Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla.



Samankaltaiset tiedostot
ÄHTÄRIN KAAMATIN KOSTEIKON KUNNOSTAMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIMON ISO KIVIJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SEINÄJOEN KURJENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

PUDASJÄRVEN VÄLITALON KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

PELKOSENNIEMEN AAPAJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

PYHÄJÄRVEN VÄHÄ-KOMUN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

LIMINGAN PIKKU NUOLUANJÄRVEN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

LIMINGAN ANKKALINNAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Honnin padon korjaaminen

ristöjen hoito - Vesilinnut

Patorakenteiden periaatekuvia

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

ROVANIEMEN PRUNTELIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Op

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke SUOMUSSALMEN LATVALAMMEN KUNNOSTUS Saara Siekkinen

Kosteikkoja käytännössä

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Juha Laasonen

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Härmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Hannu Korhonen, +358 (0)

Sudenkorentoselvitys 2013

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

MUSTASAAREN BOTRÄSKETIN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016

Myllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma

Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Kosteikkoja monelta kantilta

Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

14341 Sivu- ja niskaojat

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

HANKKEEN KUVAUS

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Luonnonmukainen peruskuivatus

Transkriptio:

b a Kuva 10. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Hienoa kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuuden mosaiikkia avovesialueen reunalla. Kelluslehtikasvillisuudessa on mm. vehkaa ja rantaluikkaa. Tämä on myös vesilintujen suosimaa aluetta. Osa kelluvista kasvilautoista oli tiiviin kasvimassan muodostamia ja muuttoaikoina lirot ja valkoviklot lepäilivät niillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Alhaalla (b): Avovesialueen pohjois- ja koillispuolella on laaja järvikortevaltainen alue. Juurakko kelluu 15-40 cm syvyydellä. Vaikka järvikorte kasvaa näin tiiviinä kasvustona, versot ovat kuitenkin sen verran harvassa, että vesilinnut poikasineen voivat liikkua kasvuston seassa. Vesilinnut myös liikkuvat paljon avovesialueen ja siihen rajautuvan kortteikon välillä. Tällaisille alueille ei ole suunniteltu muita toimenpiteitä kuin avovesiuoman teko koillisosaan lähelle rantaa. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/7.7.2011, ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 15

b a Kuva 11. Kaamatin kasvillisuutta. Ylhäällä (a): Eteläosassa osmankäämi muodostaa tiheitä kasvustoja. Kasvin tyviosa muodostaa melko ison kasvimassan ja juurakko kelluu aivan pinnan lähellä, jolloin versojen väliin ei jää välttämättä lainkaan avovettä. Vesilinnuilla ei ole mahdollisuuksia liikkua tällaisissa kasvustoissa, joten niihin on suunniteltu avoveden lisäystä. Alhaalla (b): Kapea ilmaversoiskasvien vyöhyke, jossa mm. osmankäämiä, pullosaraa, järvikortetta ja myrkkykeisoa. Vesilinnut eivät pääse ilmaversoiskasvillisuuden sekaan, mutta ruokailevat mielellään sen ja avoveden vaihettumisvyöhykkeesä. 16 Tällaiset alueet paranisivat, jos ilmaversoiskasvillisuuden sekaan tekisi esim. avovesilaikkuja. Kuvauspaikat ja suunnat ovat ilmakuvassa. Kuvat J. Siekkinen/7.7. ja 8.8.2011, ilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

Sirokeijukorento (Lestes sponsa) 7.7.2011. Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) koiras ja naaras 8.8.2011. Isotytönkorento (Erythromma najas) koiras ulpukan lehdellä 18.6.2012. Kuva 12. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 17

Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) naaras munimassa 7.7.2011 Tummasyyskorento (Sympetrum danae) naaras 7.7.2011. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 7.7.2011 Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 7.7.2011 Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 7.7.2011 Kuva 13. Kaamatilla tavattuja ja valokuvattuja sudenkorentoja. Kuvat J. Siekkinen. 18

