PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Samankaltaiset tiedostot
B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Päihdeavainindikaattorit

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Hollolan kunta. Hyvinvointiraportti Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Dokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

kh valtuusto Laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Taustaa. Valtuustokausi

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskysely 2008

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Lempäälän kunnan hyvinvointityön seurannassa käytettävien hyvinvointija terveysosoittimien ehdokaslista

Kouluterveyskysely 2008

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Transkriptio:

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys-, = päihde- ja = seksuaaliterveys- = alueellisen ravitsemustyöryhmän ehdottamia indikaattoreita Erillisissä taulukoissa kulttuuri-, ravitsemus- ja nykyisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita Terveyden edistämisen neuvottelukunnan linjauksia 5.2.2016: - liikaa ikäryhmäjaottelua -> valitaan esim. +65 tai +75, mieluummin +75v - ei indikaattoreita, jotka vaativat erillistä keräämistä - pääsääntöisesti pois, joilla kannatusta < 9 - kouluterveyskyselystä samat perusopetuksen 8. ja 9. lk, lukio ja ammatillinen opetus 1. Sähköinen hyvinvointikertomus 0.4:n PERUS- ja TÄYDENTÄVÄT - "possunpunainen"= sähköinen hyvinvointiekrtomus 0.4: PERUSindikaattoreita - "violetti" = VALMUn ehdotus täydentäviksi indikaattoreiksi. Numero = moniko eri työryhmissä kannattanut - "vihreä 1. sarake = saatavissa vain aluetason tietoa. VALMU ehdottaa vertailuun Pshp:n ERVA-alueita. ALUEvertailu PAKETTI 1: TALOUS JA ELINVOIMA 1.1 TALOUS A. Tulot Valtionosuudet yhteensä, /asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista Verotulot, /asukas Vuosikate, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Vuosikate, % poistoista Kunnan lainakanta, euroa / asukas Verotettavat tulot, euroa / asukas B. Menot 1.2 ELINVOIMA A. Väestö Väestö 31.12. Huoltosuhde, demografinen Väestöennuste 2030 Nettomuutto / 1000 asukasta Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Lapsiperheet, % perheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Koulutustasomittain Väestö: täydentävät 0-15-vuotiaat, % väestöstä 16-24-vuotiaat, % väestöstä 25-64-vuotiaat, % väestöstä 65-74-vuotiaat, % väestöstä 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste 2030 Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä MaMu B. Elinvoima Työlliset, % väestöstä Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (%) Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lasten pienituloisuusaste, % alle 18-vuotiaista henkilöistä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % yhdistetään 0-6 vuotiaat ja 7-15 vuotiaat

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65 vuotta täyttäneet, % Elinvoima: täydentävät Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä PAKETTI 2: LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET 2.1 HYVINVOINTI 2.1.1 Elämänlaatu ja osallisuus (teema) Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan Elämänlaatu ja osallisuus: täydentävät Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan Ylipaino, % 8. ja 9. luokan Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan, Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla, % 8. ja 9. luokan Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % 8. ja 9. luokan 2.1.3 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Turvallisuus, asuminen ja ympäristö: täydentävät Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % 8. ja 9. luokan Huostassa olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä,, 2.2 KUNNAN PALVELUT A. ivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia 20.9., yhteensä, lkm Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % B. Koulu Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) perusopetuksessa C. Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä, määrä / 1000 0-7-vuotiasta

Sosiaali- ja terveydenhuolto: täydentävät Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18-vuotiasta Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1000 vastaavanikäisestä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % PAKETTI 3: NUORET JA NUORET AIKUISET 3.1 HYVINVOINTI 3.1.1 Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. luokan Ei yhtään läheistä ystävää, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ylipaino, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Ylipaino, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan opiskelijoista Elämänlaatu ja osallisuus: täydentävät Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla / 1000 15-24- vuotiasta naista Lukiossa opiskelevat Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % lukion 1. ja 2. luokan Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. luokan Ei syö koululounasta päivittäin, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. luokan Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. luokan Nuuskaa päivittäin, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Ammattioppilaitoksessa opiskelevat Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammattikoulun 1. ja 2. luokan Ei syö koululounasta päivittäin, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2 luokan opiskelijoista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % Tupakoi päivittäin, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan Nuuskaa päivittäin, % ammattioppilaitoksen 1. ja 2. luokan opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Ei ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokan opiskelijoista 3.1.3 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18-20-vuotiaat, %

Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita, % Turvallisuus, asuminen ja ympäristö: täydentävät Lukiossa opiskelevat Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Läheinen ihminen käyttää alkoholia niin, että siitä on lapselle haittaa, % lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista Ammattioppilaitoksessa opiskelevat Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % Läheinen ihminen käyttää alkoholia niin, että siitä on lapselle haittaa, % 3.2 KUNNAN PALVELUT B. Sosiaali- ja terveydenhuolto ihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20- vuotiaita vuoden aikana, % Sosiaali- ja terveydenhuolto: täydentävät Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24- vuotiaat / 1000 vastaavanikäisestä 13-17-vuotiaiden tyttöjen raskaudenkeskeytykset / 1 000 vastaavanikäistä tyttöä PAKETTI 4: TYÖIKÄISET 4.1 HYVINVOINTI 4.1.1 Elämänlaatu ja osallisuus Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 25-64-vuotiaista Elämänlaatu ja osallisuus: täydentävät Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita, % Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64-vuotiaat 500 metrin matkan kävelemiseen kykenemättömien osuus (%), 20-64-vuotiaat ivittäin tupakoivien osuus (%), 20-64-vuotiaat Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 20-64- vuotiaat Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%) Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%), 20-64-vuotiaat Niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%), 20-64- vuotiaat

