi Raahen tehtaan toinen masuuni pysäytetään väliaikaisesti. Myös muilla Ruukki Productionin Suomen tuotantolaitoksilla sopeutetaan vastaavasti tuotantoa. Ruukki Construction -divisioona sopeuttaa tuotantoaan ja myyntitoimintojaan eri markkinaalueilla pääasiassa Suomen ulkopuolella. Ruukki Engineering -divisioonan Norjassa sijaitsevan Mo i Ranan tehtaan sekä Kurikan tehtaiden tuotantoa sopeutetaan vastaamaan kysyntää. Myös Ruukki Metals -divisioonan teräspalvelukeskuksissa sopeutetaan tuotantoa markkinatilanteen vuoksi. Ruukki Metals -divisioonan Tampereen teräspalvelukeskus suunnitellaan suljettavaksi kesäkuun loppuun 2009 mennessä, ja osavalmistus keskitetään Raaheen ja Seinäjoelle. Divisioonan liiketoiminta- ja tuotantoyksiköissä sekä hallinnossa tehostetaan toimintaa ja puretaan päällekkäisyyksiä. Toiminnan tehostamisella tavoitellaan noin 60 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuositasolla. Tehostamiseen liittyvän henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan Suomessa enintään 520, joista valtaosa liittyy teräsliiketoiminnan ja teräspalvelukeskusten toiminnan tehostamiseen. Vähennystarpeen koko konsernissa arvioidaan olevan noin 1 000 henkilöä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös eläkejärjestelyjä ja tutkitaan henkilöstön uudelleensijoittamismahdollisuuksia. Toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan kertaluonteisia kustannuksia noin 10 miljoonaa euroa, jotka kirjataan vuoden 2008 viimeiselle neljännekselle. Sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyen yhtiössä on aloitettu yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista, irtisanomisista ja osa-aikaistamisista eri markkina-alueilla. Kaikki henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvottelujen kuluessa. Lisäksi määräaikaisen ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Vaikka yhtiön valitsemissa liiketoiminnan painopistealueissa on edelleen nähtävissä vahvaa kasvupotentiaalia, on kansainvälinen talouskriisi viime viikkojen aikana vähentänyt kysyntää Rautaruukin asiakasteollisuuksissa, minkä vuoksi toimintoja on sopeutettava. Tehostamistoimien tavoitteena on varmistaa yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus pidemmällä aikavälillä. Tällä luodaan perustaa sille, että Rautaruukki on paremmassa asemassa ja hyvässä iskussa, kun taantuma taittuu ja talous kääntyy nousuun. Hallitus on linjannut valtion omistajapolitiikkaa 7 päivänä kesäkuuta 2007 tekemällään val- 2
Ministerin vastaus KK 951/2008 vp Mikko Kuoppa /vas tioneuvoston periaatepäätöksellä. Tämä periaatepäätös noudattaa keskeisiltä osin samaa pääasiallista linjaa kuin vastaavat valtioneuvoston omistajapoliittiset periaatepäätökset aikaisempien hallitusten aikana, aina 1990-luvun alusta lähtien. Periaatepäätöksen mukaan markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt, kuten Rautaruukki Oyj, toimivat aina normaaleilla kannattavuutta ja kilpailukykyä koskevilla tavoitteilla. Jos markkinaehtoisesti toimivalle yhtiölle asetetaan muita tavoitteita, tälle on joko oltava muiden osakkeenomistajien hyväksyntä tai yhtiölle aiheutuvat lisäkustannukset on sille korvattava etukäteen tehtyjen päätösten nojalla tavalla, joka ei loukkaa Suomen EU-jäsenyydestä aiheutuvia velvoitteita. Rautaruukin ilmoituksen mukaan tehtävät tuotantojärjestelyt ja muut toimenpiteet ovat välttämättömiä yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Rautaruukin ilmoittamat tuotantojärjestelyt ja muut toimenpiteet on päätetty yhtiön hallituksessa yhtiön toimivan johdon valmistelun pohjalta. Pystyäkseen ylläpitämään ja kehittämään tuotantoaan ja työpaikkoja Rautaruukki joutuu vastaisuudessakin huolehtimaan kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään. Yhtiön kannattavuusja tuotto-tavoitteet perustuvat markkinoiden asettamiin haasteisiin, joita yhtiökokouksen päätöksillä ei voida mitätöidä. Valtio-omistaja ei voi olla yhtiökokouksessa ajamassa läpi sellaisia päätöksiä, jotka vaarantavat yhtiön kannattavuuden ja kilpailukyvyn ja ovat siten pitkällä tähtäimellä kaikkien omistajien myös valtion etujen vastaisia. Yhtiön tuloksesta ovat vastuussa sen toimiva johto ja hallintoelimet, jotka tekevät toimintaa koskevat päätökset osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen asettamissa puitteissa. Yhtiön yhden teräspalvelukeskuksen sulkeminen on yhtiön hallitukselle kuuluva liiketoimintapäätös. Valtioomistaja ei osallistu liiketoiminnalliseen päätöksentekoon muutoin kuin yhtiökokouksissa. Tätä edellyttää pörssiyhtiössä jo osakkeenomistajien keskinäinen yhdenvertaisuus. Valtio ei voi edellyttää eikä ottaa itselleen erivapauksia eikä puuttua yhtiön hallituksen ja toimivan johdon päätöksentekoon. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Ministeri Jyri Häkämies 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 951/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent: Ämnar regeringen utöva ägarstyrning för att förhindra uppsägningarna vid Rautaruukki och trygga en fortsatt verksamhet vid enheten i Tammerfors? