MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

Transkriptio

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Veli-Matti Rekola JÄSENKIRJE P/2/ (6) PUUTARHA-ALAN UUSI TYÖEHTOSOPIMUS MTA:n ja Puuliiton välinen Puutarha-alan työehtosopimus on solmittu koko työmarkkinat kattavan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Selvitämme tässä työehtosopimukseen tulleita muutoksia. Uudet työehtosopimuskirjaset postitetaan jäsenille suoraan painotalosta niin pian kuin mahdollista. Työehtosopimuksen sopimuskausi Puutarha-alan työehtosopimus on voimassa Työehtosopimukseen sisältyy irtisanomisehto eli se päättyy , elleivät sopimuksen osapuolet pääse yksimielisyyteen vuoden 2016 palkkaratkaisusta. Palkankorotukset vuosina 2014 ja 2015 Tekstimuutokset Vuoden 2014 palkkojen yleiskorotus on tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 12 senttiä/tunti tai 20 euroa/kk. Palkankorotus tulee useissa tapauksissa voimaan kesken kausityöntekijöiden työkauden. Työnantajien tulee huomioida tämä erityisesti sellaisten työsuhteiden osalta, jotka alkavat toukokuun 2014 aikana. Näissä työsopimuksissa tulee todeta, että työsuhteen alkaessa sovittu palkka sisältää voimaan tulevan yleiskorotuksen. Ellei näin ole työsopimuksessa todettu, tulee edellä mainittu yleiskorotus sovellettavaksi. Ennen 1.5. alkaneet työsuhteet ovat normaalin yleiskorotuksen piirissä. Samana ajankohtana muuttuvat myös taulukkopalkat. Uudet vaativuusryhmien palkat (taulukkopalkat) ovat jäljempänä kohdassa "14 Palkkaus". Myös työehtosopimuksen sentti- ja euromääräisiä lisiä tarkistetaan alkaen. Lähetämme erillisen jäsentiedotteen palkankorotusten toteuttamisesta ennen niiden voimaantuloa. Vuoden 2015 palkankorotus tulee voimaan , jolloin yleiskorotus on 0,4 %. Vastaavasti tarkistetaan tuolloin myös taulukkopalkkoja. Työehtosopimuksen tekstimuutokset pykäläjärjestyksessä: Annankatu/Annegatan C 48 Puhelin/Telefon (09) info@tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer HELSINKI/HELSINGFORS Faksi/Fax (09) Internet:

2 2(6) 7 Säännöllinen työaika Työaikajärjestelyjä koskevat määräykset säilyvät pääosin ennallaan. Mikäli työnantaja soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa, jossa työpäivän ja työviikon pituus voi olla erilainen eri ajankohtina, edellytetään tällöin työajan suunnittelua etukäteen. Tältä osin työehtosopimus sisältää seuraavat kohdat: Työaikasuunnitelma Käytettäessä keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40 -tuntiseen työviikkoon perustuvan työaikasuunnitelman, jossa todetaan yrityksessä sovellettavan työaikajärjestelyn alkamis- ja päättymisajankohtana. Suunnitelmasta tulee mikäli mahdollista ilmetä viikkotyöajan pituus eri jaksoina. Työaikasuunnitelma laaditaan työajan tasoittumisjaksolle. Työaikasuunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia. Työaikasuunnitelma annetaan tiedoksi työntekijälle ennen työaikajärjestelyn alkamista. Ellei säännöllinen työaika ole tasoittunut työaikasuunnitelman kuluessa 40 tuntiin viikossa, katsotaan sen yli menevät tunnit viikoittaiseksi ylityöksi. Työvuoroluettelo Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työvuoron pituus ja sen alkamisajankohta. Työvuoroluettelo laaditaan vähintään neljän viikon pituiseksi ajaksi, jollei se suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole mahdotonta. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin. Ellei työpaikalla muuta sovita, se annetaan tiedoksi viimeistään neljä päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työaikasuunnittelua tarvitaan ja edellytetään silloin kun työnantajalla on tarkoitus käyttää keskimääräisen työajan sallimia työaikajoustoja, esim. 10 tunnin työpäivää tai 6-päiväistä työviikkoa. Ilman työaikasuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa tehty työ, joka ylittää 8 tuntia/pv tai 40 tuntia/vko katsotaan esim. viranomaisvalvonnassa aina ylityöksi. Lisäksi työaikalaki edellyttää työvuoroluettelon laatimista työpaikalla myös silloin kun työaika on kiinteä. Työaikasuunnitelmaa varten MTA:n jäsensivuilla on lomakemalli työnantajien käyttöön. Työvuoroluettelon osalta suosittelemme yrityskohtaisen lomakepohjan laatimista, koska työpaikkakohtaiset tekijät vaihtelevat suuresti yritysten kesken. 14 Palkkaus Työehtosopimuksen palkkausperusteet muuttuvat alkaen eli samasta ajankohdasta kuin palkankorotukset tulevat voimaan. Kesäkuun alkuun asti sovelletaan aiempia sopimusmääräyksiä.

