Henkilöstötilinpäätös 2011



Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstöraportti 2012

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstötilinpäätös 2010

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Henkilöstökertomus 2014

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 1

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008


HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Yhtymävaltuusto

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

1. Johdanto Henkilöstöresurssit... 4

Henkilöstötilinpäätös 2016

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

1. Johdanto Henkilöstöresurssit... 3

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Henkilöstöraportti 2014

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

Maakuntahallitus , Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Hannu Issakainen HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Käsittely: Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

Henkilöstöraportti Kh Kv

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Kuhmon kaupunki. Henkilöstöraportti

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

1 (8) täydennyskoulutus ja. Hotti

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Luvian henkilöstöraportti 2016

Henkilöstökertomus 2014

Transkriptio:

Henkilöstötilinpäätös 2011 Yhtymäkokous YT- ryhmä Työsuojelutoimikunta Johtoryhmä Johtokunta 30.3.2012

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT... 4 2.1. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ... 4 2.2. VAKITUISET JA MÄÄRÄAIKAISET PALVELUSSUHTEET... 4 2.3. PALVELUKSESSA OLEVA VAKITUINEN HENKILÖSTÖ 31.12.2011... 5 2.4. HENKILÖTYÖVUODET... 6 2.5. HENKILÖSTÖN RAKENTEEN SUKUPUOLIJAKAUMA... 6 2.6. HENKILÖSTÖN RAKENTEEN IKÄJAKAUMA... 7 2.7. KESKI-IKÄ... 8 2.8. VAKITUISET JA MÄÄRÄAIKAISET SUURIMMISSA AMMATTIRYHMISSÄ 31.12.2011... 9 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS... 13 3.1. TEHTY TYÖPANOS... 13 3.2. KOKONAISTYÖAIKA... 13 3.3. POISSAOLOT... 14 3.4. REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS... 20 4. HENKILÖSTÖPANOSTUKSET... 24 4.1. HENKILÖSTÖKULUT... 24 4.2. KESKITUNTIANSIO... 24 4.3. KOULUTUKSET... 25 4.4. OSTOPALVELUT... 30 4.5. ELÄKEPÄÄTÖKSET... 30 5. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI... 32 5.1. TYÖTERVEYSHUOLTO... 32 5.2. TYÖSUOJELU... 33 5.3. KEHITYSKESKUSTELUT... 35 5.4. TYHY- TOIMINTA... 35 5.5. TYÖHYVINVOINTIKYSELY... 36 5.6. TYÖHYVINVOINTIRAHA... 37 7. YHTEISTOIMINTA... 39 8. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN KRIITTISTEN MENESTYSTEKIJÖIDEN MUKAAN TARKASTELTUNA... 40

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 2 1. Johdanto Tämä on JIK ky:n kolmas henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on kuvata organisaation henkilöstövoimavaroja ja siinä tapahtuvia muutoksia toimien samalla kehittämisen perustana ja päätöksenteon tukena. Vuoden aikana käynnistettiin henkilöstön työhyvinvoinnin suunnitelmallinen kehittäminen. Yhteistyössä henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon kanssa valmisteltiin Välittävä työyhteisö -toimintamalli, jota toteuttamalla pyritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa reagoimaan henkilöstön sairauspoissaoloihin ja muihin työelämän ongelmatilanteisiin. Yhteistyössä Kevan kanssa toteutettiin henkilöstökysely, jolla kartoitettiin henkilöstön työhyvinvointia ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kyselyn perusteella kuntayhtymän vahvuuksia ovat työnantajamaine, lähiesimiesten johtamistyöskentely ja työyhteisöjen toimivuus. Kehitettävää löytyy tavoitteista sopimisessa, kehityskeskustelujen käymisessä ja palkitsemistapojen kannustavuudessa. Kysely antoi pohjan työyhteisöjen kehittämistyöhön, jonka odotetaan vaikuttavan myönteisesti henkilöstön työhyvinvointiin. Palkinnoksi vuoden 2010 hyvästä taloudellisesta tuloksesta JIK ky:n johtokunta myönsi työyhteisöille suunnatun työhyvinvointirahan yhteisöllisyyttä edistävään ja virkistävään toimintaan. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta sairauspoissaolojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna erityisesti hoivan toimintayksiköissä. Sairauspoissaolojen kasvun syitä tietyissä työyksiköissä on tarkasteltava ja panostettava erityisesti Välittävä työyhteisö -toimintamallin käyttöön. Alkukesästä henkilöstön keskuudessa toteutettiin tupakointitapakysely yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön tupakointitottumuksia ja suhtautumista tupakointiin. Vastanneista 87 % kannatti JIK ky:n savuttomuutta. Johtokunnan päätöksellä JIK ky siirtyi savuttomaksi työpaikaksi 1.1.2012 alkaen. Johtamisen ja esimiestyön tärkeys palvelutuotannon tavoitteiden saavuttamisessa edellyttää jatkuvaa esimiestehtävissä toimivien kouluttamista. Esimiehet saivat vuoden aikana

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 3 esimiesvalmennusta, jossa käsiteltiin esimiestyöhön liittyviä keskeisiä teemoja. Syksyllä toteutettiin Esimies osaamisen johtajana -kysely, jossa työntekijät saivat mahdollisuuden arvioida oman lähiesimiehensä toimintaa ja sen eri piirteiden tärkeyttä. Kyselyn pohjalta suunnitellaan jatkoa esimiesten valmennukselle. Alkuvuonna juhlittiin vuonna 2010 JIK ky:n palveluksesta eläkkeelle jääneitä ja Kuntaliiton myöntämien ansiomerkkien saajia. Kultaisen ansiomerkin 30 vuoden ja 40 vuoden kunnallisesta palveluksesta sai yhteensä 53 kuntayhtymän työntekijää; mukana tässä olivat myös JIK ky:n ensimmäisen toimintavuoden aikana merkkipaalun saavuttaneet. HR-tietojärjestelmäkokonaisuuden laajentamista jatkettiin myös kuluneena vuonna. Käyttöön otettiin Populus-matkahallintaohjelmisto sekä HRM Lomasuunnittelu -ohjelmisto. Uudet ohjelmistot edellyttävät esimiehiltä ja koko henkilöstöltä uusia tietoteknisiä valmiuksia, mikä on pyritty huomioimaan järjestämällä koulutusta ja jatkuvaa tukea. Myös Efficapotilastietojärjestelmän päivitys ja yhtenäistäminen vaati henkilöstöltä paljon uuden oppimista. JIK ky:n toiminta laajeni kuluneen vuoden aikana, kun Ilmajoen palvelutalosäätiön hoitohenkilökunta siirtyi JIK ky:n palvelukseen. JIK ky:n palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä vuoden 2011 aikana kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle!

