Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen



Samankaltaiset tiedostot
4. Pikkuvasikan sairaudet

Turvasta sorkkiin. Vasikoiden muut sairaudet

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Turvasta sorkkiin. Lihanautojen muut sairaudet

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

NAUDAN ENSIAPU VASIKAN ENSIAPU. Naudan ensiapu: Vasikan ensiapu, Ann-Janette Ukkonen

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Lääkityskäytäntösuosituksia

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Vasikoiden aloitusohjelma

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Vasikoiden hengitystietulehdus

Tarttuvien tautien vastustus

Varmennettu poikiminen osa 4.


Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

3. Poikiminen ja vasikan ensiapu

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Rotukarjahankkeen vasikkaterveys-selvitys

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Tarttuvista taudeista

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?

Vuohitalous elinkeinoksi hanke. Laumanrakenne - Onko lauma yhtenäinen - Koko, paino - Ikä (kilit) - Kuntoluokka - Lauman sisäinen hajonta

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT. Naudan ensiapu: Ruokintahäiriöt, utaresairaudet ja sorkat, Ann-Janette Ukkonen 31.3.

NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO

HARRASTUSKOIRAN ENSIAPU JA TERVEYDENHUOLTO. Lotta Axelson,Ell Eläinlääkäriasema Mevet

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Naudan ensiapu. Naudan ensiapu. Naudan ensiapu

Siilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri

Sari Perälä. Vasikkakuolleisuus ProAgria Etelä-Pohjanmaan tuotosseurantaan kuuluvissa yli 50 lypsylehmän karjoissa

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

Tartu sorkkaan ELT Heli Simojoki Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

HAAVAT JA HAAVAHOITO Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

Transkriptio:

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen

Ternimaito - vastustuskyky Vasikka syntyy ilman vasta-aineita Eivät kulkeudu istukan läpi sikiöön Vasta-aineet imeytyvät ternimaidosta Ternimaito on vasikan henkivakuutus Vasta-aineiden välityksellä suoja tartuntoja vastaan ensimmäisiksi elinkuukausiksi

Ternimaito - vastustuskyky Vasikka saa vasta-aineet ternimaidosta huomattava merkitys vasikan terveyteen, kasvuun ja kehitykseen Imeytyvien vasta-aineiden määrään vaikuttaa syntymän ja ensimmäisen juoton välinen aika ternimaidon laatu juottotapa Jos vasikka ei juo, annetaan ternimaito pakkojuottolaitteella Oma vasta-ainetuotanto käynnistyy 2-3 kk iässä!

Vasikan henkiinjäänti vasta-aineiden suhteen

Ternimaidon nopea saanti tärkeä TERNIMAIDON VASTA- AINEIDEN IMEYTYMINEN Imeytyminen heikkenee nopeasti syntymän jälkeen 70 60 50 40 30 20 10 0 8h 12h 24h 36h 42h Vasta-aineiden imeytyminen % Jos saannissa puutteita, sairastuu helpommin ripuli, napatulehdus, niveltulehdus, yskä Promilk Laatukoulutus Paula Anttila

Ternimaidon vasta-ainepitoisuus Korkeimmillaan heti poikimisen jälkeen Lypsäminen tai imeminen ennen poikimista laimentaa ternimaitoa Lehmä tuottaa vasta-aineita vain niitä tauteja vastaan, jotka on kohdannut Juuri karjaan tuodulla eläimillä ei vasta- aineita karjan tauteja vastaan Hiehon maito laimeampaa Stressi heikentää

Ternimaito ravitsemuksellinen merkitys Ternimaidon rasva on tärkeä energian lähde Vasikka syntyy ilman energiavarastoja Erittäin tärkeää kylmäkasvatuksessa Jäähtynyt vasikka muuttuu veltoksi Ternimaito sisältää myös vasikalle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita

Ternimaitoa annettava tarpeeksi Ternimaitoa 2 l neljän tunnin sisällä 1. lypsykerran maitoa ei saa kuumentaa Vuorokauden aikana maitoa 10% - 15% elopainosta 40 kg vasikalle 4-6 litraa Esim. 4 x 1,5 l Tuttijuotolla imeytyy tehokkaimmin Promilk Laatukoulutus Paula Anttila