3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti Perustamistapa patoamalla pengertämällä avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla Tiiv istelmä tärkeimmistä toimenpiteistä Kaamatti Avovesialueen lisäys poistamalla kelluvaa kasvillisuutta ja niiden juurakoita Kaamatin keskivedenpinnan korkeutta ei muuteta Patolaitteita ei asenneta Pohjaa ei ruopata Kaivettu massa kasataan rantavyöhykkeelle, kuivalle maalle Järveen laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta. Toimenpide Puuston poisto Kaamatinpuro (toimenpiteet tehdään tarpeen mukaan v iimeistään v. 2013) Purouomaa kunnostetaan poistamalla siitä pensaikkoa Uoman nykyistä tulvakynnystä levennetään Patolaitteita ei asenneta Toimenpiteiden yksityiskohtainen kuv aus Tavoitteet Kaamatin eteläpäässä: 1) Palautetaan avoin järvenrantanäkymä Kaamatin eteläpäässä Mutkankyläntieltä järvelle (kuvat 15 ja 17). Puuston poistoa täytyy tehdä samalla paikalla myös ojan kunnostustyön vuoksi, jolla edelleen parannetaan veden virtausta kosteikolle ja helpotetaan veneellä liikkumista järvelle. 2) Avoimuuden lisääminen parantaa vesilintujen mahdollisuutta käyttää järven eteläpäätä elinympäristönä. Puustoa poistetaan Kaamatin eteläpäästä, noin 40 m etäisyydellä Mutkankyläntiestä. Puustoa poistetaan kaivetun uoman eteläpuolelta useiden aarin alalta, joka on Ilomäen ja Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. Tämä alue on ollut aikoinaan avointa aluetta. Nykyisin se on kuivahkoa maata, jossa kasvaa lähinnä läpimitaltaan 10-25 koivua ja jonkin verran leppää ja pajua. Muualta kosteikon reunoilta puustoa ei tarvitse poistaa läjitettävän kasvimateriaalin kasauspaikoilta. Mikäli tähän kuitenkin ilmenee tarvetta työn aikana, siitä sovitaan erikseen kiinteistönomistajan kanssa. Tavoitteet Kaamatinpuron varrella: 1) Tehostaa Kaamatinpuron virtausta poistamalla pensaikkoa purouomasta ja sen varrelta (kuva 17) 2) Palauttaa avointa peltomaisemaa. Kaamatinpuron pensaikon raivaus tehdään viimeistään vuonna 2013. Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen ja Vesalan kiinteistöille. Kaamatinpuron varrella toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle. Toimenpiteistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi 18.6.2012. Kosteikon kaivuutyöt Tavoitteet: 1) Lisätä vesilintujen elinympäristöä. Kaamatin umpeenkasvu haittaa vesilintujen elinympäristöjen käyttöä, koska vesilinnut eivät pääse ruokailemaan hyvin tiiviin kasvillisuuden sekaan. Tämä on ongelma järven eteläosan osmankäämivaltaisella alueella (kuva 16) ja sammaloituneessa eteläpäässä toisen etelästä virtaavan ojan edustalla. Vastaava tilanne on pohjoisosassa, jossa on laaja pensoittunut ja muuten kasvittunut alue rannasta useiden kymmenien metrien päähän järven keskiosaa kohti (kuva 10 alhaalla). Kun toimenpiteet keskitetään pahimmin umpeenkasvaneisiin osiin, niistä saadaan paras hyöty. 2) Tehostaa veden virtausta järven eri osissa vähentäen tulvimista ja hidastaen 19

