05. Hvittorpintie (Raja-alue, Masa gård ja Vitträskin huvilat) Sepänkyläntiestä erkaneva Hvittorpintie johtaa Vitträskin järven eteläpuoleisille alueille, joilla sijaitsevat mm. Hvittorp ja Masagård. Maanmittauslaitos Opaskartta. Kuva: Kirkkonummen karttatiimi. Sepänkylän- ja Hvittorpintien risteysalue kesällä 2015. Kuva: Masalan asukasyhdistys ry. Etappimme sijaitsee Hvittorpintien varrella pienellä puisella sillalla, suuren sähkölinjan kupeessa. Sähkölinjan kohdalla tien molemmin puolin sijaitsevat niitty- ja suoalueet nimeltä Bråtakärret, Bråtaträsket ja Bråtaängen. Bråtaträsket mainitaan hiljattain valmistuneessa Pro Gradu -tutkielmassa Kirkkonummen järvien ja lampien nimet (Jaakko Raunamaa 2014). Kartoituksessa kerrotaan, että ruotsinkielisen sanan bråta merkityksiä ovat korpi, uudisviljelys, risuaita, raivattu alue tai raivio ja että nimi on yleinen ruotsinkielisillä alueilla. Sana träsk tarkoittaa järveä, mutta nimitys on nykyään hieman harhaanjohtava, koska alue on ojituksen vuoksi jo pitkälti kuivunut ja metsittynyt. Bråtaträskin vieressä sijaitsee Bråtaängen ( niitty ) ja voidaankin ajatella, että järvi on tästä saanut nimensä. Toisella puolella tietä aukeaa Bråtakärretin alue, joka nimensä mukaan on suoalue. Alueen takana sijaitsee Masan tilan rakennuksia.
Maanmittauslaitos Perus-/maastokarttaote niitty- ja suoalueesta. Näkymä Bråtaträsketin suuntaan kesällä 2015. Kuva May Ry. Etappipisteen välittömässä läheisyydessä on pieni kyltti tien laidassa, joka muistuttaa kulkijaa Porkkalan parenteesista eli ajasta, jolloin Neuvostoliitto määräsi aselevon yhteydessä Suomen luovuttamaan Porkkalan alueen Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi. Syyskuussa 1944 alueet evakuoitiin ja uusi valtioiden raja-alue merkittiin kulkemaan Espoonlahden vesialueen keskeltä Luoman kylän läpi Vitträskin järven eteläpuolelta eteenpäin Humaljärven poikki ja Meikon alueen pohjoispuolelta jatkumaan Siuntion ja Degerbyn alueiden läpi takaisin etelään merelle. Koko alueelta tyhjennettiin kymmenen päivän aikana noin 7000 ihmistä ja yli 2000 junanvaunullista tavaraa, ruoka-aineita ja eläimiä. Raja-alueen leveys oli 300-600 metriä, eikä tällä saanut oleskella ilman lupia. Raja-alueen kyltti. Kesä 2015. Kuva: May ry.
Alueen palautus tapahtui kuitenkin huomattavasti aiemmin kuin alun perin oli tarkoitus. Palautuksesta kuultiin ensimmäisen kerran ylimääräisessä uutislähetyksessä 11 vuotta evakuoinnin jälkeen vuonna 1955 ja jo seuraavan vuoden kesällä rajavartiointi oli lopetettu. Asukkaat saivat palata tällöin asuinsijoilleen ja maanomistajat saivat lunastaa takaisin entiset alueensa Masala alkoi tämän kehityskatkon jälkeen nopeasti muuttua maaseudusta taajamaksi. Hvittorpin tien päädyssä sijaitseva Hvittorpin huvila sekä muut alueella sijaitsevat huvilat Vitträskin järven rannassa eivät kuuluneet evakuoituun vuokra-alueeseen. Hvittorpin huvila rakennettiin maaalueelle, joka oli lohkottu Masan tilan maista jo vuonna 1810. Tämä jugend-tyylinen huvila rakentui vuosina 1901 1904 arkkitehtitoimiston Gesellius Lindgren Saarisen suunnitelmien mukaisesti. Ajalle tyypillisessä rakennuksessa oli keskeisellä sijalla tilojen soveltuvuus musiikin esittämiselle, koska silloinen omistaja R.E. Westerlund oli intohimoinen musiikin harrastaja ja tekikin Hvittorpista musiikkiväen kokoontumispaikan. Vierailijoita oli mm. Jean Sibelius, Robert Kajanus, Selim Palmgren ja laulajatar Aino Achté. Taitelijoiden kokoontuminen huvilaan liittyy 1860-luvulta alkaneeseen tapaan siirtyä kaupungista maalle kesän viettoon ja siihen, että pääkaupungin vauras väestö rakennutti komeita huviloita Helsingin ulkopuolelle. Luoman, Masalan ja Vitträskin alueelle rakentuneeseen tiiviiseen huvila- ja taiteilijayhteisöön vaikutti vahvasti läheisten liikenneyhteyksien kehitys: 1800-luvun lopun höyrylaivaliikenne Luomaan ja rautatieliikenteen alkaminen 1900-luvun alussa. Rautatieasemat Luomaan, Masalaan ja Jorvakseen loivat alueelle lisäksi pienimuotoista taajama-asutusta kaupankäynti ja työssäkäynti kaupungissa helpottuivat varsin paljon yhteyksien parannettua. Vitträskin huvila-alueen taiteellinen yhteisö oli erittäin suosittu kirjailijoiden, säveltäjien ja taidemaalarien keskuudessa, mutta myös tunnetut arkkitehdit ja kulttuuripersoonat vierailivat alueella. Hvittorp oli etenkin säveltäjien suosiossa. On tunnettua, että säveltäjä Jean Sibelius löysi 1900-luvun alussa Vitträskin rantakalliosta kalliomaalauksen, joka kertoo varhaisesta asutuksesta järven pohjoisen puoleisella alueella. Vitträskin yleinen uimaranta kesällä 2015. Kuvat: May ry.
