MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAATALOUSLOMITUS Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI TIEDOTE 2/2007 Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi 18.10.2007 1(8) MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT Lomituspalvelulain mukaan maatalousyrittäjä voi valita käyttääkö hän kunnan palveluksessa olevaa lomittajaa vai järjestääkö hän itse lomituksensa. Silloin kun viljelijä päättää itse järjestää lomituksensa ja palkkaa lomittajan, toimii viljelijä lomittajan työnantajana. Työnantajan on otettava huomioon työsuhdetta koskevat säännökset, jotka on määritelty lainsäädännössä ja työehtosopimuksessa. Tässä tiedotteessa käsitellään keskeisimpiä lomittajan työsuhteeseen liittyviä asioita. Erityisesti on huomattava, että silloin kun lomituksen hoitaa ammatinharjoittaja tai lomituspalveluyrittäjä, ei ole kysymys työsuhteesta vaan muusta sopimussuhteesta viljelijän ja lomituspalvelun tarjoajan välillä. Sovellettava työehtosopimus Työsopimus Työaika Viljelijän ollessa lomittajan työnantajana sovelletaan lomitustyössä Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja erityisalojen liiton välistä Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus sisältää määräyksiä mm. työajasta, palkoista ja lomakorvauksesta. Työsuojeluhallinto on katsonut maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen yleissitovaksi sopimukseksi, jolloin sen mukaisia vähimmäisehtoja tulee jokaisen työnantajan noudattaa palkatessaan lomittajan. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 1.10.2007 31.1.2010. Lyhyessäkin työsuhteessa on suositeltavaa tehdä työsopimus kirjallisena. Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat mm. työsuhteen kestosta, työajasta ja palkasta. Kirjallisessa työsopimuksessa on myös mahdollista sopia koeajasta, joka määräaikaisessa työsuhteessa (alle 8 kk) saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tiedotteen liitteenä on työsopimuslomake. Eläintenhoitotöissä noudatettava säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Mikäli viljelijälle määritelty vuosiloma- tai viikkovapaapäivän kesto on lyhyempi kuin 8 tuntia, voidaan myös lomittajan työsopimuksessa sopia 8 tuntia lyhyemmästä päivittäisestä työajasta. Viljelijälle, joka järjestää itse lomituksensa, ei ole säädetty velvollisuutta tarjota lomittajalle aina kokopäiväistä työsuhdetta, mikäli viljelijän lomituspäivän kesto ei sitä edellytä. Toisaalta viljelijän on mahdollista tarjota lomittajalle muitakin maatilalla esiintyviä töitä varsinaiseen lomitukseen kuuluvien töiden lisäksi, mikäli lomittajalle pyritään tarjoamaan kokopäiväinen työsuhde.
2 Päivittäisen työajan alkamisesta ja työpäivän jakamisesta sovitaan viljelijän ja lomittajan välisessä työsopimuksessa. Suositeltavaa on, että työnantaja laatii työaikasuunnitelman, josta ilmenevät lomittajan työpäivät ja työsuhteen aikana annettavat vapaapäivät. Työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika. Näin ollen esim. työvaatteiden vaihtoon käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Palkka Lomitustyössä noudatetaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaista työn vaativuuteen perustuvaa palkkaryhmittelyä ja tuntipalkkoja. Sovellettavaksi tulevat lähinnä seuraavat vaativuusryhmät. 1.10.2007 30.4.2008 Vaativuusryhmä euroa/h 2. 7,46 3. 7,83 Koululaiset, harjoittelijat ja alan töihin perehtyvät - peruskoulussa, lukiossa ym. 4,98 - alan ammattioppilaitoksessa 5,34 - vailla alan työkokemusta 6,41 (enintään 4 kk:n ajaksi) Palkkausjärjestelmä perustuu työn edellyttämään osaamiseen, vastuuseen ja kuormitukseen. Edellä mainitut vaativuusryhmät on määritelty seuraavasti: 2. Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali. 3. Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali. Työntekijän palkkaukseen sisältyy myös henkilökohtainen palkanosa, jonka työnantaja määrittelee. Henkilökohtainen palkanosa on työntekijälle määriteltävä ja otettava käyttöön viimeistään silloin, kun työsuhde on kestänyt neljä kuukautta. Täten lyhyissä lomitustyösuhteissa työnantaja ei ole velvollinen määrittelemään työntekijälle henkilökohtaista palkanosaa. Niissä tapauksissa, joissa sama henkilö on toistuvasti saman työnantajan palveluksessa, lasketaan em. neljän kuukauden määräaikaa kerryttävästi kaikki ne työsuhteet, jotka ovat kestäneet vähintään kuukauden. Henkilökohtainen palkanosa on vähintään 2 % henkilön vaativuusryhmän palkasta. Viljelijälle maksettava korvaus Todettakoon, että lomalautakunnan viljelijälle maksamaa korvausta lomituskustannuksista ei kokonaisuudessaan ole tarkoitettu lomittajalle maksettavan palkan määräksi. Viljelijän saama korvaus, joka on 10,71 /h on mitoitettu niin, että se palkan lisäksi kattaa lomakorvauksen ja muita palkan sivukustannuksia, vaikkakaan ei täysimääräisesti. Korvauksen suuruus on määritelty siten, että se on kunnallisen tuntipalkkaisen lomittajan alin peruspalkka + 20 %.