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 4 2. Henkilöstöresurssit Henkilöstötilinpäätöksen tiedot ilmoitetaan pääsääntöisesti vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan (31.12.2011). 2.1. Henkilöstön lukumäärä Vuoden 2011 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli 913 henkilöä. Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvanut 39 henkilöllä (4,5 %:lla). Vuonna 2011 JIK ky:n virka- ja työsuhdepohja oli yhteensä 671,8. Avoimien työsuhteiden hoitajia oli 9 ja avoimien virkojen hoitajia oli 2. Vuoteen 2010 verrattuna virka- ja työsuhdepohja on kasvanut 29,8 (4,8 %:lla). 2.2. Vakituiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Vakituisessa palvelussuhteessa oli yhteensä 628 henkilöä. Tämä on 69 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 285 henkilöä, joka on 31 % koko henkilöstömäärästä. Määräaikaisista työntekijöistä oppisopimussuhteessa oli 4 henkilöä sekä työllistämistuella työllistettyjä henkilöitä oli 5 työntekijää. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2010 31.12.2011 Muutos 2010 2011 Hallinto ja talous 23 27 +4 Huolto 5 4-1 Hyvinvointipalveluiden hallinto 6 5-1 Työterveyspalvelut 16 16 0 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 413 361-52 Perhekeskus 53 60 +7 Kotihoito 121 145 +24 Asumispalvelut 176 232 +56 Projektit ja tutkimushankkeet 1 4 +3 Suun terveydenhuolto 49 44-5 Ympäristöterveydenhuolto 11 15 +4 YHTEENSÄ 874 913 +39 Verrattaessa vuoteen 2010 vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi 29 henkilöllä (4,8 %:lla) ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrä 10 henkilöllä (3,6 %:lla). Prosent-

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 5 tiosuudet pysyivät kuitenkin samoina verrattuna edellisvuoteen. Lisäksi työllistämistuella työllistettyjen henkilöiden määrä kasvoi edellisvuodesta 3 henkilöllä (150 %:lla) ja oppisopimussuhteessa olevien henkilöiden määrä kasvoi yhdellä (33 %:lla). 2.3. Palveluksessa oleva vakituinen henkilöstö 31.12.2011 Vuosi 2009 2010 2011 Vakituiset 584 599 628 Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi vuoteen 2010 verrattuna 29 henkilöllä. Vakituisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 86 henkilöä (14 %) ja työsuhteessa 542 henkilöä (86 %). Virkasuhteessa olevien vakituisten viranhaltijoiden määrä pysyi samana kuin vuonna 2010. Työsuhteessa olevien vakituisten työntekijöiden määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 29 henkilöllä (5,7 %:lla). Vakituisesta henkilöstöstä osa-aikaisena työskenteli yhteensä 89 henkilöä (14,2 %). Vakituisesta henkilöstöstä työaika oli muu omasta pyynnöstä 47 henkilöllä (7 % vakituisesta henkilöstöstä), osa-aikaeläkkeellä työskenteli 31 henkilöä (5 % vakituisesta henkilöstöstä),

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 6 osa-aikaisina työskenteli 6 henkilöä (1 % vakituisesta henkilöstöstä) ja sivuvirkaa hoiti 5 henkilöä (0,8 % vakituisesta henkilöstöstä). 2.4. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden mittaan, joten vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärien vertailua paremman vertailuluvun käytettävissä olleista henkilöstöresursseista antaa laskelma henkilötyövuosista. Siinä koko vuoden kokoaikaisesti työskennelleiden työntekijöiden lisäksi osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosi kuvaa henkilöstön työpanosta eli se on yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika. Sillä tarkoitetaan kokonaisen vuoden teoreettista tehokasta työaikaa työtuntien määrän pohjalta. Vuonna 2011 kalenteripäivien mukaan laskettu henkilötyövuosien määrä JIK ky: n koko organisaatiossa oli yhteensä 855,07. Tämä on 51,32 henkilötyövuotta (6,4 %) enemmän kuin vuonna 2010. 2.5. Henkilöstön rakenteen sukupuolijakauma Koko henkilöstöstä vuoden 2011 lopussa naisia oli yhteensä 873 (95,6 %) ja miehiä 40 (4,4 %). Naisten määrä oli lisääntynyt edellisvuodesta 32 henkilöllä (3,8 %:lla) ja miesten määrä oli lisääntynyt 7 henkilöllä (21,2 %:lla). Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 603 (96 %) ja miehiä 25 (4 %). Vakituisen henkilöstön naisten määrä oli kasvanut edellisvuodesta 29 henkilöllä (5,1 %:lla) ja miesten määrä oli pysynyt samana.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 7 2.6. Henkilöstön rakenteen ikäjakauma Koko henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä oli vuonna 2011 50 54-vuotiaat työntekijät. Vuonna 2011 heitä oli 152 henkilöä eli 16,6 % koko henkilöstöstä. Pienimmät ikäryhmät olivat puolestaan alle 20-vuotiaat työntekijät (10 henkilöä, 1,1 % koko henkilöstöstä) sekä 65 69-vuotiaat työntekijät (6 henkilöä, 0,7 % koko henkilöstöstä). Koko henkilöstön ikärakenne on muuttunut jonkin verran vuoteen 2010 verrattuna. Eniten muutoksia on tapahtunut ikäluokassa 25 29-vuotiaat. Edellisvuoteen verrattuna 25 29- vuotiaiden määrä on kasvanut 15 henkilöllä (18 %:lla). Lisäksi selviä muutoksia on tapahtunut ikäluokissa alle 20-vuotiaat, 30 34-vuotiaat ja 55 59-vuotiaat. Vuoteen 2010 verrattuna alle 20-vuotiaiden osuus oli vähentynyt 10 henkilöllä (50 %:lla) ja 30 34-vuotiaiden osuus oli kasvanut 12 henkilöllä (24 %:lla) ja 55 59-vuotiaiden osuus oli kasvanut 13 henkilöllä (10 %:lla). Yleisesti henkilöstön ikäjakaumaa tarkasteltaessa huomataan, että alle 25-vuotiaiden osuus on vähentynyt 15 henkilöllä (19 %), mutta 25 44-vuotiaiden osuus on kasvanut 39 henkilöllä (13 %:lla). Lisäksi 55 69-vuotiaiden osuus on kasvanut 16 henkilöllä (7 %:lla).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 8 Vakituista henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä oli vuonna 2011 55 59-vuotiaat. Heitä oli yhteensä 128 henkilöä (20,4 %). Muita suurimpia ikäryhmiä olivat 50 54- vuotiaat (121 henkilöä, 19,3 %) ja 45 49-vuotiaat (99 henkilöä, 15,8 %). Pienimmät ikäryhmät vakituisesta henkilöstöstä olivat puolestaan 20 24-vuotiaat (4 henkilöä, 0,6 %) ja 65 69-vuotiaat (3 henkilöä, 0,5 %). Alle 20-vuotiaita vakituisia työntekijöitä ei ollut. Suurimpia muutoksia vakituisen henkilöstön ikärakenteessa vuoteen 2010 verrattaessa oli 55 59-vuotiaiden määrän kasvu 16 henkilöllä (14,3 %:lla) ja 25 29-vuotiaiden määrän kasvu 12 henkilöllä (35,3 %:lla). 2.7. Keski-ikä Koko henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta. Vuoteen 2010 verrattuna koko henkilöstön keski-ikä laski 0,8 vuodella (1,8 %:lla). Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 45,5 vuotta (Kuntatyönantajat 2010.). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48,2 vuotta. Se oli samaa tasoa kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 kunta-alalla vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. (Kuntatyönantajat 2010.) Määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli puolestaan 36,4 vuotta. Vuoteen 2010 verrattuna määräaikaisen henkilöstön keski-ikä nousi 0,7 vuodella (1,9 %:lla). Vuonna 2010 kunta-alalla määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 38,2. (Kuntatyönantajat 2010.)

