63 irtonumero 8 14.11.2014 ISSN 1798-2685 Saako kuvata? talous, osa 2 peo:n ongelmat pentti partanen palokuntalainen 63 1
Onnettomuuspaikkoja kuvataan aiempaa enemmän teksti ja kuvat sasu mäkinen 28 palokuntalainen 63
Media on erityisen kiinnostunut viranomaisten tehtävistä. Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla onnettomuuspaikkoja valokuvataan paljon. Jos onnettomuuspaikka on suurempi tai vauriot ovat pahempia, kokevat kansalaiset kuvaamisen tärkeämmäksi. Viranomaiset neuvovat ajamaan onnettomuuspaikan ohitse pysähtymättä kuvaamaan tilannetta. Turmaturistit, eli onnettomuuspaikoille kerääntyvät henkilöt, eivät vastoin yleistä luuloa useimmiten viranomaisten työskentelyä haittaa. Onnettomuuspaikalla olevien pitää kuitenkin muistaa antaa pelastustyöntekijöille oma rauha, jotta tehtävä voidaan suorittaa häiriöttä ja kaikkien paikallaolijoiden turvallisuus voidaan taata. Paikallaolijoiden tulee pysyä riittävän etäällä, eikä esimerkiksi kuvata palavaa autoa vierestä. Autopalo voi olla hengenvaarallinen, sillä auton sisällä voi olla esimerkiksi helposti räjähtäviä kaasupulloja. Älypuhelimet syynä kuvaamisen lisääntymiseen Kouvolan paloasemalla työskentelevän palopäällikkö Tero Vanhamaan tekemien havaintojen perusteella kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt. Syynä ovat varmasti älypuhelimet. Kamera on näin mukana lähes kaikilla kansalaisilla. Lehdet ja muu media maksavat hyvistä kuvista, joten eiköhän tälläkin ole merkitystä. Media toimii kilpailutilanteessa ja varmaankin kaikki uutisarvon ylittävä hyvä materiaali kelpaa, Vanhamaa toteaa. Vanhamaan mukaan kuvaamista ei pysty estämään, korkeintaan rajoittamaan esimerkiksi eristämällä onnettomuusalue riittävän laajalti. Kuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti luvallista, mutta Vanhamaa muistuttaa, ettei toisen kotiin tai pihalle ole asiaa ilman asianomistajan lupaa. Vanhamaan mukaan tästäkin on jouduttu välillä antamaan ohjeita kansalaisille. Hänen mielestään kansalaiskuvista voi olla myös hyötyä. Jos kansalainen kuvaa onnettomuuden alkuvaihetta tai dynaamista eli laajenevaa onnettomuutta, voi materiaali antaa merkittävää tietoa palonsyyn- tai onnettomuustutkijoille. Vanhamaan mukaan pelastuslaitos pyrkii aina kuvaamaan onnettomuuden alkutilanteen, jos se on mahdollista. Hänen mielestänsä pelastuslaitoksen on kuitenkin hyvä ohjeistaa, kuka voi kuvata ja miten materiaalia voidaan käyttää. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee lähtökohtaisesti pidättäytyä kuvaamisesta, ellei hänellä ole siihen pelastustoiminnanjohtajan erikseen myöntämää lupaa tai velvoitetta. Onnettomuuskuvien käyttö tiedottamisessa tai mediassa on haasteellista, siitä päättää aina pelastustoiminnan johtaja, Vanhamaa kertoo. Palomestari Arto Latvalan mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestareiden kuljettajille, eli operaattoreille, järjestetään valokuvauskurssi. Kurssilla käsitellään myös viranomaiskuvaamisen etiikkaa, jota on Latvalan mukaan syytä hieman täsmentää koko Suomessa. palokuntalainen 63 29
