KIRJALLINEN KYSYMYS 320/2005 vp Alueellisen digitaalisen televisiotoiminnan toimiluvat Eduskunnan puhemiehelle Syksyllä 2004 julistettiin haettaviksi alueellisen digitaalisen televisiotoiminnan toimiluvat pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Kymenlaaksoon, Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Valtioneuvosto ei kuitenkaan myöntänyt 14 päivänä huhtikuuta 2005 yhtään toimilupaa. Perustelujen mukaan osa hakijoista ei olisi tarjonnut alueellista ohjelmaa ja muilla ei katsottu olevan edellytyksiä toimiluvan mukaiseen toimintaan. Kansalaisia on viime vuosina kehotettu hankkimaan niin sanottu digiboksi, koska ohjelmatarjonta digitaalisella puolella on analogista monipuolisempaa ja koska analoginen lähetystoiminta lakkaa vuonna 2007. Kuitenkaan alueellisia digitaalisen televisiotoiminnan lupaa ei myönnetty esimerkiksi yritykselle, joka tällä hetkellä hoitaa alueellista analogista lähetystoimintaa Tampereella. Onko valtioneuvoston tarkoitus keskittää alueellinen lähetystoiminta lähes ainoastaan monopoliasemassa oleville yrityksille? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi hallitus katsoo, että yrityksellä on edellytykset alueelliseen analogiseen lähetystoimintaan, mutta ei vastaavaan digitaaliseen toimintaan? Kapasiteettia on, mutta halutaanko sitä säästää ylikansallisille suuryhtiöille pienten asiansa osaavien kotimaisten yritysten kustannuksella? Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2005 Timo Soini /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Soinin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 320/2005 vp: Miksi hallitus katsoo, että yrityksellä on edellytykset alueelliseen analogiseen lähetystoimintaan, mutta ei vastaavaan digitaaliseen toimintaan? Kapasiteettia on, mutta halutaanko sitä säästää ylikansallisille suuryhtiöille pienten asiansa osaavien kotimaisten yritysten kustannuksella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa vaaditaan ohjelmistolupa, joka antaa oikeuden lähettää tai pitää tarjolla ohjelmistoja (laki televisioja radiotoiminnasta 744/1998). Lain 9 :n nojalla toimiluvan julistaa haettavaksi ja myöntää valtioneuvosto. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia toimilupaviranomaisen tulee ottaa huomioon ao. alueella harjoitettava televisio- ja radiotoiminta kokonaisuudessaan ja pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus sekä yleisön erityisryhmien tarpeet. Lain 2 momentin mukaan toimilupa voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle, joka on vakavarainen ja jolla on ilmeinen kyky säännölliseen toimiluvan mukaiseen toimintaan. Lain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan toimilupaviranomaisen tulee esitetyn selvityksen perusteella voida vakuuttua siitä, että hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat säännölliseen, toimiluvan mukaiseen toimintaan. Valtioneuvosto on julistanut toimilupia digitaaliseen televisiotoimintaan haettaviksi, jos lähetysverkoissa on ollut käyttämätöntä kapasiteettia. Valtioneuvosto julisti marraskuussa 2004 haettaviksi uusia ohjelmistolupia alueelliseen digitaaliseen televisiotoimintaan pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Määräaikaan mennessä jätettiin valtioneuvostolle kuusi hakemusta, joista myöhemmin yksi peruutettiin. Valtioneuvosto päätti 14.4.2005 olla myöntämättä toimilupaa yhdellekään hakijoista. Perusteluna hylkäyksellä oli kolmella hakijalla alueellisen ohjelmiston puuttuminen. Kahden muun hakijan osalta hylkäysperusteena oli se, ettei hakija täyttänyt televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 10 :n edellytyksiä toimiluvan myöntämiselle. Kysymyksessä viitattiin hakijaan, joka harjoittaa analogista lähetystoimintaa Tampereen alueella. Hakija hankki analogista televisiotoimintaa harjoittavan toimilupayhtiön omistukseensa keväällä 2004 yhtiön aiemman omistajan luopuessa televisiotoiminnan harjoittamisesta. Kyseinen hakijayhtiö haki marraskuussa 2004 toimilupaa alueellisen digitaalisen toiminnan harjoittamiseksi kaikilla haettavina olleilla alueilla. Hakijan tarkoituksena olisi ollut laajentaa nykyistä ohjelmistokonseptiaan kaikille haettavina olleille alueille. Valtioneuvosto katsoi, että saatujen selvitysten perusteella arvioituna ei voida vakuuttua siitä, että hakijalla olisi riittävät taloudelliset resurssit ja valmiudet säännölliseen toimintaan hakijan esittämässä laajuudessa. Televisioverkon digitalisointi on lisännyt kiinnostusta alueellista televisiotoimintaa kohtaan. Alueellisen toiminnan käynnistäminen ja harjoittaminen ovat kuitenkin edelleen haasteel- 2