tehtyjen avovesialueiden umpeenkasvua. Avointen vesiyhteyksien kautta vedet voivat virrata paremmin järven eri osissa, jolloin nykyisin esiintyvä tulviminen pelloille keväällä vähenisi. Se parantaisi sitä kautta myös järven tilaa, kun pellolta ei huuhtoudu ravinteita ja kiintoainesta järveen tulvavesien mukana. 3) Edistää järven virkistyskäyttöä. Kaamatista suurin osa on umpeenkasvanutta vesialuetta, jossa ei voi kalastaa tai veneillä. Lähialueen ihmiset muistavat Kaamatin järvenä, jonka virkistyskäyttö- ja maisema-arvot ovat olleet aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Kaivuutyöt Avovesialueen keskitetään kuvassa 14 esitetyille alueille. Avovesialueista tehdään 5-15 m leveitä yhtenäisiä uomia, jossa on kapeikkoja ja leveämpiä osia vaihtelevuuden lisäämiseksi. Eteläosaan pyritään tekemään hieman isompi yhtenäinen vesialue. Avovesipinnan lisääminen tehdään sulan maan aikana, ponttooneilla varustetulla kaivinkoneella. Se pystyy liikkumaan itsenäisesti paikasta toiseen ja työskentelemään avovedessä ja vesikasvillisuuden päällä. Kun kaivinkoneessa on pitkä puomi (esim. 12 m), se pystyy nostamaan kasvillisuutta tehokkaasti vesialueelta kuivalle rantavyöhykkeelle. Kasvillisuus, jota poistetaan on lähinnä osmankäämi-, sara- ja järvikortekasvillisuutta. Niiden juurakko on 5-50 cm vedenpinnan alapuolella ja tämä osa ilmaversoineen on tarkoitus nostaa pois. Kyseessä ei ole ruoppaus. Järven pohjaa ei ruopata, koska mutapohjan kaivuu ei edistä tavoitteita. Puolisukeltajien ravinnonhankinnan optimivedensyvyys on vain 20-50 cm, joten tässä tapauksessa vesialueen syventäminen ei paranna vesilintujen ravinnonsaantia. Kaivettu kasviaines kasataan kosteikon reunoille rantavyöhykkeen kuivalle osalle, missä se on kesän aikana kuivalla maalla. Se tiivistetään ja maisemoidaan, jolloin se ei erotu ympäristöstä. Kaivuumassat ovat kuivalla maalla ja kun niissä on lähinnä vain kasvien orgaanista ainesta, ravinteiden valuminen veteen on suhteellisen vähäistä. Tarvittaessa läjityskasoja voidaan siirtää rantametsän kautta liikkuvalla tela-alustaisella kaivinkoneella vielä kuivemmalle maalle, mikäli kasaus järveltä päin rantavyöhykkeelle on hankalaa. Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka kerää kiintoainesta ja ravinteita. Vesalan kiinteistöllä olevalla mökin edustalla ei tehdä kaivuumateriaalin läjitystä 40 m matkalla rannan suuntaisesti. Mikäli kaivuumateriaalia joudutaan läjittämään muiden kuin Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle, siitä ollaan ennen toimenpiteitä yhteydessä kiinteistönomistajaan. Patopenkereet ja patolaitteet Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt Toimenpiteet kohdistuvat Kaamatilla Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi 18.6.2012. Kosteikolle ei rakenneta penkereitä eikä asenneta patolaitteita. Tulo-uomat Kaamatin eteläpäässä on kaksi tulo-ojaa, joista itäistä ojaa kaivetaan auki ja levennetään muutaman metrin levyiseksi, sillä siihen on kertynyt kiintoainesta ja kasvanut pensaikkoa (kuvat 15 ja 17). Ojaan tehdään pieni laskeutusallas kiintoaineksen keräämistä varten. Kaivuumaat kasataan ojan eteläpuolelle kuivalle maalle. Tällä paikalla voi myöhemmin esim. pitää soutuvenettä. Ojan muoto ja reunat tehdään jossain määrin vaihtelevaksi, jolloin se sulautuu paremmin lähimaisemaan. Kaivuumaat kasataan lähinnä Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistölle ja vähäisessä määrin Ilomäen kiinteistölle. Tällä kohteella on keskusteltu toimenpiteistä em. kiinteistönomistajien edustajien kanssa viimeksi 18.6.2012. Kaamattiin laskevien ojien edustalle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. 20

