TIEMIES Tekevät-lehden TAJ:n järjestöliite 2/2004 TIELIIKELAITOKSEN PARDIALAISTEN LUOTTAMUSMIESPÄIVÄT Tieliikelaitoksen Pardialaiset luottamus- ja varaluottamusmiehet, jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja TAJ:n alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat 4.-5.5. luottamusmiespäiville Hotelli Tropiclandiaan, Vaasaan. Paikalle oli kokoontunut 27 Pardialaista edustajaa sekä neljä puheenvuoron pitänyttä kutsuvierasta. Kaksipäiväisten luottamusmiespäivien ensimmäisenä päivänä keskityttiin työnantajan ja järjestöjen edustajien puheenvuoroihin. Toisena päivänä syvennyttiin enemmän Tieliikelaitoksen pardialaisten sopimusasioihin. Toimitusjohtaja Heikki Koivisto ja missä mennään Luottamusmiespäivät avasi ensimmäisen päivän puheenjohtaja Teuvo Salolammi. Sen jälkeen pääluottamusmies Kimmo Laaksola piti oman avauspuheenvuoronsa tuoden esiin mm. työkyvyn ylläpitämisen, sopeuttamisen tilanteen, tulevat sopimusneuvottelut sekä palkkakehityksen. Toimitusjohtaja Heikki Koiviston puheenvuoro Ensimmäisenä kutsuvierais- ta puheenvuoronsa piti Tieliikelaitoksen toimitusjohtaja Heikki Koivisto. Avaussanojen jälkeen toimitusjohtaja kävi läpi mm. Tieliikelaitoksen vuoden 2003 tilinpäätöstä ja henkilöstön työtyytyväisyyden kehitystä vuosilta 1998-2003. Myös kilpailijoiden tilannetta arvioitiin taloudellisessa mielessä lähinnä tilinpäätösten tunnuslukujen valossa. Seuraavaksi Koivisto pureutui Tieliikelaitoksen vuoden 2004 kriittisiin menestystekijöihin kannattavuus turvaa tulevaisuuden asiakasta lähellä kuunnellen ja palvellen innostuneilla osaajilla onnistutaan prosesseilla puhtia toimintaan. Menestystekijöiden käsittelystä oli helppo siirtyä tarkastelemaan kuluvan vuoden toteumia ja tulevia näkymiä, koska joitakin suuria rakentamiskohteita ja pääosa tänä vuonna kilpailussa olevista alueurakoista oli jo ratkennut. Henkilöstön osaamisen kehittäminen erilaisine hankkeineen olivat myös toimitusjohtajan puheenvuorossa vah- vasti esillä. Johtamisvalmennukset JOHVA ja PROJO ovat käynnissä, MAP- ja Xstreetohjelmakoulutukset sekä turvallisuuskoulutukset tulivat esille. Myös työssä oppimisen toimintamallia tehostetaan pilotoimalla. Ammattitutkintopilotit ovat käynnissä ja kuljettajien ammattiosaamista kehitetään jatkuvasti. Urasuunnittelun toimintamallia pilotoidaan. Rekrytointija perehdyttämistoimintamalleja ja työkaluja uudistetaan. Henkilöstön kumppanuus-, hankinta- ja verkostotaitoja kehitetään. Myös oppilaitosyhteistyötä tehostetaan. Luottamusmiespäivien tarkkaavaisia osallistujia Lopuksi Koivisto käsitteli mm. Rakennusliiton asfalttitöiden jo päättynyttä lakkoa, kilpailuviraston asfalttiselvityksiä ja yleisesti reunaehtojen toteutumista. Tieliikelaitoksen organisaation, prosessien ja tukitoimintojen kehittäminen tulivat myös päällisin puolin käsiteltyä. Henkilöstöjohtaja Timo Aaltosen puheenvuoro Päivän toinen työnantajapuheenvuoro oli henkilöstöjohtaja Timo Aaltosella. Ensin hän esitteli Tieliikelaitok- Jatkuu sivulla 4.
PUHEENJOHTAJAN PALSTA Järjestöelämässä on tapahtumassa suuria muutoksia. Työnantajapuoli eli TT ja PT yhdistyvät ja STTK sekä Pardia kehittävät voimakkaasti toimintojansa. Lehdistössä on esitetty ajatuksia siitä, että SAK:n ja STTK:n pitäisi yhdistyä ja näin vastata työnantajapuolen rakentamaan voimakkaaseen liittoon. Muutos ja kehittäminen on siis päivän sana ja ilman muutosta emme pärjää kovenemassa kilpailuyhteiskunnassa. Tämä väite on usein kuultu ja monesti myös tiukkoja vastaväitteitä aikaan saanut. Jatkuvassa muutoksessa emme välttämättä aina huomaa sitä positiivista muutosta, mikä tietyn ajan kuluessa on tapahtunut. Perinteisesti uskomme mieluummin siihen vanhaan hyvään, mutta nykyaikaan suhteutettuna se vanha ei uudessa ympäristössä välttämättä enää toimikaan. Kun muutosta on tehty pienin askelin monia vuosia, tulee vastaan se aika, jolloin peruskorjauksen eli rakenteellisen muutoksen on tapahduttava. Osittain jo olemme tässä ajassa ja osittain se odottaa vielä tuloaan, mutta kyllä se sieltä tulee. Pardian kehitysvaihe alkaa elää ratkaisuvaiheitaan ja kesäkuun alussa saamme Pardian eri jäsenjärjestöjen hallitusten yhteiskokouksessa kuulla kehityspolut - ja näkymät. Tämä posti tullaan välittömästi myös jakamaan TAJ:n jäsenyhdistyksille käsittelyä varten, jotta TAJ:n hallitus seminaarissaan elokuun lopulla voi ottaa kantaa asiaan. Tämän jälkeen TTT pitää oman hallitus-seminaarinsa syyskuun alussa ja muodostaa siellä oman kantansa. Sen jälkeen prosessi etenee tiukan aikataulun mukaan koko syksyn ajan tavoitteena saada uusi Pardia toimimaan vuoden 2005 alusta. Pardian kehittäminen vaikuttaa myös TTT:n tulevaisuuteen ja siksi TTT:n hallitus on perustanut ns. tulevaisuusryhmän miettimään eri vaihtoehtoja jatkolle. Työryhmän vetäjänä pidän saatua tehtävää erittäin haasteellisena, mutta tulevia vaihtoehtomalleja varsin selkeinä. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen elokuun loppuun mennessä. TAJ:n kentässä pitää myös vastata huutoon eli katsastaa Tieliikelaitoksen sisällä toimivia jäsenjärjestöjä entistä aktiivisempaan yhteistyöhön ja kartoittaa samalla yhdistäytymishaluja. Olemme harkitsemassa kauden aikana nimemme muuttamista paremmin toimihenkilökenttään sopivaksi ja samalla olemme avanneet keskusteluissa halumme jatkossa toimia talossa yhtenä edunvalvontajärjestönä Pardialaisessa kentässä. Tämä työ on vasta alussa, mutta muun kehittämistyön ohella tulemme viemään sitä eteenpäin ja toivottavasti tämäkin asia kehittyy niin, että voimme syksyn muihin tärkeisiin tapahtumiin ja ratkaisuihin liittää myös tämän meidän kehitysprosessimme. Vain yhdessä tekemällä ja yhteistuumin voimme tehdä hyvää ja vielä parempaa edunvalvontatyötä. Omista jäsenistämme pidämme ja haluamme myös jatkossa pitää hyvää huolta. On hieno juttu, että jäsenistöstämme niin monet opiskelevat työnsä