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 9 2.8. Vakituiset ja määräaikaiset suurimmissa ammattiryhmissä 31.12.2011 Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit Lääkäreitä oli yhteensä 29 henkilöä. Tämä on 3,2 % koko henkilöstöstä. Heistä 18 (62 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 11 (38 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Lääkäreistä 26 työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina, 3 osaaikaisina viranhaltijoina ja viisi henkilöä toimi sivuvirassa. Hammaslääkäreitä oli yhteensä 13 henkilöä. Tämä on 1,4 % koko henkilöstöstä. Heistä 9 (69 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 (31 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Hammaslääkäreistä 7 työskenteli kokoaikaisina viranhaltijoina, 5 osaaikaisina viranhaltijoina ja yksi henkilö toimi sivuvirassa. Eläinlääkäreitä oli yhteensä 7 henkilöä. Tämä on 0,8 % koko henkilöstöstä. Heistä 6 (86 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 1 (14 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kaikki eläinlääkärit työskentelivät kokoaikaisina viranhaltijoina.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 10 Hoito-, hoiva- ja laitoshenkilökunta Terveydenhoitajia oli yhteensä 45 henkilöä (4,9 % koko henkilöstöstä). Heistä 35 (78 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 10 (22 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna terveydenhoitajien määrä väheni 2 henkilöllä (4,3 %:lla). Sairaanhoitajia oli yhteensä 125 henkilöä (13,7 % koko henkilöstöstä). Heistä 84 henkilöä (67 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 41 henkilöä (33 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna sairaanhoitajien määrä kasvoi 6 henkilöllä (5 %:lla). Lähihoitajia oli yhteensä 247 henkilöä (27,1 % koko henkilöstöstä). Heistä 130 henkilöä (53 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 117 henkilöä (47 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna lähihoitajien määrä kasvoi 37 henkilöllä (18 %:lla). Perushoitajia oli yhteensä 109 henkilöä (11,9 % koko henkilöstöstä). Heistä 98 henkilöä (90 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 11 henkilöä (10 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna perushoitajien määrä väheni 7 henkilöllä (6 %:lla). Hammashoitajia oli yhteensä 23 henkilöä (2,5 % koko henkilöstöstä). Heistä 19 henkilöä (83 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 henkilöä (17 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna hammashoitajien määrä väheni 2 henkilöllä (8 %:lla). Kodinhoitajia oli yhteensä 60 henkilöä (6,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 53 henkilöä (88 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 7 (12 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna kodinhoitajien määrä väheni 3 henkilöllä (5 %:lla). Laitoshuoltajia oli yhteensä 49 henkilöä (5,4 % koko henkilöstöstä). Heistä 31 henkilöä (63 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 18 henkilöä (37 %) määräaikaisessa

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 11 palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna laitoshuoltajien määrä väheni 2 henkilöllä (4 %:lla). Hoivatyöntekijöitä oli yhteensä 22 henkilöä (2,4 % koko henkilöstöstä). Heistä 6 henkilöä (27 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 16 henkilöä (73 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna hoivatyöntekijöiden määrä kasvoi 2 henkilöllä (10 %:lla). Osastonhoitajia oli yhteensä 15 henkilöä (1,6 % koko henkilöstöstä). Heistä 13 henkilöä (87 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 2 henkilöä (13 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna osastonhoitajien määrä väheni 2 henkilöllä (12 %:lla). Fysioterapeutteja oli yhteensä 17 henkilöä (1,9 % koko henkilöstöstä). Heistä 11 henkilöä (65 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 6 henkilöä (35 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoteen 2010 verrattuna fysioterapeuttien määrä lisääntyi 3 henkilöllä (21 %:lla).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 12 Hallintohenkilökunta Hallinnossa työskenteli yhteensä 27 henkilöä (3 % koko henkilöstöstä). Tämä on 4 henkilöä (17,4 %) enemmän vuoteen 2010 verrattaessa. Heistä 23 henkilöä (85 %) työskenteli vakituisessa palvelussuhteessa ja 4 henkilöä (15 %) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuoden 2011 aikana yleishallintoon hankittiin ostopalveluna kokopäiväinen asianhallintasihteeri Kurikan kaupungilta. Hallintohenkilökunta 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 Muutos 2010 2011 Johtaja 1 1 1 0 Tiedottaja 1 1 1 0 Tietohallinto 6 8 9 +1 Taloushallinto 7 7 9 + 2 Henkilöstöhallinto 4 5 6 +1 Työsuojelupäällikkö 1 1 1 0 YHTEENSÄ 20 23 27 + 4

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 13 3. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS 3.1. Tehty työpanos Tehty työpanos on vuosityöaika, joka lasketaan siten, että kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät. Kun näin saadusta teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään vuosilomat, saadaan säännöllinen vuosityöaika. Kun vielä vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, saadaan tehty säännöllinen vuosityöaika ja lisäämällä lisä- ja ylityö saadaan tehty vuosityöaika. JIK ky:n tehty työpanos oli vuonna 2011 178 333 työpäivää. (Tähän ei ole laskettu koulutukseen käytettyä työpanosta.) Lisäksi lisätyöt tehtynä työpanoksena määriteltynä olivat 1 396 työpäivää ja ylityöt 1 319 työpäivää. Yhteensä JIK ky:n tehty työpanos lisä- ja ylityöt mukaan laskettuina oli 181 048 työpäivää. Vuoteen 2010 verrattuna tehdyn työpanoksen määrä on noussut 21 %:lla. 3.2. Kokonaistyöaika Tehty työaika oli 72 % kokonaistyöajasta. Kokonaistyöaika jakautuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloihin. (Kuviossa on sekä vakituisessa että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön kokonaistyöaika. Muihin vapaisiin sisältyvät mm. opintovapaat, koulutus, lapsen sairaudesta johtuvat vapaat, lomarahavapaat, vuorotteluvapaat sekä palkalliset ja palkattomat yksityisvapaat.)