3 Sunnuntaityö Mikäli lomittajan työjaksoon sisältyy sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, jouluaattona tai juhannusaattona tehtyä työtä, maksetaan siitä 100 %:lla korotettu palkka (= kaksinkertainen tuntipalkka). Sunnuntaityöstä maksettava korotus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ruokailu- ja virkistystauot Työpäivänä, jona työaika on vähintään 6 tuntia, annetaan työntekijälle vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. 8 tunnin pituisena työpäivänä lomittajalle annetaan kaksi työaikaan luettavaa virkistystaukoa (2x12 minuuttia). Tätä lyhyempänä päivänä annetaan yksi virkistystauko. Viikkolepo- ja vapaapäivät Määräaikaisessakin työsuhteessa työnantajan on huolehdittava, että työntekijälle annetaan laissa säädetyt lepoajat. Työaikalaissa on säädetty työntekijälle täyttä työviikkoa kohti annettavasta viikkolepopäivästä. Viikkolepopäivän lisäksi lomittajalle annetaan viikkoa kohti yksi lisävapaapäivä. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa on määritelty vapaapäivien lukumäärä neljän viikon jaksoa kohti seuraavasti, kun viikkotyöaika on 40 tuntia: Päivittäinen Viikkolepopäivien Lisävapaatyöaika määrä päivien määrä Yhteensä a) 6 t 40 min tai vähemmän 4-4 b) 7 tuntia 4 1 5 c) 7 ½ tuntia 4 2 ½ 6 ½ d) 8 tuntia 4 4 8 Vapaapäivien ajankohdasta tulee viljelijän ja lomittajan sopia ennen lomitusjakson alkamista ja merkitä ne lomitusjaksoa koskevaan työaikasuunnitelmaan. Vapaapäivät on annettava viimeistään lomituspäivien jälkeen ennen työsuhteen päättymistä. Ellei viikkolepopäivää ole annettu, maksetaan viikkolepopäivänä tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli pitämättä jäänyt viikkolepopäivä olisi ollut sunnuntai, maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotus. Ellei lisävapaapäivää ole pidetty, maksetaan lisävapaapäivänä tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka.
4 Työajan lyhennys Lomakorvaus Sairausajan palkka Mikäli lomittaja on tehnyt 40 -tuntista työviikkoa, sovelletaan lomittajaankin työehtosopimuksessa määriteltyä työajan lyhennystä (ns. Pekkaspäivät). Mikäli lomittaja on työsuhteen aikana tehnyt vähintään 17, mutta alle 34 työpäivää, maksetaan hänelle lopputilissä korvauksena kertyneestä työajan lyhennysvapaasta 8 tunnin palkka. Jos lomittajan viikkotyöaika on alle 40 tuntia tai työpäiviä kertyy vähemmän kuin 17, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi. Edellä mainittua pitempien (vähintään 34 työpäivää) työsuhteiden osalta ja muissakin työaikaa koskevissa soveltamiskysymyksissä pyydämme työnantajia ottamaan yhteyttä neuvontapalveluumme. Määräaikaisessa työsuhteessa, jollainen lomittajan työsuhde luonteeltaan on, maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Työnantajan ja lomittajan välillä voidaan myös sopia lomakorvauksen maksamisesta kunkin palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvaus on 12,5 % työsuhteen aikana kertyneestä työansiosta. Lomakorvauksen saaminen ei edellytä mitään työpäivien vähimmäismäärää, vaan se maksetaan kaikissa lyhyissäkin työsuhteissa. Kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden, työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja yhdeksän sitä seuraavan arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Työsuhteen kestettyä vähintään kuukauden työnantaja maksaa sairausajan palkkaa enintään 28 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Työntekijällä on palkaton omavastuupäivä niissä sairaustapauksissa, jotka kestävät enintään sairastumispäivän ja kuusi sitä seuraavaa arkipäivää. Edellä kerrottu sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koskee myös työtapaturman aiheuttamia työkyvyttömyystapauksia. Omavastuupäivää ei tapaturmatapauksissa sovelleta. Työtapaturman osalta korvaushakemus osoitetaan työnantajan vakuutusyhtiöön. Asunnon ja tilan välinen matka Lomittaja vastaa itse asuntonsa ja tilan välisistä matkakustannuksista. Mikäli lomittajalle halutaan maksaa matkakustannusten korvauksia, on niiden mahdollinen verovapaus syytä selvittää verotoimistosta etukäteen. Lisäksi on huomattava, että matkakustannusten korvausta ei voida katsoa osaksi työntekijän palkkaa, vaan se on palkan lisäksi maksettava kustannusten korvaus.