ohella lisää ja näin luovat omalle uralleen kestävämmän perustuksen. Myöskin järjestömme on perustettu ja säännöt luotu sellaisiksi, että näiden ihmisten ei tarvitse eikä pidä katsoa tai haikailla muiden suuntiin. Me varmasti pystymme antamaan sen minkä muutkin ja laadusta tinkimättä yli imagorajojen. Siksi uskon ja toivon, että jatkossakin näen teidät opinteiden jälkeen järjestömme jäseninä ja aktiivisina sellaisina. Lopuksi laitan kaksi lainattua lausetta tulevaisuuden tekemisestä: Tulevaisuutta ei voi luotettavasti ennustaa, silti tulevaisuuden hyväksi voi ja tulee tehdä työtä. Tee itse oma tulevaisuutesi, jos sinä et sitä tee, sen tekee sinulle joku toinen. Näihin viisaisiin ajatuksiin on hyvä lopettaa ja jättää teidät miettimään näitä asioita mielessänne samalla, kun nautitte SUOMEN SUVESTA ja ansaituista lomahetkistä! HYVÄÄ KESÄÄ TEILLE KAIKILLE! Teuvo Salolammi TAJ:n puheenjohtaja 2 Tiemies 2/2004
LAAKSOLAN PALSTA Voimassaoleva sopimuksemme päättyy 15.2.2005 ja nyt on viimeinen aika tutkia sopimusta ja tehdä esityksiä uuden sopimuksen sisällöstä. Kaikista asioista, jotka ovat sopimuksessamme, voi tehdä muutosesityksiä ja sopimukseen voidaan myös lisätä asioita, jos on löytynyt jotain mitä pitäisi lisätä. Kaikkien esitykset sopimuksen parantamiseksi ovat tervetulleita ja esityksiä voi tehdä TAJ:n yhdistysten johtokuntien jäsenille ja TAJ:laisille luottamusmiehille. Nämä toimittavat esitykset TAJ:n hallituksen käsiteltäväksi ja hallitus päättää, mitä asioita lähdetään viemään eteenpäin sopimustavoitteina. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimus päättyy myös 15.2.2005. LTY ja keskusjärjestöt neuvottelevat tämän sopimuksen, mutta jos olette havainneet siinä puutteita, voi myös siihen tehdä esityksiä sopimuksen korjaamiseksi. Näitä esityksiä voi toimittaa minulle ja Teuvo Salolammelle. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvityshenkilön 5.3.2004 selvittämään Tieliikelaitoksen hallinnon kehittämistarpeita. Selvitystyö perustuu hallitusohjelmaan. Tieliikelaitoksen kehittämisvaihtoehtoja tarkastellaan liiketoiminnan, henkilöstön, toimialan markkinoiden, valtion omistajapolitiikan ja asiakkaiden lähtökohdista. Selvityksen laatijaksi on asetettu Tieliikelaitoksen hallituksen puheenjohtaja Mikko Talvitie. Selvityksen on tarkoitus valmistua 30. marraskuuta 2004. Talvitien tehtävänä on tehdä selvityksen perusteella ehdotus Tieliikelaitoksen kehittämisestä. Työn aikana kuullaan mm. elinkeinoelämän, maanrakennusalan ja kilpailuviraston edustajia. Selvitystyössä arvioidaan erikseen Tieliikelaitoksen jatkamista nykyisellään ja tieliikelaitosmallin kehittämistä sekä Tieliikelaitoksen yhtiöittämistä. Myös henkilöstökysymyksiä tarkastellaan eri kehittämisvaihtoehtojen kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitystyöhön liittyvän erillisen asiantuntijaryhmän. Ryhmä koostuu liikenne- ja viestintäministeriön, Tieliikelaitoksen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. Asiantuntijaryhmään kuuluvat: Pj. ylijohtaja Samuli Haapasalo Hallintojohtaja Seija Petrow, VM Toimitusjohtaja Heikki Koivisto, Tieliikelaitos Rakennusneuvos Juhani Tervala, LVM Sopimussihteeri Reijo Taipale, VAL/SAK Neuvottelupäällikkö Kauko Passi, Pardia Pertti Niemi, Akava Hallitusneuvos Pekka Hurtola, LVM, sihteeri. Asiantuntijaryhmä ei osallistu selvityksen tekoon, vaan toimii selvitysmiehen taustaryhmänä ja selvityksestä vastaa selvitysmies yksinään. Kauko Passi pitää yhteyttä minuun ja varapääluottamusmies Pirkko Toivaseen aina asiantuntijaryhmän palaverin jälkeen. Me taas olemme yhteydessä omien järjestöjemme edustajiin ohjeita saadaksemme. Sopeuttaminen on tänä vuonna loppusuoralla. Tämän vuoden jälkeen emme enää puhu sopeuttamisesta, vaan henkilöstöresurssit mukautetaan saatavaan työkantaan. Toivottavasti tämä ei tulevaisuudessa tarkoita sitä, että aina kun hävitään joku hoitourakka, seuraa siitä välittömästi irtisanomisen ketju niille, jotka ovat tässä urakassa työskennelleet. Pidemmällä aikavälillä Tieliikelaitos ei voi menestyä, jos aina ensimmäinen mieleen tuleva asia on irtisanoa väki. Ensin pitää selvittää muut mahdollisuudet työllistää oma väki muissa töissä ja hankkia uusia urakoita. Vasta, kun mitään työtä ei ole löytynyt, harkitaan muita vaihtoehtoja kuten koulutusta, ja viimeisenä toivon mukaan tulevat vasta lomauttamiset ja mahdolliset irtisanomiset. Suurin osa sopeutettavista henkilöistä teki asiasta sopimuksen työnantajan kanssa ja lähti pois ilman työntekovelvoitetta 1.4.2004 ja heidän työsuhteensa Tieliikelaitokseen päättyy 31.12.2004. Tilanne 13.4.2004 oli se, että 31 sopeutettavaa ei ollut tehnyt sopimusta työsuhteen päättymisestä ja liikelaitoksen neuvottelukunnassa työnantaja antoi yt-sopimuksen mukaisen neuvotteluesityksen näiden henkilöiden irtisanomiseksi. Nämä neuvottelut ovat lehden ilmestymiseen mennessä oletettavasti päättyneet ja lopputuloksen tiedämme silloin. Todennäköisesti neuvottelut päättyvät siihen, että kaikki 31 irtisanotaan. Akava on aloittanut jäsenkalastelun pardialaisessa jäsenkentässä ainakin VMT:n ja TAJ:n jäsenten keskuudessa. Rovaniemeltä konsultoinnin akavalaisen luottamusmiehen toimesta on värvätty meidän jäseniämme Akavan jäseniksi. Kyseinen luottamusmies kertoi minulle, että hän saa värvätä Akavan jäseneksi kaikki, joilla on insinöörin koulutus, vaikka he olisivat jo jonkun muun Tieliikelaitoksessa toimivan järjestön jäseniä. Kerroin hänelle, ettei se mielestäni ole sopivaa, mutta ei se hänen vauhtiaan ole hiljentänyt. Lisäksi hän kertoo perättömiä asioita jonkun jäsenemme liittymisestä Akavaan, sekä käyttää meriittinään erään meidän jäsenemme asian hoitamista kuntoon, asian jonka hoitamisen aikoihin en kyllä havainnut apua tulevan Akavan luottamusmieheltä. TAJ pyrkii edelleen olemaan kaikkien Tieliikelaitoksessa työskentelevien toimihenkilöiden