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 14 Vuonna 2011 JIK ky:ssä kertyi yhteensä 1 283 860 työtuntia. Tämä on 60 086 tuntia (4,9 %) enemmän kuin vuonna 2010. Lisätyötä tehtiin yhteensä 10 678 tuntia. Tämä on 1 577 tuntia (17,3 %) enemmän kuin vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,8 %. Ylitöitä tehtiin yhteensä 10 088 tuntia. Se on 3 462 tuntia (52,2 %) enemmän kuin vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,8 %. Työtunnit, ylityöt ja lisätyöt olivat yhteensä 1 304 626 tuntia. 3.3. Poissaolot Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäiviä koko henkilöstöllä vuonna 2011 oli yhteensä 70 276 päivää. Yleisimmät poissaolon syyt olivat vuosiloma (33 837 päivää, 48 % kaikista poissaoloista), sairaus (14 065 päivää, 20 % kaikista poissaoloista), perhevapaat (9 905 päivää, 14 % kaikista poissaoloista), sekä muut vapaat (6 715 päivää, 10 % kaikista poissaoloista). Muihin vapaisiin lasketaan mm. ylityövapaat, toisen viran hoito sekä yksityisvapaat. Kalenteripäivinä laskettuna poissaolopäivät lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 6 658 päivällä (10,5 %:lla).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 15 Poissaoloja kalenteripäivinä tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2010 verrattuna olivat vuosilomasta johtuvien poissaolojen lisääntyminen (3 220 kalenteripäivällä, 11 %:lla), sairauspoissaolojen lisääntyminen (2 456 kalenteripäivällä, 21 %:lla), opintovapaista johtuvien poissaolojen lisääntyminen (428 kalenteripäivällä, 42 %:lla), työtapaturmista johtuvien poissaolojen lisääntyminen (215 kalenteripäivällä, 160 %) sekä vuorotteluvapaasta johtuvien poissaolopäivien vähentyminen (658 kalenteripäivällä, 32 %:lla). Poissaolojen palkkakustannukset olivat yhteensä 3 890 594,15. Vuoteen 2010 verrattuna poissaolojen palkkakustannukset lisääntyivät 565 667,52 eurolla (17,0 %:lla). (Sivukulut eivät sisälly kaavion lukuihin. Koulutuksessa on huomioitu vain ulkoiset kustannukset.) Poissaolojen palkkakustannuksia tarkasteltaessa suurimmat muutokset vuoteen 2010 verrattuna olivat vuosilomasta johtuvien kustannusten kasvu 298 669 eurolla (13,1 %:lla), sairauspoissaolojen palkkakustannusten kasvu 164 394 eurolla (24,1 %:lla), perhevapaiden lisääntyminen 60 334 eurolla (60,4 %:lla) sekä koulutusmenojen lisääntyminen 28 391 eurolla (19,9 %: lla). Sairauspoissaolot Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli yhteensä 14 065 kalenteripäivää. Vuoteen 2010 verrattuna sairauspoissaolojen määrä lisääntyi 2 456 kalenteripäivällä (21,2 %:lla).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 16 Sairauspoissaolopäivien keskiarvo oli 15,4 kalenteripäivää henkilöä kohti. (14 065 / 913 henkilöä). Tämä on 2,1 päivää (15,8 %) enemmän kuin vuonna 2010. Sairauspoissaolopäiviä oli yhtä henkilötyövuotta kohti 16,4. Tämä on 2,0 päivää (13,9 %) enemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 kunta-alalla keskimäärin oli sairauspoissaoloja yhtä henkilötyövuotta kohden noin 18,4 päivää. (Kuntatyönantajat 2010.) Tähän verrattaessa JIK ky:ssä sairauspoissaoloja oli 2,0 päivää vähemmän henkilötyövuotta kohden tarkasteltuna. Yleisesti ottaen sairauspoissaolot kasvoivat suhteellisen runsaasti vuoteen 2010 verrattuna. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (kesto 1 3 päivää) lisääntyivät 11,6 % edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan 4 10 päivää lisääntyivät 24,3 % edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan 11 60 päivää lisääntyivät 23,4 % vuoteen 2010 verrattuna. Sairauspoissaolot kestoltaan 61 90 päivää lisääntyivät 125 %. Sairauspoissaolot, jotka kestivät 91 180 päivää, määrä pysyi samana kuin vuonna 2010. Sairauspoissaolot kestoltaan 181 365 päivää vähentyivät yhdellä.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 17 Vuonna 2011 selvästi suurin osa sairauspoissaoloista (64,4 %) oli kestoltaan 1-3 päivää. Verrattaessa vuoteen 2010 lyhytaikaisten 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus niiden kokonaismäärästä on kuitenkin laskenut 2,5 %:lla. Sairauspoissaolojen kustannukset Vuonna 2011 sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 845.566 (ilman henkilösivukuluja). Sairauspoissaolojen palkkakustannukset ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna 164 394 eurolla eli 24,1 %:lla. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset henkilösivukulujen kanssa laskettuna vuonna 2011 olivat 1.028.166.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 18 Määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden sairauspoissaolot Vakituisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli 11 420 kalenteripäivää. Tämä on 81,2 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakituisten sairauspoissaolot ovat kasvaneet 15,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Sairauspoissaoloja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä oli vuonna 2011 yhteensä 2 645 kalenteripäivää. Tämä on 18,8 % kaikista sairauspoissaoloista. Määräaikaisten sairauspoissaolot ovat kasvaneet 51,4 % verrattuna vuoteen 2010. Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä vakituisella henkilöllä oli 18,2 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (11 420 kalenteripäivää/628 henkilöä). Yhdellä määräaikaisella henkilöllä oli taas 9,3 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (2 645 kalenteripäivää/285 henkilöä). Vuoteen 2010 verrattaessa vakituisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä henkilöä kohden laskettuna ovat nousseet 1,8 kalenteripäivänä (11 %:lla) ja määräaikaisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat nousseet 2,9 päivällä (45 %:lla). Sairauspoissaolojen jakaantuminen eri ammattiryhmiin Tutkittaessa sairauspoissaolotilastoja, joissa vuonna 2011 kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä vuodessa oli yli 15 päivää, huomataan, että ammattiryhmittäin on havaittavissa suhteellisen isoja eroja. Saadut luvut suhteutettiin lisäksi ammattiryhmän henkilöstön kokonaismäärään, jolloin luvuista saatiin vertailukelpoisia keskenään. Eniten yli 15 kalenteripäivää vuodessa olivat sairastaneet perushoitajat ja kodinhoitajat. Kolmanneksi eniten sairastavien ammattiryhmä oli hoivatyöntekijät ja lähihoitajat. Neljänneksi ja viidenneksi eniten yli 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja oli sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla. Yleisesti voidaan todeta, että sairauspoissaolojen jakaantuminen ammattiryhmittäin noudattaa yleistä linjaa. Eniten sairauspoissaoloja verrattuna muuhun henkilöstöön oli raskasta fyysistä työtä tekevillä hoidon- ja hoivan henkilöstöllä sekä yksiköissä, joissa olivat alhaiset henkilöstömitoitukset. Vakituiset pitkäaikaisterveet Pitkäaikaisterveeksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakituisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 213 henkilöä (33,9 %) vuonna 2011. Ilahduttavaa oli, että verrattaessa vuoteen 2010 pitkäaikaisterveiden määrä kasvoi 16 henkilöllä eli 8,1 %:lla.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 19 Työtapaturmat Työtapaturmista raportoitiin vuoden 2011 aikana yhteensä 47 kertaa. Se on saman verran kuin vuonna 2010. Tapaturmat työssä/työpaikalla pysyivät samana kuin vuonna 2010, tapaturmat työpaikan ulkopuolella vähenivät kahdella (66,7 %:lla) ja ammattitauteja ei todettu yhtäkään vuonna 2011. Tapaturmat työmatkalla lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 3:lla (37,5 %:lla). Tapaturmat olosuhteiden mukaan Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Muutos vuodesta 2010 2011 Työssä/työpaikalla 38 35 35 0 Työmatkalla 5 8 11 +3 Työpaikan ulkopuolella 2 3 1-2 Ammattitauti 0 1 0-1 YHTEENSÄ 45 47 47 0 Verrattaessa vuoteen 2010 työtapaturmien korvauspäivien lukumäärä nousi 31 päivällä (17 %:lla). (Alle kolmen korvauspäivää vaativien työtapaturmien määrää ei tilastoida.)

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 20 3.4. Rekrytointi ja vaihtuvuus Rekrytointi JIK ky:n rekrytointia suunnitteli ja kehitti sekä moniammatillinen rekrytointityöryhmä että siitä eriytetty hoitajarekrytointiryhmä. Rekrytointityöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa käsitellen mm. henkilöstön saatavuutta, JIK ky:n mainontaa terveysalan opiskelijoiden julkaisuissa ja rekrytointiin liittyviä palveluita. Lisäksi työryhmä valmisteli henkilöstöstrategiaan pohjautuvaa rekrytointiohjelmaa tavoitteena kuvata rekrytoinnin lähivuosien painopistealueita. Kesäkuun alussa järjestettiin kaikille kesäsijaisille suunnatut terveyskeskuskohtaiset perehdytystilaisuudet. Lääkärirekrytointi Lääkärirekrytoinnin puitteissa osallistuttiin terveyskeskusrekrypäivään Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa. Muutaman kuukauden välein laitettiin viiden lääketieteellisen tiedekunnan kandinettisivuille JIK ky:n ilmoitus. JIK ky:n internet-sivuilla on lääkärirekrytoijan yhteystiedot. JIK ky:n yhteystiedot ovat tkrekry.fi-sivustolla. Kesäkandeille järjestettiin vapaamuotoinen ilta ja ruokailu. Lääkärityövoiman saatavuutta edistää positiivinen puskaradio sekä uusien lääkäreiden hyvä perehdytys ja seniorituki. Hoitajarekrytointi Rekrytointikoordinaattori vaihtui vuoden alussa. Hän työskenteli rekrytoinnin parissa osaaikaisesti (50 %). Hoitajarekrytointiryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yhteistyötä tiivistettiin yhä enemmän myös esimiesten kanssa ja sen myötä rekrytointikoordinaattori osallistui muutamiin hoitotyön ja hoivan alueen esimiesten palavereihin. Hoitajarekrytointityöryhmässä käsiteltiin kulloinkin ajankohtaisia asioita, kuten kesätyöntekijöiden valintaa, palvelussuhdepalautteita ja Laura-rekrytointijärjestelmän kehittämistä. JIKhoitajarekrytointiesite päivitettiin alkuvuodesta ja sitä käytettiin monissa JIK ky:n esittelytilaisuuksissa. Hoivan ja hoitotyön kesätyöntekijöille lahjoitettiin JIK-logolla varustetut T- paidat. Avoimiin toimiin ja virkoihin on ollut hakijoita, mutta äkillisiin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut hankalampi saada sijaista. Sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, laboratoriohoitajia ja röntgenhoitajia ei ole ollut helppo tavoittaa. Lähi- ja perushoitajien saatavuus on ollut pa-