Varmista vasikan ternimaidon saanti Jos et ole ollut paikalla vasikan syntymän aikoihin, ajoita valvontakäynnit siten, että vähintään 4 tunnin sisällä voit varmistaa ternimaidon saannin Ternimaitopankki Sulatus max 60 astetta Säilyvyys 1 v

Jos emä ei anna imeä Emän harhautus pysymään paikoillaan esim. väkirehun avulla Oksitosiinihormoni emälle Maito laskeutuu utareeseen Emän rauhoitus jotkut emät aggressiivisia ensimmäis(t)en päivien aikana, tämän jälkeen rauhoittuvat

Ternimaidon saanti Emä käsittelyhäkkiin Vasikka saa imeä rauhassa sivuaukosta Äärimmäisenä ratkaisuna: adoptoisiko toinen emä vasikan Muistettava ternimaito Tuttipullojuotto / letkutus

Letkutus Jos vasikka ei ime eikä juo tuttipullosta, annetaan ternimaito letkuttamalla Heti kun vasikka imee kunnolla itse, siirrytään tuttijuottoon tai imemiseen

Vasikan pakkojuotto

Vasikan pakkojuotto

Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ympäristön oltava puhdas, kuiva ja vedoton Kuivitus pakollinen 2 viikon ikään saakka Paras kuivitus paksu, puhdas olkipatja

Hyvä kuivitus pitää vasikan ihon puhtaana ja kuivana silloin lämmönsäätelykin toimii

Vastasyntyneen olosuhteet Vasikat herkkiä kylmälle ja vedolle Optimilämpötila riippuu makuupaikan ja kuivituksen laadusta sekä vedon määrästä Emon läheisyys auttaa lämmönsäätelyssä Tarvittaessa lisälämpö Säteilylämmitin, lämpölamppu Lihasvärinä ja makaaminen kippura- asennossa merkki palelemisesta

Vasikan takki

Heikko vasikka Päällisin puolin normaalilta vaikuttava vasikka; ei pääse jaloilleen tai imee heikosti Synnynnäinen epämuodostuma Kohdussa tai syntymän jälkeen (navan kautta) saatu infektio Pitkittynyt/vaikeutunut synnytys hapenpuute Synnytyksessä saatu pään vamma (aivovaurio) Ennenaikaisuus Kylmettyminen synnytyksen jälkeen

Vuotava napa Desinfioi napa esim. laimealla jodiliuoksella tai klorheksidiinillä Sido napa tukevalla langalla n. 3 cm navan juuresta Lanka voidaan poistaa muutaman päivän kuluttua

Navan ongelmat Napatulehdus Paise Tyrä Vastasyntyneen napa on mikrobeille erinomainen kasvualusta ja kulkureitti elimistöön! niveltulehdus, keuhkotulehdus, verenmyrkytys

Navan kuivuminen Navan kuivuminen Napa voi olla kostea muutamia päiviä syntymän jälkeen Altis tulehtumaan Kuiva, puhdas vasikkakarsina! Napanuora kuivuu ja irtoaa noin viikossa Terve napa-alue on huomaamaton Ohut sidekudosjuoste tunnettavissa

Napatulehduksen oireet Tulehtunut napa on suurentunut kosketusarka valuttaa märkää / virtsaa

Napatulehduksen oireet Vasikalla voi olla yleisoireita: Kuumeilu Apaattisuus, imee huonosti Heikko kasvu Selkä köyryssä, vaikea kävely Virtsaamisvaikeudet

Napatulehdusdiagnoosi Alle 3 viikon ikäisellä vasikalla on yli 3 cm paksuinen napavarsi Yli 3 viikon ikäisellä vasikalla on yli 2 cm paksuinen napavarsi

Napatulehduksen aiheuttavat vasikan lähiympäristön bakteerit Puhdas, kuiva ympäristö ja vasikan hyvä vastustuskyky parhaat keinot ennaltaehkäistä napaongelmia Napainfektiot kehittyvät kahden ensimmäisen elinviikon aikana Napatulehdusten esiintyvyys on 5-15%