järjestö, ja yrittää parhaansa mukaan hoitaa kaikkien jäsentensä asioita. TAJ: n jäsenillä on käytössään kattava pardialainen luottamusmiesverkosto sekä päätoiminen pääluottamusmies Tieliikelaitoksessa. TAJ:n jäsenet voivat myös anoa itselleen tukea jatkokoulutukseen TTT:stä Kalevi Eloholman opintorahastosta. TAJ:n jäsenet voivat myös osallistua vapaa-aikanaan erilaisille TAJ:n yhdistysten järjestämille vapaa-ajan matkoille pienellä omavastuulla. Joskus jopa Kiinaan, Brasiliaan, USA:n ja Vietnamiinkin, joskin silloin kyllä omavastuu on jo suurempi, mutta rahaa kerätään erilaisilla tempauksilla näihinkin matkoihin. Vapaa-ajan matkoihin kuuluu aina myös ammatillisia tutustumiskohteita, ja viime vuosina ovat käyneet katsomassa formulakisojakin. Meidän kaikkien etu on se, ettei talossa värvätä toisen järjestön jäseniä. Tällöin yhteistyönkin tekeminen on mahdollista. Yhteistyön tekemiseen ei oikein kuulu se, että värvätään toisen jäseniä itselleen, ja ollaan kaikki niin kuin ei olisi tapahtunut mitään. Tiemies 2/2004 3
Jatkoa sivulta 1: Tieliikelaitoksen pardialaisten luottamusmiespäivät sen Visio 2010 tavoiteohjelman, jonka yksi johtoajatus on: Tieliikelaitos on johtava suomalainen infra-alan palveluyritys ja tuloksellinen suunnannanäyttäjä. Autamme asiakkaitamme menestymään elinkaaren ja ympäristön huomioonottavilla ratkaisuilla Aaltonen jatkoi puheenvuoroaan henkilöstötilastolla. Sen mukaan Tieliikelaitoksessa oli 30.04.2004 vakituista henkilöstöä 2996, joista liiketoiminnassa 2314. Henkilöstön ikäjakaumassa 40-44-vuotiaita on saman verran, alle 40-vuotiaita huomattavasti vähemmän ja yli 45-vuotiaita huomattavasti enemmän kuin työmarkkinoilla yleensä. Henkilöstön sopeuttamiseen liittyen käsiteltiin ensin historiaa. Työmahdollisuuksien kartoituksessa 1999 todettiin 1036 henkilöllä huonot työmahdollisuudet. Lopullinen sopeutettavien määrä on noin 1500 henkilöä. Henkilöstön sopeuttamiseksi on toteutettu palveluprojektiorganisaatio sekä sovitut menettelytavat, esim. 6/ 9 kk:n tukipaketit. Sopeuttamista ja sen edistymistä on käsitelty koko siirtymäajan systemaattisesti. Sopeuttamisesta on sovittu 709 henkilön kanssa, sopimuksia ei ole syntynyt 31 henkilön kanssa. Ne henkilöt, jotka eivät ole löytäneet töitä tai eivät ole hyväksyneet tukipakettia, tullaan irtisanomaan YT-menettelyn mukaisesti. Se, miten hävityt alueurakat vaikuttavat vuoden 2004 sopeuttamiseen, selviää, kun asiasta käydään neuvottelut kierrosten päätyttyä. Lienee kuitenkin selvää, että sopeutettavia tulee kilpailukierroksen jälkeen lisää, mutta heidän määränsä ei tule olemaan merkittävä. Vuoden 2004 alussa sopeutettavan henkilöstön määrä oli 754. Tilanne nyt huhtikuussa on seuraava: 548 henkilön kanssa on sovittu 9 kk:n tukipaketista. 21 henkilön kanssa on sovittu varhennetun vanhuuseläkkeen käytöstä. 140 henkilön poislähdöstä on sovittu muulla tavoin (esim. eläke, liiketoimintaan siirtyminen). 14 henkilöä on sairauslomalla. 31 henkilön kanssa ei ole sovittu. Seuraavaksi Aaltonen käsitteli Tieliikelaitoksen imagoa ja henkilöstön hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan Tieliikelaitos olisi seitsemänneksi kiinnostavin organisaatio teknisen koulutusalaprofiilin työpaikoista. Hyväksi työpaikaksi tuleminen vaatii määrätietoista työtä ja niiksi valittujen yritysten yhdistävin tekijä on esimiesvalmennus. Timo Aaltonen vielä kuulolla Terve Organisaatio -kyselyssä on noussut esiin stressin kokema sekä työpaikan pysyvyys. Jaksamiseen vaikuttavat työyhteisössä ennen kaikkea johtaminen ja osaaminen, jotka vaikuttavat sekä luovuuteen ja sitä kautta tulokseen. Aaltonen viittasi tässä yhteydessä Netan, Tieliikelaitoksen hyvinvointisivut aineistoon. Henkilöstöjohtajan esityksen jälkeen syntyneessä keskusteluissa nousi esiin mm. sopeuttamisen toteuttaminen siirtymäkauden aikana. Johtaja Hannun Kuljun puheenvuoro Kolmannen työnantajan puheenvuoron piti Pohjois-Suomen palveluryhmän johtaja Hannu Kulju. Aluksi hän kertoi Pohjois-Suomen alueeseen liittyviä asioita, kuten henkilöstön ja sen määrän kehittyminen, projekteilla työskentelevä henkilöstö ja myynti yksiköittäin sekä myös tulevan rekrytointitarvearvion vuodesta 2004 vuoteen 2008. Henkilöstön koulutustarpeeseen liittyen Kulju kartoitti osaamispuutteita, joista substanssipuolelta tärkeimpiä työnsuunnittelu, perustietojen puuttuminen erikoisrakenteista, vuorovaikutusosaaminen ja sisäinen yhteistyö. Myös tahto-osaamisessa (motivaatio?) Kulju katsoi olevan parantamisen aihetta Seuraavaksi Kulju käsitteli henkilöstön työtyytyväisyyttä pohjoisella alueella. Miltä tuntuu aamulla tulla töihin? -kysymykseen annettujen koulunumeroiden ka. oli v. 2001 6,06 ja v. 2003 7,03. Hänen mukaansa tyytyväisyystuloksen nousuun ovat vaikuttaneet etenkin Tieliikelaitoksen hyvä tulos, henkilöstön ihmisarvon tunteminen, avoimet kehittämiskeskustelut mottona laskeudu autosta ulos!. Hannu Kulju: edelliselle kysyjälle sanoisin Palkkauspuolesta Kulju esitteli rakennusmestareiden vaativuusryhmä- ja keskipalkkatarkastelua palveluryhmittäin. Keskimääräisesti muiden työnantajien keskipalkat ovat samansuuruiset, mutta samoihin palkkaryhmiin sijoittuvien henkilöiden palkat on tasapäistetty. Syntyneessä keskustelussa nousi esiin mm:ssa henkilön oikean palkan määrittämisen vaikeus. Seuraavassa joitakin poimintoja keskustelusta: - Matti Krats: Ongelmallisuus palkkahaitarin käytössä, kun tehtävä on sama, niin palkkakin pitää olla sama ei päde nykymaailmassa. Tarvitaan radikaaleja muutoksia - Timo Aaltonen: Työantajan pyrkimyksenä on ollut kasvattaa palkkaeroja, mutta ammattijärjestöt ovat tasanneet palkkoja - Hannu Kulju: Järjestelyvaran jyvittäminen eri henkilöryhmille ja eri yksiköille menee nykyäänkin tasapäisesti => tarvitaan ajatusmaailman muutos. Palkkaa ei päätetä oikealla tasolla (lähin esimies) vaan päätöksen tekee useimmiten ylempi