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 21 rempi. Alan opiskelijat sekä jo eläkkeelle jääneet ammattilaiset ovat olleet tärkeässä asemassa, jotta äkillisistä tilanteista on selvitty. Myös vakituinen henkilöstö on joustanut työvuoroissaan. Opiskelijarekrytointi JIK ky on tarjonnut vuoden 2011 aikana sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille lyhytaikaisia sijaisuuksia sekä kesätöitä. Opiskelijoiden tarjoama työpanos on ollut suurena apuna, sillä sijaisia on ollut edelleen vaikea saada. JIK ky:n opiskelijat tulivat hyvin monista oppilaitoksesta ja monelta alalta. Vuonna 2011 kaiken kaikkiaan opiskelijoita JIK ky:ssä oli töissä 335 henkilöä. Lääkäriopiskelijoita vuonna 2011 oli yhteensä 34 henkilöä, eriasteisia sairaanhoitajia oli yhteensä 99 henkilöä, II asteen lähihoitaja opiskelijoita oli yhteensä 154 henkilöä ja laitoshuoltaja opiskelijoita oli vuonna 2011 yhteensä 13 henkilöä. Muita opiskelijoita esimerkiksi geronomeja ja sosionomeja oli yhteensä 35 henkilöä. Laura rekrytointi- ja sijaishallintajärjestelmä Esimiehille on annettu koulutusta Laura-rekrytointi- ja sijaishallintajärjestelmän käyttöön heidän tarpeisiinsa vastaten. Järjestelmää on mainostettu JIK ky:n esittelytilaisuuksissa. Lisäksi JIK ky:n jäsenkuntien internet-sivustoille on saatu linkit JIK ky:n rekrytointisivulle. Vuoden 2011 aikana järjestelmään on kirjautunut yli 120 sijaista ja vuoden lopussa hakemuksia sijaispankissa oli yhteensä 209.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 22 Järjestelmään päivitettiin ajantasaistamalla tiedot JIK ky:n eri työyksiköistä. Sijaisille on, rekrytointikoordinaattorin haastattelun yhteydessä, annettu koulutusta sijaisen oman kalenterin käyttöön, mikä on helpottanut vapaana olevien sijaisten rekrytointia. Sijaiset on pyritty hakemaan sijaispankista ensisijaisesti heidän itse tekemiensä kalenterimerkintöjen perusteella, mikä on vähentänyt puheluita sijaisten saamiseksi. Rekrytointikoordinaattori on osallistunut järjestelmäntoimittajan koulutukseen järjestelmän ominaisuuksista. Kesällä järjestelmän tekstiviestijärjestelmä laitettiin tauolle, koska rekrytointikoordinaattorin osaaikainen työ vaikeutti sen hyödyntämistä. Työpaikkailmoitukset Avoimista työpaikoista ilmoitettiin www.jikky.fi/tyopaikat sekä www.mol.fi -sivustoilla. Lääkäri- ja hammaslääkäri-ilmoitukset julkaistiin lisäksi www.tkrekry.fi -sivustolla. Myös Mediuutiset-lehden kautta on ilmoitettu avoimista lääkärinviroista. Hoidon ja hoivan vastuualueen avoimiin toimiin ja virkoihin on työntekijöitä haettu Laura-järjestelmän kautta sähköisenä hakuna. Alueen sanomalehdissä on ollut tiivistettyjä ilmoituksia avoimista työpaikoista. JIK ky:n tunnettavuuden lisääminen ja verkostojen luominen JIK ky:n tunnettavuutta on pyritty lisäämään jalkautumalla perusasteen sekä alan toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksiin kertomaan JIK ky:stä. Esittelykäyntejä on tehty Kurikan lukiolle, yläasteelle ja ammattioppilaitokselle, Seinäjoella sosiaali- ja terveysalanyksiköissä sekä Kauhajoella terveysalan ammattioppilaitoksessa. Rekrytointikoordinaattori kävi tutustumassa myös EPSHP:n rekrytointiyksikköön vuoden alussa. Lisäksi hän osallistui Rekrytoija 2011 -koulutukseen luoden samalla verkostoja eri rekrytointiyksiköihin ja keräten tietoa mm. rekrytoinnin tulevaisuudenkuvista. JIK ky:n työyksiköissä on ollut toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita. Yhteistyössä alueen TE-keskusten kanssa työntekijöitä on ollut työkokeilussa. Yläkoulun oppilaita on myös otettu työelämään tutustumisjaksoille (TET).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 23 Vaihtuvuus Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus lähteneiden ja tulleiden osalta on 11,7 % (ajalta 1.1.2011 31.1.2011). Verrattuna vuoteen 2010 henkilöstön vaihtuvuus on noussut 1,3 %:lla. Vaihtuvuus on laskettu menetelmällä, jossa vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden henkilöiden lukumäärät (ei eläkkeelle siirtyneitä) suhteutetaan edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään (70 / 599 vuoden 2010 vakituinen henkilöstömäärä). Vakituisen henkilöstön vaihtuvuudessa on tapahtunut muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Vakituiseen palvelussuhteeseen tuli 53 henkilöä eli 2 henkilöä (4 %) enemmän kuin edellisvuonna. Vakituinen palvelussuhde päättyi 17 henkillöllä, joka on sen sijaan 7 (70 %) enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi eläkkeelle siirtyi vakituisesta palvelussuhteesta 18 henkilöä, joka on 6 henkilöä (50 %) enemmän kuin edellisvuonna.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 24 4. HENKILÖSTÖPANOSTUKSET 4.1. Henkilöstökulut JIK ky:n palkka- ja palkkiomenot vuonna 2011 olivat 28.211.322,31. Sivukuluja kertyi 6.382.336,64. Näin ollen JIK ky:n henkilöstökulut olivat yhteensä 34.593.658,95. Menot lisääntyivät vuoteen 2009 verrattuna 3.783.160,59 eurolla (12,3 %:lla). Sijaisten palkkakulut olivat 6.385.985,00, joka on 18,5 % henkilöstökuluista. Vuoteen 2010 verrattuna sijaisten palkkakulut ovat lisääntyneet 12 %:lla. 4.2. Keskituntiansio Seuraavassa taulukossa on esitetty yhden työtunnin hinta suurimmissa ammattiryhmissä. Luvussa on mukana vain varsinainen kuukausipalkka, ei sivukuluja tai työaikakorvauksia. Ammattiryhmä Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Muutos 2010 2011 TK- lääkärit 31,18 /h 32,44 /h 33,26 /h 0,82 /h Terveydenhoitajat 14,16 /h 14,40 /h 14,88 /h 0,48 /h Sairaanhoitajat 13,83 /h 14,11 /h 14,48 /h 0,37 /h Kodinhoitajat 12,68 /h 12,91 /h 13,89 /h 0,98 /h Hammashoitajat 12,58 /h 12,84 /h 13,10 /h 0,26 /h Perushoitajat 12,52 /h 13,33 /h 13,45 /h 0,12 /h Lähihoitajat 11,85 /h 12,26 /h 12,61 /h 0,35 /h KESKIARVO 15,54 /h 16,04 /h 16,52 /h 0,48 /h Vuonna 2011 JIK ky:ssä yhden työtunnin keskituntiansio oli 16,52. Yhden työtunnin hinta on noussut kaikissa taulukon ammattiryhmissä vuoteen 2010 verrattuna. Yhden työtunnin keskiarvohinta on noussut 0,48, joka on prosentteina 6,3 %. Vuoteen 2010 verrattuna terveyskeskuslääkäreiden yhden työtunnin hinta on noussut 0,82 (2,5 %), terveydenhoitajien 0,48 (3,3 %), sairaanhoitajien 0,37 (2,6 %), kodinhoitajien 0,98 (7,6 %), hammashoitajien 0,26 (2,0 %), perushoitajien 0,12 (0,9 %) ja lähihoitajien 0,35 (2,9 %).