3 3(6) Palkkausjärjestelmä muuttuu siten, että aiemman henkilökohtaisen palkanosan tilalle tulee sovellettavaksi ammattitaitolisä. Työn sisältöön ja vaativuuteen perustuva peruspalkan määrittely (vaativuuden arviointi) säilyy täysin ennallaan. Työehtosopimuksen palkkausperusteet alkaen: Työntekijän henkilökohtainen palkka koostuu: a) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä vaativuusryhmän palkasta ja b) Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella määräytyvästä ammattitaitolisästä. Työntekijän ammattitaitolisän määrittely Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän. Työnantaja määrittää työpaikalla sovellettavan järjestelmän keskeisistä tekijöistä, joita ovat ammattitaitolisän perusteet järjestelmän porrastus ammattitaidon kehittymisen mukaan ammattitaitolisän määrä Työpaikalla sovellettavan järjestelmän perusteet selvitetään kaikille työntekijöille. Ammattitaitolisän määrittelyssä työnantaja voi käyttää esimerkiksi seuraavia perusteita sekä yrityskohtaisia tekijöitä: PERUSTE Työkokemus Työsaatavuus Työn laatu Taloudellisuus Yhteistyökyky Asiakaslähtöisyys Kehityskyky Erikoisosaaminen Yrityskohtainen Yrityskohtainen KUVAUS - alan aiemman työkokemuksen hyödyntäminen nykyisissä työtehtävissä - on aikaansaapa työssään - sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin - joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita - kykenee työskentelemään tuloksellisesti muiden kanssa - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla - haluaa oppia ja perehtyä uusiin työtehtäviin ja työmenetelmiin - kustannustietoisuus liittyen mm. materiaaleihin ja työmenetelmiin - ammatillinen erikoisosaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja jota voidaan hyödyntää työtehtävissä

4 Ammattitaitolisän suuruus työntekijän palkassa ilmoitetaan rahamääräisenä (senttiä tai euroa). Ammattitaitolisän määrä on vähintään 3 % vaativuusryhmän palkasta. Ammattitaitolisä määritellään ensimmäisen kerran viimeistään silloin kun työsuhde on kestänyt 10 kuukautta. Aiemmat työsuhteet samalla työnantajalla otetaan huomioon em. 10 kuukauden määräaikaa laskettaessa. Ammattitaitolisä voidaan palkkauksessa määritellä myös heti työsuhteen alkaessa, mikäli se esim. aiempi työkokemus huomioon ottaen on perusteltua. Kehityskeskustelu työsuhteen aikana Työsuhteen kestäessä on suositeltavaa, että esimies ja jokainen työntekijä käyvät vuosittain kehityskeskustelun, jossa käydään läpi mm. henkilökohtaiset palkkausperusteet ja niiden toteutuminen. Kehityskeskustelu on perusteltua käydä myös silloin kun työntekijän työtehtävät olennaisesti muuttuvat tai työntekijän osoittamassa ammattitaidossa tapahtuu muutoksia. Kuten edellä todettiin, työnantajan tulee määritellä ammattitaitolisä viimeistään silloin kun työsuhteen kestossa täyttyy 10 kk. Ammattitaitolisän vähimmäistaso ilmenee palkkataulukosta seuraavasti: Vaativuusryhmien tuntipalkat alkaen Vaativuusryhmä Ammattitaitolisän Taulukkopalkka sisältäen (ilman lisää) vähimmäistaso (3 %) 3 % ammattitaitolisän senttiä euroa/tunti 1 8, ,40 2 8, ,84 3 9, ,29 4 9, ,77 5 9, ,28 Ammattitaitolisää käytäntöön sovellettaessa periaatteena on, että kyseinen määräys täyttyy, mikäli työntekijän käytännön palkka on vähintään ammattitaitolisän sisältävän taulukkopalkan suuruinen. Aiemmin työntekijän palkkaan sisältynyt henkilökohtainen palkanosa katsotaan siten uuden työehtosopimuksen mukaiseksi ammattitaitolisäksi. 15 Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat, koululaiset ja alan töihin perehtyvät Koululaisten ja vastaavien palkkauskohtaa on tarkistettu seuraavanlaiseksi: Peruskoulussa, lukiossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevalle sekä kyseisenä vuonna peruskoulun tai lukion päättäneelle nuorelle, joka on työssä oppilaitosten loma- tai muina vapaa-aikoina, maksetaan vähintään 70 % vaativuusryhmä yhden palkasta. 4(6)