johto. ó pystyykö lähin esimies tähän, jos hän ei pysty hallitsemaan edes alaistensa työmääriä? Myös työntekijöiden tulee nostaa asia tarvittaessa esille. - Pekka Kaisanlahti: Kesken sopimuskauden aikana ei tapahdu palkkauksen tarkistamista! - Teuvo Salolammi: Ammattijärjestöillä ei ole ollut käytettävissä työkaluja tarkkoihin palkan kohdistuksiin. Pardian puheenjohtaja Matti Kratsin puheenvuoro Palkansaajajärjestö Pardian terveiset osallistujille toi puheenjohtaja Matti Krats, joka omalta kohdaltaan kävi läpi Tieliikelaitoksen haasteet tänään ja huomenna, kuten sopeuttamisen loppusuora, kehittämisen selvitystyö ja tulevaisuuden haasteet. Kratsin mukaan Pardia tukee osaltaan asioiden ratkaisuja. Pardian kehittämisestä Krats totesi, että Pardia-konsernin uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2005 alkaen. Myös STTK:n strategian suunnittelua Krats sivusi. Tulevien sopimusneuvottelujen tavoitevalmistelu on ollut esillä STTK:n hallituksessa 21.4.2004, jolloin on käsitelty tulevan sopimuskauden tavoitteiden pääkohdat: työsuhdeturva ja työllisyys, täy- 4 Tiemies 2/2004
den työuran saavuttaminen, tasa-arvo ja ostovoima. Aikaisemmin päivän aikana käydyistä keskusteluista Matti Krats toi esiin ihmisten, tekijöiden huomioon ottamisen. Samoin, palkkauskeskusteluun viitaten sen, että työnantajalla pitää olla valmius myös sopimuskauden kesken tehtävien muuttuessa palkkauksen tarkasteluun sekä kysymyksen: kuka on oikea henkilö päättämään kunkin palkkauksesta? Matti Krats ja Pardian huominen Kratsin puheenvuoron jälkeen syntyneessä keskustelussa esitettiin mm. seuraavia kommentteja, kysymyksiä ja vastauksia: - Timo Aaltonen: sopimusten mukainen palkkojen nousu ollut 2,2 %, mutta Pardialaisessa kentässä keskipalkat ovat nousseet 4,9 % - Miksi otetaan uusi tuleva palkkausjärjestelmä käyttöön samoin kuin aikaisemmin? - Timo Aaltonen ja Matti Krats: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon kiinnitettävä huomiota - Pentti Kärhä: Mitä jos uutta Pardiaa ei synny? - Matti Krats: Mikäli näin ei tapahdu niin tulee tapahtumaan Pardian alasajo - Teuvo Salolammi: VE1 Pardian kehittäminen onnistuu, VE2 Pardia pirstoutuu, VE3 Pardia hajoaa. Tieliikelaitoksen jäsenjärjestöt käyvät omalta osaltaan neuvottelunsa. Matti Krats kiitti pardialaisten liittojen välisistä yhteistyöstä kun pardialaiset luottamusmiehet on nimetty. TAJ:n puheenjohtaja Teuvo Salolammi veti ensimmäisen päivän puheenvuorot yhteen, jonka jälkeen käytiin vielä yleiskeskustelua. Seuraavat asiat olivat nousseet osallistujille mieleen puheenvuorojen tai keskustelujen jälkeen (vastaukset/ kommentit perässä): - Seppo Rikala: Kokonaispalkkauksessa olevien henkilöiden tuntimäärän ylittyminen? - Hannu Kulju; Kokonaistyöaika ja henkilöiden käyttämien työaikojen käsittely vaikeaa. Samoihin tehtäviin käytetään aikaa huomattavan paljon eritavoin. Toiset nyysäävät - Kimmo Laaksola: Sopimuksen mukaisesti ylittyvien ylitöiden syyt selvitettävä tapauskohtaisesti ja käytävä esimies/alainen -keskustelut. Vaihdetaan tarvittaessa henkilöitä - Hannu Kuljun teesi/ väitös: Mitä enemmän ajat autolla sitä enemmän puhut puhelimessa - Onko meillä kaikkiin tehtäviin riittävästi henkilökuntaa? Esimerkiksi Ruotsin kielen taitavia henkilöitä puuttuu länsirannikon alueelta. Toinen päivä Tarja Kuusilinna, Tieliikelaitoksen Pardialaisen Tie-Uran puheenjohtaja avasi luottamusmiespäivien toisen päivän toimien samalla sen vetäjänä ja puheenvuorojen jakajana. Aamun alkajaisiksi johtaja Hannu Kulju esitteli huhtikuussa valmistuneen tukitoimitoraportin, joka esitellään tarvittavien käsittelyjen Tarja Kuusilinna juonsi luottamusmiestapaamisen toisen päivän jälkeen myöhemmissä julkaisuissa. Joka tapauksessa, ilman ennustajan lahjoja, raportin esittämät muutostarpeet aiheuttavat varmasti vilkasta keskustelua Tieliikelaitoksen jokaisessa ammattijärjestössä tämän vuoden aikana! Pääluottamusmies Kimmo Laaksolan puheenvuoro Kimmo Laaksola käsitteli puheenvuoronsa aluksi voimassa olevaa tulospalkkiojärjestelmää. Tässä yhteydessä myös Timo Aaltonen esitteli vuoden 2003 maksettuja tulospalkkioita. Laaksola käsitteli jäseniltä tullutta palautetta tulospalkkiojärjestelmän kehittämiseen. Konsultoinnin vuoden 2004 uusitusta tulospalkkiomallista ei ole kokemusta, mutta se on otettu positiivisesti vastaan. Nykyinen tulospalkkiojärjestelmä nähdään hyvänä, joskin tulospalkkion määräytymisperusteisiin ja niistä tiedottamiseen on kiinnitettävä huomiota. Tulospalkkiot pitää maksaa määräytymisperusteiden mukaan, eikä perusteita saa soveltaa tai tulospalkkiosummia tasapäistää. Tulospalkkionjärjestelmän kehittämiseen tarvitaan henkilöstöltä aktiivisia kommentteja. Pikatulospalkkion käyttöä pitäisi hyödyntää enemmän. Tulospalkkiojärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa sekä selkeyttää. Tulospalkkiojärjestelmän voisi myös tuoda lähemmäksi projekteja. Kun tulospalkkio maksetaan edelliseltä vuodelta, niin aina ei pystytä tiedostamaan, mistä palkkio on loppujen lopuksi tullut - miten tulospalkkiojärjestelmä saadaan konkretisoitua? Puheenvuoronsa toisessa osassa, joka alun perin piti olla sairastuneen varapääluottamusmies Pirkko Toivasen, Laaksola esitteli palkkausjärjestelmän kehittämistä. Uusi järjestelmä tulee olemaan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä. Kaik- Kimmo ja sopimusasiat kia tehtäviä ei tulla pisteyttämään tapauskohtaisesti, vaan useimmiten käytetään etukäteen tehtyjä viitetehtäväkuvauksia. Mikäli henkilö ei ole tyytyväinen tehtäväkuvaukseen, voidaan pisteytys tehdä tapauskohtaisesti. Viitetehtäväkuvaukset eivät kata kaikkia tehtäviä, vaan yksittäiset /erikoistehtävät pisteytetään erikseen. Laaksola esitteli myös uuden suoriutuvuusarviointijärjestel- män. Palkkausjärjestelmäuudistukseen palataan myöhemmin Tiemies-liitteen palstoilla. Päivien lopussa TAJ:n puheenjohtaja Teuvo Salolammi esitteli Hyvät luottamusmiestoiminnan käytännöt, joka olkoon ohjenuorana nykyisille ja tuleville luottamusmiehille. Salolammi vakuuttaa: näin se pitää mennä! Seuraavien luottamusmiespäivien ajankohta ja pitopaikka oli järjestäjillä jo selvänä, eli 10.-11.5.2005 tapaaminen järjestetään Naantalin Kylpylässä. Timo Krigsmanin ja Kimmo Laaksolan täydentämien muistiinpanojen pohjalta referoinut Eero Kemppainen Kuvat Kimmo Laaksola Tiemies 2/2004 5