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 25 4.3. Koulutukset Henkilöstön osaaminen on yksi menestymisen ehto ja huomattava kilpailutekijä. Se on lisäksi yksi tärkeimmistä elementeistä tavoitteisiin pyrittäessä. Osaamisen huolehtimisen merkitys korostuu eläköitymisen lisääntyessä ja kilpailun uusista työntekijöistä kasvaessa. Kalenteripäivinä laskettuna ulkoisia koulutuspäiviä JIK ky:ssä oli vuonna 2011 yhteensä 1 241 ja niiden kustannukset olivat 171.193,48. Verrattuna vuoteen 2010 ulkoisten koulutusten määrä on laskenut 208 koulutuspäivällä (14,4 %:lla), mutta niiden kustannukset ovat kasvaneet 28 391,97 eurolla (19,9 %:lla). Ulkoisten koulutuspäivien luku sisältää sekä kokopäiväiset että osapäiväiset koulutukset. Luvussa jokainen koulutustapahtuma on laskettu omaksi koulutuspäiväkseen. Sisäiseen koulutukseen osallistui vuonna 2011 yhteensä 3 556 henkilöä. (Luku sisältää samoja henkilöitä, jotka osallistuivat eri koulutuksiin.) Sisäistä koulutusta järjestettiin yhteensä 11 740 tuntia. Verrattaessa vuoteen 2010 sisäisen koulutukseen osallistuvien henkilöiden määrä on lisääntynyt 864 henkilöllä. Lisäksi sisäisen koulutuksen tuntimäärät ovat lisääntyneet yhteensä 2 837 tunnilla (32 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Kalenteripäivinä laskettuna sisäisiä koulutuksia oli vuonna 2011 yhteensä 1 535 kalenteripäivää. Sisäisen koulutuksen kustannukset olivat vuonna 2011 183.776,95 (luku ei sisällä sivukuluja). Sisäisen koulutuksen kustannukset ovat kasvaneet vuoteen 2010 verrattuna 29 %:lla. Vuonna 2011 JIK ky:ssä oli yhteensä 2 776 koulutuspäivää. Se on keskimäärin 4,4 koulutuspäivää yhtä vakituista työntekijää kohden. Verrattaessa vuoteen 2010 huomataan, että koulutuspäivien yhteenlaskettu määrä on lisääntynyt 163 koulutuspäivällä. Yhtä vakituista työntekijää kohden laskettu koulutuspäivien määrä on sen sijaan pysynyt samana verrattuna edellisvuoteen. Seuraava taulukko kuvaa sisäisten ja ulkoisten koulutuspäivien määrän vaihteluita vuosina 2009 2011.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 26 Koulutuspäivien määrät vuosina 2009-2011 Koulutuspäivien määrät 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ulkoiset koulutuspäivät Sisäiset koulutuspäivät Koulutuspäivät yhteensä 2009 2010 2011 1094 1449 1241 1448 1164 1535 2542 2613 2776 Alla olevasta taulukosta käy ilmi sisäisten koulutuksien jakaantuminen suurimmissa ryhmissä henkilö-, läsnäolokerta ja tuntimäärien mukaan. Ammattiryhmä Henkilömäärät Läsnäolokerrat Tuntia Lääkärit 38 218 611 Akateemiset 19 133 410 Opisto/AMK 254 1 447 4 636 Koulu/II aste 353 1 433 5 069 Toimisto 17 174 892 Muut 76 151 438 YHTEENSÄ 757 hlö 3 556 hlö 11 740 h Taulukossa henkilömäärät tarkoittavat sisäiseen koulutukseen osallistuneiden henkilöiden määrää. Läsnäolokerrat taas tarkoittavat näiden henkilömäärien kaikkia osallistumisia sisäiseen koulutukseen vuoden 2011 aikana. Läsnäolokerroissa on siis laskettu samojen henkilöiden koulutuskertoja. Ulkopuolisia osallistujia sisäiseen koulutukseen oli yhteensä

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 27 129 henkilöä ja tuntimäärä heidän osaltaan oli 655 tuntia. Näiden määrä ei ole laskettu taulukon lukuihin. Alla ovat eroteltuna ammatillisen täydennyskoulutuksen hoidon ja hoivan sisäiset koulutusmäärät vuonna 2011: Hoidon ja hoivan koulutusmäärät vuonna 2011 Hoito Hoiva YHTEENSÄ Opisto/AMK 671 hlö 2340 h 176 hlö 658 h 847 hlö 2998 h Koulu/II aste 445 hlö 1526 h 469 hlö 1835 h 914 hlö 3361 h YHTEENSÄ 1116 hlö 3866 h 645 hlö 2493 h 1761 hlö 6359 h Seuraava taulukko kuvaa sisäisen koulutustarjonnan aihealueita jaoteltuna esimieskoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja tietojärjestelmäkoulutukseen: Sisäistä koulutustarjontaa Esimieskoulutus Täydennyskoulutus Tietojärjestelmäkoulutus 15 eri aihealuetta: 36 eri aihealuetta 10 eri aihealuetta Ajankohtaista työsuojelusta, palkkahallin- Sydän- ja verisuonitautien lääk- Lääkehoidosta Effica rakenteinenkoulutunosta ja Effica- projektista Kipulääkkeet Effica- kotihoidon keet Välittävä työyhteisö - Mikrobilääkkeet koulutus toimintamalli Psyykenlääkkeet Labran live- meeting Puheeksi ottamisen Neurologisten sairauksien lääkkeeden tilastointi Radi- lehti ja lääkärei- taidot Sosiaali- ja terveydenhuollon Osteoporoosilääkkeet RIS2- koulutus tulevai- Miten käsittelen salassa pidettä- Effica 4.0 suus. Hoitotyön tuottavuus Nuorten hyvin- ja pahoinvointi ta vää tietoa työssäni AGS- kertauskoulutus- Taitolajina lomailu tänään POPULUS- matkahallinta kertausharjoitusta Hyödyllinen kehityskeskustelden kansanterveysasetuksen mu- Terveyskeskuksen käytännöt uu- Esimiesarviointi kaan VIPS viranhaltija päätössovellus koulutus Konfliktien hallinta KVTES- koulutusta Esimiesten oma jaksaminefotilaisuuksilukoulutus Potku- hankkeeseen liittyviä in- HRM- lomasuunnitte- Ammatillisen koulutuksen tukeminen Raskauden ehkäisy neuvontakoulutus