5 Palkanmaksu Lomittajalle on työsuhteen päättyessä maksettava palkka niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän työpäivän kuluessa. Palkanmaksun yhteydessä lomittajalle tulee antaa palkkalaskelma, josta ilmenee työtuntien ja ansion määrä ja erikseen esim. sunnuntaityökorotukset. Tiedotteen liitteenä on esimerkki palkanmaksuun liittyvistä toimenpiteistä. Mikäli on kyse pitemmästä lomituksesta esim. sijaisavun muodossa, maksetaan palkka työsuhteen aikana kaksi kertaa kuukaudessa, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu. Sosiaalivakuutusmaksut Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuonna 2007 seuraavat: Prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta (bruttopalkasta) Työnantajan maksuosuus Työntekijän maksuosuus Sosiaaliturvamaksu 2,951 -- Työeläkemaksu TyEL - koskee 18 67 vuotiaita työntekijöitä - alle 53-vuotiaat katso jäljempänä 4,3-53 vuotta täyttäneet 5,4 Työttömyysvakuutusmaksu 0,75 0,58 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,08 -- Tapaturmavakuutusmaksu - vakuutusyhtiökohtainen hinnoittelu - työnantajan tiedusteltava maksun suuruus omasta vakuutusyhtiöstään Työnantajan tulee periä em. työntekijän maksuosuudet (4,3 % + 0,58 % tai 5,4 % + 0,58 %) jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun maksukäytännössä on eroa säännöllisesti palkkaa maksavan ja satunnaisesti palkkaa maksavan työnantajan välillä. Satunnainen työnantaja maksaa kyseiset työnantajasuoritukset sekä arvonlisäveron verohallinnon lomakkeella (lomake VEROH 7619) oma-aloitteiset verot palkanmaksua seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Työnantajan on lisäksi annettava verovirastolle palkansaajakohtainen vuosierittely (lomake VEROH 7801) maksamistaan palkoista. Em. lomakkeita on saatavissa verotoimistosta.
6 Säännölliselle työnantajalle verovirasto lähettää esitäytetyt maksulomakkeet. Säännöllinen työnantaja tekee lisäksi kuukausittain valvontailmoituksen maksamistaan palkoista. Lisätietoja työnantajille: www.vero.fi. Uutta työeläkelakia TyEL:a sovelletaan kaikilla yksityisillä aloilla 1.1.2007 alkaen. TyEL korvaa entiset TEL-, LEL- ja TaEL-lait. TyEL:n piiriin kuuluvan ansion alaraja on 46,08 euroa kuukaudessa. Vuoden 2007 TyEL-maksut ovat vuoden 2005 palkkasummasta riippuen seuraavat: palkkasumma alle 1.542.000 euroa TyEL-maksu 21,44 % - mahdollinen asiakashyvitys alentaa maksua palkkasumma vähintään 1.542.000 euroa TyEL-maksu 22,04 % - maksuluokat työkyvyttömyyseläkkeen perusteella - mahdollinen asiakashyvitys ym. tekijät alentavat maksua tilapäinen työnantaja TyEL-maksu 22,04 % - maksu lopullinen, ei asiakashyvitystä Työttömyysvakuutusmaksun on yhteensä 1,33 %, jonka tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan 17-64-vuotiaista työntekijöistä. Jos työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma vuonna 2007 on enintään 6.267 vuodessa, työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ei peritä. Palkansaajamaksut peritään työntekijöiltä, mutta vakuutuslaitokset eivät peri niitä työnantajalta, jos saman työnantajan palveluksessa olevien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat yhteenlaskettuina ovat enintään 3.130 euroa. Työnantajan on otettava tapaturmavakuutus työtapaturmien varalle, mikäli teetettyjen työpäivien kokonaismäärä ylittää 12 päivää vuodessa. Ryhmähenkivakuutuksen vakuutuksenottovelvollisuus koskee työnantajia yleissitovan työehtosopimuksen perusteella. Niissä tapauksissa, joissa työntekijöillä ei ole edunsaajia vakuutuksen tarkoittamassa mielessä eli käytännössä nuorten työntekijöiden osalta, työnantajan on syytä vakuutusyhtiöstä selvittää onko ryhmähenkivakuutus välttämätön. Sosiaalivakuutusmaksut perheyrityksen jäsenen ollessa lomittajana Lomituspalvelulain mukaan myös sellainen samalla tilalla asuva tai työskentelevä henkilö, jolla itsellään ei ole lomaoikeutta, voi toimia lomittajana. Sosiaalivakuutusten (eläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus) osalta työnantajavelvollisuudet poikkeavat perheyrityksen jäsenen kohdalla verrattuna täysin "ulkopuoliseen" lomittajaan. Sosiaaliturvamaksu suoritetaan edellä kerrotulla tavalla myös perheyrityksen jäsenelle maksetusta palkasta.