Lähtöuoma: Kaamatinpuro Kaamatinpuron kunnostus tehdään tarvittaessa viimeistään vuonna 2013. Puron kunnostuksessa tela-alustaisella kaivinkoneella nostetaan pensaikot juurineen pois uomasta sekä siellä olevat heinäkasvien mättäät (kuva 17 alhaalla). Kaivettu aines kuljetetaan muualle. Nykyinen peltotien ylityspaikka kunnostetaan tarkistamalla betonirumpujen läpäisevyys sekä asentamalla uusi läpimitaltaan 500 mm muovinen rumpuputki betoniputkien viereen. Kaamatista noin 500 m Kaamatinpuron alajuoksulle, kuusikon kohdalla olevaa kivikkoa levennetään tarpeen mukaan n. 4 m leveäksi tulvakynnykseksi (kuva 18). Leventäminen tehdään poistamalla puron reunoilla olevaa irtokivikkoa, joka on kasattu siihen aikoinaan tehdyn kunnostuksen aikana. Työ tehdään enintään 20 m pituisella matkalla puron varrella. Nykyistä 60-90 cm leveää ja 15-30 cm syvää purouomaa ei kaiveta, jotta Kaamatin alivedenkorkeus ei laske nykyistä alemmaksi. Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen Vesi- ja maaalueiden pinta-alat ja veden syvyydet toimenpiteiden jälkeen Kuiv atustilanne Toimenpiteet kohdistuvat Lähteenmäen kiinteistölle ja niistä on keskusteltu J. Lähteenmäen sekä J. Luodeslammen (kalastuskunta) ja muiden em. kiinteistönomistajien kanssa viimeksi 18.6.2012. Kaamatinpurossa kala voi nousta toimenpiteiden jälkeen Kaamattiin kuten nykyisin, koska nousua estäviä patolaitteita tai muita rakenteita ei tehdä. Avovesialueiden laajuus ennen toimenpiteita 2,1 ha = 23 % toimenpiteiden jälkeen 3,4 ha = 38 %, lisäystä 15 % Veden syvyydet eivät muutu Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen Toimenpiteet eivät aiheuta vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Toimenpiteet parantavat peltojen kuivatustilannetta, koska tulvavesi laskee nopeammin parantuneen virtauksen vuoksi. 21

TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: lev ennetään puron kiv istä kapeikkoa ja tehdään pohjapato, jolla estetään veden lasku liian alas kuiv an kauden aikana. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013 (v ihreä v iiva): poistetaan purossa ja v esirajasta enintään n. 2 m etäisyydellä kasvavaa lehtipensaikkoa. Jos purossa on virtausta haittaavia puita, ne poistetaan. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. TARVITTAESSA JA VIIMEISTÄÄN VUONNA 2013: laitetaan muov inen rumpuputki (läpimitta 500 mm, pituus 6 m, SN8) puron y littävään peltotiehen. Kohdassa sijaitsee nykyisin 1000 mm ja 2 x 300 mm betonirenkaat. Toimenpiteet tehdään Lähteenmäen kiinteistöllä. VUONNA 2012:Kaiv etaan pintakasvillisuuteen av ov esikanavaa resurssien mukaan. Alue on Ähtärinjärv en kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Tulo-ojan suulle jätetään käsittelemätön kasv illisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja rav inteita. VUONNA 2012: Vesalan rantarakennuksen edustalla ei läjitystä 40 m matkalla rannalla VUONNA 2012 (siniset alueet, n. 1,2 ha): lisätään avovesialuetta kasvillisuuden peittämillä alueilla (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 (v aalean ruskeat alueet): kaivetun kasvimateriaalin läjitys (sijainnit v iitteellisiä). Alue on Ähtärinjärven kalastuskunnan kiinteistöä. VUONNA 2012 ojan lev ennys ja syvennys + laskeutusallas. Puuston poisto (vihreä alue). Tuloojan suulle jätetään käsittelemätön kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo kiintoainesta ja ravinteita. Kuva 14.Kaamatin kunnostamisen toimenpiteet. Merkittävin toimenpide on avovesialueiden lisääminen kasvillisuuden peittämillä alueilla. Pohjakartta ja ortoilmakuva Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 22