Navan paranemista hidastavat Huono hygienia syntymähetkellä Vastasyntyneen heikkous Riittämätön ternimaidon saanti Geneettinen alttius

Navan kautta maksaan levinnyt paise

Napatulehduksen hoito Karvojen ajo, navan pesu ja desinfiointi (laimea jodiliuos, klorheksidiini) Kuumeileva vasikka laitetaan antibiootille (esim. penisilliini 5 vrk ajan) Vatsaontelon puoleiset tulehdukset voivat vaatia kirurgisen hoidon Napalaskimosta maksaan levinneillä tulehduksilla ennuste on huono

Napatyrä Navan sisempi rengas sulkeutuu epätäydellisesti Tulehdus altistaa: heikentynyt seinämä 45%:lla tyrävasikoista on myös napatulehdus! Diagnoosi: tyrän massan saa työnnettyä vatsaonteloon ja tyräportin tuntee sormin Portin koko alle 2 sormea seurataan; jos yli, kirurginen hoito

Navan sairauksista tavallisin Perinnöllinen 1,9-3,8% vasikoista Harvinaisin Herefordja Aberdeen Agnusroduilla Napatyrä

Napapaise Aristava Ei työnnettävissä vatsaonteloon kuten tyrä Ohutseinäinen voidaan avata ja hoitaa huuhtelemalla 2 vkon ajan Paksuseinäinen vaatii kirurgisen hoidon

Pälvisilsa Ihon sieni-infektio (Trichophyton verrucosum) Yleisin nuorilla naudoilla Zoonoosi - tarttuu ihmiseen ja muihin kotieläimiin Sieni-itiöt erittäin kestäviä Tartunta ostoeläinten mukana Suomessa tavoitteena tautivapaus Saneeraus rokotus ja pesut / desinfioinnit

Pälvisilsa Oireet: karvattomat harmaanvalkeat, pyöreät läiskät Läiskät tyypillisesti silmien ympärillä ja korvissa Ei kutise

Ulkoloiset Kevättalvella vaivaavat eniten Yleiskuntoa heikentävät sairaudet altistavat eläimen massiiviselle ulkoloistartunnalle Minimoi ulkoloiset:karvojen ajo Laiduntaminen Kuiva navetta, riittävä ilmanvaihto Älä ylitäytä karsinoita Vasikkatilojen perusteellinen pesu erän vaihtuessa Järjestelmällinen saneeraus

Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80 % karjoista) Syövät ihoneritteitä ja hilsettä Oireina kutina, hilseily ja huono karva, voi olla oireeton Hoito ulkoloislääkkeillä (paikallisvaleluvalmisteet)

Täit Harvinaisempia (n. 20 % karjoista) Imevät verta sylki saa aikaan ärsytystä kutina ja ihovauriot Pään ja kaulan alue Vasikoilla voi aiheuttaa jopa anemiaa Hoito ulkoloislääkkeillä (paikallisvaleluvalmisteet)

Häntäkapi Chorioptes bovis punkki Allerginen reaktio punkin syljelle Kutina ja eläinten levottomuus, tummat, karstaiset ihoalueet Hännän alus ja maitopeili Oireileville hoitona ulkoloislääke Saneeraus haasteellista

Vieroitus Vieroitus on syntymän jälkeen toiseksi merkittävin stressi eläimen elämässä! Stressillä huomattavia negatiivisia vaikutuksia, mm. heikentynyt vastustuskyky, sairastumisalttiuden lisääntyminen

Vieroitus On suuri stressitekijä sekä vasikoille että emälle: Lauman kokoonpano muuttuu Emon luoma turva ja ohjaus katoavat Olosuhteet muuttuvat Maidon saanti loppuu Ruokinta muuttuu Emän utareen maidontungos

Vieroitus Sukukypsäksi jopa 4-5 kk iässä Vieroitustapa Lisärehu Tarkkailu Ei muuta stressiä samanaikaisesti