5 Opiskeluunsa liittyvää harjoittelua suorittavan harjoittelijan palkka on vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta. 22 Ylityökorvaukset ja sunnuntaityö Pykälässä todettu "Viikonlopputyö" on määritelty seuraavasti: 5(6) Työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaisesti työskentelee ainoastaan viikonloppuisin, arkipyhinä tai joulu- tai juhannusaattona, palkka voidaan sopia maksettavaksi samansuuruisena kaikilta työtunneilta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi, että sovittu palkka sisältää mahdolliset iltatyöja lauantaityölisät sekä vuorokautiset ylityökorvaukset ja sunnuntaityön korotusosan. 23 Kokonaispalkkaus Aiemmassa työehtosopimuksessa mainittu "sopimusvaltuutus" on korvattu pykälällä "Kokonaispalkkaus" seuraavasti: Työntekijä, joka toimii työnjohto- tai tuotannosta vastaavassa tehtävässä tai itsenäisessä asiantuntijatehtävässä ja joka voi itse päättää työaikojensa järjestelystä, voi työnantajansa kanssa sopia kokonaispalkkauksesta. Kokonaispalkka koostuu tällöin perusosasta (tunti- tai kuukausipalkka) ja sen lisäksi suoritettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta, joka kattaa mahdollisen yli- ja sunnuntaityön sekä muut työaikaan liittyvät korvaukset. 30 Sairaustapaukset ja tapaturmat Sairaustapauksissa työntekijän työkyvyttömyys on todettava. Työehtosopimuksen määräys on tältä osin seuraava: Työkyvyttömyyden toteaminen Työntekijän on työpaikalla noudatettavan käytännön mukaisesti esitettävä työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymä selvitys. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikalla voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus olla sairauden takia poissa työstä työntekijän omalla ilmoituksella. Soveltamisohje: Työehtosopimusosapuolet suosittelevat, että työpaikoilla kokeillaan erilaisia sovellutuksia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja otetaan käyttöön menettelytapoja, joissa lyhyiden (1-3 päivää) sairauspoissaolojen osalta työntekijän oma ilmoitus työnantajalle on hyväksyttävä työpaikkakohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Jatkossakin sairauspoissaolosta työnantaja voi aina vaatia lääkärintodistuksen. Toisaalta em. soveltamisohjeen mukaisesti työnantaja voi harkintansa mukaan ottaa käyttöön muitakin menettelytapoja, mikäli ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi.

6 6(6) Korvaava työ Työntekijän ollessa työkyvytön suorittamaan pääasiallisia työtehtäviään työnantajalla saattaa kuitenkin olla mahdollisuus ja tarvetta tarjota työntekijälle muuta työtä. Tilanne voi tulla mahdolliseksi varsinkin pitkähköjen poissaolojen osalta. Työehtosopimukseen on otettu uusi korvaavaa työtä koskeva kohta seuraavasti: Työntekijän ollessa sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä tavanomaisia työtehtäviään, työnantaja voi tarjota korvaavaa työtä jota henkilö kykenee terveyttään vaarantamatta tekemään. Ennen korvaavan työn aloittamista työnantajan tulee yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvittää korvaavan työn soveltuvuus työntekijälle. Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Korvaavan työn sijasta työntekijälle voidaan järjestää ammatillista koulutusta. Luottamusmies- ja työsuojelusopimukset Työehtosopimuksen liitteenä olevien luottamusmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen korvauksia on tarkistettu seuraavasti: 7 Luottamusmiestehtävien hoitaminen ( ) Säännöllisesti vapaata korvaus työskentelevien tuntia/kk euroa/kk työnt. lukumäärä tai enemmän Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen ( ) Säännöllisesti vapaata korvaus työskentelevien tuntia/kk euroa/kk työnt. lukumäärä tai enemmän Työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevissa kysymyksissä pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä neuvontapalveluumme, jossa jäseniämme palvelevat asiantuntijat Kristel Nybondas ja Marjatta Sidarous. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Veli-Matti Rekola