TAJ:n L-S:n mestarit matkalla maailmalla 28.2 15.3.2004 Yhdistyksemme sääntömääräisessä syyskokouksessa, lokakuussa 2003 Ellivuorella, päätimme lähteä keväällä 2004 opinto- ja virkistysmatkalle kaukomaille. Mahdollisuuden matkapäätökselle antoi Tierakennusmestarilehden 4/2003 tekeminen, mikäli sen tuotto saataisiin riittävästi positiiviseksi. Kovan työn jälkeen pääsimme hyvään lopputulokseen lehden teon osalta, ja siinä oli ratkaisevana tekijänä se, että olimme asettaneet muunkin kuin euromääräisen tavoitteen itsellemme. Matkajärjestelyiden alussa kysyttiin jäsenistöltämme ehdotuksia tulevasta matkakohteesta ja äänestyksen voitti Australia. Tämän jälkeen äänestettiin reitityksestä ja päädyimme matkaan, joka suuntautuisi ensiksi nousevan auringon maahan Japaniin, Tokioon ja sieltä edelleen Australiaan. Paluumatkalla pysähtyisimme vielä Singaporessa. Lauantai 28.2.2004, kohti Japania Vihdoinkin H -hetki on koittanut ja reilun kahden viikon opinto- ja virkistysmatka on alkamassa. Ryhmämme kokoontui Helsinki-Vantaan lentokentälle klo 15:00. Osa porukasta saapui liittymälennoilla Turusta/Tampereelta ja osa kumipyörillä. Kuitenkin olimme kaikki valmiina matkalle kohti nousevan auringon maata sinivalkoisin siivin. Lyhyen yön jälkeen saavuimme Tokioon, Naritan kentälle ja maahantulotarkastuksien jälkeen siirryimme omatoimisesti bussilla 47-kerroksiselle hotellillemme Shinjukun-pilvenpiirtäjäalueelle n. 70 km:n päähän lentokentältä. Hotellillamme meitä oli vastassa oppaamme ms. Noriko. Hän opas- ti meitä ensimmäisenä päivänä maan tavoille ja hänen seurassaan lähdimme tutustumaan Tokion nähtävyyksiin. Sää Tokiossa oli vielä hyvin keväinen lämpötilan vaihdellessa visiittimme aikana 0 ja 15 asteen välillä. Asukasluku kaupungissa on 15 35 milj. laskutavasta riippuen. Tokioon tutustuimme paikallisia kulkuvälineitä eli junaa ja metroa käyttäen. Kävimme tutustumassa mm. Tokyo Toweriin (333 m) ja sen tarjoamiin näköaloihin. Ilta oli jo myöhäinen, kun palaisimme takaisin hotellillemme, mutta toki sopiva hetki ruokailulle, joka oli päivällä jäänyt nauttimatta. Lähdimme tutustumaan paikalliseen ruokaravintolaan, jonka löysimmekin aika läheltä. Hetken odottelun jälkeen saimmekin tilaa. Paikalliseen tapaan kuuluu tietysti, että kengät jätetään ulkopuolelle ja ahtauduimme (paikallinen mitoitus) ruokatilaan. Ruokalistat olivat myös englanniksi, joten suuria yllätyksiä ei tullut. Ruokailuvälineiden käyttö sujui pienen harjoittelun jälkeen hyvin, jopa niin, että toiset söivät niillä keittoakin (Aasia opettaa). Ruokailun jälkeen ihailimme vielä Tokion värivaloja mm. hotellimme baarista. Tokiossa olimme neljä päivää ja jo ensimmäisen päivän jälkeen käytimme julkisia kulkuvälineitä JR:ään luottaen, kuten muutkin Tokiolaiset. Hotellimme lähellä olevaa asemaa käyttää päivittäin n. viisi milj. Tokiolaista. Näiden päivien aikana tutustuimme mm. Ginzan elektroniikka-alueen, Akihabaran sekä Keisarin palatsin nähtävyyksiin. Kaikkialla liikuttaessa oli hyvin siistiä. Kaduilla ei ollut papereita tai tyhjiä purkkeja. Maanalaisen tunneleissa ei ollut missään töherretty piirroksia. Laitapuolen kulkijoita ei myöskään näkynyt. Keskiviikkona 3.3 iltapäivällä lähdimme suunnistamaan kohti Naritan lentokenttää, josta kengurumaan lentoyhtiön iltalento siivitti meidät Oseaniaan, Australian Sydneyyn. Lentomatka oli muuten sama kuin Helsingistä Tokioon. Australia Saavuimme aamulla 4.3 Aussien maahan, Sydneyyn, jonka lentokentällä meitä oli vastassa mrs. Frederica ja bussikuskimme Bob. Mainittakoon että maahantulotarkastus oli erittäin tarkka ja aikaa vievä operaatio, jossa laukut tutkittiin perin pohjin. Lämpötila oli kohonnut n. + 30 asteeseen, vaikka olimme kengurumaan alkusyksyssä. Teimme n. kuuden tunnin kiertoajelun, jonka jälkeen menimme hotelliimme aivan keskustassa, monorail aseman alapuolella, Darling harbourin alueella. Totesimme että matkustus vaatii veronsa ja huilasimme hetken ennen tutustumista kaupungin yöelämään. Perjantai aamulla hotellimme eteen tuotiin kaksi paikallista Aussien For- Matkantekoa Tokiolaiseen malliin harjoittavat Raimo Aaltonen ja Arvi Kuusela dia (Mondeo stw, jossa 4,0 l moottori/248 hp ja takaveto herkuilla varustettuna), jotka olimme varanneet siirtymätaipaleellemme Sydneystä kohti Melbournea n. 1000 km. Bensan hinta oli muuten n. 0,60 euroa/l, ja kun tankki oli riittävän kokoinen, joten baanalle. Aamuruuhkasta (huom. vasemman puoleinen liikenne), sekä kaupungista selvittyämme suuntasimme Blue mountinsille, jossa Eucalyptus-puut värjäävät ilman siniseksi. Tutustuimme siellä mm. kolmeen siskokseen. Matka taittui paikallista highwaytä pitkin auringonlaskuun saakka Youngin-pikkukaupunkiin, minne majoittauduimme. Totesimme että n. 10 000 asukkaan kylällä oli paljon tilallisia. Aamulla jatkoimme Wagga Waggan kautta kohti Seymoria, joka oli seuraava etappimme (n. 100 km Melbournesta pohjoiseen). Paikallisten mukaan lämmintä on vielä syksylläkin n. 34-35 astetta. Matkalla tutustuimme paikallisten liikennemerkkien rakenteeseen. Totesimme asennuksessa ja purkamisessa tarvittavan kolmio- 6 Tiemies 2/2004