Kuvaaminen kasvattaa lisäonnettomuuksien vaaraa Kuvaamisen lisääntyessä myös lisäonnettomuusriskit kasvavat. Esimerkiksi moottoritiellä ohiajajat pysähtyvät paikalle kuvaamaan, vaikka onnettomuuspaikoista pitäisi vain ajaa ohitse jos apua on jo paikalla riittävästi. Viime vuosien ajalta Suomesta löytyy lukuisia tapauksia, joissa onnettomuuden kuvaaminen on aiheuttanut ketjukolareita. Eikä onnettomuuspaikkojen kuvaaminen jää vain liikenneonnettomuuksiin kansalaiset kuvaavat lähes kaikkia pelastuslaitoksen tehtäviä, uteliaisuutensa vuoksi. Kansalaiskuvien käyttöä mediassa on tutkittu Kansalaisten osallistumista uutisten tuotantoon on selvitetty suomalaistutkimuksella. Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen aiheesta vuosina 2006 2012. Tutkimuksen mukaan internetin sekä älypuhelinten yleistyminen on avannut tavallisille ihmisille mahdollisuuden lähettää kuvia ja tietoja uutistoimituksiin. Mediatalot ovat erityisen kiinnostuneita saamaan kuvamateriaalia kauempana tapahtuvista onnettomuuksista, joihin medialla ei välttämättä ole mahdollisuutta lähettää omaa kuvaajaa. Nopean internet-uutisoinnin myötä uutisten luotettavuudesta on myös tullut entistä tärkeämpää uutistoimituksille. Myös sosiaalista mediaa on alettu hyödyntää uutisten julkaisussa. Kuvaamalla tehdään bisnestä Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että kuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt selkeästi. Hänen mukaansa monet seuraavat internetistä pelastustoimen tehtäviä ja kertoo, että jotkut saattavat myös kuunnella tiettyjä puheryhmiä, sillä ns. freelancerkuvaajia on välillä useitakin paikalla. Kuvaamisen syytä kysyttäessä hän sanoo syyksi ainoastaan rahan: Ehdottomasti älypuhelimien lisääntyminen kameroineen ja median luoma business -mahdollisuus. Peruskuvasta saa 50 100 euroa tai elokuvaliput, mutta julkkishenkilöstä tai erikoisesta videoklipistä varmaan jo enemmän, siis raha kiinnostaa ihmisiä. Pelastusalan keskustelufoorumilla, Fireimagesissa nousee ajoittain keskustelua ratin takaa otetuista kuvista. Latvalan mielestä ratin takaa kuvaaminen ei sinänsä haittaa, mikäli yleisiä pelisääntöjä ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Kuviin liittyy kuitenkin usein maallikon tiedote tapahtuneesta ja sen julkaiseminen on kyseenalaista, vaikkakin mediaseksikästä. Maallikon tiedote voi olla aika avoin, värittynyt jne. asiaa ymmärtämättä, kun taas viranomainen tiedottaa faktaa. Pelastuslaitosten yhteistoimintaharjoitus kiinnosti useita median edustajia. Pelastuslaitos pyrkii aina kuvaamaan onnettomuuden alkutilanteen. 30 palokuntalainen 63
Viime vuosien ajalta Suomesta löytyy lukuisia tapauksia, joissa onnettomuuden kuvaaminen on aiheuttanut ketjukolareita. Oikeus kuvata julkisella paikalla Erillistä kuvauslupaa ei tarvitse kuvattaessa juna-asemalla, linja-autoasemalla, lentoasemien yleisölle avoimilla alueilla, kaduilla ja puistoissa, kauppakeskusten yleisillä alueilla, kirjastoissa ja muissa vastaavissa avoimissa julkisen palvelun laitoksissa, sairaaloiden auloissa ja virastojen yleisölle avoimilla alueilla. Myös yksityisissä liiketiloissa kuvaaminen on sallittua, mutta omistaja voi kuitenkin estää kuvaajaa pääsemästä tilaan. Mikäli kuvaaja on liikkeen sisätiloissa, on liikkeen omistajalla tai haltijalla mahdollisuus vaatia kuvaajaa poistumaan tiloista. Kuvaamista liiketilassa ei kuitenkaan voi kieltää. Kuvia julkaistaessa kuvaaja vastaa siitä, että hänellä on kuvissa esiintyvien ihmisten lupa kuvan julkaisemiseen. Erillistä julkaisulupaa kuvaaja ei kuitenkaan tarvitse, jos kuva tai video on kuvattu julkisella paikalla uutistarkoituksessa. Kotirauhan suojaamissa paikoissa, aidatulla piha-alueella, käymälöissä, pukeutumistiloissa, yksityistilaisuuksissa ja yleisöltä suljetuissa yleisissä tai virastojen sekä laitosten suljetuissa osissa ihmisten kuvaaminen on kiellettyä ilman lupaa. Mikäli ihmisiä kuvataan edellä mainituissa paikoissa, voi kuvaaja rikoslain mukaisesti syyllistyä salakatseluun. Kuvaaminen tai kuvausvälineiden