VUONNA 2012: av oveden lisäys (ks. tarkemmin kuva 14) VUONNA 2012: puuston poisto VUONNA 2012: ojan lev ennys ja muodon v aihtelun lisäy s Kuva 15. Kaamatin eteläpäässä tehtävät toimenpiteet. Vasemmalla 8.10.1953 otetussa ilmakuvassa erottuu vesiuoma tieltä järven eteläpäähän ja sen ympärillä lähes avoin kuivan maan alue alue. Oikealla nykytilanne, jossa puuston määrän lisääntyminen on ollut merkittävää koko eteläpään rantaalueilla. Ojauomia on laajennettu ja oikaistu. Vesialueen umpeenkasvu on ollut kokonaisvaltaista. Toimenpiteissä eteläpään ojauoman länsipuolen ympäristöä on suunniteltu palauttaa aikaisempaan tilaan. Vesialueelle on tavoitteena tehdä laajempia avovesialueita ja niitä yhdistäviä avovesiuomia. Ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11. 23

b a Kuva 16. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Avovesiuomaa tehdään taustalla näkyvän pensaikon ja etualalla olevan osmankäämikasvuston väliin. Välillä uoma avataan avovesialueeseen saakka. Kaivuumaat kasataan järveltä päin pitkäpuomisella kelluvalla kaivinkoneella pajun taakse kuivalle rantavyöhykkeelle. Alhaalla (b): Kuvassa oleva kapeasta uomasta puuttuu osmankäämikasvuston versot juurakoineen, mikä saa heti aikaan avovettä. Tämän osoittaa, että jo pelkkä kelluvan osmankäämikasvuston poisto saa aikaan avovettä ja monipuolista mosaiikkimaisuutta muuten monotoniseen kasvustoon. Pinnalta poistettu kasvusto ei sisällä paljoakaan esim. mutaa, joten rannalle kasattuna kasviaineksesta ei irtoa paljoakaan kiintoainesta, se painuu hyvin tiiviiksi eikä muodosta korkeita kasoja. Kuvat J. Siekkinen/7.7.2011. 24

c b Kuva 17. Kaamatin kunnostustoimenpiteitä. Ylhäällä (a): Kaamatin eteläpäässä oleva oja on mataloitunut kiintoaineksen kertymisen vuoksi ja näkymä järvelle on sulkeutunut puuston ja risukon vuoksi. Toimenpiteiksi on suunniteltu uoman levennystä vaihtelevan levyiseksi, jolloin paikalle pääsisi myös soutuveneellä. Puuston poisto avaisi järvimaiseman tielle. Alhaalla vasemmalla (b): Kaamatinpuroa on aikoinaan kaivettu ja suoristettu. Nykyisin sen varsi on pensoittunut monin paikoin uomaa myöten. Toimenpiteiksi on suunniteltu pensaikon poistoa ja uomassa olevien heinämättäiden poisto. Alhaalla oikealla (c): Kaamatinpurossa oleva peltotien ylityspaikka osaltaan hidastaa virtausta. Kohdalla on kiinteistönomistajan mukaan betoniset rumpuputket. Niiden läpivirtaama pitäisi tarkistaa, lisäksi paikalle on suunniteltu uusi muovinen rumpuputki ja maanpinnan korotus. Kuvat J. Siekkinen/25.5.2011, 8.8.2012 ja 10.5.2011. a 25

Kaamatinpuron kapeikko kuusikossa Kuvattu 8.10.1953 Nykytilanne Nykyinen puroa reunustava maanpinta Nykyinen tulvakynnys: leveys n. 150 cm Tulvakynnyksen laajentaminen n. 400 cm:n levyiseksi Uusi puroa reunustava maanpinta Nykyinen uoman pohjaosa (=sininen täyttöväri), jossa vettä virtaa koko ajan: leveys 60-90 cm, syvyys 15-30 cm Levennys aloitettaisiin vesipinnan tason yläpuolelta. Nykyistä uoman pohjaosaa ei kaiveta Kuva 18. Kaamatinpuron kapeikon mahdollinen levennys kuusikon kohdalla. Tulvakynnyksen leventämisessä poistettaisiin puroa reunustavalta maalta puita ja irtokiviä enintään n. 20 m matkalta. Kivet nostettaisiin ylemmäksi, tasaiselle maalle. Kuvassa olevan vesiuoman leveys on noin 90 cm. Uomaa ei kaivettaisi, sillä sen pohja toimii hyvin nykyisenä pohjakynnyksenä säädellen Kaamatin aliveden tasoa. Alakuva: kaavamainen kuva nykytilanteesta ja toimenpiteiden jälkeen vallitsevasta tilanteesta. 18.6.2012 paikalla olivat mm. kohteen kiinteistönomistaja L. Lähteenmäki ja naapurikiinteistönomistaja J. Ollikainen, jotka molemmat hyväksyivät toimenpiteen. Valokuva J. Siekkinen/8.8.2011, piirros J. Siekkinen. 26