Epäselvyyksien välttämiseksi: kolme siskoa koloavainta. Seymorin kaupungista meillä oli hyvät lähtöasetelmat startata kauden ensimmäiseen formula 1-kisaan, Melbournen Albert parkkiin. Havaitsimme muuten matkalla, että Aussien Fordeissa on rajoittimet asetettu 190 km/h! Sunnuntai 7.3 Kävimme vielä aamulla ennen lähtöä Melbourneen tutustumassa paikallisella golf-kentällä tamppareihin -kenguruihin, jotka pitivät viheriön lyhykäisenä. Albert parkissa olimme hyvissä ajoin seuraamassa kauden avajaisia, jotka kylläkin jäivät Räikkösen osalta kovin lyhyeksi, kuten muutkin alkukauden kisat. Mutta fiilis paikanpäällä oli hyvä. Kisojen jälkeen siirryimme kohti Melbournen lentokenttää, jonka parkkipaikalle Fordit jätimme. Ryhmämme jatkoi kolmella eri lennolla Sydneyyn, jossa olimme kuitenkin lähes yhtä aikaa. Sieltä saimme vielä paikallisen formulakuski Webberin kyydin hotellillemme. Maanantaista torstaihin kiertelimme Sydneyn keskustaa tutustuen mm. oopperataloon, sataman ympäristöön Magistic cruisers risteilyllä, Harbour-bridgeen, Matkalaiset Sydneyssä. Oopperatalo sekä ryhmämme ja oppaamme Frederica Sentosan-saarella: Kuumassa on syytä pitää huolta nestetasapainosta. Jutun kirjoittaja Timo Niemi toinen vasemmalta. koka-kola mainokseen, AMP-Toweriin, josta katselimme 251 m:n korkeudesta Sydneyn ympäristöön. Lisäksi kävimme myös Bondi-beachillä, kun lämpötila kohosi 39,3 asteeseen. Vesi oli toki hieman viileämpää ja olut sopivan kylmää. Maistoimme myös kengurua, mutta korkeammalta saamamme käskyn mukaan jätimme tamppareita myös liisattavaksi. Torstai 11.3.2004 Viimeinen aamu Sydneyssä alkoi pilvisenä mutta sopivan lämpimänä. Tänään on lähtö kohti Singaporea, missä lämpötila on tasaisen lämmin +30, sekä sopivan kostea. Tuttuun tapaan käytimme kengurumaan-lentoyhtiötä, ja täytyy sanoa että osataan sitä muuallakin kuin sinivalkoisessa. Saavuimme n. kahdeksan tunnin lennon jälkeen Singaporen Changin kentälle pimeään iltaan. Kenttä oli lähellä keskustaa (saari ei ole kuin n. 50 km pitkä), ja saavuimme hotellillemme nopeasti takseilla. Illalla teimme vielä pienen kaupunkiin tutustumiskierroksen hyvän yhteistyökumppanimme edustajan erinomaisella opastuksella, kiitokset hänelle. Tutustuimme mm. kirkkoon ja erilaisiin siltarakenteisiin sekä yltä että alta sekä Merlion-patsaaseen. Aamulla hyppäsimme kiertoajeluun, Hip hop and ride tai jotain sinnepäin, jonka jälkeen suunnistimme satamaan ja lähdimme risteilylle kiinalaisella dzonkilla Kusun-saarelle. Illalla tutustuimme vielä Tigeriin ja lähdimme yösafarille, siis ihan oikealle, kuuleman mukaan maailman ainoa eläintarhassa järjestetty. Yöllisten kokemusten jäl- keen lähdimme vaijeri-kabiinilla Sentosan-saaren puolelle tutustumaan Aasian mantereen eteläisimpään pisteeseen. Ilma oli kuin huonosti lämmitetyssä saunassa. Onneksi saaren ympäri kulki monorail-juna ja Tigeriä oli saatavilla riittävän kylmänä. Illalla olikin jo päättäjäisjuhla matkallemme. Puimme ykköset päälle ja menimme parhaimpaan ravintolaan Swissoteliin ylös syömään (71. kerros). Ruokailun jälkeen menimme vielä nauttimaan Singapore Slingit, tietysti ainoaan oikeaan paikkaan eli Raffles-hotelliin. Sunnuntaina 14.3. oli paluulähtö, tosin vasta illalla klo 21:00, joten sitä ennen oli vielä aikaa tehdä ostoksia. Lentokentällä kävimme vielä uimassa tropiikin tähtien alla ja vaihtamassa pohjolaan sopivaa vaatetusta. Muutaman tunnin lennon jälkeen kävimme vielä juomassa oluet Bangkokin lentokentällä, josta matka jatkui Helsinkiin. Maanantaiaamuna olimmekin jo ennen klo seitsemää Helsinki-Vantaalla, josta jatkoimme matkaa joko lentäen tai autolla lähtöpisteisiimme. Lentomaileja kerääntyi reilun kahden viikon aikana n. 20 000 ja lentoaikaa n. 42 h. Paljon nähtiin ja koettiin matkan aikana. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille hyvästä matkasta! Timo Niemi Tiemies 2/2004 7
Jälleen on yksi talvi takana ja odotukset korkealla kesän suhteen. Itä-Suomen jäsenet tekivät hyvän ja näyttävän tierakennusmestarilehden 1/2004. Suuri kiitos kaikille mainos- ja julkaisutoiminnassa mukana olleille jäsenille. Yhdistyksemme kevätkokous oli 18.4.04 Tallink-laivalla, jossa oli mukana 18 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen alussa kävi kertomassa kuulumiset TAJ Pojois-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja Kai Mattila ja Tieliikelaitoksen Pardialaisten pääluottamusmies Kimmo Laaksola. Yhdistyksen kevätkokouksen puheenjohtajana toimi ansiokkaasti Petri Kettunen ja sihteerinä yhdistyksemme sihteeri Kristiina Kuosmanen. Itä-Suomen yhdistys muisti kokouksen yhteydessä kahta ansioitunutta mestaria Ukkomestaripatsaalla, jotka luovutimme kokouksen lopussa varapuheenjohtaja Jari Lievosen saatesanoin. Onnea mestareille ja hyvää jatkoa elämässä myös Yhdistyskuulumiset Tervehdys kaikille Itä-Suomesta! TAJ Itä-Suomen jäseniä kevätkokouksessa jatkossa. Kokouksen jälkeen nautimme maittavan illallisen pöydän tarjoamia herkkuja. Ilta jatku seurustelun ja yhdessäolon merkeissä aina pikkutunneille saakka, sillä olimmehan mukana pardiaristeilyllä. Itä-Suomen alueella on mennyt euromääräisesti suuria alueurakoita kilpailijoille. Monelle meistä tämä tuo uuden tilanteen elämässä haasteeksi, johon on tarvittaessa mietittävä uudet kuviot ja ratkaisut. Alueurakoissa monille meistä tulee uusi rajanaapuri, joka tuo uusia tuulia ja haasteita toimintamme suhteen. Joista muutaman mainitakseni: resurssit, ajoitukset, toimenpiteet ja laatu. Mikä tulee olemaan toimintamalli kilpailijalla urakan toteutuksessa ja toiminnassa? Samoin kelikeskusverkoston harventuminen tuo tarvetta yhteistyön tiivistämiseen kelikeskuksen ja päivystäjien osalta. Uudet alueet ja uudet järjestelmät tuovat alussa omat vivahteet toimintaan. Mutta kyllä me niistä selviämme yhteistyöllä ja kokemuksella. Yhdistystoiminnassa on menossa kehittämisen aika. TAJ on mukana Pardian kehittämisessä, joka antaa suuntaviivoja tulevaisuuden suhteen. Jäsenmäärämme on ollut laskusuunnassa, johon on vastattava uusilla linjauksilla. Näin perittävät jäsenmaksut pysyvät matalina ja toiminta vastaa muuttuvaa tilannetta. Toisaalta aina aktiivitoimintaan