Niveltulehdus Bakteerien aiheuttamat tulehdukset Yksittäisen nivelen tulehdus Moniniveltulehdus Ei-septinen niveltulehdus Kasvuhäiriö ja nivelrikko

Niveltulehdus Yksittäisen nivelen tulehtuminen Ihon rikkoutuminen niveltä ympäröivän kudoksen tulehtuminen (etupolvi, kinner) tulehduksen leviäminen niveleen Suora vamma nivelkapselin läpi Oireet: vasikka ontuu Tulehtunut nivelalue turvonnut Ennaltaehkäisynä Riittävän pehmeä makuualusta Pitävä alusta

Niveltulehdus Moniniveltulehdus Tulehdus leviää muualta elimistöstä verenkierron kautta (napatulehdus) Altistavana tekijänä puutteellinen ternimaidon saanti Ennaltaehkäisynä Riittävä ternimaidon saanti Puhtaus, hyvä kuivitus Infektioiden (napa, keuhkot) hoitaminen ajoissa

Vasikan etupolvet tulehtuneet

Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen peräpää Korvat lerpattavat TARKISTA ULOSTE, MITTAA KUUME

Vasikkaripuli Aiheuttajina bakteereita, viruksia, kokkideja, loisia Vaarana kuivuminen -> heikentää imua Ripulivasikoiden imemistä tarkkailtava! Suun kautta nesteytys elektrolyyttijuomalla Eristäminen suotavaa, jos mahdollista Jos ripulia useilla vasikoilla, kannattaa ottaa näytteet -> Eviraan

Kutsu eläinlääkäri, jos Vasikka ei juo Vasikka ei pääse jalkeille Vasikalla on muita sairauden oireita (esim. kuume) Ripuli on veristä Ripuli ei parane parissa päivässä Sairastuneita on useita

Turvonnut vasikka Vatsaontelo pullistunut Vaihtoehdot Pötsissä kaasua Pötsissä ruokamassaa (heinä) Juoksutusmahassa kaasua Suolistossa kaasua

Pötsissä kaasua Vasikalla yleensä vapaata kaasua Tyhjenee letkuttamalla Röyhtäily ei onnistu Pötsin virhekäyminen (juotto- ja ruokintavirheet) Pötsin seinämän lamaantuminen Hengitystietulehduksen seurauksena suurentuneet imusolmukkeet

Ruuansulatuskanavan sairaudet - pötsihäiriö Hapan pötsi Rehussa liikaa viljaa tai liian suuret kerta-annokset Pötsin ph laskee (4-5) ja pötsi pysähtyy Nestettä hukataan pötsiin ja eläimelle kuivumisoireita Seurauksena: Sorkkakuume Pötsin seinämän tulehdus Juoksutusmaha-ongelmat Maksapaiseet Hoito: oireiden mukaan voidaan letkuttaa pötsivalmisteita, hiivaa, vettä pötsiin Ennaltaehkäisy: ruokintakäytäntöjen korjaaminen

Pötsihäiriö Akuutti ylensyöminen Eläin karannut ja syönyt suuren määrän väkirehua Väkirehuautomaatti mennyt sekaisin Kolmen päivän oireilu: syömätön, jalaton, hengetön Vaatii eläinlääkärin nesteytyshoidon Vakavimmissa tapauksissa pötsin sisällön tyhjentäminen kirurgisesti

Pötsipilaantuma Äkillinen ruokinnan muutos Pilaantunut rehu / vesi Jäätynyt rehu Oireet: Syömättömyys Pötsin toiminnan heikkeneminen Ripuli Lievä täyttyminen Hoito: Väkirehut pois pariksi päiväksi, kuivaa heinää, pötsipiristeitä

Kaasu juoksutusmahassa Bakteerikasvu mahassa kaasua Rehumassan tai nesteen kertyminen Mahan tyhjeneminen häiriintynyt Oireet: pullistunut, kovasti kipuileva vasikkakuolema 6-48 tunnissa Hoito: kaasun poistaminen mahasta neulalla

