Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto
Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia kunnan menoihin syntyy vain, jos apu korvaa palveluja?. Missä määrin on taloudellisesti perusteltua tukea omaishoitoa? 4. Mistä rahoitus omaishoidon tukeen? 2.4.201
Kuinka yleistä omaishoito on? Oletus 1. Omaisten apu ei Suomessa ole yhtä yleistä kuin esim. Etelä-Euroopan maissa, koska meillä on kattavampi palvelujärjestelmä.4.201
Omaista auttavien osuus 15+ väestöstä EU15 maat (1999) 4.4.201
Paljonko hoidon kokonaismenoista on omaishoitoa? Kansainväliset tutkimukset osoittavat dementiaa ja Alzheimeria sairastavilla: Hoidon kokonaismenot olivat 47 747 /vuosi/hoidettava Omaishoito kattoi 80-86 % menoista Vastaavasti avohoidon palvelut ja asuminen muodostivat kustannuksista 6-8 % menoista 5.4.201
Mitä omaisten apu pitää sisällään? Oletus 2. Suurin osa avusta on kuitenkin palveluja täydentävää, joten sillä ei ole suurta merkitystä palvelujärjestelmän kannalta. Vaikutuksia menoihin syntyy vain, jos apu korvaa palveluja? 6.4.201
Tutkitut 72 Kelan hoitotuen kriteerit täyttävää henkilöä yli 40 kunnasta (IKÄ-hanke 2002-2007) Naisten keski-ikä oli 79 ja miesten 75 vuotta Tutkittavien fyysinen suorituskyky oli heikko 17 %:lla oli masentuneisuutta 0 %:lla henkinen suorituskyky oli alentunut 7.4.201
Saatu apu Luokiteltiin ryhmiin: 1. Vain omaisten apu, yksinasuja 2. Vain omaisten apu, yhteistalous. Sekä virallisia palveluja että omaisten apua 4. Vain virallisia palveluja 8.4.201
Kustannukset Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset vuoden ajalta Lähteet: Hilmo (erikoissairaanhoito), Kelan rekisterit (lääkärikäynnit, tutkimukset, hoito yksityisellä sektorilla ja lääkkeet), kyselyt tutkittavilta (perusterveydenhuolto) ja kysely kunnan yhdyshenkilöiltä (sosiaalipalvelut) 9.4.201
Toimintakyvyltään ja terveydeltään samankuntoisen henkilön hoidon keskimääräiset kokonaiskustannukset eri vaihtoehdoissa (2010 omaishoidontuki minimi 4164 euroa/vuosi) keskimääräiset kustannukset vuodessa (2010 rahana) Säästö verrattuna vain virallisia palveluja saaviin Vain omaishoitoa, yksinasuja 6 000 19 00 Vain omaishoitoa, yhteistalous 4 900 20 400 Sekä virallisia palveluja että omaishoitoa saava 22 00 000 Vain virallisia palveluja saava 25 00 10.4.201
Paljonko Suomessa on näitä henkilöitä I-tapa hoitotuensaajat Hoitotuen saajia on 227 000, joista 150 000 on yli 70-vuotiaita II-tapa T2000 aineisto (Blomgren, Martikainen, Martelin, Koskinen) Yli 70-vuotiaista 21% saa vain omaisten apua 21 prosenttia 70+ vuotiaista 2011 oli 140 000 henkilöä 11.4.201
Omaisten avulla saavutettu säästö 140 000 ikääntynyttä henkilöä Keskimääräinen säästö/henkilö/vuosi 20 000 euroa -> 2,8 Miljardia euroa vuodessa Vertailuna vanhuuden palvelumenot yhteensä sosiaalimenolaskelmassa 2,1 miljardia euroa (2010) 12.4.201
Missä määrin on taloudellisesti perusteltua tukea omaishoitoa? Oletus. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä omaishoidon tukijärjestelmä 1.4.201
Vertailu siitä, kuinka avokätinen tukijärjestelmä on 14.4.201
Tuetun omaishoidon kattavuustavoite: 75 vuotta täyttäneistä 5-6% tuetussa omaishoidossa vuoteen 2012 mennessä Omaishoidontuen kattavuus yli 75-vuotiailla 4,2% vuonna 2010 (Sotkanet, indikaattoripankki) 15.4.201
Pitäisikö tuen kattavuutta nostaa? 60 000 tekee raskasta ja sitovaa omaishoitotyötä Kattavuustavoite jättää toteutuessaankin kolmanneksen raskasta ja sitovaa työtä tekevää hoitajaa tuen ulkopuolelle 16.4.201
Onko tuen laajentaminen taloudellisesti perusteltua? ON, jos halutaan hillitä kasvavia ikääntyneiden hoivan menoja. Jos tukea maksettaisiin kaikille 60 000 raskasta ja sitovaa hoitoa antavalle, tulisi uusia hoitajia n. 2 000 tuen piiriin. Edellä esitetyn tutkimustuloksen mukaan, hoitajien tekemä hoitotyö johtaa 8 miljoonan euron nettosäästöön vuodessa (tarkemmin Kehusmaa ym. YP-lehti 2/201). 17.4.201
Yhteiskunnan tukimuotojen merkitys läheisten käyttäytymiseen? Tutkimusten mukaan jopa 80 % ikääntyneiden hoidon menoista katetaan tällä hetkellä omaishoidolla Omaishoito on kuitenkin VAPAAEHTOISTA. Jos hoitavaa omaista ei ole, kunnalla on hoitovastuu. Arvot, asenteet ja tuen muodot vaikuttavat yksilöiden käyttäytymiseen. 18.4.201
Omaishoidon avulla saavutettu säästö on 2,8 miljardia euroa vuodessa Tulevaisuuden vaihtoehtoja on kolme 1. Omaishoidon määrä säilyy ennallaan, jolloin se hillitsee kunnan hoitomenojen kasvua. 2. Omaishoidon määrä laskee, jolloin kunnan hoitomenojen kasvu kiihtyy.. Omaishoidon määrä nousee, jolloin kotitaloudet osallistuvat entistä enemmän hoidon menoihin 19.4.201
Omaishoito osana palvelujärjestelmää Kunta päättää paljonko panostaa omaishoitoon Tuen harkinnanvarainen rahoitus johtaa erilaisiin käytäntöihin kunnissa Näyttää siltä, että tukeen varattuja määrärahoja supistetaan tai lisätään taloustilanteen mukaan 20.4.201
Omaishoidon tuen Kelasiirto Maksetut omaishoidon palkkiot 162 milj. euroa Omaishoidon säästö palveluissa 2,8 miljardia euroa Jos tuki siirretään Kelaan, valtion rahoitusosuus kasvaa Kunnat nettohyötyjiä, koska omaishoidosta kunnan palveluihin kohdistuva säästö on huomattavasti suurempi kuin tukimenot 21.4.201
Kiitos Lisätietoja: sari.kehusmaa@kela.fi 22.4.201