toivoisin uusia ja uusin ajatuksin tulevia jäseniä. Kesällä on lomailun ohella hyvää aikaa pohtia myös TAJ:n toimintaa, ja mikäli aihe tuntuu vähänkin kiinnostavalta, on syksyn kokouksissa hyvä mahdollisuus tulla mukaan toimintaan. Aurinkoisia ja lämpöisiä kesäpäiviä toivoo Juha Räsänen Itä-Suomeen kaksi uutta Ukkomestaria TAJ:n Itä Suomen ammattiyhdistyksen kevätkokouksen ja Tallinnan Pardia-risteilyn yhteydessä palkittiin rakennusmestarit Pentti Kuusela ja Juhani Niskanen liiton Ukkomestaripatsaalla ja yhdistyksen lahjalla. Jari Lievonen kertoi patsaiden luovutuspuheessaan molempien kuuluvan rakennusmestareiden raskaaseen sarjaan ja kiitti heitä ansiokkaasta työurasta rakennusmestarina yli 30 vuoden ajan sekä aktiivisuudesta yhdistystoiminnassa. Pentti on valmistumisen, v.1972 jälkeen toiminut useilla projekteilla tie- ja rakennussuunnitelmien teosta vastaavana työmaapäällik- könä ja projektipäällikkönä. Jari toteisikin, että kun saavutte Kuopion seudulle Savoon niin, ette kyllä kovinkaan kauan tarvitse autol- Ukkomestarit Pentti Kuusela ja Juhani Niskanen 8 Tiemies 2/2004
Varapuheenjohtaja Jari Lievonen kertaamassa Ukkomestareiden työhistoriaa la ajella, kun olette jo Pentin suunnittelemalla tieosuudella köröttelemässä. Hänen suurimpia projektejaan ovat olleet Vt. 5 Vuorela - Siilinjärvi moottoritie, Vt. 17 Jännevirta Vartiala, Haminalahti - Lamperila sekä lukuisien taajamien keskustojen suunnitteluprojektit. Pentin ammattitaidosta, asenteesta ja suhtautumisesta työhönsä Jari kertoi tapahtuman vuodelta 1997: Hankkeella oli käynnissä tie- ja rakennussuunnitelmien laadinta. Tilaajan toimesta yhden osan linjausta muutettiin radikaalisti. Pentti oli tiesuunnittelun alkuvaiheessa informoinut maanomistajaa ja kertonut, että uuden tien alelle jää maata muutamia satoja neliömetrejä. Mutta, uuden suunnitelman jälkeen kyseisen maanomistajan tilalta tienalle olikin jäämässä lähes viisi hehtaaria metsämaata. Ajattelin, että mitenkähän se Pentti tämän asian klaaraa, että saadaan projekti jatkumaan. Pentti vaan meni maanomistajan luokse neuvottelemaan ja kertoi minulle tapaamisen jälkeen, että ei ongelmia. Oli siinä Jarilla ihmettelemistä, mutta Pentin vahvuuksiin kuuluu myös hyvät vuorovaikutustaidot rautaisen ammattitaidon lisäksi. Pentti on toiminut Tielaitoksen Kuopion rakennusmestariyhdistyksen pj:na vuosina 1992-1993 ja Savo Karjalan yhdistyksen pj:na vuonna 1994. Lisäksi Pentillä on ollut suuri osuus Tierakennusmestari-lehden ilmoitusmyynnistä vastaavana ja lehden hyvän tuoton aikaansaamisessa. Juhani taas on luonnut perustan menestymiseen Kuhmon seudun erilaisilta talonrakennus, tienrakennus- ja sillanrakennushankkeilla ennen valmistumistaan rakennusmestariksi vuonna 1967. Hän on toiminut toimistorakennusmestarina 70-luvulta aina 90-luvulle. Tieliikelaitoksessa hän on työskennellyt pääkonttorin ja Itä- Suomen palveluryhmän tarjousja alihankintatoimintaan liittyvissä tehtävissä. Juhani on ollut kehittämässä sitä perustaa ja niitä asiakirjamalleja joita me nyt hyödynnämme koko liikelaitoksessa koskien kilpailuttamista, alihankintatoimintaa, tilausmenettelyä ja urakka-asiakirjoja. Hän on tinkimättömällä asenteella, puurtamisella ja määrätietoisella toiminnalla luonnut sitä pohjaa mistä on suurta hyötyä itse toteutusprojekteille. Jari Lievonen kertoikin, että hän muistaa Jussin avu- liaisuuden ja neuvomisen jo tuolta 80 luvun lopulta, kun aloittelimme ja opettelimme tekemään oikeita aliurakkatarjouspyyntöasiakirjoja: Aina ongelman ilmaantuessa ja sormen mennessä suuhun pirautimme Juhanille ja hän avusti taas meitä eteenpäin. Se kuvastaa hyvin Juhanin asennetta, yhteistyökykyä ja suhtautumista myös itse elämään. kaveria jelpataan aina. Juhani on järjestöelämässä toiminut aktiivisesti mm. alueyhdistyksen rahastonhoitajana sekä osallistumalla RKL:n toimintaan. Jari päätti luovutuspuheensa kertomalla, että tässä oli vain raapaisu teidän molempien ansiokkaasta rakennusmestarin urastanne ja työtehtävistä yli 30 vuoden ajalta aina TVL:stä, Tielaitoksesta ja Tieliikelaitoksesta. Tämän takia te kuulutte siihen rakennusmestareiden raskaaseen sarjaan. Teksti Jari Lievonen, kuvat Juha Räsänen Etelä-Suomesta Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset, 1 vai 2? Tieliikelaitoksen Etelä-Suomen Ammattiyhdistys ry säännöissä on kirjoitettu yhdistyksen sääntömääräisistä kokouksista seuraavaa: Sääntömääräinen yhdistyksen kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous syys-lokakuussa. Jäsenistön aktiivisuus osallistua kokouksiin on ollut heikkoa: Kevätkokous 2003 - osallistujia 8 jäsentä (jäsenmäärä 100 jäsentä) Syyskokous 2003 - osallistujia 9 jäsentä (jäsenmäärä 95 jäsentä) Kevätkokous 2004 - osallistujia 8 jäsentä (jäsenmäärä 95 jäsentä). Onko jäsenten asiat niin hyvässä kunnossa? Olemme miettineet johtokunnan keskuudessa, miten saada jäsenistön aktiivisuutta kasvatettua. Yhdistyksessä, vielä työelämässä olevat aktiivijäsenet ovat vuosi vuodelta vanhentuneet ja ovat muutamien vuosien päästä jäämässä eläkkeelle. Joten huoli on suuri, miten nuoremmat jäsenet saataisiin aktiivijäseniksi, konkareiden manttelinperijöiksi. Vai onkohan tämä johtokunnan heikkoutta kun ei saada aktiivisuutta kasvatettua? On aika turhauttavaa järjestää sääntöjen mukaisia kokouksia kaksi kertaa vuodessa, kun jäsenistöä on niin harvalukuisesta paikalla. Olemme harkinneet muuttaa TAJ/E:n sääntöjä siten, että sääntömääräisiä kokouksia pidetään vain yksi vuodessa. Liiton sääntöjä mukaillen kokous pidettäisiin syksyllä. Hyvä vai huono muutos jäsenistön aktivoinnin kannalta? Tieliikelaitoksen Etelä- Suomen Ammattiyhdistys johtokunta Länsi-Suomesta tulee tällä kertaa matkakertomus paikallisen yhdistyksen tekemältä opinto- ja virkistysmatkalta. Juttu on erillisenä artikkelina toisaalla Tiemies-liitteessä. Tiemies 2/2004 9