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 28 Hankintakoulutus Työhyvinvointi- kyselyn palaute Esimies osaamisen johtajana arviointikyselynä Esimiehenä savuttomassa JIK ky:ssä Esimiehet ovat osallistuneet soveltuvin osin myös sisäiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen Kaikista ATK- koulutuksista on järjestetty myös esimieskoulutusta Hengityselinsairauden lääkinnälliset apuvälineet Hätäensiapukoulutusta kotihoidon henkilökunnalle Ajokykyseurantaan liittyvä A- klinikan perehdytyskoulutus Väkivallasta turvallisuuteen Tiiminä toimiminen Reuman peruslääkkeet ja turvakokeet sekä biologisiin lääkkeisiin liittyviä erityistilanteita EKG- koulutusta Diabeteskoulutusta kotihoidon henkilökunnalle Tukiviittomakoulutusta Ammatillisen kuntoutuksen tukeminen Omaisten kohtaaminen Saattohoitokoulutusta Marevanhoito- koulutusta Hätäensiapukoulutusta koko JIK terveyskeskusten alueella Työhyvinvointi kyselyn palaute Tena- vaippavastaava koulutus Tarttuva II hygieniakoulutus Kiilto- Clean tuotekoulutusta hankintarenkaassa olevista tuotteista Laitoshygienia ja siivoustekniikka Hygieniapassikoulutusta Diabeteksen preoperatiivinen seulonta Verkkokirjautumiskoulutusta verkkovastaaville Työyhteisötaidot Ikääntyvien ja vaikeavammaisten lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus Vuoden 2011 aikana tapahtuneet koulutustapahtumat on jaoteltu ammatilliseen täydennyskoulutukseen, esimiehille suunnattuun koulutukseen sekä tietojärjestelmäkoulutukseen. Koulutustapahtumien määrä näille ryhmille on laskettu periaatteella, jossa yhdeksi koulutustapahtumaksi on katsottu koulutus, joka koskee tiettyä aihepiiriä. Koulutustapah-

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 29 tuma on laskettu yhdeksi, vaikka koulutus olisi tapahtunut useampana päivänä useammassa kunnassa ja sisältänyt aiheeseen liittyviä eri teemoja. Vuonna 2011 ammatillista täydennyskoulutusta järjestettiin 36:ltä eri aihealueelta. Näistä tärkeimpinä voidaan mainita lääkehoito-, hätäensiapu- ja hygieniakoulutus. Vuoteen 2010 verrattuna ammatillisen täydennyskoulutuksen määrä kasvoi 12 aihealueella. Esimieskoulutusta järjestettiin 15 aihealueelta, joiden lisäksi esimiehet osallistuivat soveltuvin osin myös sisäiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä tietojärjestelmäkoulutukseen. Esimieskoulutuksien määrä kasvoi 11 aihealueella edellisvuoteen verrattuna. Tietojärjestelmäkoulutusta järjestettiin puolestaan 10 aihealueelta, joka on neljä aihealuetta enemmän vuoteen 2010 verrattuna. Kokonaisuudessaan sisäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin 169. Sisäinen koulutus on tarkoitettu soveltuvin osin koko henkilökunnalle. Se on täydennyskoulutusta, johon jokainen koulutusta tarvitseva voi osallistua. Koulutuksista on tiedotettu eri toimipisteisiin pääasiassa sähköpostitse esimiesten kautta. Sisäisen koulutuksen kustannukset on jaettu toimipisteiden kesken osallistujamäärien suhteessa. Usein sisäinen koulutus on toteutettu virkatyönä. Kouluttajia on tullut myös

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 30 Etelä-Pohjanmaan keskussairaalasta. Lisäksi kouluttajiksi on palkattu ulkopuolisia erityisasiantuntijoita. Koulutusaiheita on tullut johtajilta ja esimiehiltä. Koulutuksia on toteutettu myös henkilökunnan esittämien koulutustarpeiden perusteella. Sisäisen koulutuksen tavoite on tukea työtaitoa ja -osaamista sekä työssä jaksamista. Koulutustilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden yhdessä oppimiseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2011 aikana koulutusryhmä kokoontui kaksi kertaa, ja käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa strategian mukainen koulutussuunnitelma, koulutuspaikkojen muutokset, koulutusohjelmisto ja esimieskoulutukset. 4.4. Ostopalvelut Lääkäripalveluita hankittiin ostopalveluna vuonna 2011 yhteensä 1.201.597,69 eurolla. Summa on 88 518,15 euroa (8,0 %) enemmän kuin vuonna 2010. 4.5. Eläkepäätökset Vuonna 2010 tehtiin 34 eläkepäätöstä. Niistä 18 oli vanhuuseläkepäätöksiä, 3 työkyvyttömyyspäätöksiä, 6 määräaikaisella kuntoutumistuella olevia eläkepäätöksiä, 3 osakyvyttömyyseläkepäätöksiä ja 4 osa-aikaeläkepäätöksiä. Eläkepäätökset Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Muutos 2010 2011 Vanhuuseläkepäätökset 11 12 18 +6 Työkyvyttömyyspäätökset 3 9 3-6 Määräaikaisella kuntoutustuella olevat eläkepäätökset 0 2 6 +4 Osatyökyvyttömyyseläkepäätökset 3 6 3-3 Osa-aikaeläkepäätökset 1 6 4-2 YHTEENSÄ 18 35 34-1 Vanhuuseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä vuonna 2011 JIK ky:ssä oli 63,5 vuotta. Tämä noudattaa kunnallisen alan keskimääräistä eläköitymisikää, sillä vuonna 2010 se oli 63,7. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä JIK ky:ssä oli puolestaan 58,1 vuotta. Tämä noudattaa kunnallisen alan keskimääräistä työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikää, sillä vuonna 2010 se oli 57,8.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 31 Vuonna 2011 JIK ky:ssä yli oman henkilökohtaisen eläkeiän jatkoi 19 henkilöä. Heistä kokoaikaisesti työskentelyä jatkoi 15 henkilöä ja osa-aikaisesti 4 henkilöä.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 32 5. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 5.1. Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty JIK ky:n omassa työterveyshuollossa ja Seinäjoen Työterveys liikelaitoksessa. Työterveyshuollolla on toimipiste jokaisessa alueen terveyskeskuksessa, joten palvelut ovat lähellä käyttäjää. Työterveyshuoltopalveluihin kuuluvat lakisääteisten ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen sekä työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutti ja psykologi) konsultaatiot. Palveluihin kuuluvat lisäksi erikoislääkäreiden konsultaatiota työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi. Hoitovastuu säilyy näissä tilanteissa kuitenkin työterveyslääkärillä. Varsinaiset terveystarkastukset tehdään nimetyn työterveysyksikön ja sen työntekijöiden toimesta. Työntekijät voivat sairastuessaan ottaa yhteyttä myös lähimpään toimipisteeseen. Työterveyshuolto Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi Muutos 2011 2010 2011 Työpaikkaselvityksiin käytetty aika 69,5 h 122 h 124 h +2 h Työterveystarkastuksia 257 kpl 598 kpl 402 kpl -196 kpl Laboratoriomittauksia 384 kpl 1 834 kpl 893 kpl -941 kpl Röntgen- ja ultraäänitutkimukset - 16 kpl 19 kpl +3 kpl Neuvonta ja ohjaus - - 51 h - Työkykyneuvottelut - - 9 kpl - Lääkärin työpaikkaneuvottelut - - 6 kpl - Lääkärin kuntoutusyhteistyö - - 9 kpl - Lääkärin työsuojelutoimikunta - - 1 kpl - Työterveyshuollon työpaikkaneuvottelut - - 12 kpl - Työterveyshuollon kuntoutusyhteistyö - - 7 kpl - Työterveyshuollon ryhmäohjaus - - 1 kpl - Työterveyshuollon työsuojelutoimikunta - - 6 kpl - Kelan korvausluokan I kustannukset yhteensä 47.996,45 58.751,00 63.756,33 +5.005,33 Vuoden 2011 aikana työpaikkaselvityksiin käytettiin aikaa 124 tuntia. Tämä on 1,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Työterveystarkastuksia tehtiin 402 kappaletta, mikä on 32,8 % vähemmän kuin vuonna 2010. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 893 kappaletta, mikä on 51,3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2011 röntgen- ja ultraäänitutkimuksia tehtiin 19 kappaletta, mikä on 18,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Neuvontaa ja ohjaus-