Taulukko 1. Kaamatinpuron kapeikon läpäisevyys. Nykytilanteessa vesi nousee kapeikon kynnyksestä normaalin tulvan aikana 47 cm jonkin matkaa Kaamatinpuron yläjuoksulla (=painekorkeus). Mikäli kapeikkoa levennetään 4 m:n levyiseksi, veden nousu jäisi 31 cm:iin. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Lähtötiedot: Valuma-alue (järviä ei ole) F 7200 ha Keskiylivaluma MHq 200 l/s/km 2 Keskiylivirtaama MHQ 1440 l/s Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ 20 2736 l/s PUROUOMAN KAPEIKON NYKYTILANNE, KUN UOMAN LEVEYS ON NOIN 1,5 M Suuri kevättulva Normaali kevättulva (kerran 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 1,5 b 1,5 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 5 Painekorkeus (m) h 0,47 h 0,66 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,50 (h+d/6) 0,69 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,55 q 0,89 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,648 Q2 1,459 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,790 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,99 v max 1,15 PUROUOMAN KAPEIKON LÄPÄISEVYYS, JOS SIIHEN TEHDÄÄN 4,0 M LEVEÄ TULVAKYNNYS Suuri tulva (kerran Normaali tulva 20. vuodessa) Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan v aakasuora pituus (m) b 4,0 b 4,0 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 3 Painekorkeus (m) h 0,31 h 0,47 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 6 1 : 6 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15 (h+d/6) 0,34 (h+d/6) 0,50 Virtaama patometrille (m 3 /s*m) q 0,30 q 0,55 Virtaama luiskien kohdalla (m 3 /s) Q2 0,244 Q2 0,648 VIRTAAMA, laskettu (m 3 /s) Q = 1,458 Q = 2,828 VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m 3 /s) = Normaali tulva Qsuunn 1,440 VIRTAAMA, suunniteltu HQ 20 (m 3 /s) = Suuri tulva Qsuunn 2,736 Veden nopeus aukossa (m/s) v max 0,87 v max 1,04 27

4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMINEN Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön, käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Haittatekijä Rantavyöhykkeelle kasatusta kasviaineksesta valuu ravinteita veteen Toimenpiteet haitan v ähentämiseksi Kunnostuksessa poistetaan kelluvaa kasviainesta juurakoineen tai sammalta, ei pohjaliejua. Kasviaines kasataan kuivalle rantavyöhykkeelle. Toimenpiteiden yhtenä tavoitteena on parantaa veden virtausta ja vähentää tulvimista, jolloin ravinteita valuu vähemmän järveen niin kasatuista kasvimateriaaleista kuin nykyisen tulvan aiheuttamasta peltojen ravinne- ja kiintoaineseroosiosta Kaamatin lähellä. Mikäli kasattua kasvimateriaalia ei saada kunnolla siirrettyä kuivalle maalle sitä voidaan siirtää myöhemmin tela-alustaisella kaivinkoneella maalta päin (peltoalueiden kohdalla). Ojavesien mukana virtaa enemmän ravinteita ja kiintoainesta Kaamattiin Luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat heikkenevät kunnostuksen vuoksi Kasatusta kasviaineksesta valuu joka tapauksessa jonkin verran ravinteita veteen, mutta toisaalta niitä poistuu paljon poistetun ja rannalle kasatun kasviaineksen biomassan mukana. Tulo-ojien suulle jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka sitoo ravinteita ja kiintoainesta. Vesisukeltajakuoriaiset todennäköisesti hyötyvät kunnostuksesta (vrt. liite 2). Liitteessä mainittuja sudenkorentoja ei ole tavattu 3 kartoituskerran aikana. Kasvillisuuden rakenteen monipuolistuminen todennäköisesti suosii sudenkorentoja. Viitasammakko vaatii elinympäristöltään ainakin jonkin verran avovettä kasvillisuuden sekaan, joten avoveden lisäys todennäköisesti lisää lajin elinpaikkoja. Lisäksi pohjaa ei ruopata. Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Kaamattiin. Konetyö vesialueella aiheuttaa paikallista melua yms. joten eläimet voivat siirtyä muualle. Kelluva kaivinkone on varustettu asianmukaisella öljyntorjuntavälineistöllä. Tela-alustaisessa kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku. 5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Toimenpide Tav oite Lisätiedot ja v astuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta. Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskentapistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), 1.-20.7. poikuelaskenta ja 1.-19.8. kertymälaskenta. Laskentoja tehdään v. 2015 elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus 28