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Rautaruukki Abp meddelade i sitt börsmeddelande 1.12.2008 sin avsikt att anpassa stålproduktionen och andra funktioner till den minskade efterfrågan och lagersituationen. Till följd av det försämrade marknadsläget har efterfrågan i Rautaruukkis kundindustri minskat så att bolaget bedömer att koncernens jämförelsedugliga omsättning för i år kommer att vara endast något högre än året innan och att rörelsevinsten utan potter av engångskaraktär kommer att stanna på fjolårsnivån. För att anpassa stålproduktionen stannas den ena masugnen vid fabriken i Brahestad temporärt. Även vid Ruukki Productions andra produktionsanläggningar i Finland anpassas produktionen på motsvarande vis. Divisionen Ruukki Construction anpassar sin produktion och försäljningsverksamhet på olika marknadsområden i huvudsak utanför Finland. Produktionen vid Ruukki Engineering-divisionens fabrik i Mo i Rana i Norge samt vid fabrikerna i Kurikka anpassas till efterfrågan. Även vid Ruukki Metals-divisionens stålservicecenter anpassas produktionen på grund av marknadssituationen. Enligt planerna kommer Ruukki Metals-divisionens stålservicecenter i Tammerfors att stängas före slutet av juni 2009, och deltillverkningen koncentreras till Brahestad och Seinäjoki. Verksamheten vid divisionens affärsverksamhets- och produktionsenheter samt inom förvaltningen effektiviseras och överlappningar åtgärdas. Genom effektiviseringen av verksamheten eftersträvas bestående kostnadsinbesparingar om ca 60 miljoner euro per år. Behovet av en personalminskning i anslutning till effektiviseringen bedöms i Finland röra sig om högst 520 anställda, främst i anslutning till effektiviseringen av stålaffärsverksamheten och verksamheten vid stålservicecentren. Enligt uppskattning kommer behovet av en personalminskning att i hela koncernen röra sig om ca 1 000 personer. I mån av möjlighet används även pensionsarrangemang och undersöks möjligheter att omplacera personalen. Åtgärderna uppskattas orsaka kostnader av engångsnatur för ca 10 miljoner euro, vilket bokförs på 2008 års sista kvartal. I anslutning till anpassningen och effektiviseringen har man vid bolaget inlett samarbetsförhandlingar om eventuella permitteringar, uppsägningar och deltidsarrangemang på olika marknadsområden. Alla personaleffekter klarnar under förhandlingarnas gång. Dessutom minskas användningen av visstidsanställda och hyrd arbetskraft. Även om man fortfarande kan se en kraftig tillväxtpotential i de insatsområden som bolaget valt för affärsverksamheten, har den internationella ekonomiska krisen under de senaste veckorna minskat efterfrågan i Rautaruukkis kundindustrier, och därför måste verksamheten anpassas. Målet för effektiviseringsåtgärderna är att säkerställa bolagets konkurrenskraft och lönsamhet på längre sikt. Genom detta skapas en grund 4
Ministerns svar KK 951/2008 vp Mikko Kuoppa /vas för att Rautaruukki ska vara i en bättre ställning och form då recessionen svänger och ekonomin åter börjar gå uppåt. Regeringen har stakat ut riktlinjer för statens ägarpolitik genom statsrådets principbeslut från den 7 juni 2007. Detta principbeslut följer till väsentliga delar samma huvudsakliga linje som statsrådets motsvarande ägarpolitiska principbeslut under tidigare regeringar, ända sedan början av 1990-talet. Enligt principbeslutet följer bolag som är verksamma på marknadsvillkor, såsom Rautaruukki Abp, alltid normala mål i fråga om lönsamhet och konkurrenskraft. Om det för ett bolag som verkar på marknadsvillkor ställs andra mål, ska antingen de andra ägarna ha godkänt detta eller alternativt ska de extra kostnader som bolaget orsakas ersättas utgående från de beslut som fattats på förhand, på ett sådant sätt att det inte är i strid med de förpliktelser som Finlands EU-medlemskap medför. Enligt meddelandet från Rautaruukki är de produktionsarrangemang och övriga åtgärder som ska vidtas nödvändiga för att trygga bolagets lönsamhet och konkurrenskraft på lång sikt. De produktionsarrangemang och övriga åtgärder som Rautaruukki meddelat om har fastslagits utifrån beredningen i bolagets operativa ledning. För att kunna upprätthålla och utveckla sin produktion och arbetsplatserna måste Rautaruukki även framdeles sörja för sin lönsamhet och konkurrenskraft. Bolagets lönsamhets- och avkastningsmål baserar sig på de utmaningar som marknaden ställer och som inte kan ogiltigförklaras genom beslut av bolagsstämman. Den statliga ägaren kan inte vid bolagsstämman driva igenom beslut som äventyrar bolagets lönsamhet och konkurrenskraft och således på lång sikt strider mot alla ägares även statens intressen. Bolagets operativa ledning och förvaltningsorgan ansvarar för bolagets resultat och fattar beslut om verksamheten inom ramen för lagen om aktiebolag och bolagsordningen. Att stänga bolagets ena stålservicecenter är ett affärsverksamhetsbeslut som hör till bolagets styrelse. Den statliga ägaren deltar inte i beslutsfattandet om affärsverksamheten annat än vid bolagsstämmorna. Detta förutsätts redan av aktieägarnas inbördes likställdhet i ett börsbolag. Staten kan varken förutsätta eller ta sig specialrättigheter eller blanda sig i bolagsstyrelsens och den operativa ledningens beslutsfattande. Helsingfors den 19 december 2008 Minister Jyri Häkämies 5