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 33 ta annettiin 51 tuntia. Vuoden 2010 neuvonnan ja ohjauksen, lääkärin ja työterveyshuollon työpaikkaneuvotteluja, kuntoutusyhteistyötä ja työsuojelutoimikunnan lukumääriä ei ole tilastoitu. Kelan korvausluokan I kustannukset vuonna 2011 olivat 63.756,33, mikä 8,5 % enemmän kuin vuonna 2010. Työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä oli vuoden 2011 aikana 3 279 kappaletta. Tämä on 28,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 3 404 kappaletta eli 21,4 % enemmän kuin vuonna 2010. Röntgentutkimuksia tehtiin 429 kappaletta, joka on 49,0 % enemmän kuin edellisvuonna. Kelan korvausluokan II kustannukset olivat yhteensä 182.096,82, mikä on 35,7 % enemmän kuin vuonna 2010. Työterveyshuolto Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Muutos 2010 2011 Työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä 2 278 kpl 2 554 kpl 3 279 kpl +725 kpl Laboratoriotutkimuksia 2 715 kpl 2 805 kpl 3 404 kpl +599 kpl Röntgen- ja ultraäänitutkimukset 332 kpl 288 kpl 429 kpl +141 kpl Kelan korvausluokan II kustannukset yhteensä 122.196,95 134.225,61 182.096,82 +47.871,21 JIK ky: n työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat 245.853,15. Vuoteen 2010 verrattuna kokonaiskustannukset ovat kasvaneet 52.876,54 eurolla eli 27,4 %:lla. 5.2. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä toimi ylihoitaja puolet työajastaan. Vuoden 2011 aikana työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiossa tapahtui henkilömuutoksia, kun toimihenkilöiden I varavaltuutetuksi valittiin uusi edustaja ja Niittykoti I:een ja II:een valittiin oma työsuojeluasiamies. Työsuojeluhenkilöstöä osallistui vuoden aikana seuraaviin koulutuksiin: Työsuojelun peruskurssi, Aktiivisen tuen teemafoorumi, Henkinen työsuojelu työpaikalla -koulutus ja Työsuojelupäivä. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana yhteensä viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 34 Välittävä työyhteisö -toimintamalli ja sen saattaminen käytäntöön JIK ky:n siirtyminen savuttomaksi työpaikaksi Keskeisten työsuojelullisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarkoitetut oppaat: Käsin tehtävät nostot ja siirrot, Hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi, Asiakasväkivallan uhan hallinta, Päihteet ja työpaikka -toimintaohje päihdeasioiden käsittelyyn JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän työpaikoilla sekä Henkinen kuormittuminen ja sen hallinta. Vuoden 2010 henkilöstötilinpäätös tarkastellen erityisesti sairauspoissaoloja, työtapaturmia, henkilöstömitoitusta ja koulutusmääriä. Korvausanomus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista vuodelta 2010. JIK ky:n yhteinen perehdyttämislomake ja perehdyttämisprosessi JIK ky:n tasa-arvosuunnitelma Työhyvinvointikysely, esimiestyön arviointikysely ja tupakointikysely JIK ky:n käytössä olevien kiinteistöjen rakennussuunnitelmat ja niiden eteneminen jäsenkunnissa sekä kiinteistöjen kunnossapitoesitykset. Työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2012 2016 sekä vuoden 2012 toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuollon edustajat ja työsuojelupäällikkö analysoivat vuonna 2010 toteutetun vaarojen ja riskikartoituksen tuloksia. Kartoituksen pohjalta tehtiin työpaikkakäyntejä ja annettiin toimenpide-ehdotuksia. Kiinteistöjen korjaustoimenpiteissä tehtiin yhteistyötä JIK-tilaajalautakunnan tilapäällikön ja jäsenkuntien teknisen toimen edustajien kanssa. JIK ky:n kaikkiin terveyskeskuksiin ja Jurvan terveysasemaan tehtiin palotarkastukset. Päähuomio oli poistumisteissä ja palo-ovissa sekä ilmastoinnin sulkemisessa tulipalon sattuessa. Työsuojelupäällikköön otettiin yhteyttä muun muassa seuraavissa asioissa: kosteusvauriot, turvahälytykset, henkilökuntamitoitus, tupakoinnin aiheuttamat haitat sekä työtilojen valaistus, lämpötila ja äänieristys. Ilmoituksia vaara- ja uhkatilanteista tehtiin vuonna 2011 yhteensä 27 kpl. Työsuojelupäällikkö teki yhteensä 13 työpaikkakäyntiä. Niiden tavoitteena oli tutustua työpaikkoihin, käydä läpi riskikartoista sekä ohjeita esimiehille.

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstötilinpäätös 35 5.3. Kehityskeskustelut Esimiehille suunnatun sähköpostikyselyn mukaan kehityskeskusteluja käytiin henkilöstön kanssa keskimäärin 75 prosenttisesti, mikä on 14 % enemmän kuin vuonna 2010. 5.4. TYHY- toiminta Henkilöstön työhyvinvoinnin strategisista linjauksista päättää johtoryhmä. Työhyvinvointiin liittyvää harrastus- ja virkistystoimintaa koordinoi tyhy-ryhmä, joka kokoontui vuoden 2011 aikana seitsemän kertaa. Työnantajan tukemat toimintamuodot: Henkilöstölle jaettiin liikunta- ja kulttuuriseteleitä 20 euron arvosta. Maksuttomat uimahallikäynnit JIK-alueen uimahalleissa kevätkaudella kerran viikossa ja syyskaudella ilman rajoitusta. Tuki kuntosalien kertalippuihin. Joukkuelajeja varten henkilöstön käytössä oli syyskaudella salivuoroja Ilmajoki-hallissa, Iloniemen koululla (Jalasjärvi) ja Jurvassa. 10 euron tuki yhteen vapaavalintaiseen kurssiin tai opintopassiin JIK-alueen kansalaisopistoissa. Kuntokampanjat keväällä 18.4.2011 29.5.2011 ja syksyllä 17.10.2011 27.11.2011. Kampanjaan osallistuneiden kesken arvottiin yhteensä 24 lahjakorttia JIK-alueen urheiluliikkeisiin á 50 euroa. Lisäksi keväällä arvottiin 1 kpl Pohjanmaan valtias - peli/terveyskeskus. Pilatesta on järjestetty Jalasjärvellä x 3 ja Ilmajoella x 5. Tyhy-aiheinen luentoiltapäivä pidettiin 18.5.2011 Ilmajoella. Tilaisuudessa puhui näyttelijä Laura Jurkka aiheesta Tiiminä toimiminen. JIK ky:n henkilöstöä osallistui 332 ja jäsenkunnista 62 henkilöä. Tyhy-kuoro aloitti toimintansa syyskaudella Koskenkorvan koululla kokoontuen kahdeksan kertaa ja esiintyen kolmessa eri tilaisuudessa. 4.11.2011 Ilmajoen harrastajateatterin esitykseen Harmaat pantterit varattiin oma esityskerta. 30.11.2011 pidettiin JIK ky:n joulujuhla Jalasjärvellä. Osallistujia noin 150 henkilöä. Henkilöstölle jaettiin joululahjaksi Marimekon Piccolo-silmälasikukkarot.