7 Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat yrittäjän itsensä lisäksi sellaiset maatalousyrittäjän lähisukulaiset, jotka täyttävät laissa säädetyt sukulaisuutta, asumista ja työskentelyä koskevat edellytykset. Mikäli lomitustyötä tekevä henkilö kuuluu MYEL-vakuutuksen piiriin, ei TyEL-maksua suoriteta. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita koululainen, joka koulun loma-aikana lomittaa vanhempaansa. Viljelijä voi tarvittaessa tiedustella paikalliselta Melan asiamieheltä, kuuluuko lomitusta suorittava henkilö MYEL:n piiriin. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen (MATA) piirissä ovat ensinnäkin henkilöt, joilla on pakollinen MYEL-vakuutus. Vapaaehtoisen MATAvakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti MYEL-vakuutettu ja lisäksi mm. perheyrityksen jäsen, joka ei esimerkiksi iän perusteella (alle 18-vuotias) täytä MYEL-vakuutuksen edellytyksiä. Mikäli lomittajalla on MATA-vakuutus, ei viljelijän tarvitse ottaa yleistä työntekijäin tapaturmavakuutusta. Työttömyysvakuutusmaksu on sidoksissa tapaturmavakuutukseen. Koska perheyrityksen jäsenet kuuluvat MATA:n piiriin, ei työttömyysvakuutusmaksua makseta. Työnantajan työsuojeluvastuu Työnantajalla on työsuojeluvastuu myös lyhytaikaisessa lomitustyösuhteessa. Työnantajan työsuojeluvastuusta on säädetty mm. työturvallisuuslaissa, jossa todetaan, että työnantajan on otettava huomioon kaikki työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja muihin edellytyksiin liittyvät seikat, jotta työntekijälle ei aiheutuisi tapaturman vaaraa tai haittaa hänen terveydelleen. Työnantajalla on myös työympäristön jatkuva seurantavelvollisuus. Työntekijän on vastaavasti noudatettava hänelle annettuja ohjeita ja mm. käytettävä annettuja henkilönsuojaimia. Lomituspalveluasetuksessa on lisäksi todettu, että työnantajan on huolehdittava siitä, että maatila lomitustyössä tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Ennen työn aloittamista lomittaja on perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja käytettäviin koneisiin. Mikäli työssä tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia, esim. hengityksensuojainta, on työnantajan annettava nämä lomittajan käyttöön. Lomittajalle on myös ilmoitettava, mistä työnantaja tai tämän edustaja on tavoitettavissa lomituksen aikana. Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseksi koskee kaikkea työtä, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuollon järjestämisessä työnantaja voi ottaa yhteyttä paikalliseen terveyskeskukseen. Maatalouslomituksen edellyttämän työsuojelutoimenpiteiden ja työterveyshuollon tulokset koituvat pitemmällä tähtäimellä myös yrittäjän itsensä ja hänen perheenjäsentensä hyväksi.
