Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Seppo Kellomäki School of Forest Sciences University of Eastern Finland Overview of forestry through time Metsien käsittelyn painotukset 1. Luonnonmetsät ( 1850) 2. Määrämittaharsinta (1850 1950) 3. Luonnonmukainen metsien käsittely (1950 1960) 4. Tehostettu puuntuotanto (1960 1980) 2 3 2 4 5 6 5. Metsien monikäyttö ja monimuotoisuus (1980 2000) 6. Puun raaka aineen ominaisuudet (2000 2010) 7. Metsien hoidon ja käytön monipuolistaminen (2010 ) Painotuksiin vaikuttaneet ekologiset, puuntuotannolliset ja liiketaloudelliset tekijät sekä yhteiskunnan kehitys ja vallitsevat arvostukset.
Biotalous Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteisen mukaisesti. Riittääkö biomassa? Research problems and approaches Important questions Cost efficiency management, protection and conservation of forest resources for production of timber and biomass and other ecosystem goods and services Application of remote sensing in forest inventory and planning for multi goal production of timber and biomass and other ecosystem goods and services Cost efficiency procurement of timber and biomass, logistics in forestry Risk management in forestry, including abiotic and biotic risks and climate change impacts and adaptation Approaches Focus on a holistic view of forests, forest resources, and the benefits they provide, while ensuring their sustainable use and protection for multiple purposes. Ecology in forest sciences is strongly based on ecosystem approach. This approach provides the strategic foundation to build the main research programmes The strong scientific basis that recognizes forests as functioning ecosystems that can provide ecosystem services. Identifying the ecological potentials and limitations of these services is the major strategic research goal, combined with multidisciplinary approaches with economy and societal impacts. Integration of basic research to contribute to study and develop sustainable forestry and forest management
Esimerkkejä tämän hetken ja lähitulevaisuuden tutkimuspainotuksista (1) Metsänuudistumisbiologian ja metsänuudistamismenetelmien tutkimus Eri puulajien uudistumisbiologiaan ja taimien alkukehitykseen vaikuttavat tekijät. Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn (istutus, kylvö) onnistuminen eri puulajeilla. Taimikon varhaishoidon vaikutus taimikon jatkokehitykseen. (Kuvat: Heli Peltola, Metla & Tapio ) Esimerkkejä tämän hetken ja lähitulevaisuuden tutkimuspainotuksista (2) Metsien hoidon tavoitteiden ja menetelmien monipuolistamisen vaikutus eri ekosysteemipalvelujen turvaamiseen talousmetsissä Intensiivinen metsänhoito ja kestävä ja kustannustehokas metsäbiomassan tuotanto Eri ikäismetsänkasvatus ja metsän luontainen uudistuminen Metsänviljelyn ja taimikonhoidon koneellistaminen: metsänhoidon laatu ja kustannukset (Laitekuvat: Tiina Laine, Metla; valokuvat: Heli Peltola)
Esimerkkejä tämän hetken ja lähitulevaisuuden tutkimuspainotuksista (3 Metsänkasvubiologian ja metsänkasvatuksen menetelmien tutkimus Eri puulajien kasvurytmit ja kasvatus puhtaina metsiköinä ja sekapuustoina. Kasvatustiheyden säätelyn ja lannoituksen vaikutus puuston kasvuun ja ominaisuuksiin. Metsänhoidon vaikutus puuntuotantoon ja sen taloudelliseen kannattavuuteen. (Kuvat: Heli Peltola, Metla & Tapio ) Esimerkkejä tämän hetken ja lähitulevaisuuden tutkimuspainotuksista (4) Metsänuudistamisen laatu: kohtaako tutkimus ja käytäntö? Puuston pituus < 1.3 m Puuston pituus > 1.3 m Suomessa ollaan siirtymässä hyvästä metsänhoidosta tyydyttävään metsänhoitoon: Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) mukaan laadultaan hyvien taimikoiden osuus on 30% ja tyydyttävien ja välttävien osuus 65% (VMI9 39 ja 56%) (Korhonen ym. (2010)). (Kuvat: Heli Peltola)
Esimerkkejä tämän hetken ja lähitulevaisuuden tutkimuspainotuksista (5) Metsänhoidon ja käytön vähittäinen sopeuttamistarve odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen Ilmastonmuutokseen ja sopeuttamistarpeeseen liittyvät epävarmuustekijät Metsiin ja metsätalouteen kohdistuvat riskit ja vaikutukset Metsien hoidon ja käytön kestävyys ja kustannustehokkuus Lämpösummakartat: Ilmatieteen laitos Miten haasteisiin vastataan (1) Metsätieteet ovat soveltavia tieteitä, joilla on rajapintoja monien perustieteiden kanssa. Monet näkökulmat tarjoavat mahdollisuuden tasapainoisiin ratkaisuihin, mitä tämän hetken tiedepolitiikka painottaa. Luonnonvara tutkimuksen uudelleen organisoiminen ja voimavarojen kerääminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi korostavat monitieteisyyden merkitystä yli tiede ja organisaatiorajojen voimavaroista kilpailtaessa. Myös tutkimuksen laatu, relevanssi, vaikuttavuus ja ratkaisuhakuisuus asettavat metsätieteelliselle tutkimukselle uusia haasteita. Tutkimuksen voimavaroja tultaneenkin ohjamaan entistä enemmän tarvelähtöiseen strategiseen tutkimukseen, joka tukee tiedolla johtamista sekä hakee ratkaisuja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudistamiseen sekä tiedon siirtämiseen käyttäjien tarpeisiin. Suomen Akatemia mm. korostaa, että strategisia voimavarojen myönnössä etusijan saavat monitieteiset tutkijaryhmät, joilla on uskottavat tiedot ja taidot laadukkaan tutkimuksen tekemiseksi.
Miten haasteisiin vastataan (2) Tieteellinen tutkimus tarvitsee ajattelijoita, jotka näkevät uusia kulmia vanhoissakin tutkimusteemoissa. Tässä suhteessa yliopistojen hallintouudistus ja tutkimusrahoituksen uudelleen painottaminen on merkinnyt myös tutkijakoulutuksen uudelleen organisoimista. Vuonna 1995 alkanut erillinen tutkijakoulutusrahoitus on päättymässä/päättynyt. Tämän jälkeen tutkijakoulutusta rahoittavat yliopistot oman rahoituksensa turvin ilman selkeää korvamerkintää. Tämä ratkaisu selkeyttää yliopistojen vastuuta tutkijakoulutuksen järjestämisessä, mutta se sisältää riskin monipuolisen ja pitkäjänteisen tutkijakoulutuksen toteuttamiseksi nopeasti muuttuvien budjettien maailmassa. Varsinkin pienillä aloilla, kuten metsätieteissä, riski on suuri, sillä paluu stipendien maailmaan ei välttämättä kannusta vuosien työhön väitöskirjan laatimiseksi. Lopuksi Vahva ja pitkäjänteinen perustutkimus on edellytys soveltavalle tutkimukselle. Soveltavan tutkimuksen oltava dynaamista ja reagoitava ajan haasteisiin. Metsätieteiden eri alojen sekä luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö antaa edellytykset monitieteiselle osaamiselle, miten metsiä hoidetaan ja käytetään kestävästi tulevaisuudessa. Tulevaisuuden Suomi kuva? (Kuva: StoraEnso)