tuominen voidaan myös kieltää sisäänpääsyn ehtona maksullisissa yleisötapahtumissa, laivoissa, museoissa, näyttelyissä, urheilutapahtumissa, uimahalleissa ja liikuntahalleissa. Pelastuslaitos twiittaa tehtävistään Helsingin kaupungin pelastuslaitos otti mikroblogipalvelu Twitterin ensimmäisenä pelastuslaitoksena Suomessa tehokäyttöön. Pelastuslaitos kouluttaa palomestarit Twitterin käyttöön, jolloin tehtävistä on helppoa antaa lisätietoa nopeasti erikoisemmista pelastustehtävistä. Testivuorokauden aikana päivystävä palomestari RHEP30 twiittasi hiljaisesta työvuorosta: automaattikeikat sairaalassa ja vanhainkodissa, valkoposkihanhi pulassa sekä kaksi pienkoneen laskeutumisen turvaamista Malmin lentokentällä. Pelastuslaitoksen Twitter-tilillä päivityksiä julkaistaan tällä hetkellä satunnaisesti. Palvelun täyskäytön Helsingin päivystävät palomestarit aloittavat 1.12. palokuntalainen 63 31
Latvala haluaisi, että tiedotusvälineissä käytäisiin silloin tällöin läpi kuvaamista onnettomuuspaikalla ja korostettaisiin muun muassa kuvaajan omaa turvallisuutta, jota monetkaan eivät ymmärrä. Latvala kertoo lähettäneensä itse koko uransa ajan viranomaisroolissa kuvia medialle tarkoituksenaan luoda positiivista PR:ää ehdottomia pelisääntöjä noudattaen. Latvalan mielestä kuvaamista ei missään tapauksessa tulisi jättää kokonaan työkseen tekeville, sillä se ei johtaisi mihinkään. Hänen mielestänsä on parempi hyväksyä faktat ja koittaa pitää narut omissa käsissä. Vielä kun saisi mediankin ymmärtämään tietyt asiat. Tosin HS ja tv:t hoitavat asiaa fiksusti, mutta iltapäivälehdille positiivinen onnettomuusuutinen ei ole uutinen, vaan mässäily mokilla ja ihmisten surkeudella on myyvempää ja siitä he eivät luovu. Latvalan mukaan kansalaisten ottamista kuvista on hyötyä myös onnettomuustutkinnassa. Hän haluaisi, että tiedotusvälineissä käytäisiin silloin tällöin läpi kuvaamista onnettomuuspaikalla ja korostettaisiin muun muassa kuvaajan omaa turvallisuutta, jota monetkaan eivät ymmärrä. Toisena asiana hän mainitsee pelastustyön häiritsemisen sekä ihmisen yksityisyyden. Kuvaajat ottavat ja julkaisevat onnettomuuspaikoilla kuvia, mitä he eivät hyväksyisi itsestään tehtävän. Paloautobongaus ei palomestaria harmita Suomalaisessa paloautogalleriassa Fireimages.netissä on tuhansia kuvia hälytysajoneuvoista sekä onnettomuus- ja harjoitustilanteista. Rekisteröityneitä käyttäjiä gallerialla on yli 11 000. Toistaiseksi samanaikaisesti eniten käyttäjiä paikalla on ollut 6.4.2013, jolloin kirjautuneiden kävijöiden määrä kohosi 148:aan. Kuvaajat ovat levittäytyneet ympäri Suomea myös paloasemien edustoille kuvaamaan hälytystehtäviin lähteviä ajoneuvoja. Palomestari Arto Latvalan mukaan hälytysajoneuvojen kuvaaminen ei pelastuslaitosta haittaa: Bongailevat kuin lintuja ja päivittelevät ylpeänä kuvia nettiin. Lämpökamerakuva kertoo tulipalojen kehittymisestä. 32 palokuntalainen 63
Kuva: Arto Latvala/Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Palomestari Arto Latvala Keski- Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että viime kesänä kuormaautopalon yhteydessä ajoneuvon renkaat ja paineilmasäiliö räjähtivät. Räjähdyksen seurauksena kuvan metallikappale (n. 15x15cm, 200 g) lensi palavasta ajoneuvosta. Innokas kuvaaja oli pysäyttänyt autonsa palavan kuorma-auton viereen ja otti tyynesti kuvia onnettomuudesta. Metallikappaletta on käytetty ammattihenkilöstön, myös ensihoitajien, valistamiseen onnettomuuspaikalla toimimisesta. Suuret tulipalot keräävät katsojia paikalle. palokuntalainen 63 33