Pohjois-Suomen yhdistyksen kuulumiset Pohjois-Suomessa on vietetty varsin vilkasta yhdistystoimintakevättä. Normaalin johtokunta- ja alaosastotyöskentelyn lisäksi yhdistys järjesti kevätretken, jonka yhteydessä tutustuttiin Helsingin Pohjoisrannan STTK:n, TTT: n ja sen alajärjestöjen tiloihin. Samalla pidettiin kevätkokous, jonka jälkeen lähdettiin Pardia-risteilylle käväisemään Tallinnassa. Matkalle osallistui parikymmentä yhdistyksen jäsentä, pääluottamusmies Kimmo Laaksola ja toimistonhoitaja Seija Honkakuru. Yhdistystä on työllistänyt kovasti myös Tierakennusmestari-lehden 2/2004 tekeminen. Tulossa on varsin hulppea lehti, ja lievää suurempaa rinnan röyhistelyä on ollut havaittavissa jo ennen lehden painatusta! Alaosastorintamalla pidettiin merkittävä kokous maaliskuun lopulla Rokualla. Siellä Oulun alaosastolle valittiin uudet luottamus- ja varaluottamusmies, puheenjohtaja ja johtokunta. Oulun palveluyksikköalueen Pardialaiseksi luottamusmieheksi 1.4.2004 alkaen valittiin Seppo J. Heikkinen ja varaluottamusmieheksi Esa T. Leinonen. Johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ari Korkala ja jäseniksi (varahenkilöt suluissa) Jari Palviainen (Kimmo Paavola), Jorma Pyhäluoto (Jari Ukkola), Seppo J. Heikkinen (Esa T. Leinonen) ja Alpo Heikkinen (Eero Kemppainen). Alaosaston uusi johtokunta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole pitänyt järjestäytymiskokousta. Eero Kemppainen Pohjoisen porukkaa kokouskahvilla Pohjoisrannassa. MERKKIPÄIVIÄ 15.6. 15.10.2004 Lomasuunnitelma?! 60 vuotta 15.06. Keltanen Raimo 25.06. Kangas Teuvo 27.06. Virta Arto 12.07. Vuorela Markku 22.09. Koski Reino 50 vuotta 02.07. Laaksonen Leon 10.07. Saari Pekka 14.07. Pekkola Matti 25.07. Sillanpää Jari 26.07. Hekkala Vesa 31.07. Aaltonen Raimo 25.08. Niemi Mauri 26.08. Ristiluoma Arto 11.09. Järvensivu Matti 19.09. Heinämäki Hannu TAJ ja Tiemies-järjestöliite onnittelevat! Mikäli joku ei halua 50- tai 60-vuotismerkkipäiväänsä julkaistavaksi tässä yhteydessä, ilmoittakoon siitä toimitukselle viimeistään merkkipäivää edeltävään aineistopäivään mennessä. Tiemies-järjestöliite toivottaa lukijoilleen hyvää kesää! 10 Tiemies 2/2004
MÖKILLE MIELI? Jos erä- ja luontomatkailu sekä muu aktiivilomailu mökiltä käsin kiinnostaa, löytyy siihen lääkettä mm. Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen seudulta. Oulun tie- ja vesirakennusmestariyhdistys vuokraa siellä olevaa kämppäänsä myös ulkopuolisille. Kämppää voi käyttää monenlaisten harrasteiden tukikohtana, tai ihan pelkästään omien akkujen lataukseen. Kämpän läheisyydestä löytyy Iso-Syötteen ja Syötekeskuksen laskettelu-, hiihto- sekä kesä- ja talviretkeilypalvelut tukitoimintoineen. Iso-Syötteen retkeilyalue ja äskettäin perustettu Syötteen kansallispuisto opastuskeskuksineen ovat taatusti mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Joki-, puro- ja järvikalastusviettien hoitamiseen löytyy lääkettä virkistyskalastusalueilta. Ranualla oleva suuri eläinpuisto on etenkin lapsiperheille mieluisa käymispaikka niin kesällä kuin talvellakin. Posiolla voi käydä katsomassa Pentikin tehdasmyymälää ja sen kulkureitin varrelle jää kesäisin aina viehättävä Posion Riviera, Livojärven ylittävä, todella kaunis hiekkadyynitie uimarantoineen. Jos haluaa kulkea omissa oloissaan, löytyy kämpän läheltä korkeita harjuja, joissa on kulkijoiden tallaamia epävirallisia polkuja, joista on niin halutessaan yhteydet mm. Metsähallituksen ylläpitämiin virallisiin polku- ja polkupyöräreittiverkostoihin. Majan vuokrauksesta huolehtii Kari Uutela, p. 040-7429 267. Tarkemmat tiedot majasta, sen varauksista ja vuokrauksesta löydät nettiosoitteesta: http: //koti.mbnet.fi/karkal/ ouluntive/ Tiemies 2/2004 11
TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ ry. Puheenjohtaja Teuvo Salolammi Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 12 Toimipiste: Tehtävänimike: 00521 HELSINKI Pasila, RES Työsuojelupäällikkö Työpuhelin: 020 444 2724, 0400-450 751, Sähköp. Liittosihteeri teuvo.salolammi@tieliikelaitos.fi Timo Krigsman Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 73 Toimipiste: Tehtävänimike: 00521 HELSINKI Pasila, Pääkonttori Tietohallintovastaava Työpuhelin: 020 444 2958, 0400-605 643 Sähköp. timo.krigsman@tieliikelaitos.fi Varapj., koulutusvast. Pentti Rosenberg Työosoite: Toroksenkatu 4, PL 84 Toimipiste: Tehtävänimike: 38701 KANKAANPÄÄ Kankaanpään tukikohta Projektivastaava Työpuhelin: 020 444 5043, 0400-128 311 Sähköp. Toimistonhoitaja Sähköp. pentti.rosenberg@tieliikelaitos.fi Seija Honkakuru Pohjoisranta 4 A 23 00170 HELSINKI Puh. (09) 131 52 318 Faksi (09) 131 52 345 taj@tttry.fi TIEMIES-JÄRJESTÖLIITE Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ:n julkaisu Vastaava päätoimittaja: Teuvo Salolammi 020 444 2724, 0400-450 751, teuvo.salolammi@tieliikelaitos.fi Toimittaja: Eero Kemppainen Toimituksen osoite: Eero Kemppainen Urpiaisentie 35 B 3 90540 OULU eero.kemppainen@pp.inet.fi 020 444 7014, 0400-601 739 Osoiteasiat: TAJ ry Seija Honkakuru Pohjoisranta 4 A 23 00170 HELSINKI 09-131 52 318 Taitto: Painotalo Auranen Oy Kirjapaino: Painotalo Auranen Oy Toimitus ottaa vastaan järjestöliitteen luonteeseen sopivia kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää aineiston julkaisukelpoisuudesta. Pääluottamusmies (Tieliikelaitoksen PARDIA-laiset toimihenkilöt): Kimmo Laaksola Osoite: Harjutie 10 21250 MASKU Työpuhelin: 0400-827 896 (85 2728) Faksi: (03) 3139 0306 Sähköp. kimmo.laaksola@tieliikelaitos.fi Aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät TAJ:lle, ellei sitä ole aineiston lähetyksen yhteydessä erikseen rajattu. Tiemies-liitteen kirjoitusten osia voi lainata kun lähde mainitaan. Järjestö- ja jäsenasiat internetissä: http://www.tttry.fi Tiemiehen seuraava ilmestymispäivä on 01.10.04. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 06.09.04 mennessä.