Miten huomaan hengitystiepotilaan? Yskä Sierain- ja silmävuoto Nopeutunut ja / tai vaikeutunut hengitys Kuume Laihtuminen, kasvun hidastuminen Syömättömyys Muutokset käyttäytymisessä Pakoetäisyyden pieneneminen

Hengitystietulehdus on monisyysairaus Vastustuskyky Olosuhteet Tartuntapaine Taudinaiheuttajat

Paljon erilaisia taudinaiheuttajia Virukset Mykoplasmat Bakteerit Loiset

Hengitystieongelma Näytteenotto Olosuhteiden korjaus Sairaiden eristäminen Tarvittaessa lääkitys

Raajakoukistuma= jännekutistuma Syynä ahtaus kohdussa Lievät koukistumat oikenevat yleensä itsestään, asiaa voidaan auttaa pehmeällä makuualustalla ja riittävällä liikkumatilalla Voimakkaammat koukistumat: jalkaan lasta venyttämään

Jalkavauriot Ontuva eläin siirretään sairaskarsinaan Arvioidaan vamman laatu ja aste Eläimen eristys sairaskarsinaan Lievempiä ontumisia voidaan seurata muutama päivä Vakavammat vauriot hätäteurastus Tarvittaessa kutsutaan eläinlääkäri ja/tai sorkkahoitaja KIPULÄÄKITYS!

Murtumat Synnytysavun tai tapaturman seurauksena Karsinan / navetan rakenteet voivat altistaa Eläinten ryntäily lisää riskiä Oireina voimakas turvotus ja kipu

Murtumat Vasikoilla parantuu hyvin, jos iho ja nivelet ehjiä kipsaus tai lastoitus, kipulääkityksestä huolehdittava sairaskarsina Päätös hoitamisesta tai lopettamisesta tehtävä nopeasti hoidon ennuste eläinsuojelulliset näkökohdat Usein lopetus ainoa varteenotettava vaihtoehto elopainoltaan suurella eläimellä

Kasvuhäiriöt johtavat nivelrikkoon Oireina Raajojen asentomuutokset Jäykät liikkeet Kipu ontuminen, makailu Nivelturvotus ja pitkien putkiluiden päiden paksuuntuminen Ennaltaehkäisynä tasapainoinen ruokinta ja kivennäisruokinta sekä hyvät olosuhteet

Puutossairaudet Jodin puutos Jos emolla ei tiineysaikana ole riittävästi jodia saatavilla: Heikot / kuolleet, karvattomat vasikat Jälkeisten jääminen Vasikalla voi olla synnynnäinen struumakilpirauhasen alue kaulalla turvonnut Altistavat tekijät: Jodiköyhä maaperä Tietyt kasvit Kalsium häiritsee jodin imeytymistä

Lihasrappeuma Lihasvauriot seleenin ja E-vitamiinin puutteen seurauksena Tavallisin nopeasti kasvavilla vasikoilla 2-4 kuukauden iässä Oireina heikkous, huono imeminen, jäykkä liikkuminen, lopulta makuulle jääminen Luomutiloilla ja seleeniköyhillä alueilla seleeninsaannista huolehdittava

Aivokuoren rappeuma Tiamiinin eli B1-vitamiinin puutos Tavallisin vasikoilla ja nuorilla lihanaudoilla Kehittyy vähitellen tai äkillisesti Oireina Lievissä tapauksessa väsymys, ruokahaluttomuus, hoipertelu Kiihtyneisyys, pakkoliikkeet, sokeus, pään vetäminen ylös ja taakse Hoidettavissa

Verivirtsaisuus Vesimyrkytys Äkillisesti juodaan liikaa kylmää vettä Verisolujen turpoaminen ja hajoaminen Oireet: vasikka väsynyt, ei kuumetta, verinen virtsa Punatauti Laiduntavilla eläimillä Itä-Suomessa Punkit levittävät Babesia divergens alkueläintä Korkea kuume, ripuli verivirtsaisuus Munuaistulehdus, virtsatietulehdus, Leptospira Myrkytykset Krooninen kuparimyrkytys Kasvit: esim. sipuli