4.1.3 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö: täydentävät Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%), 20-64- vuotiaat 4.2 KUNNAN PALVELUT A. Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla, määrä / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla, määrä / 1000 vastaavanikäistä Sosiaali- ja terveydenhuolto: täydentävät ihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä B. Vapaa-aika: täydentävät Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%), 20-64-vuotiaat Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (%), 20-64-vuotiaat PAKETTI 5: IKÄIHMISET 5.1 HYVINVOINTI 5.1.1 Elämänlaatu ja osallisuus Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % Elämänlaatu ja osallisuus: täydentävät Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 500 metrin matkan kävelemiseen kykenemättömien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä (%), 75 vuotta täyttäneet Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet Niukasti kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat (%), 75 vuotta täyttäneet Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%), 65 vuotta täyttäneet Dementiaindeksi, ikävakioitu 5.1.2 Opiskelu, työ ja toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaava Opiskelu, työ ja toimeentulo: täydentävät Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 5.1.3 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö: täydentävät Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen (%), 65 vuotta täyttäneet

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % 5.2 KUNNAN PALVELUT A. Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % Sosiaali- ja terveydenhuolto: täydentävät Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä B. Vapaa-aika: täydentävät Niiden osuus, jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi liikuntapalveluita (%), 65 vuotta täyttäneet Kulttuuripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus koko väestöstä (%), 65 vuotta täyttäneet PAKETTI 6: KAIKKI IKÄRYHMÄT 6.1 HYVINVOINTI 6.1.1 Elämänlaatu ja osallisuus Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa sukupuolittain Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) Elämänlaatu ja osallisuus: täydentävät Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (id: 253) 6.1.2 Opiskelu, työ ja toimeentulo: täydentävät Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) 6.1.3 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Turvallisuus, asuminen ja ympäristö: täydentävät Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / 1000 asukasta, 6.2 KUNNAN PALVELUT A. Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 Sosiaali- ja terveydenhuolto: täydentävät TEA perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon muut avohoitokäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta Sosiaalitoimen nettokustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, /asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas

B. Vapaa-aika: täydentävät Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä 2. Kulttuuri- Kirjaston kävijämäärät / lainausmäärät Lisää kulttuuri-indikaattoreita, joita tilastoidaan 3. Ravitsemus- TEAviisari -kysely/ Kuntajohto Hyvinvointikertomuksen tavoitteet: ravitsemus TEAviisari -kysely/ Perusterveydenhuolto Suunnitelmallinen seuranta: ylipaino Kirjattu käytäntö ongelmien tunnistamisessa: ikääntyneiden vajaaravitsemus Suunnitelmallinen viestintä: terveellisestä ruokavaliosta VALMU ja ravitsemustyöryhmä supistavat > 50% TEAviisari -kysely/ Perusopetus Kouluruokailun toteuttaminen: Kouluruokasuositusta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008) koululounaan ja välipalojen järjestämisestä noudatettu TEAviisari -kysely/ Lukiokoulutus Opiskelijaruokailun toteuttaminen: kouluruokasuositusta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008) aterioiden järjestämisestä noudatettu TEAviisari -kysely/ Ammatillinen koulutus Opiskelijaruokailun toteuttaminen: kouluruokasuositusta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008) aterioiden järjestämisestä noudatettu TEAviisari -kysely/ Ikääntyneiden palvelut Sisältyykö iäkkäille suunnattuihin neuvontapalveluihin, terveystarkastuksiin tai kotikäynteihin: hyvinvoinnin, terveeellisten elämäntapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää ohjausta Erityisosaaminen: ravitsemuksesta 4. Nykyisen Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen, joita ei ole edellä Kunnan nettokustannukset / as Liikuntatoimen nettokustannukset Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut - diabetes 40-64 -vuotiaat - sepelavaltimotauti 40-64 -vuotiaat - verenpainetauti 40-64 -vuotiaat - depressio 40-64-vuotiaat 5. Teknisen toimen indikaattoreita ivittäistavarakauppojen saavutettavuus yli 75-vuotiaat%( enintään 250, 500, 1 km, 2 km, 5 km päivittäistavarakaupasta asuvat) MUITA EHDOTUKSIA/ KESKUSTELTAVAKSI Katuturvallisuusindeksi DMF-indeksi Vajaaravittujen ikäihmisten määrä Osallistunut organisoituun vapaa-ajan toimintaan Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat? Terveyden edistämisen neuvottelukunta ei ennättänyt käsitellä näitä. Tarvittaessa aiheeseen palataan 1.4.2016 kokouksessa. Onko jokin näistä sellainen, että tiedon saa helposti ja se antaa lisäarvoa?

TEAviisari -kysely/ Perusopetus: Onko koulun opetussuunnitelmassa kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö TEAviisari -kysely/ Perusopetus: Ovatko oppilaat osallistuneet lukuvuoden aikana kouluruokailun suunnitteluun/ toteuttamiseen/ arviointiin TEAviisari: liikkuvan koulun kriteerit (4)