KIRJALLINEN KYSYMYS 299/2004 vp Aikuisten hampaiden oikomishoidon korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vaikka tavallisen hammashoidon korvaaminen laajeni 1.1.2001 sairausvakuutuslain muutoksen myötä vaiheittain koskemaan koko väestöä, oikomishoidon korvaaminen sairausvakuutuslain mukaan säilyi samanlaisena. Aikuisten oikomishoitoa ei käytännössä korvata lainkaan: vuosittain oikomishoidosta korvausta saaneiden lukumäärä on ollut suurin piirtein 500 600 ja korvaukset noin 0,2 % kaikista maksetuista korvauksista (oikomishoidon korvaukset 126 285 euroa, koko hammashoidon korvaukset 64,9 miljoonaa euroa vuonna 2002). Tilanteet, joissa oikomishoito korvataan, ovat sellaisia, joissa oikomishoito on välttämätöntä muun sairauden parantamiseksi. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi suulakihalkiot tai leukojen muut vaikeat synnynnäiset poikkeavuudet. Tämä tarkoittaa, että vain pieni osa ei-esteettisestä oikomishoidosta purentavikojen korjaamiseksi ei kuulu Kela-korvauksen piiriin. Hampaiden oikomishoidon suhteen parhaassa asemassa ovat ne nuoret suomalaiset, jotka ovat saaneet oikomishoitoa kouluterveydenhuollon piirissä. Näidenkin ihmisten hampaat saattavat kuitenkin jälkihoidon puutteessa myöhemmällä iällä tarvita lisää oikomishoitoa. Tätä Kansaneläkelaitos ei korvaa. Huonoimmassa asemassa ovat kuitenkin ne suomalaiset, joiden kouluaikoina ei ole ollut tarjolla julkisista varoista maksettua oikomishoitoa. Heille kallis oikomishoito on käytännössä mahdotonta. Tällä hetkellä arvioidaan Suomessa olevan liki 300 000 aikuista ihmistä, joilla on purentavikoja. Purentavirheistä, kuten ns. traumaattisesta purennasta, aiheutuu jännitystiloja ja kireyttä niskaan ja leukaan sekä jatkuvaa päänsärkyä. Lisäksi tietyissä purentavirheissä on hampaiden irtoamisen vaara ilmeinen jopa hyvinkin nuorella iällä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että aikuisiässä hampaiden oikomishoitoja tarvitsevat saavat Kelalta korvauksia heille välttämättömien hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi? Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2004 Pia Viitanen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viitasen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 299/2004 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että aikuisiässä hampaiden oikomishoitoja tarvitsevat saavat Kelalta korvauksia heille välttämättömien hoitotoimenpiteiden suorittamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suun terveydenhuollon vaiheittain toteutuneen kokonaisuudistuksen tavoitteena on suun terveydenhuollon saattaminen toimivaksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Sairausvakuutuksen hammashuollon korvaamista koskevia säännöksiä on muutettu siten, että joulukuun 2002 alusta kaikille vakuutetuille korvataan hammaslääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus ja hoito kuitenkin niin, että suun ja hampaiden tutkimuksesta suoritetaan korvaus kerran kalenterivuodessa ja oikomishoidon kustannukset vain tietyissä tilanteissa. Oikomishoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan vain, jos kyse on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämättömästä hoidosta. Myös kuntien velvollisuudet hammashuollon järjestämisessä laajenivat vuonna 2002. Kunnilla on joulukuun 2002 alusta lähtien ollut velvollisuus järjestää kaikille asukkaille hammashoito ilman ikärajoituksia. Kansanterveyslaki velvoittaa kunnan ylläpitämään hammashuoltoa. Kuntien valtionosuuksia on lisätty myös hammashuollon uudistuksen toteuttamiseksi. Kansanterveyslain 14 :n 4 kohdassa säädetty hoito koskee myös oikomishoitoa. Oikomishoidon saaminen kunnallisessa hammashuollossa perustuu hammaslääkärin suun tutkimuksen perusteella tekemään yksilölliseen hoidon tarpeen määrittelyyn. Kunnallisessa hammashuollossa perittävät asiakasmaksut määritellään terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa (912/1992), jossa on määritelty toimenpidekohtainen asiakasmaksu myös oikomishoidolle. Sairausvakuutuslain mukaisten korvausten laajentamista koskemaan eräitä hammaslääkärin suorittamia hoitotoimenpiteitä on viimeksi käsitelty vastauksessa kysymykseen KK 260/2004 vp, jossa oli kyse protetiikkaan liittyvien toimenpiteiden korvattavuudesta. Sairausvakuutuslain mukaisten kustannusten korvaukset ovat kokonaisuus, jossa on otettava huomioon paitsi olemassa olevat korvausperusteet ja niistä aiheutuvat kustannukset, myös mahdollisten lisäperusteiden kattavuus ja tästä aiheutuvat kustannukset. Hallitus on päättänyt maaliskuussa menokehyksiä koskevien neuvottelujen yhteydessä, että sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kevään 2004 kuluessa. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on parantaa julkisten terveyspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta. Kuntien valtionosuuksia terveydenhuollon menoihin nostetaan jo viidettä vuotta. Osana julkisen terveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamista julkinen terveydenhuolto tehostaa myös hammashuollon toimivuutta. Hallitusohjelman tavoitteena on julkisten terveyspalvelujen vahvistaminen. Sairausvakuutuksen korvaustaksojen muuttamista ei ole otettu hallitusohjelmaan. Rahoitusuudistuksen ollessa kesken ei taksojen perusteiden muuttaminen ole ajankohtaista. 2
Ministerin vastaus KK 299/2004 vp Pia Viitanen /sd Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 299/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Pia Viitanen /sd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att de som i vuxen ålder behöver tandregleringsbehandling får ersättning från Folkpensionsanstalten för nödvändiga vårdåtgärder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Målet med den stegvis införda övergripande reformen av munhälsovården är att munhälsovården skall bli ett fungerande element i den övriga hälsovården. Bestämmelserna om sjukförsäkringens ersättningar inom tandvården har ändrats så, att man från ingången av december 2002 i fråga om alla försäkrade betalar ersättning för av tandläkare utförd undersökning och behandling av mun och tänder. När det gäller undersökning av mun och tänder betalas ersättning dock högst en gång per kalenderår, och i fråga om regleringsvård endast i vissa fall, det vill säga bara när det är fråga om vård som är nödvändig för att bota någon annan sjukdom än en tandsjukdom. Också kommunernas skyldighet att ordna med tandvård utvidgades 2002. Sedan december 2002 är kommunerna skyldiga att ordna med tandvård för alla sina invånare utan åldersbegränsningar. Folkhälsolagen förpliktar kommunerna att tillhandahålla tandvård. Kommunernas statsandelar har höjts också med tanke på genomförandet av tandvårdsreformen. Den vård som avses i 14 4 punkten i folkhälsolagen gäller också tandregleringsbehandling. Tillgången till tandregleringsbehandling inom den kommunala tandvården grundar sig på att en tandläkare undersöker munnen och gör en individuell bedömning av patientens behov av vård. Den klientavgift som tas ut för kommunal tandvård anges i förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården (912/1992). Där ingår en åtgärdsspecifik klientavgift för tandregleringsbehandling. Frågan om att utvidga rätten att få ersättningar enligt sjukförsäkringslagen till vissa vårdåtgärder som utförs av tandläkare behandlades senast i svaret på spörsmål SS 260/2004 rd som gällde möjligheterna att få ersättning för protetisk behandling. Ersättningar för kostnaderna i enlighet med sjukförsäkringslagen utgör en enhet där man måste ta hänsyn dels till de gällande ersättningsgrunderna och de anknytande kostnaderna, dels till effekterna av eventuella andra kriterier och de anknytande kostnaderna. I samband med förhandlingarna om utgiftsramarna i mars beslutade regeringen att en reform av finansieringssystemet för sjukförsäkringen förbereds i samråd med arbetsmarknadsorganisationerna under våren 2004. Ett av målen med det nationella hälsovårdsprojektet är att de offentliga hälsovårdstjänsterna skall fungera bättre och att tillgången till tjänster skall bli bättre. Statsandelarna till kommunerna för utgifter inom hälsooch sjukvården höjs nu redan för femte året i rad. Som ett led i åtgärderna för att trygga tillgången till tjänster inom den offentliga hälso- och sjukvården kommer den offentliga hälso- och sjukvården att effektivisera tandvården. Ett av målen i regeringsprogrammet är att de offentliga hälsovårdstjänsterna skall stärkas. Någon ändring av taxorna för ersättningar från sjukförsäkringen finns däremot inte inskriven i regeringsprogrammet. Så länge reformen av finansieringen fortfarande pågår är det inte aktuellt med någon ändring av kriterierna för taxorna. 4
Ministerns svar KK 299/2004 vp Pia Viitanen /sd Helsingfors den 4 maj 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5