8 Työtodistus Palkkatodistus Työsuhteen päättyessä lomittajalle annetaan työtodistus, mikäli hän sitä pyytää. Työtodistukseen merkitään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Arvostelu työtaidosta ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy merkitään vain, jos työntekijä sitä erikseen pyytää. Tiedotteen liitteenä on ns. lyhytmuotoinen työtodistuslomake. Työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle palkkatodistus esim. ansiosidonnaisen päivärahan hakemista varten. Kun on kysymyksessä lyhyt määräaikainen lomitustyösuhde, palkkatodistuksesta tulee ilmetä koko työsuhteen ajalta maksetut palkat sekä erikseen työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan allekirjoitus ja yhteystiedot. Tiedotteen liitteenä on palkkatodistusmalli. Neuvonta työsuhdeasioissa Lomitukseen liittyvissä työsuhdeasioissa viljelijä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä työnantajaliiton toimistoon. Jokainen työnantajana toimiva viljelijä on myös tervetullut työnantajaliiton varsinaiseksi jäseneksi. Varsinkin sellainen maatalousyrittäjä, jolla on vakinaisia työntekijöitä tai kausityöntekijöitä tilallaan, tarvitsee ajan tasalla olevaa tietoa työsuhdeasioista. Työnantajaliitto tiedottaa jäsenilleen mm. työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa tapahtuvista muutoksista ja tarjoaa jäsentensä käyttöön puhelimitse tapahtuvan neuvontapalvelun työsuhdekysymyksissä. Pyydämme jäsenyydestä kiinnostuneita yrittäjiä tutustumaan kotisivuihimme (www.tyonantajat.fi) ja ottamaan yhteyttä toimistoomme. MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Veli-Matti Rekola toimitusjohtaja
9 LIITE 1(2) ESIMERKKI PALKAN LASKEMISEEN LIITTYVISTÄ TOIMENPITEISTÄ LOMITTAJAN TYÖSUHTEESSA Oletetaan, että lomittaja on ollut 1.10 18.10.2007 välisen ajan työsuhteessa, johon on sisältynyt 16 työpäivää. Palkka on maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen vaativuusryhmä 3. mukaan 7,83 euroa tunnissa. Päivittäinen työaika on 6,5 tuntia, jolloin lomittajalle on työehtosopimuksen mukaan annettava 1 viikkolepopäivä viikossa. Edellä mainitut viikkolepopäivät on pidetty 10. 11.10.2007. Työntekijän ennakonpidätysprosentti on 28. Kyseessä on ns. tilapäinen työnantaja. Työtunnit 104 Palkka 104 x 7,83 = 814,32 Sunnuntaityökorotus 13 x 7,83 = 101,79 (7.10. ja 14.10.) yht. 916,11 Vuosilomakorvaus 12,5 % työansiosta 114,51 Lomittajan bruttopalkka yht. 1030,62 =========== Ennakonpidätys 28 % - 288,57 Työntekijän eläkemaksu TyEL 4,3 % bruttopalkasta - 44,32 Palkansaajan tyött.vak.maksu 0,58 % bruttopalkasta - 5,98 Lomittajalle maksettava nettopalkka yht. 691,75 =========== PALKAN SIVUKUSTANNUKSET Työnantaja maksaa bruttopalkasta laskettuna seuraavat maksut: 1. Sosiaaliturvamaksu 2,951 % 30,41 - Tilitetään verovirastolle palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden 10. päivään mennessä - samanaikaisesti työnantaja tilittää verovirastolle lomittajan ennakonpidätyksen 288,57 2. Työeläkemaksu 22,04 % 227,15 - tilitetään vakuutusyhtiölle - palkanmaksun yhteydessä työnantaja on pidättänyt itselleen työntekijän maksuosuuden
10 2(2) 3. Tapaturmavakuutusmaksu 4,63 % 47,72 (erään tapaturmavak.yhtiön maksuprosentti) - esimerkissä oletettu täydellinen vakuutus - maksu maksetaan laskun mukaan 4. Työttömyysvakuutusmaksu 1,33 % 13,71 - maksu maksetaan tapaturmavakuutusyhtiön laskutuksen mukaisesti vakuutusmaksun yhteydessä - palkanmaksun yhteydessä työnantaja on pidättänyt itselleen työntekijän maksuosuuden 5. Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,08 % 0,82 - tapaturmavakuutusyhtiö laskuttaa työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä Maksetun palkan ja viljelijän saaman korvauksen suhde Lomittajan bruttopalkka 1030,62 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 269,51 Lomittajan työvoimakustannus yhteensä 1300,13 Lomalautakunnan maksama korvaus 16 lomapäivältä 1113,84 Erotus 186,29 Tässä esimerkissä laissa säädetty korvaus ei riitä täysin kattamaan kaikkia todellisia työvoimakustannuksia.