Hoitoseuranta Pienpetojen pyynti Seurata patorakenteiden ja penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä Patorakenteita tai laitteita ei ole. Järvessä tapahtuvat muutokset ovat luontaista muutosta. Kiinteistönomistajat seuraavat omilla maillaan olevia tulo- ja lähtöuomia. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta ja kiinteistönomistajat Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v. 2015 loppuun asti. Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunnan hoitokunta tai paikalliset pienpetopyytäjät Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life hanke (vv. 2010 2013) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta Metsästysoikeuden haltija kerää tietoa saalisseuran- kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana (20.8. nalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen 31.12.) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus Vastuutaho: Ähtärinjärven kalastuskunta (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon) Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kolme telkänpönttöä. Vastuutaho: Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus Riistapelto Ruokailualue Ei tehdä 6 VIESTINTÄ Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä. Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti hankkeen opastetaulu kyllä ei sovitaan kiinteistönomistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus alueelliseen ELYkeskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Muu taho kyllä ei 29

7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja mahdollisesti hakattava puutavara. Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie 13-14 00890 Helsinki Kosteikkohanke: KAAMATTI, Ähtäri, pinta-ala 9,0 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, 29.8.2012 SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA YKSIKKÖ MÄÄRÄ YHT. Suunnitteluun liittyvät maas tokäynnit (maas tosuunnittelu ja vaaitus: J. Siekkinen, J. Heikkilä) htp 8 1 600 Toimen pide suun nite lman laad inta (J. Siekkin en) htp 7 1 400 Toteutuks een liittyvä t maa stokäynni t (J. Siekki nen, J. Heikkilä) htp 7 1 400 Yhteensä 4 400 KONETYÖT: PONTTOONEILLA VARUSTETTU KELLUVA KAIVINKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht. 125 29 154 Kon een siirtoku lut km 150 600 Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin eteläosas sa: työteho 100 m 3/tunti. Avovesialueet ja -uomat = 70 x 100 m x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3500 m3 = 0,7 ha Pintakasvillisuuden kaivuu ja kas aus Kaamatin keski- ja pohjois osas sa: työteho 120 m3/tunti. Avovesiuomat = 800 m pitkä x kes kim. 8 m leveä x 0,5 m paksu kasvillisuuskerros = 3200 m3 = 0,64 ha m3 3500 5 381 m3 3200 4 100 Yhteensä 10 081 KONETYÖT: es im. 14-21 tn TELAKAIVUKONE Kaivinkoneen työtuntihinta: sarakk eessa tunti+alv+yht. 55 13 68 Kon een siirtoku lut km 100 150 Pintakasvillisuuden kaivuumass an levitys ja maisemointi, eteläos an ojan kunnostus, Kaamatinpuron kunnos tus (pensaikon yms. pois to, rumpuputken as ennus peltotiehen ja kivikon tulvakynnyksen levennys) tuntia 24 1 624 Yhteensä 1 774 MATERIAALIT Rumpuputki Kaamatinpuron peltotiehen: 400/347 m m x 6 m SN8 ilman jatkoholkkia kpl 1 300 M AANOMISTAJIEN TALKOOTYÖN OSUUS (10 /t) Puuston poisto Kaamatin eteläpääs sä, mahdollis esti myös Kaamatinpuron varrella tuntia 40 400 1. HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 16 955 - suunnittelu ja toteutuks en valvonta, konetyöt, materiaalit sekä talkootyö 2. KONETYÖT JA M ATERIAALIT, J OSTA 12 155 a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS 97 % 11 547 b) PAIKALLINEN KONEURAKOINTI 3 % 365 30