Masa on yksi Masalan tiloista, joka oli olemassa jo vuonna 1500-luvulla. Vuosina 1540 1634 tilan omistajiksi mainitaan Staffan Henriksson perillisineen, jonka jälkeen tila oli autiona vuoteen 1675 asti, jolloin Tomas Eriksson otti tilan jälleen käyttöön. Vuonna 1722 isännäksi tuli Jakob Thomasson perillisineen vuoteen 1819 asti. Vuosina 1819-1848 omistajiksi mainitaan Anna Löfström ja Axel Jansson. Sittemmin omistajina olivat Forsströmien suvun jäsenet kunnes vuonna 1908 Anton ja Ida Vuorinen tulivat uusiksi omistajiksi. Vuoristen omistuksen aikana maasta lohkottiin rantatontteja, joihin rakennettiin etelärannan huvilat Honkaniemi, Tupa, Rantatörmä, Tapiola, Harjula, Torshälla ja Sommarbo. Tupan palsta erotettiin Hommaksen tilasta vuonna 1905. Luoman ja Masalan kylien raja kulkee huvilan tontin läpi virtaavassa purossa. Helsinkiläinen pankinjohtaja Ivar Wasastjerna (1868 1941) hankki 1910 20 luvuilla Hvittorpin ympäristöstä mm. Nissnikun ja Bjönsin tilojen maita ja yhdisti nämä Masagårdiksi. Bråtakärretin läheisyyteen peltoaukealle rakentui hänen johdollaan Masan talouskeskus navettoineen ja maanviljelykseen tarvittavine rakennuksineen ja asuintaloineen. Tavoitteena Wasastjernalla oli rakentaa mallitila. Masagårdin tila kuvattuna Hvittorpintieltä. Kesä 2015. Kuva: Masalan asukasyhdistys ry Masa gård vuoden 1960 peruskartalla. (keltainen merkintä) maanmittauslaitos.
Wasastjernan perhe asui kesäisin Hvittorpin länsipuolella järven rannassa sijaitsevassa, valkoiseksi rapatussa huvilassa nimeltä Nissvik. Huvila rakennettiin paikalle vuonna 1912. Nissvikin alue oli kuulunut Nissnikun tilalle. Talon läheisyyteen Wasastjerna rakennutti äidilleen kodiksi Bjönuddin huvilan. Bjönudd, Masagård ja Nissvik muodostivat toisin sanoen kokonaisuuden, jonka taustahahmona oli Wasastjerna. Viereisellä tontilla sijaitsi Hvittorpille kuulunut kauppapuutarha puutarhurintaloineen. Puutarhurin talo rakennettiin puutarhan perustamisen yhteydessä vuonna 1904 ja tunnettiin nimellä Olssonin huvila, puutarhuri Hjalmar Olssonin mukaan. Hvittorpin omistaja Westerlund istutti rakentamisen aikaan puutarhaan noin 200 hedelmäpuuta, marjapensaita, mansikkamaan, kukkaniittyjä ja keittiöpuutarhan. Rakennuksiin kuului myös viinitalo, kasvihuone, varastoja ja orangerie (= tiilinen kasvihuone). Maanmittauslaitos. Vitträskin huviloiden sijainteja kartalla. Porkkalan vuokra-ajan jälkeisenä aikana Vitträskin huvilakulttuurista on siirrytty vähitellen ympärivuorokautiseen asutukseen. 1980-luvulla Pohjoismaiden voima veti voimalinjan järven pohjoisreunan suuntaisesti. Suomen hallitus joutui käsittelemään asiaa viisi kertaa ennen päätöksen tekoa, tämä kuvastaa hyvin miten merkittävä alue kulttuurisesti on. Lähteet: Favorin, Martti (2006): Kirkkonummi. Kasvun ja muutoksen vuodet Hovi-Wasastjerna, Päivi (2005): Vitträskin villat. Huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa Raunamaa_Kirkkonummen_jarvet_ja_lammet1.pdf