Ministerin vastaus KK 320/2005 vp Timo Soini /ps lisia tehtäviä. Valtioneuvosto on myöntänyt eri aikoina kaikkiaan 14 toimilupaa digitaalista alueellista televisiotoimintaa varten. Toimiluvanhaltijoista ainoastaan Turun Kaapelitelevisio Oy (Turun seutu), KPY Kaapelitelevisio Oy (Kuopion seutu) ja Tuotantoyhtiö Kuvaputki Oy (Lahden seutu) ovat aloittaneet toimilupansa mukaisen alueellisen toiminnan. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy on saanut lisäaikaa toiminnan aloittamiselle heinäkuun 2005 loppuun saakka. Muut alueelliset toimiluvat ovat rauenneet. Alueellista toimintaa maanpäällisessä analogisessa verkossa harjoitetaan tällä hetkellä Pirkanmaalla (TV Tampere Oy), Närpiössä (När-TV rf) ja Kristiinankaupungissa (KRS-TV rf). Toimiluvat ovat voimassa 31.8.2007 saakka, jolloin analogiset lähetykset lopetetaan. Mikäli ao. toimiluvanhaltijat ovat kiinnostuneita jatkamaan televisiotoiminnan harjoittamista myös digitaalisessa lähetysverkossa, saatetaan toimilupien jatko valtioneuvoston tarkasteltavaksi hyvissä ajoin ennen toimilupakauden umpeutumista. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 320/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Soini /saf: Varför anser regeringen att ett företag har förutsättningar att utöva regional analog sändningsverksamhet, men inte motsvarande digital verksamhet? Kapacitet finns, men vill man reservera den för multinationella storföretag på bekostnad av små inhemska företag som kan sin sak? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För utövande av televisions- eller radioverksamhet i det markbundna televisions- och radionätet behövs en programkoncession, som ger rätt att sända eller tillhandahålla programutbud (lagen om televisions- och radioverksamhet 744/1998). Med stöd av 9 i lagen ledigförklaras och beviljas en koncession av statsrådet. Enligt 10 1 mom. i lagen om televisions- och radioverksamhet skall koncessionsmyndigheten när koncessioner ledigförklaras och beviljas sträva efter att främja yttrandefriheten och göra programutbudet mångsidigare samt tillgodose behoven hos särskilda grupper bland allmänheten med beaktande av den sammantagna televisionsverksamhet och radioverksamhet som utövas på området. Enligt lagens 2 mom. kan koncession beviljas en fysisk person eller sammanslutning eller stiftelse som är solvent och har en uppenbar förmåga att utöva sådan regelbunden verksamhet som koncessionen avser. Enligt detaljmotiveringen till lagen skall koncessionsmyndigheten på basis av en inlämnad utredning kunna försäkra sig om att sökanden har tillräckliga ekonomiska resurser för sådan regelbunden verksamhet som koncessionen avser. Om det har funnits oanvänd kapacitet i sändningsnäten har statsrådet förklarat koncessioner för digital televisionsverksamhet lediga att sökas. Statsrådet ledigförklarade i november 2004 nya programkoncessioner för regional digital televisionsverksamhet i huvudstadsregionen, Birkaland, Satakunda, Mellersta Finland, Kymmenedalen, Österbotten Södra Österbotten och Norra Österbotten. Vid utgången av ansökningstiden hade statsrådet tillställts sex ansökningar, av vilka en senare återkallades. Den 14 april 2005 fattade statsrådet beslut om att inte bevilja koncession åt någon av de sökande. Avslaget motiverades med att tre av de sökande inte tillhandahåller ett regionalt utbud. För de två andra sökandena var motiveringen till avslaget att de inte fyllde de villkor som ställs på den sökande i 10 i lagen om televisions- och radioverksamhet för att koncession skall beviljas. I spörsmålet hänvisas till en sökande som utövar analog sändningsverksamhet i Tammerforsregionen. Det sökande bolaget förvärvade på våren 2004 ett koncessionsbolag som utövar analog televisionsverksamhet i samband med att den tidigare ägaren avstod från att utöva televisionsverksamhet. Det bolag som spörsmålet gäller ansökte i november 2004 om en koncession för att utöva regional digital verksamhet på samtliga ledigförklarade områden. Den sökande hade för avsikt att utvidga sitt nuvarande programkoncept till alla ledigförklarade områden. Statsrådet ansåg att det på basis av de inlämnade utredningarna inte var möjligt att försäkra sig om att den sökande har tillräckliga ekonomiska resurser och tillräcklig beredskap för regelbunden verksamhet i den utsträckning som den sökande framförde. 4
Ministerns svar KK 320/2005 vp Timo Soini /ps Digitaliseringen av televisionsnätet har ökat intresset för regional televisionsverksamhet. Det är dock fortfarande en utmanande uppgift att starta och utöva regional verksamhet. Statsrådet har vid olika tidpunkter beviljat sammanlagt 14 koncessioner för digital regional televisionsverksamhet. Av koncessionshavarna har endast Turun Kaapelitelevisio Oy (Åboregionen), KPY Kaapelitelevisio Oy (Kuopioregionen) och Tuotantoyhtiö Kuvaputki Oy (Lahtisregionen) inlett regional verksamhet i enlighet med den koncession som de beviljats. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy har fått tilläggsfrist till slutet av juli 2005 för att inleda verksamheten. De övriga regionala koncessionerna har förfallit. Regional verksamhet i det markbundna analoga nätet utövas för närvarande i Birkaland (TV Tampere Oy), Närpes (När-TV rf) och Kristinestad (KRS-TV rf). Koncessionerna gäller till den 31 augusti 2007, då de analoga sändningarna läggs ner. Om dessa koncessionshavare är intresserade av att i fortsättningen utöva televisionsverksamhet också i det digitala sändningsnätet, kan statsrådet granska en eventuell förlängning av koncessionerna i god tid före koncessionsperioden går ut. Helsingfors den 4 maj 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5